TEKNISET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA ETÄOPETUS. Antti Huttunen Turun kaupunki VIRTA-hanke

Transkriptio

1 TEKNISET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA ETÄOPETUS Antti Huttunen Turun kaupunki VIRTA-hanke

2 1 JOHDANTO Tässä raportissa käydään lyhyesti läpi etäopetukseen soveltuvia teknisiä menetelmiä ja paneudutaan hieman tarkemmin kahteen internetin kautta toimivaan verkkoneuvottelujärjestelmään. Kaikkien menetelmien kohdalla pyritään kiinnittämään huomiota niiden toimivuuteen erityisesti perusopetuksessa. Erityisesti alakoulun etäopetus asettaa vaatimuksia tekniselle toteutukselle: Ohjelmien tulee olla riittävän yksinkertaisia ja niissä tulisi olla mahdollisuus elävöittää opetusta esimerkiksi kuvien ja äänien avulla. Lisäksi opettajan tulisi myös voida jotenkin puuttua tunnin häirintään. Jokaisesta tekniikasta on koostettu lyhyt lista sen hyvistä ja huonoista puolista sekä mahdollisuuksien mukaan linkkejä lisätietoa tarjoaviin www-sivuihin. On syytä korostaa, että erilaisia ohjelmistoja neuvottelu- ja opetuskäyttöön tulee jatkuvasti lisää, ja kattavan listan tekeminen niistä on mahdotonta. Tässä raportissa on esitelty joitakin yleisesti käytössä olevia tai muutoin joukosta erottuvia ohjelmia, jotta lukija voisi saada mahdollisimman kattavan yleiskuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Raportin lopussa on linkkilista joistakin ohjelmista, joita ei tekstissä ole käsitelty. VIRTA-hanke Raportti on osa Opetushallituksen rahoittamaa, Turun ja Tampereen yhteistä VIRTAhanketta (Virtuaaliset Alueresurssit), joka on uudenlaisten oppimisympäristöjen kartoittamis- ja kehittämishanke. Raportissa mainittujen järjestelmien kokeilua on valvonut ja yhdessä kirjoittajan kanssa kommentoinut VIRTA-hankkeen projektipäällikkö Päivi Luoma Turun opetuspalvelukeskuksesta. Käsitteitä Erilaisista tekniikoista ja niiden nopeasta kehittymisestä johtuen monet etäopetukseen ja viestintään liittyvät käsitteet vanhenevat ja muuttuvat usein. Etäopetuksella tarkoitetaan tässä raportissa reaaliaikaista viestintää opetustilanteessa, jossa opettaja ja oppilaat ovat fyysisesti etäällä toisistaan. Tämän etäisyyden häivyttämiseksi tarvitaan teknisiä 1

3 laitteita useimmiten tietokoneita, internet-yhteyttä, mikrofonia yms. sekä näitä hyödyntäviä ohjelmistoja: teknisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaankin tässä yhteydessä niitä tietoteknisiä ohjelmistoja tai palveluita, joiden avulla em. etäopetus voidaan toteuttaa. Erilaisten ohjelmien ryhmittely tiukkojen kategorioiden sisään on vaikeaa, sillä ohjelmat muuttuvat ja monipuolistuvat jatkuvasti. Tästä syystä raportissa esiteltävät ohjelmat ja otsikoitu nimiensä alle, poikkeuksena kuitenkin verkkoneuvottelujärjestelmät, joista kahta käsitellään tarkemmin. Myös näiden ohjelmien kohdalla otsake saattaa kuitenkin tuoda virheellisiä mielikuvia: tärkeää onkin tutustua kiinnostaviin ohjelmiin aina oman kokeilemisen kautta. 2 ERILAISIA TEKNISIÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Perinteinen videoneuvottelu Perinteiset videoneuvottelut tapahtuvat oman videoyhteyden (H.323-protokolla) välityksellä. Tämän lisäksi tarvitaan soveltuva videoneuvottelulaitteisto, jonka kokoonpano (videoneuvottelulaite, TV, videotykki, mikrofoni, kamera yms.) riippuu opetustilanteen olosuhteista, osallistujien määrästä jne. Aikaisemmin laitteisto saattoi olla hyvinkin kallista, mutta koska uudet videoneuvottelusovellukset toimivat myös tietokoneiden ja niihin liitettyjen laitteiden avulla, kalliita alkuhankintoja ei välttämättä tarvita. Videoneuvottelu tarjoaa korkealaatuisen kuva- ja ääniyhteyden, ja lisäksi perinteiset videoneuvottelulaitteet ovat varsin helppokäyttöisiä. Käytön kustannukset riippuvat yhteyden toimittajasta, yhteyspisteiden määrästä sekä käytettävästä ohjelmistosta. Videoneuvottelu mahdollistaa monien eri opetusmenetelmien (kalvot, dokumenttikamerat yms.) käytön ja näytön perinteiseen tapaan. Laitteet ovat kuitenkin usein sijoitettu tiettyyn tilaan, joten videoneuvottelut ovat monesti hyvin paikkasidonnaisia. + Korkealaatuinen kuva- ja ääniyhteys + Mahdollistaa eri opetusmenetelmiä + Sopii suuremmillekin ryhmille + Lähimpänä aitoa opetustilannetta - Saattaa vaatia kalliita hankintoja 2

