Poliisin ja sosiaalityön varhaisen puuttumisen käytäntö alaikäisten rikoskierteen ehkäisemiseksi (Päivitetty: :39)

Transkriptio

1 Poliisin ja sosiaalityön varhaisen puuttumisen käytäntö alaikäisten rikoskierteen ehkäisemiseksi (Päivitetty: :39) Aihealue: lapset, nuoret, perheet rikollisuus ja väkivalta Tyyppi: varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: perustoimintaa Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Poliisin ja sosiaalityön varhaisen puuttumisen käytännöllä pyritään ennaltaehkäisemään ala-ikäisen rikoskierteen synty. Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen poliisilaitoksen sosiaaliohjaajalle, joka ottaa yhteyttä nuoreen ja hänen vanhempiinsa. Mikäli nuorella on ollut aikaisempaa lastensuojeluasiakkuutta, hänen asiakkuutensa siirtyy omalle sosiaalityöntekijälle lastensuojeluun. Tapaamisessa nuoren ja vanhempien kanssa käydään läpi tapahtuma ja siihen vaikuttaneet olosuhteet. Lisäksi käydään läpi nuoren ja perheen tämänhetkinen tilanne ja arvioidaan, onko syytä aloittaa lastensuojelun tarpeen selvitys. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Toimijat ja resurssit Alaikäisten rikoskierteen ehkäisemiseksi tarkoitetun varhaisen puuttumisen käytännön ydintoimijoita ovat lastensuojelun työntekijä poliisilaitoksella, poliisipiirin poliisit, lastensuojelun muut sosiaalityöntekijät sekä mahdolliset muut tarvittavat yhteistyötahot (koulut, päiväkoti, terveydenhuolto). Toimijoilta edellytetään valmiutta yhteistyöhön ja akuuttiin toimintaan sekä työn kehittämiseen. Eri paikkakunnilla poliisi hyödyntää olemassa olevia resurssejaan vierailemalla kouluissa, päiväkodeissa ym. eri teemojen merkeissä. Poliisilaitoksella työskentelevä sosiaaliohjaaja tekee laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja osallistuu yhteistyöryhmiin edustaen sosiaalityön näkökulmaa. Prosessi Poliisin ja sosiaalitoimen varhaisen puuttumisen käytäntö on kaksivaiheinen: Lastensuojeluilmoitus: Poliisi tekee lastensuojeluilmoituksen kaikista lainvastaisen teon tehneistä ala-ikäisistä lapsista ja nuorista varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Sosiaaliohjaaja kutsuu lapsen/nuoren sekä vanhemmat (vanhempien vastuuta ja osallisuutta korostaen) tapaamiseen, jossa lastensuojeluilmoitus käydään läpi. Tilanteessa tehdään alkuarviointi alaikäisen lapsen tilanteesta ja vanhempien tilanteen hallinnasta. Mikäli yhteisesti todetaan vanhempien selviävän ilman sosiaalitoimen apua tai puuttumista, asia jää siihen ja lastensuojelun asiakkuutta ei aloiteta. Mikäli alaikäisen tai perheen tilanteesta jää huoli, lastensuojelun asiakkuus alkaa ja tehdään lastensuojelun tarpeen selvitys sekä mahdollinen asiakassuunnitelma. Poliisin kanssa työparina tehtävä yhteistyö:

