Voimaa tuulesta Pirkanmaalla

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Työohjelma

2 Sisällysluettelo 1 Tausta Lähtökohta Tavoite Työn toteutus Lähtöaineistot Työryhmä Yhteistyö ja tiedotus Tulokset Aikataulu... 8

3 1/9 1 Tausta Valtioneuvosto hyväksyi 6 päivänä marraskuuta 2008 kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (VNS 6/2008 vp), jonka yhtenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energiamuotojen osuutta EU:n yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tuulivoiman osalta strategiassa on asetettu tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 130 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 197 megawattia. Voimalat on esitetty oheisessa kartassa (Kuva 1). Kuva 1. Tuulivoimalalaitokset Suomessa vuoden 2011 lopussa. (Lähde: Tuulivoimayhdistys).

4 2/9 Tammikuun 2012 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita noin megawatin edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus tästä on 3000 megawattia. Näistä hankkeista Pirkanmaalla on vireillä kolme tuulivoimahanketta (Kuva 2). Kuva 2. Vireillä olevat tuulivoimahankkeet Pirkanmaalla vuoden 2012 tammikuun loppuun mennessä. (Lähde: Tuulivoimayhdistys). Parhaat olosuhteet tuulivoiman tuotannolle on rannikkoalueilla ja sisämaan osalta tunturialueilla. Ilmasto- ja energiastrategiassa asetetun tuotantotavoitteen saavuttamiseksi ja mm. erilaisista teknisistä syistä johtuen on arvioitu, että tuulivoiman tuotantoa olisi järkevää sijoittaa myös sisämaahan. Tästä näkökulmasta Ilmatieteen laitos on selvittänyt tuuliolosuhteita sisämaassa. Tuuliatlaksen nimellä kulkeva selvitys valmistui marraskuussa Selvityksessä on tarkasteltu säämallia käyttäen Suomen tuuliolosuhteita eri korkeuksilta 50 metristä 400 metriin kautta koko maan 2,5 x 2,5 neliökilometrin alueilta. Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

5 3/9 Ympäristöministeriön aloitteesta ja ministeriön tukemana maakuntien liitot ovat laatineet/laatimassa maakunnallisia selvityksiä tuulivoimatuotannolle soveltuvien alueiden löytämiseksi. Tavoitteena on löytää koko valtakunnan tasolla kaikki merkittävät tuulivoimatuotantoon hyvin soveltuvat alueet. Selvitykset kohdistuvat ennen kaikkea sisämaahan. Tuotantoon hyvin soveltuvista alueista on laadittu valtakunnan kattava paikkatietopohjainen kartta, joka päivittyy sitä mukaan kuin selvitykset valmistuvat. Pyrkimyksenä on myös, että tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet osoitettaisiin maakuntakaavoissa. Vuosien 2011 ja 2012 valtion talousarvioissa on esitetty määrärahoja maakunnan liitoille ja kunnille tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimisen nopeuttamiseksi. Pirkanmaan liitto on saanut ympäristöministeriöltä rahoituksen maakunnallisen tuulivoimaselvityksen laatimiseksi. 2 Lähtökohta Maakuntahallitus on tehnyt päätöksen Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvityksen laadinnasta Tuulivoimaselvitys on yksi tulevan maakuntakaavaan taustaselvityksistä. Maakuntavaltuusto päätti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan käynnistämisestä. Kun tarkastellaan koko Pirkanmaan maakuntaa kokonaisuutena, voidaan todeta, että Pirkanmaan tuuliolosuhteet ovat Suomen Tuuliatlaksen mukaan kohtuulliset. Suurimmassa osassa maakuntaa vuotuiset keskimääräiset tuulennopeudet ovat 6,0 m/s tai suuremmat 100 metrin korkeudessa (Kuva 3). 150 metrin korkeudessa koko maakunnan alueella keskimääräinen tuulennopeus vaihtelee noin 6,5 7,5 m/s alueesta riippuen (tuuliatlas mallinnuksen tulokset on ilmoitettu 2,5 x 2,5 neliökilometriruudun keskiarvona). Tuulivoimatuotannon kannattavuuden rajana on maakunnallisissa selvityksissä käytetty vuosikeskiarvoa 6,0-6,5 m/s. Tuulisuuden osalta Tuuliatlas osoittaa, että voimalan tuotto ja tuulisuus muuttuvat selvästi voimalan napakorkeuden kasvaessa 100 metristä 150 metriin. 150 metrin voimalan tuoton näkökulmasta Pirkanmaalla on selvästi enemmän potentiaalisia alueita kuin 100 metrin voimalan tuotolla. Tällä hetkellä Suomeen toteutetuista tuulivoimaloista korkeimmat ovat napakorkeudeltaan 120 metriä.

6 4/9 Kuva 3. Tuulisuus Pirkanmaalla 100 metrin korkeudella (aritmeettinen vuotuinen keskinopeus m/s). (Lähde:Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlas).