4 Videoneuvottelusta Wikipediassa: Skype ja Messenger Useimmille internetin kautta tapahtuvasta, reaaliaikaisesta viestinnästä tulee varmaankin mieleen Skype- ja (Microsoft Live) Messenger-ohjelmat. Nämä ovat molemmat eräitä maailmanlaajuisesti käytetyimpiä internetin puhelu- ja pikaviestiohjelmia. Ohjelmat ovat käyttäjälle ilmaisia ja tarjoavat video- ja ääniyhteysmahdollisuuden. Nämä ohjelmat ovat kuitenkin tarkoitettu pääasiassa kahdenkeskiseen viestintään ja nimenomaisesti vain viestimiksi: vaikka sekä Skypen että Messengerin avulla voidaankin välittää pikaviestejä ja tiedostoja muille keskustelijoille, on näiden ohjelmien käyttö etäopetusta ajatellen varsin rajoittunutta. Ohjelmissa ei esimerkiksi ole erillisiä opettajan tai oppilaan rooleja, vaan kaikki osallistujat ovat tasavertaisessa asemassa. Myöskään kuva- tai äänimateriaalin jakamiseen (esittämiseen) ei ole omia työkaluja. Tietoturvaseikkojen vuoksi monet julkisen tahon toimijat ovat lisäksi kieltäneet tiedostojen jakamisen Skypen ja Messengerin tapaisissa ohjelmissa kokonaan. Satunnaiseen yhteydenpitoon ja ohjelmien rajoitukset huomioon ottavaan pienen ryhmän viestintään nämä ohjelmat kuitenkin soveltuvat hyvin. + Ohjelmat ilmaisia + Monelle entuudestaan tuttuja + Yksilöllinen kuva-/ääniyhteys - Ohjelmat toiminnoiltaan rajoittuneita - Ei opettajan tai oppilaan rooleja - Lähinnä kahdenkeskiseen viestintään - Tietoturvakysymykset Skypen kotisivut: Microsoft Live Messengerin kotisivut: 3

5 Microsoft Eräs melko runsaasti keskustelua herättänyt opetuksen ja tietotekniikan kädenpuristus on Microsoftin lanseeraama Se on Microsoftin oppilaitoksille tarjoama, maksuton Live-verkkosovellusten kokonaisuus. Tähän kuuluu mm. Hotmailsähköpostipalvelu, Messenger-keskustelusovellus, Spaces-verkkosivusovellus sekä SkyDrive-verkkolevypalvelu. on kritisoitu siitä, että se liittää oppilaitokset liikaa kiinni Microsoftin muihin tuotteisiin kuten Windows-käyttöjärjestelmiin ja Explorer-selaimiin. Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjät saavat oman Live-tunnuksen, joka oikeuttaa käyttämään kaikkia Live-palveluita. Näihin kuuluu myös oma sähköpostitili, joka säilyy oppilailla myös opiskelujen päätyttyä. Opetus Liven kautta tapahtuu opettajan muokkaamien kotisivujen, tiedostojaon ja Messenger-viestinnän avulla. Kaiken viestinnän ei tarvitse olla reaaliaikaista, vaan opettaja voi esimerkiksi kirjoittaa kotisivuille ohjeita tai kotitehtäviä, jotka oppilaat näkevät sivuilla käydessään. Live-sovellusten runsaus ja monipuolisuus mahdollistavat erilaisten oppimisalustojen tekemisen ja opetusmenetelmien käytön. Samoista syistä johtuen myös opettajalta vaaditaan enemmän paneutumista tekniikkaan. Hyvin toteutettuna Live-kokonaisuus soveltunee hyvin erityisesti ylempien luokka-asteiden opetukseen. Alakoulun opetuksessa Live-sovellusten kirjo ja hajanaisuus sekä niiden lukuisat toiminnot saattavat olla epätarkoituksenmukaisia ja tuntua ainakin joistakin oppilaista ylivoimaisilta hallita. Kuitenkin esimerkiksi luokan kotisivujen pitämiseen järjestelmä sopii hyvin. + Ilmainen + Ei vaadi ohjelmien asennuksia + Monipuolinen - Vaatii opettajalta perehtymistä - Microsoft-sidonnaisuus - Ei alempien luokkien opetukseen Live@edun esittely: Suomalaisten Live-koulujen yhteisö: 4