2 Akuutissa tilanteessa kotikäynneillä poliisi ja sosiaaliohjaaja toimivat yhdessä kumpikin hoitaen omaan työnkuvaansa liittyvät tehtävät. Poliisin ensisijainen tehtävä on järjestyksen ylläpitäminen ja turvaaminen sekä esitutkinnan suorittaminen tapahtuneesta rikoksesta. Kun tilanne on poliisin toimesta hallinnassa, esitutkinta ja kuulustelut suoritettu, sosiaaliohjaaja kartoittaa perheen tilanteen (tarvittaessa lastensuojelun sosiaalityöntekijän työparina). Sosiaaliohjaaja järjestää tarvittaessa lapsille turvapaikan ja sopii vanhempien kanssa jatkotyöskentelystä. Poliisilaitoksella sosiaaliohjaaja on alaikäisen lapsen edustajana kuulusteluissa ja aloittaa lapsen/nuoren tilanteen kartoittamisen yhdessä vanhempien kanssa. Tapaamisia voi olla useita, pääsääntöisesti kertoja on 1-5. Tapaamisilla kartoitetaan lapsen/nuoren lastensuojelun asiakkuuden sekä mahdollisten tukitoimien tarve. Työnkuva on pääsääntöisesti neuvontaa ja ohjausta eteenpäin eri auttajatahojen piiriin, koska työn luonteen takia poliisilaitoksen sosiaaliohjaajalla ei ole resursseja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Työnkuvaan kuuluu myös alaikäisten oikeusedustukset, henkilötutkinnat ja akuutti aikuissosiaalityö poliisivankilassa. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja toimii myös tarvittaessa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työparina, koska tämä kuuluu lastensuojelun tiimiin kunnassa. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Sosiaalityö poliisilaitoksella jatkuu ja palvelua laajennetaan annettavaksi koko maakunnan alueelle, esim. Kajaanin ulkopuolisten kuntien nuorten vuotiaiden rikoksentekijöiden henkilötutkintapyynnöt hoidetaan Poliisilaitoksen sosiaalityön kautta. Palvelun laajentamisessa tulee kuitenkin vastaan resurssipula. Kajaanin kihlakunnan poliisilaitoksella työskentelee vain yksi sosiaalipuolen työntekijä. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Kajaanin kihlakunnan poliisilaitoksen sosiaalityöstä on tehty opinnäytetyö ja siihen liittyvä asiakaskysely. Asiakaskysely on tehty joulukuussa 2007, jota on tammikuussa 2008 täydennetty puhelinhaastatteluna. Tutkimuksen tulokset on analysoitu SPSS-ohjelmalla. Kysely on tehty ajalla poliisilaitoksella asioineille lastensuojelun asiakkaille. Asiakkuudet on jaettu niin sanottuihin ensikertalaisiin ja entuudestaan lastensuojelun piirissä olleisiin. Kysely tehtiin erikseen sekä nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, mikä oli lapsen/nuoren tilanne kotona, koulussa, kavereiden keskuudessa, kun hän tulee epäiltynä poliisin rikosprosessiin. Eli onko lapselle/nuorelle kertynyt jo elämänhallinnallisia vaikeuksia ja miten hän on sosiaalistunut yhteiskuntaan. Haastattelun teemat olivat taustatiedot, koulunkäynti, toiminnallisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja mahdolliset elämänhallinnalliset vaikeudet sekä sosiaalityön arviointi. Taustiedot: sukupuoli, syntymävuosi, perhesuhteet ja vanhempien sosiaalinen asema. Koulunkäynti: millaista koulun käynti on, saako tukiopetusta, kuraattorin ja terveydenhoitajan palvelujen käyttö, läsnäolo tunneilla, onko koulussa kavereita ja miten koulun käynti kiinnostaa. Toiminnallisuus: harrastusmuodot, koulun ulkopuoliset kaverit, päihteiden käyttö sekä vietettävä aika vanhempien kanssa.