7 5/9 Voimaa tuulesta Pirkanmaalla selvitykseen liittyen kesällä 2011 lähetettiin Pirkanmaan kuntiin tuulivoimakysely. Tuloksena saatiin ehdotuksia mm. tuulivoimaloiden sijoitusalueista. Samana vuonna Satakunnan liitto teki kansalaiskyselyn tuulisähkön tuotannosta. Kyselyyn vastasi myös Pirkanmaalaisia yhteensä 124 kpl, joista 109 suhtautui tuulivoimaan myönteisesti, 11 kielteisesti ja 4 ei ilmoittanut kantaansa. Vastaajista 94 kpl kannatti tuulivoimaloiden rakentamista omaan kuntaan, 20 vastusti ja 10 ei ilmoittanut kantaansa. Tulosten mukaan tuulivoimaan suhtauduttiin Pirkanmaalla hyvin positiivisesti. Kuntakyselystä saatuja tietoja hyödynnetään soveltuvien tuulivoima-alueiden kartoittamisessa. 3 Tavoite Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvityksen tavoitteena on löytää maakunnasta tuulivoiman tuotantoon soveliaita alueita, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta tai erityisiä ympäristöarvoja ja joilla muutoinkin yhteensovittamisen tarve tuulivoimatuotannon ja muun alueidenkäytön välillä on vähäinen. Alueiden tuuliolosuhteiden tulee luonnollisesti olla tuulivoimapuiston perustamiselle suotuisat. Alueiden tulee olla teknistaloudellisesti toteutettavia, mikä tarkoittaa erityisesti sitä, että ne ovat järkevin kustannuksin kytkettävissä sähkö- ja tieverkkoon. Ensisijaisesti tarkastellaan alueita, joilla ihmiskäden jälki on jo nykyisin näkyvissä esim. teiden ja ratojen varret, teollisuusalueet ym. melualueet. Pirkanmaalta ei ole määritetty ns. hiljaisia alueita, mutta tällaisia pyritään työssä välttämään. Tavoitteena on löytää riittävän suuria alueita, joille on mahdollista sijoittaa mahdollisimman monta tuulivoimalaa. Myös useat yksittäiset pienemmät alueet voivat muodostaa suuremman puistokokonaisuuden samalla alueella. Alueet voivat rakentua vaiheittain, joten on eduksi, mikäli alueilla on laajenemisvaraa. Selvityksessä tähdätään kaikkein potentiaalisimpien alueiden löytämiseen. Selvityksen päämääränä on tarkastella tuulivoimapuistojen sijoittumista ensisijaisesti maakäytön näkökulmasta ja saada siitä käsitys koko maakunnan osalta. Selvityksen tarkkuustaso on maakunnallinen. Teknis-taloudellisia rakentamisedellytyksiä ei tulla yksityiskohtaisesti arvioimaan. Tavoitteena on, että selvitys palvelee maakuntakaavoitusta, valtakunnantasoista kartoitusta (YM) sekä yrityksiä, jotka mahdollisesti ovat kiinnostuneita tuulivoimapuistojen rakentamisesta Pirkanmaalle. Selvitys laaditaan vaiheittain. Näkemys tuulivoima-alueiden osoittamisesta maakuntakaavassa muodostetaan selvityksen tulosten perusteella.

8 6/9 4 Työn toteutus Työn ensimmäisessä vaiheessa suljetaan pois alueet, joihin eri suojaetäisyyksien perusteella nykyinen maankäyttö muodostaisi tuulivoimatuotannolle esteen. Tätä vaihetta kutsutaan soveltumattomien alueiden analyysiksi. Tässä vaiheessa rajataan pois mm. asutuksen ja muiden tekijöiden (mm. luontoarvot, maankäyttö) perusteella ne alueet, jotka eivät kielteisten vaikutustensa johdosta lainkaan sovellu tai soveltuvat huonosti tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi. Tämän jälkeen pyritään jäljellä olevista alueista löytämään kaikkein potentiaalisimmat tuulivoiman tuotantoalueet hyödyntäen mm. Tuuliatlas-tietoja, alueen topografiaa sekä keskusteluita eri tahojen kanssa. Tarvittaessa tehdään tai teetetään arviointi tuulivoimapuistojen maisemavaikutuksista. Tarkennettuja aluekohtaisia tuulisuuslaskelmia teetetään myös tarpeen mukaan. Työn aikana seurataan tuulivoiman edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden etenemistä, joista Lauri Tarastin työryhmä teki esityksen Työryhmä on esittänyt mm., että tuulivoimalat saataisiin jatkossa toteuttaa lähemmäksi maanteitä ja rautateitä. Mikäli tuulivoiman rajoituksiin tulee lievennyksiä, otetaan ne mahdollisuuksien mukaan työssä huomioon. 5 Lähtöaineistot Selvitys laaditaan paikkatietopohjaisesti ja se perustuu seuraaviin aineistoihin: - YKR-väestöaineisto (vakituinen asutus ja loma-asutus) (ruutuaineisto 250 m x 250 m) (SYKE) - Maastotietokanta (Maanmittauslaitos) - Rakennus- ja huoneistorekisteri (Maanmittauslaitos) - Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet (SYKE) - IBA ja FINIBA alueet (SYKE) - Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt (Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Pirkanmaan liitto) - Rakennettu kulttuuriympäristö 2009 (Museovirasto) - Sähköverkko ( 110 kv); olemassa oleva ja suunnitellut linjat 2011 (Fingrid Oy) - Maaperä (GTK) - Tuulisuustiedot, Tuuliatlas (Ilmatieteenlaitos) - Lentoesterajoitusalueet (Finavia) Alueiden maanomistajien määrä selvitetään tarvittaessa Maanmittauslaitoksen Internet-palvelusta (KTJ/ kiinteistötietojärjestelmä).