6 Second Life Second Life on internetissä toimiva, kolmiulotteisella grafiikalla toteutettu virtuaalimaailma. Käyttäjät luovat itselleen hahmon, jonka välityksellä he voivat tietokonepelien tapaan liikkua Second Lifen maailmassa, rakentaa sinne omia alueitaan ja keskustella muiden käyttäjien hahmojen kanssa. Kommunikointi sujuu mm. mikrofonia käyttäen, jolloin äänen kuuluvuusalueella olevat hahmot kuulevat puhujan äänen. Second Lifen peruskäyttö (maailmassa liikkuminen, rakentaminen, kaupankäynti) on maksutonta; käyttöönotto vaatii vain yhteysohjelman lataamisen koneelle. Maksamalla kuukausittaisen jäsenmaksun (noin 10 dollaria) saa oikeuden hankkia alueita, joille tehdä omia rakennuksiaan. Second Life on houkuttanut luokseen jo suuren määrän yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat rakentaneet sinne omia alueitaan; avattiin suomalaisten toimijoiden yhteinen EduFinland-saari (SLurl: EduFinland/84/140/25), jota mm. Helsingin yliopisto on rakentamassa. Second Life tarjoaakin mielenkiintoisen näkymän erilaiseen verkossa tapahtuvaan kommunikointiin, eikä mikään estä järjestämästä siellä esimerkiksi luentoja tai muita tapahtumia. Vaikka ohjelmaa ei ole tarkoitettu suoranaiseksi opetusvälineeksi, on se ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja ajatuksia herättävä paikka. Innovatiivinen opettaja keksinee helposti luokalleen yhteisen Second Life projektin, johon ohjelman pelimäisyyteen ihastuvat oppilaat mielellään osallistuvat. + Perustoiminta ilmaista + Erilainen lähestymistapa - Ei varsinainen etäopetustyökalu - Vaatii opettajalta perehtymistä Second Life: Verkkoneuvottelujärjestelmät Verkkoneuvottelujärjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä internet-yhteyden kautta toimivia, omalle tai ohjelman toimittajan palvelimelle sijoitettuja viestintäjärjestelmiä. Opetukseen osallistuvat ottavat kukin www-selaimen yhteyden tähän palvelimeen, jossa puheenjohtajan/opettajan oikeuksin toimiva osallistuja hallinnoi tilaisuuden kulkua. Sen lisäksi, että järjestelmät kykenevät ylläpitämään suurta määrää ääni- ja/tai videoyhteyk- 5

7 siä, tilaisuuden vetäjä voi esittää osallistujille PowerPoint-esityksiä tai ohjelmasta riippuen näyttää kuvatiedostoja, soittaa äänitiedostoja tai jakaa oman tietokoneensa näkymän osallistujille. Mahdollisimman pitkälle viedyn ja monipuolisen vuorovaikutuksen avulla verkkoneuvottelujärjestelmät pyrkivät pääsemään mahdollisimman lähelle sitä tilannetta, jossa osallistujat olisivat fyysisesti samassa tilassa. Seuraavassa luvussa esitellään kaksi verkkoneuvottelujärjestelmää yksityisohtaisemmin. + Opettajan ja oppilaan roolit (puheenjohtaja / osallistuja) + Lähes kaikki toiminnot samassa tilassa Luokkamaisuus + Vuorovaikutteisuus + Yksilöllinen kuva-/ääniyhteys - Vaatii opettajalta perehtymistä - Lukuisat kuva- ja ääniyhteydet lisäävät yhteysongelmien mahdollisuutta - Aloitus- ja lisenssimaksut 3 VERKKONEUVOTTELUJÄRJESTELMIEN ESITTELY Connect Pro Connect Pro on osa maailmanlaajuisen Adobe Systems -yhtiön tuotevalikoimaa. Adobe on yksi maailman suurimmista ohjelmistoalan yrityksistä, ja tunnetaan parhaiten PDFtiedostojen käsittelyohjelmasta Adobe Acrobat. Ostettuaan kilpailijansa Macromedian vuonna 2005 Adobe sai haltuunsa mm. Flash-teknologian oikeudet sekä Breezeviestintäjärjestelmän, joka sittemmin nimettiin uudelleen Connect Proksi. Suomessa Connect Prota markkinoi Humac ( Connect Pro on ominaisuuksiltaan laaja verkkokokouksiin ja neuvotteluihin tarkoitettu järjestelmä. Connect Pron pohjana on Flash-tekniikka ja se vaatiikin käyttäjän koneelta internet-yhteyden ja selaimen sekä selaimen Flash-laajennuksen. Muita asennuksia, laitteistoja tai ohjelmistoja käyttäjältä ei edellytetä (ääni- ja videotoimintojen vaatimia mikrofoni- yms. laitteita lukuun ottamatta). Connect Prota voi käyttää Humacin palvelimelta tai järjestelmä voidaan asentaa käyttäjän palvelimelle. 6

8 Connect Pron näkymä Connect Pron näkymä koostuu Windowsin ikkunoiden kaltaisista ruuduista ( podit ), joiden näkymistä, kokoa ja sijaintia kokouksen puheenjohtaja ( host ) voi vapaasti säätää. Podeja voidaan sijoittaa erilaisiksi näkymiksi, jotka tallentuvat järjestelmään. Host voi lisätä, poistaa ja muokata eri näkymiä. Tiedostomateriaalit (PP-esitykset, kuva- ja äänitiedostot) siirretään järjestelmään, jonka jälkeen ne pysyvät käytössä kunnes ne poistetaan. Podien käsittely perustuu niin ikään pitkälti Windowsista tuttuihin kuvakkeisiin ja menetelmiin. Ohjelman valikkokielenä on englanti; Humacin edustajan mukaan pohjoismaiset kielet ovat mahdollisesti tulossa laajennuksena tulevina vuosina. Connectin keskeisimmät toiminnot ovat: Osallistujien välinen keskustelu video- ja ääniyhteyksien avulla. Osanottajien määrälle ei ole teoreettista ylärajaa. PowerPoint-esitysten esittäminen. Chat-viestittäminen. Liitutaulu (whiteboard) toiminto. Mahdollistaa vapaan kirjoittamisen ja piirtämisen. Muistiinpanotaulu (note). Osallistujille avoin kirjoitusalusta. Kyselytoiminto (poll). Gallup-tyylisiä kyselyjä varten. 7

9 Mediatiedostojen (kuvien, mp3-tiedostojen yms.) näyttäminen ja kuunteleminen. Käyttäjän tietokoneen näkymän jakaminen. Mahdollistaa mm. eri ohjelmien käytön näyttämisen osallistujille. Verkko-opetuksen tallentaminen ja jakaminen. Suomenkielinen Connect Pron esittely Humacin kotisivuilla: Adobe Connect Pron pääsivu (englanniksi): WebLI WebLI (Web-learning international) on suomalainen, Turussa toimiva, TEKESin Fenixprojektin pohjalta syntynyt verkko-oppimisympäristö. WebLI perustuu hanketta johtavan professori Pertti Yli-Luoman verkko-oppimisen teoriaan. Taustatekniikkoina Web- LI käyttää Flash-tekniikkaa sekä avoimen lähdekoodin PHP-koodia. Selaimen Flashlaajennusta ja internet-yhteyttä lukuun ottamatta järjestelmän käyttäminen ei edellytä muita asennuksia, ohjelmistoja tai laitteistoja käyttäjältä. Ohjelmistoa kehitetään jatkuvasti ja kehityksen myötä WebLIin on luvattu monia uusia ominaisuuksia. Opetus WebLIn kautta pohjautuu pitkälti PowerPoint-esitysten käyttöön. Ohjelman käyttökieli on englanti; toimittajan mukaan suomenkielinen versio tullaan jossain vaiheessa tekemään. Viimeisimpänä lisäyksenä WebLIssä on yhteistyö verkkokyselyyritys Webropolin kanssa. Tämän yhteistyön kautta WebLIn käyttäjät saavat oikeuden tehdä ja osallistua verkkokyselyihin tai niiden sovelluksiin (esim. koulun kokeisiin). 8