3 Sosiaalinen vuorovaikutus: nuoren ja vanhempien väliset suhteet ja yhdessä tekemiset, ja vanhempien rajoittamiset. Elämänhallinnalliset vaikeudet: onko aiempia rikoksia, kiinnijäämisen vaikuttavuus jatkossa. Arviointi: miten nuori ja hänen perheensä kokenut viranomaisten puuttumisen nuoren tilanteeseen. Tutkimuksen tulokset Miten nuori tai hänen vanhempansa koki sosiaalityön? Nuori erittäin hyvä hyvä ei vaikutusta -ensikertalainen 28% 10% 24% -lastensuojelun asiakas 25% 5% ei kannanottoja Vanhemmat -ensikertalainen 48% 15% 4% -lastensuojelun asiakas 57% 29% ei kannanottoja Tutkimuksen mukaan 41% ensikertalaisista nuorista on sitä mieltä, että rikoskierre loppuu. Lastensuojelun asiakkuudessa olevista nuorista 57% ajattelee rikoskierteen loppuvan. Ensikertalaisista 19% koki, ettei kiinnijäämisellä ollut lainkaan merkitystä ja lastensuojeluasiakkuudessa olevista nuorista 15% koki kiinnijäämisen merkityksettömänä. Nuorten mukaan poliisilaitoksella tehdyn työn vaikuttavuuden huomasi kotona siten, että nuorten asioihin kiinnitettiin kotona enemmän huomiota ja nuorten rajoituksia ja sääntöjä tarkistettiin. Nuoret kokivat kotona asetetut sanktiot asianmukaisiksi ja tehtyyn rikkeeseen nähden oikein mitoitetuksi. Johtopäätöksenä voitaneen tulkita asiakkaiden pitäneen Poliisilaitoksen sosiaalityötä tarpeellisena ja merkityksellisenä sekä vanhempien että nuorten näkökulmasta. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Kajaanin kaupungissa, joka sijaitsee Oulun läänissä, on noin asukasta. Kajaanin ympäristökuntia ovat Paltamo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Sotkamo ja Kuhmo. Nämä kunnat yhdessä muodostivat alkaen Kainuun maakunta-kuntayhtymän. Kainuun väestöpohja on nykyään noin henkeä. Vuoden 2009 alussa kolme kihlakuntaa yhdistyi Kainuun kihlakunnaksi. Vuosina Kajaanissa tehtiin turvallisuus-suunnitelma. Samalla Kainuussa käynnistyi eri viranomaisten yhteistyöprojekti Rajat on rakkautta, joka perustui varhaisen puuttumisen malliin. Poliisin, koulun, päivähoidon, Kainuun keskussairaalan, nuorisotoimen ja eri yritysten kanssa neuvoteltiin aluksi varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotosta. Neuvotteluissa käytiin aluksi keskustelua asenteista, nuoreen vaikuttamisesta, vanhempien vastuusta ja mallin vaikuttavuudesta nuoriin. Neuvottelujen tuloksena päätettiin kokeilla mallin toimivuutta. Perusteluina oli muun muassa poliisin huoli rikosten, alkoholin ja huumeiden käytön määrän noususta nuorten keskuudessa ja

4 yritysten huoli nuorten tekemien varkauksien ja vahingontekojen kasvusta. Myös koulutoimi ja päivähoito miettivät yhteisiä toimintatapoja lastensuojeluhuolen esille tuomiseen ja puuttumiseen. Eri toimijoiden yhteistyönä toteutettiin puheeksiotto-koulutusta ja yhteistyömallien luomista. Käytännön toimivuuden edellytyksenä on kaikkien toimijoiden ja vanhempien näkemys yhteisestä linjasta varhaisen puuttumisen tueksi. Kainuussa yhteisen linjan hakemiseksi järjestettiin keskustelutilaisuuksia, joiden pohjalta esim. päiväkodit ja sairaalat sitoutuivat tekemään lastensuojeluilmoituksia tarvittaessa. Myös Kajaanin yrittäjät sitoutuivat ilmoittamaan poliisille kaikista ala-ikäisten tekemistä näpistysrikoksista yms. Poliisi sitoutui tekemään tiiviimpää yhteistyötä sosiaalipuolen ja eri toimijoiden kanssa. Tämä mahdollisti jatkotoimenpiteet lastensuojelun puolella, kun asia otettiin puheeksi ja siihen puututtiin. Esimerkiksi vuonna 2001 lastensuojeluilmoituksia tuli muutamia