9 7/9 6 Työryhmä Pirkanmaan liitossa selvitystyöstä vastaavat suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen ja maakuntainsinööri Satu Appelqvist sekä paikkatietosuunnittelija Miina Vainio. Selvitys laaditaan maakuntakaavoitusjohtajan ja maakuntahallituksen ohjauksessa. 7 Yhteistyö ja tiedotus Suunnittelua varten perustetaan hankeryhmä, johon kutsutaan edustajia seuraavista organisaatioista: - kunnat: Urjala (Jouni Vähäkyttä), Virrat (Arto Nummijärvi), Parkano (Jarmo Kyösti), Tampere (Pauli Välimäki), Sastamala (Jorma Tuomisto) - Pirkanmaan ELY-keskus (Elina Viitanen ja Jarkko Peurala) - Fingrid Oy (Aki Laurila) - Puolustusvoimat, maa- ja ilmavoimat (Eero Ruotsila ja Seppo Lindén) - Finavia (Tapani Krooks ja Reino Kaario) - Trafi (Heikki Silpola) - Tuulivoimayhdistys (Ari Soininen) Hankeryhmän kunnat on valittu vireillä olevien tuulivoimahankkeiden ja tehtyjen kuntakohtaisten tuulivoimaselvitysten perusteella. Lisäksi tehdään yhteistyötä niiden kuntien kanssa, joihin selvityksen kartoitukset keskittyvät. Selvitystyön yhteydessä järjestetään sidosryhmätapaamisia, joiden tarkoituksena on tuoda suunnittelutyöhön eri tahojen näkökulmia. Sidosryhmätapaamisia käydään ainakin seuraavien tahojen kanssa: - Paikalliset sähköverkon haltijat - Maakuntamuseo - Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry - Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry - Metsäkeskus - MTK (Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ja Maataloustuottajain Pirkanmaan liitto) - Metsähallitus - Vapo Oy Selvityksen alkuvaiheessa luodaan Pirkanmaan liiton Internet-sivuille karttapalautejärjestelmä, jonne kuntalaiset voivat jättää mielipiteitään ja alue-ehdotuksia soveltuvista tuulivoimapuistoalueista. Asiasta tiedotetaan lehdissä ja Pirkanmaan liiton Internet-sivuilla. Selvitystyön aikana tullaan järjestämään yleisötilaisuuksia Pirkanmaan seutukunnissa (yht. 3 kpl). Lisäksi Tampereella järjestetään tuulivoimaseminaari, joka on tarkoitettu kaikille tuulivoimasta kiinnostuneille.

10 Selvityksen laadinnan aikana tehdään yhteistyötä naapuriliittojen kanssa. Pyrkimyksenä on tarkastelumenetelmien yhtenäisyys. Yhteistyö on tarpeen myös maakuntien raja-alueille sijoittuvien aluekokonaisuuksien tarkastelemiseksi. Selvityksen laadinnasta informoidaan maakuntahallitusta sekä tiedotetaan Pirkanmaan liiton tiedotuslehdessä sekä liiton Internet-sivuilla kaikissa selvityksen keskeisissä vaiheissa. 8/9 8 Tulokset Selvityksen tuloksista laadittava julkaistava raportti on yksi Pirkanmaa maakuntakaavan 2040 taustaselvityksistä. Lisäksi raportti luovutetaan ympäristöministeriölle. Raporttiin sisältyy kartta, jossa osoitetaan tuulivoimapuistoille soveltuvat alueet. Kunkin alueen osalta raportoidaan alueiden ominaispiirteet, jotka ovat olennaisia selvitettäessä yksityiskohtaisemmin alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. 9 Aikataulu Työ on käynnistetty loppuvuonna 2011 paikkatietotarkasteluilla, kuntakyselyillä sekä sidosryhmäneuvotteluilla. Tavoitteena on saada selvitys valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kuvassa 4 on esitetty tuulivoimaselvityksen etenemisen vaiheet. Hankeryhmä kokoontuu Pirkanmaan liitossa alustavasti seuraavina ajankohtina: - huhtikuu - kesäkuu - syyskuu - marras/joulukuu Sidosryhmätapaamisia järjestetään tarpeen mukaan eri kokoonpanoilla. Tapaamisajankohdat sovitaan työn kuluessa.

11 9/9 Kuva 4. Tuulivoimaselvityksen aikataulu vuonna 2012.