10 Conference Room -näkymä Auditorium-näkymä WebLIssä on kaksi päänäkymää, Conference Room ja Auditorium. Näistä ensimmäinen on eräänlainen virtuaalinen luokkahuone kiinteine osallistujapaikkoineen ja esityksen näyttämisalueineen. Jälkimmäinen puolestaan soveltuu parhaiten luentotyyppisiin opetuksiin, jossa painopiste on luennoitsijan kuvan sekä esityksen näyttämisellä. Tässä näkymässä osallistujat voivat pyytää puheenvuoroja, joita luennoitsija voi sitten jakaa. 9

11 WebLIssä on panostettu opettajan ja oppilaan roolien selkiyttämiseen, ja tämä näkyy mm. osallistujien (=oppilaiden) käyttöoikeuksien rajoituksina. WebLIn keskeisimmät toiminnot ovat: Osallistujien välinen keskustelu video- ja ääniyhteyksien avulla. Omalla videoyhteydellä osallistuvien lukumäärä on rajattu viiteentoista (1+14), pelkkien kuunteluoppilaiden lukumäärällä ei ole teoreettista ylärajaa. PowerPoint-esitysten esittäminen. Liitutaulu (whiteboard) toiminto. Mahdollistaa vapaan kirjoittamisen ja piirtämisen. Muistiinpanotaulu (memopad). Osallistujille avoin kirjoitusalusta. Verkkokyselyt. Webropol-yhteistyön kautta, edellyttää erillisen verkkosovelluksen käyttämistä. Verkko-opetuksen tallentaminen ja jakaminen. WebLIn kotisivut: Pertti Yli-Luoman verkko-oppimisen teoriamalli: Verkkoneuvottelujärjestelmien hintoja Taulukkoon on koottu kirjoittamishetkellä voimassa olevat hinnat. Kaikki hinnat koskevat vain perusopetuskäyttöön hankittavia palveluita, hinnat järjestö- tai yrityskäytössä saattavat poiketa näistä. Taulukon hinnat ovat toimittajan palvelimella toimiville järjestelmille. Aloitusmaksu Hinta/lisenssi Muuta Connect Pro / vuosi* Min. 5 lisenssiä WebLI ei aloitusmaksua 800 / vuosi * = Hinta riippuu ostettavien lisenssien määrästä, (alle , , ) Lisätietoja ohjelmista ja hinnoista saa ottamalla yhteyttä Humaciin ( tai WebLIin ( 10

12 4 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA VERKKONEUVOTTELU- JÄRJESTELMISTÄ Käyttökokemukset perustuvat kirjoittajan henkilökohtaisiin mielipiteisiin, jotka ovat jalostuneet Turun opetuspalvelukeskuksen Päivi Luoman kanssa käydyissä keskusteluissa ja yhteiskokeiluissa. Järjestelmien hankintaa ja niiden soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa miettivän henkilön tulee aina kokeilla eri ohjelmavaihtoehtoja itse. Connect Pro Connect Pron käyttö tuntui varsin sujuvalta alusta lähtien. Järjestelmän Windowsia muistuttava ulkoasu (ylävalikot, podit) auttoi intuitiivisesti ymmärtämään, miten monet perustoiminnot toimivat. Toimintojen graafinen ulkoasu ja pehmeä animointi jättivät varsin ihmisläheisen ohjelman tunnun. Connect Pro synnytti melko nopeasti hallinnan tunteen, ja esim. käyttäjien videokuvan suurentaminen kesken opetuksen onnistuu nopeasti vain vetämällä videokeskustelupodia isommaksi. Oman näkymän luominen oli varsin yksinkertaista, ja aikaisemmin tehtyjen materiaalien (ääninäyte, PowerPoint-esitys, teksti) siirto, niiden asettelu sekä pienen kyselyn tekeminen vei aikaa noin minuuttia. Erityisen myönteistä oli, että eri näkymät tallentuvat sellaisenaan palvelimelle: opetustunnit voidaan valmistaa vaikka kuukausia etukäteen ja ottaa näytölle parissa sekunnissa. Kuva- ja ääniyhteydet toimivat muutaman testikerran aikana pääasiassa hyvin, vaikka joitain ongelmiakin oli. Yksi etäopetuksen mahdollisia kompastuskiviä onkin juuri kaikkien osallistujien myös pienten oppilaiden käyttämien laitteiden toimivuus. Tämä pulma on toki edessä järjestelmästä huolimatta. Perusopetusta ajatellen askarruttamaan jäi järjestelmän sallivuus, ts. opetuksen vetäjän mahdollisuus puuttua häirintätilanteisiin. Connect Pro on alun perin suunniteltu yritysja aikuisopetuksen tapaisiin opetustilanteisiin, josta kertoo laaja ominaisuusvalikoima ja osallistujien melko esteetön pääsy moniin yleisiin toimintoihin. Ongelmaa voidaan jonkin verran rajata, sillä Connect Pro tunnistaa kolme osallistujatyyppiä: Host (puheenjohtaja, muokkaaja), Presenter (esittäjä) ja Participant (osallistuja). Näistä Participant sopii 11