kymmeniä, mutta jo vuonna ilmoituksia tuli yli 300 kappaletta. Vuonna 2008 poliisin tekemiä lastensuojeluilmoituksia tehtiin 320 kappaletta. Aluksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät pyrkivät käsittelemään kaikki ilmoitukset, mutta muun lastensuojelutyön ohella työntekijät joutuivat priorisoimaan tämän osion mm. vain soittamalla vanhemmille. Koska varhaisella puuttumisella katsottiin olleen merkitystä nuorille sekä heidän vanhemmilleen, esiin nousi ajatus sosiaalityöntekijän viran perustamisesta poliisilaitokselle. Myös päättäjät vakuuttuivat sosiaalityön tarpeellisuudesta poliisilaitoksella. Kajaanin kaupunki haastoi lähikunnat yhteisen viran perustamiseksi. Mukaan lähtivät yhteistyösopimuksella Paltamo, Ristijärvi ja Vuolijoki. Kuntien kesken laadittiin yhteistyösopimus kustannusten jaosta ja poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän tehtävänkuvasta. Poliisitoimi antoi fyysiset toimitilat ja puhelimen käyttöön. Kuntien sosiaalitoimi palkkasi työntekijän. Vuonna 2005 Kainuun kuntien sosiaali- ja terveystoimi yhdistyi Kainuun Maakunta-kuntayhtymäksi, jonka johdosta poliisilaitoksen sosiaalityö vakiintui koko maakunta-kuntayhtymälle. Vuonna 2008 sosiaalityöntekijän virka on muutettu sosiaaliohjaajan toimeksi, koska tehtävien hoitaminen on mahdollista sosiaaliohjaajan koulutuksella. VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI KAINUUSSA: 1. Puuttuminen on välittämistä, ja mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet siihen on vaikuttaa. 2. Puuttuminen on kainuulaisten eri toimijoiden yhteinen sopimus nuorten hyväksi, jolla alaikäisten päihteidenkäyttöön puututaan yhdenmukaisella tavalla. 3. Puuttumista ohjaa lakiin perustuvat velvollisuudet sekä yhteistyö eri viranomaisten kesken Yhteenvetona lastensuojelun ja salassapidon välisiin tulkintakysymyksiin otettiin kantaa seuraavasti: LASTENSUOJELUN JA VAITIOLOVELVOLLISUUDEN SUHDE: Lastensuojelulaki syrjäyttää tiedonsaantioikeuksillaan määräykset vaitiolovelvollisuudesta, joista on määritelty mm kansanterveyslaissa, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolaissa sekä opetustoimen hallinnosta. Jos laissa on käsky tehdä jotakin.. Erityissäännös menee ohi yleissäännöksestä.eli jos jotakin tilannetta tai olosuhdetta varten on annettu oma säännös, se menee pääsääntöisesti ohi yleissäännöksestä. Käskynormi menee kieltonormin edelle. Milloin lakiiin on kirjattu käsky tehdä jotakin, menee se pääsääntöisesti ohi kieltävästä säännöksestä. Esimerkkinä lastensuojeluilmoitus. POIKKEUKSIA SALASSPITOSÄÄNNÖKSIIN: Poikkeuksia salassapitosäännöksiin tekevät:

5 -Lapsen edun periaate, joka korostuu erityisesti silloin, kun lapsi on rikoksen kohteena. -Lastensuojelulaki -Hankkeilla olevan vakavan rikoksen ilmoittamisvelvollisuus kun rikos on vielä estettävissä (esimerkiksi törkeä huumausainerikos) -Asiakkaan suostumus, joka useimmiten saadaan, kun sitä vain huomataan kysyä, ja salassapitoongelmat poistuvat. -Yhteistyökumppanuus: Verkostotyössä merkittäväksi tulee ns. kollektiivisalaisuus. Kun viranomaisten tavoitteet ovat asiakkaan kannalta yhdensuuntaiset, mahdollisuuden tiedon vaihtoon on katsottu olevan, esimerkiksi oppilashuoltoryhmä. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Poliisin ja sosiaalitoimen välisen yhteistyön ja nopean puuttumisen odotettiin helpottuvan, kun poliisilaitokselle saatiin oma sosiaalityöntekijä. Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä pystyy vastaamaan poliisin tekemiin lastensuojeluilmoituksiin akuutisti. Myös vanhemmuuden tukemiseen lapsen tai nuoren asioissa toivottiin voivan vaikuttaa sosiaalityön keinoin. Lastensuojeluilmoituksen tultua vanhemmat pääsevät välittömästi mukaan lasta tai nuorta koskevaan prosessiin. Lastensuojeluilmoitusten kautta nuorten päihteidenkäytön ja nuorten rikosten kierteistyminen katkeaisi ennaltaehkäisevän työn kautta. Lisäksi kauppojen taloudellisen hävikin odotettiin pienevän. Poliisin myönteinen asennoituminen ennaltaehkäisevään varhaiseen puuttumiseen mahdollistaa lasten ja nuorten kanssa tehtävän varhaisen työn. Varhaisen puuttumisen mallin oletettiin lisäävän lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn määrää lisääntyvillä lastensuojeluilmoituksilla suhteutettuna sosiaalityöntekijöiden määrään. Myös virkaajan ulkopuolisen työajan vaatimusten kasvua ennakoitiin, esim. viikonloppuisin kuulusteluihin osallistuminen. Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän työpanos näkyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työmäärässä siten, että poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja hoitaa asiakkaat, joilla ei ole aikaisempaa lastensuojeluasiakkuutta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään tiiviimpää tukea tarvitseviin asiakkaisiin, ja kuitenkin varhaisen puuttumisen asiakkaat saavat sosiaalityön palvelun, kun heidän asiansa käsitellään, eikä se estä heidän siirtymistään lastensuojeluun tarvittaessa. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Koska kyseisestä toiminnasta Kainuussa ei ollut aiempaa kokemusta, ei myöskään ollut asiakaspohjaa, joka olisi osannut odottaa kyseistä palvelua. Poliisi koki oman työnsä vaikuttavuuden rikoskierteessä olevien nuorten kohdalla puutteellisena ja turhauttavana, koska poliisin keinoilla nuoria ei voinut auttaa. Näin ollen viranomaisnäkökulmasta lähdettiin kehittämään uutta palvelua, josta on asiakkailta saatu pääosin erittäin hyvää palautetta. Asiakkailta tulleen palautteen mukaan toimintaa on kehitetty siten, että lapsen/nuoren tilannetta tarkastellaan tilannekohtaisesti. Esimerkiksi vanhemman kanssa keskusteltaessa sovitaan asian jäävän siihen, mikäli vanhempi tuo esiin sen, että tapausta on kotona jo käsitelty tarpeeksi ja vanhempien mielestä tilanne on hallinnassa. Näin ollen lastensuojelun asiakkuuden alkaminen ei ole automaattista. Niin sanotut vähäiset rikkomukset, joissa perheen tilanne on muuten tasapainoinen, eivät johda lastensuojelun tarpeen selvitykseen. Vanhemmille ja lapselle/nuorelle kuitenkin tarjotaan aina mahdollisuutta tulla keskustelemaan sosiaaliohjaajan kanssa lastensuojeluilmoitukseen johtaneesta tapahtumasta ja kerrotaan, että mikäli teko/ tilanne uusiutuu tai nuorella ilmenee muita ongelmia, tapaaminen tullaan siinä tapauksessa järjestämään ja lastensuojelun asiakkuuden tarve arvioidaan uudelleen.

6 Asiakkaat eivät myöskään koe leimaantuvansa ollessaan tekemisissä poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan kanssa verrattuna sosiaalitoimistossa toteutettavaan lastensuojeluun. Toiminnan juurtumisen myötä sosiaalityön roolia poliisilaitoksella on laajennettu koskemaan myös akuuttia aikuissosiaalityötä ja poliisin jälkipuinti-ryhmään osallistumista. Työntekijä on välillä töissä myös viikonloppuisin poliisin painopisteiltoina poliisipartion mukana (koulujen alkamiset ja päättymiset, juhlapyhät, isommat tapahtumat). Yhteystiedot: Saija Viinamäki Puhelin: Sähköposti: Helena Juutinen Puhelin: Sähköposti: