TIE SELVÄKSI < 1. Tie selväksi. toimintamallin käyttöönotto

Transkriptio

1 TIE SELVÄKSI < 1 Tie selväksi toimintamallin käyttöönotto

2 2 > TIE SELVÄKSI Tie selväksi - hankkeen tavoitteena oli tarjota rattijuopumuksesta kiinnijääneille tukea matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen periaatteilla. Varhainen puuttuminen päihdeongelmiin on tutkitusti tehokasta. Hankkeessa otettiin mallia Ruotsissa käytössä olevasta SMADIT-toimintamallista, jossa yhdistyy päihdeongelmien ehkäisy ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Vuosina toteutettuun hankkeeseen osallistuivat pilottikuntina Hämeenlinna, Savonlinna, Jyväskylä, Rovaniemi ja Helsingin itäinen poliisipiiri. Matalan kynnyksen periaate tarkoitti sitä, että päihdekeskusteluun meno on asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Lähtökohtana oli se, että viranomaiset koordinoivat ajanvarauksen ja yhteydenoton asiakkaan puolesta. Nopean puuttumisen periaate tarkoitti konkreettisesti avun tarjoamista jo kuulustelun yhteydessä. Ajanvaraus ja itse asiakastapaaminen eli päihdekeskustelu järjestettiin mahdollisimman pian. Jos asiakas ei ilmaannu sovittuna ajankohtana, työntekijät ottivat välittömästi asiakkaaseen yhteyttä, jos asiakas on antanut siihen suostumuksen. Kokeiluhankkeessa ei luotu uusia rakenteita tai palveluita eikä kunnille osoitettu lisäresursseja hankkeen toimeenpanoon. Hankkeeseen osallistuneiden viranomaisten mukaan toiminta ei edellyttänyt lisäresursseja, sillä rikoksesta kiinnijääneiden neuvonta sisältyy poliisin perustehtäviin kuten myös päihteiden käytön puheeksiotto ja motivointityö sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyöhön. Hankkeessa koulutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä varhaisen puuttumisen menetelmiin (audit-koulutus). Huom. Päihdekeskustelu ei korvaa eikä vastaa ajokorttidirektiivin mukaisesti määrätyissä tilanteissa vaadittavaa lääkärintodistusta ajoterveysvaatimusten täyttymisestä!

3 TIE SELVÄKSI < 3 Seuraavassa esitetään hyväksi koettuja malleja Tie selväksi -yhteistyömallin suunnitteluun: Kohderyhmät: Poliisi Toimintamallin käynnistämisvaiheessa tulee päättää koskeeko toiminta kaikkia poliisilaitoksen yksiköitä, kuten kenttä- ja tutkintaryhmiä. Toiminta voidaan vaihtoehtoisesti rajata vain niihin tapauksiin, joissa rikoksesta epäillyt tulevat varsinaiseen kuulusteluun poliisilaitokselle tai myös kirjalliseen menettelyyn päätyviin tapauksin, joissa epäillyt tulevat poliisilaitokselle ainoastaan tarkkuusalkometritestiin. Asiakkaat Toimintamallin käynnistämisvaiheessa on syytä arvioida sosiaali- ja terveystoimen resursseja suhteessa mahdollisten uusien asiakkuuksien määrään. Rattijuopumustilastojen avulla voidaan arvioida rattijuopumusten määrää yleisesti sekä tiettyjen ikäryhmien suuruusluokkaa. Jos paikkakunnalla päätetään rajata kohderyhmää, mahdollisia kohteita voivat esimerkiksi olla: Nuoret (esim. alle 25-vuotiaat) Ensikertalaiset Ajo-oikeudetta ajavat Huumausaineiden vaikutuksen alaisena olevat kuljettajat Törkeästä rattijuopumuksesta epäillyt kuljettajat Omaisuus- tai henkilövahingon aiheuttaneet kuljettajat Päihdekeskustelun järjestämistahot: Poliisin kannalta käytännöllisin ratkaisu on se, että he ohjaavat asiakkaan kaikissa tapauksissa yhteen ja samaan paikkaan. Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä on luonteva kontaktihenkilö