13 melko rajallisine oikeuksineen oppilaille hyvin, mutta edellyttää tilaisuuden vetäjältä toimenpiteitä, mikäli mm. oppilaiden videoyhteydet halutaan käyttöön. Connect Prosta jäi myönteinen yleiskuva. Perusteiden oppimiskynnys on melko alhainen, ja osaavissa käsissä järjestelmä venyy erittäin monipuolisiin opetustilanteisiin. Erityisesti ympäristössä, jossa järjestyksen ylläpitoon ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota (kouluympäristössä esim. lukiossa) Connect Pro on varmasti erinomainen valinta. WebLI Ensivaikutelmaltaan WebLI on kankeahkon oloinen. Organisaattorin (=opettajan) tunnuksin kirjautumalla eteen tulee varsin teknisen oloinen valikko. Siirryttäessä Conference Room -näkymään asiat muuttuvat kuitenkin paremmiksi: erilliset, vapaasti valittavat oppilaspaikat tuovat visuaalisesti mieleen luokkahuoneen. WebLIin voidaan siirtää valmiiksi PowerPoint-esityksiä opetustilannetta varten, joskin perusnäkymä on joka kerta tyhjä taulu esitys on valittava näkyviin erikseen, eikä tunnin valmistelua voida näin ollen järjestelmään juurikaan tehdä. Muut työkalut (whiteboard, memopad) toimivat teknisesti hyvin, joskin käyttöliittymä on monin paikoin teknisen ja hankalasti omaksuttavan tuntuinen. Myös WebLI kärsi jonkin verran kuva-, ääni- ja yhteysongelmista. Kuvanlaatu jätti yleisesti ottaen toivomisen varaa, mutta kyse on WebLIn kehittäjien mukaan valinnasta: heikompi kuvanlaatu mahdollistaa sujuvamman kommunikoinnin hitaillakin yhteyksillä. PowerPoint-keskeisyys hämmensi erityisesti perusopetuksen näkökulmasta katsottuna: esitysmäiset luennot sopivat huonosti yläkouluun, alakoulusta nyt puhumattakaan. Toki jo keskustelun ja whiteboardin avulla saadaan virtuaalisen luokkahuoneen tuntua. Tätä vahvistaa opettajan käyttöoikeudet suhteessa oppilaiden käyttöoikeuksiin: oppilaan kirjautuessa sisään hänellä on oikeus ainoastaan osallistua keskusteluun ja kirjoittaa chattaulule. Opettaja voi hiljentää yksittäisten oppilaiden ääniä, joskin vain itseltään. 12

14 Kiinteiden videopaikkojen lisäksi WebLIstä on kuitenkin hankala löytää sellaisia pedagogisia oivalluksia, jotka korvaisivat sen ominaisuuksien ja käyttöliittymän puutteita. Koska lisäksi Webropolin lisätoimintoja ei integroida WebLIin vaan niitä käytetään uudessa ikkunassa ja mahdollisesti vielä eri käyttäjätunnuksin, järjestelmän perustoimintojen rajat tulevat nopeasti vastaan. 5 LINKKILISTA Tässä on listattu muutamia viestintään ja verkkoneuvotteluihin liittyviä ohjelmia, joita ei raportissa ole aiemmin mainittu. Vanhoja ohjelmia kehitetään ja uusia rakennetaan jatkuvasti, joten tämänkin listan tarkoitus on olla lähinnä lähtöpaikka omiin tarkoituksiin sopivan ohjelman hakemisessa. Kaikki listan järjestelmät ovat käyttäjille ilmaisia, ellei toisin ole mainittu. Ohjelma Kotisivut Kuvaus Dimdim Verkkoneuvottelujärjestelmä Facebook Sosiaalinen verkko Jaiku Pienblogipalvelu Marratech Verkkoneuvottelujärjestelmä (kaupallinen) MySpace Sosiaalinen verkko Netviewer Verkkoneuvottelujärjestelmä (kaupallinen) Twitter Pienblogipalvelu 13