4 4 > TIE SELVÄKSI konkreettisen läheisyyden ja yhteistyötradition vuoksi. Poliisin sosiaalityöntekijä voi toimia linkkinä eri toimijoiden välillä ja voi ohjata asiakkaat oikeaan palvelupisteeseen tai järjestää päihdekeskustelun itse. Jos paikkakunnan poliisilaitoksella ei työskentele sosiaalityöntekijää, päihdekeskusteluja voivat järjestää esimerkiksi seuraavat tahot: terveyskeskus (esim. päihdetyöntekijä tai sosiaaliohjaaja) A-klinikka Nuorisoasema Sosiaalipäivystys Selviämisasema Työterveyshuolto Prosessin kulku 1. Poliisi ottaa kuulustelun yhteydessä puheeksi alkoholin aiheuttamat liikenneriskit ja kertoo mahdollisuudesta keskustella ammattilaisen kanssa päihteiden käytöstä. Lähtökohtana on, että poliisi arvioi kuljettajan päihtymyksen ja kokonaistilanteen kannalta otollisen ajankohdan päihde- ja liikenneturvallisuusasioiden puheeksi otolle. Poliisi keskustelee rikoksentekijän kanssa tapahtuneesta rikoksesta sekä mahdollisista muista päihteiden käyttöön liittyvistä rikosmerkinnöistä. Rattijuopumuksen rangaistusseuraamusten käsittely on niin ikään perusteltua. Poliisi kertoo rikoksesta epäillylle mahdollisuudesta keskustella päihteiden käytöstä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Poliisi voi pyytää asiakkaalta suostumuksen tietojen välittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon edustajille, jolloin nämä ottavat asiakkaaseen yhteyttä. Muussa tapauksessa vastuu yhteydenotosta jätetään rattijuopumuksesta kiinnijääneelle itselleen. Henkilölle voidaan myös antaa apua tarjoavien tahojen yhteystiedot ja päivystysajat, jolloin sosiaali- tai terveydenhuollon edustajat ottavat asiakkaita vastaan ilman ajanvarausta.

5 TIE SELVÄKSI < 5 Tieto päihdekeskusteluun haluavasta asiakkaasta voi kulkea poliisilaitokselta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteeseen usealla tavalla. Tiedon voi välittää paikallisesti sovitun mallin mukaan: Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä Nuorten tekemiin rikoksiin keskittynyt ryhmä/ankkuri-tiimi Poliisi/ tutkintasihteeri Asiakas itse Vastuu keskusteluiden koordinaatiosta on aiheellista keskittää pääsääntöisesti yhdelle henkilölle. Jos kunnan poliisilaitoksella ei ole sosiaalityöntekijää, yhtenä vaihtoehtona on se, että kunnan sosiaalitoimi järjestää päivystysluonteisesti työntekijän poliisilaitokselle. 2. Sosiaalihuollon järjestämässä päihdekeskustelussa käsitellään henkilön elämäntilannetta, päihdehoitohistoriaa ja päihteiden käyttöä/ mahdollista riippuvuutta. Audit-testi täytetään yhdessä asiakkaan kanssa, ja työntekijän antama arviointi testin tuloksista luo pohjan jatkokeskusteluille. Päihdekeskustelussa tehdään alkoholinkäytön tilannearvio, jonka pohjalta sosiaali- tai terveystoimen ammattilainen tukee asiakkaan alkoholinkäytön hallintaa ja ohjaa riskikuljettajat hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon piiriin. Motivointi rakennetaan ensisijaisesti sen varaan, että keskustelumahdollisuus auttaa henkilöä itseään selvittämään päihdetilannettaan ja mahdollisesti hakeutumaan hoitoon. Päihteiden käytön lisäksi keskustelussa voidaan käsitellä myös esimerkiksi sosiaalisia suhteita sekä koulunkäyntiin tai työelämään liittyviä asioita. Kaikilla kuljettajilla ei ole välttämättä päällimmäisenä ongelmana hallitsematon päihdeongelma, vaan he tarvitsevat apua mielenterveysongelmiin tai tukea elämänhallintaan yleisesti. Alaikäisten kohdalla lastensuojelu on ensisijainen toimenpide. Jos nuori on sosiaalitoimen, lastensuojelun tai muun tahon asiakkaana, asian käsittely siirtyy sinne. Mikäli kyseessä on alle 18-vuotias henkilö, tapaa poliisipiirin sosiaalityöntekijä tai Ankkuri-tiimi hänet nuoren huoltajan kanssa, ja hänestä tehdään lisäksi henkilötutkinta. Mikäli asiasta tehdään lastensuojeluil-

6 6 > TIE SELVÄKSI moitus, asia siirtyy kaupungin lastensuojeluun. Jos lastensuojeluilmoitukseen ei katsota olevan aihetta, toimittaa poliisipiirin sosiaalityöntekijä tiedon poliisilaitoksen nuorten ryhmään. Parhaimmillaan päihdekeskustelu tavoittaa alaikäiset nopeammin kuin lastensuojelun toimenpiteet. 3. Päihdehoito ja -riippuvuuden seuranta järjestetään vallitsevan käytännön mukaisesti tai kokeiluluonteisesti kunnassa sovitun mallin mukaisesti. Henkilön ilmoittaessa halukkuutensa hakeutua päihdehoitoon tai muihin palveluihin, päihdekeskustelun järjestänyt työntekijä auttaa asiakasta hoitoon hakeutumisessa. Poliisipiirin sosiaalityöntekijä ei voi tehdä asiakkaan päihdehoitoon liittyviä päätöksiä, mutta kunnissa on mahdollisuuksia sopia käytännöistä, jotka nopeuttavat asiakkaan hoitoprosessia. Esimerkiksi poliisisosiaalityöntekijä voi ottaa yhteyttä Nuorisoasemille tai A-klinikalle, jotka sitoutuvat ottamaan päihdekeskustelun kautta ohjautuvat asiakkaat nopeasti ja suoraan ensimmäiseen tapaamiseen. Vastaavasti hoito-ohjauksen koordinoinnissa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajat voivat harkita päihdekeskustelussa tehdyn hoidontarpeen huomioimista varsinaisessa hoitopalveluissa tehtävän tarvekartoituksen kanssa. Tiedonkulku viranomaisten välillä Toimintamallin käyttöönotossa on päätettävä, kuinka tieto päihdekeskusteluun haluavasta asiakkaasta siirtyy poliisilta sosiaalija terveydenhuoltoon. Viranomaisten omat tietojärjestelmät eivät sovellu tiedonvaihtoon. Tietosuoja- ja salassapito-ongelmien välttämiseksi asiakkaalta tulee pyytää suostumus häntä koskevien tietojen siirtämiseen poliisilta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Poliisi voi käyttää esimerkiksi alla olevaa lomaketta, joka voi olla tarpeen mukaan joko paperi- tai sähköisenä versiona. Sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaan päihdekeskustelun dokumentointi ja seuranta voidaan järjestää työyhteisössä sovitulla tavalla joko erillisellä lomakkeella tai käytössä olevien tietojärjestelmien avulla.

7 [luottamuksellinen] TIE SELVÄKSI < 7 Suostumuslomake Tiedonvälitys poliisin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä Tässä poliisipiirissä on käytössä Tie selväksi -toimintamalli rattijuopumuksen vähentämiseksi. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden keskustella sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän kanssa teostasi nopeasti tapahtuneen jälkeen. Keskusteluihin osallistuminen on vapaaehtoista. Poliisi täyttää Asiakkaan taustatiedot: Nimi:... sotu: Mittauksen/puhallutuksen tulos: Alkoholi:... mg/l... promillea Huumausaineet:... Lääkkeet:... Kotipaikkakunta:... Suostun siihen, että poliisi välittää tietoni sosiaali- ja terveydenhuoltoon ajanvarausta / yhteydenottoa varten Päiväys ja allekirjoitus ja nimen selvennys... /... / Puhelin:... Osoite: Toimintamallin käynnistämisvaiheen muistilista: Työryhmän perustaminen ja vastuutahojen nimeäminen Säännöllinen tiedotus eri toimijoiden välillä Kohderyhmän valinta Ajanvarauksen koordinointi Tiedonkulku poliisin ja sosiaalija terveydenhuollon välillä Tilastointi- ja dokumentoinnin tarpeen arviointi Lomakkeiden, esitteiden ja muun tarvittavan materiaalin hankinta

8 8 > TIE SELVÄKSI Tässä esitteessä kerrotaan lyhyesti toimintamallista, jossa testattiin varhaista puuttumista päihteiden käyttöön poliisin ja sosiaali- sekä terveystoimen yhteistyöllä. Esitteeseen on koottu toimintamallin keskeiset periaatteet sekä asioita, joita mallin käyttöönottovaiheessa tulee huomioida.