14587/17 ADD 5 team/js/si 1 DG G 2A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2017 (OR. en) 14587/17 ADD 5 N 738 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Asia: Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi Yhteinen teksti: Tarkistu budjettikohdittain Konsolidoitu asiakirja (hyväksyttyjen tarkistusten sisällyttäminen talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan): Pääluokka III Komissio 14587/17 ADD 5 team/js/si 1

2 TALOUSARVIOMENETTELY SOVITTELUASIAKIRJA YHTEINEN TEKSTI Asiakirjan N:o: 3.2 ******* TARKISTUKSET BUDJETTIKOHDITTAIN KONSOLIDOITU ASIAKIRJA PÄÄLUOKKA III (HYVÄKSYTTYJEN TARKISTUSTEN SISÄLLYTTÄMINEN TALOUSARVIOESITYKSEEN TAI NEUVOSTON KANTAAN) 14587/17 ADD 5 team/js/si 2

3 PÄÄLUOKKA III KOMISSIO Alamomentin alakohta XX Palkat ja palkanlisät Sovittelu Alamomentin alakohta XX Palvelukseen ottamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät kulut ja korvau Sovittelu Alamomentin alakohta XX Palkkojen mukautu Sovittelu Alamomentin alakohta XX Palkat ja palkanlisät Sovittelu Alamomentin alakohta XX Palvelukseen ottamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät kulut ja korvau Sovittelu Alamomentin alakohta XX Määrärahat palkkojen mukautuksiin Sovittelu Alamomentin alakohta XX Sopimussuhteiset toimihenkilöt Sovittelu Alamomentin alakohta XX Vuokrahenkilöstö sekä eri toimintojen tekninen ja hallinnollinen tuki Sovittelu Alamomentin alakohta XX Kansalliset virkamiehet, jotka on väliaikaisesti siirretty toimielimen palvelukseen Sovittelu Alamomentin alakohta XX Muun henkilöstön palkat Sovittelu /17 ADD 5 team/js/si 3

4 Alamomentin alakohta XX Avustavien asiantuntijoiden ja kansallisten asiantuntijoiden kouluttaminen Sovittelu Alamomentin alakohta XX Virkamatka- ja edustuskulut Sovittelu Alamomentin alakohta XX Konferenssi-, kokous- ja asiantuntijaryhmäkulut Sovittelu Alamomentin alakohta XX Komiteoiden kokou Sovittelu Alamomentin alakohta XX Selvity ja kuulemiset Sovittelu Alamomentin alakohta XX Laitteisto, kalusto, tarvikkeet ja palvelut Sovittelu Momentti Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot talous- ja rahoitusasioiden toimintalohkossa Sovittelu Alamomentti Ulkopuolinen henkilöstö Sovittelu Alamomentti Muut hallintomenot Sovittelu Alamomentti Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot ja muut menot Sovittelu Momentti Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva koordinointi, valvonta ja tiedotus Sovittelu /17 ADD 5 team/js/si 4

5 Momentti Makrotaloudellinen rahoitusapu Sovittelu Momentti Euroopan unionin takuu kestävän kehityksen rahastolle (EKKR) Sovittelu p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Momentti EKKR-takuurahaston rahoittaminen Maksusitoum u Maksusitoum u Maksusitoum u Maksusitoum u Maksusitoum u Sovittelu p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Varaus Yhteensä Momentti ESIR-takuurahaston rahoittaminen Maksusitoum u Maksusitoum u Maksusitoum u Maksusitoum u Maksusitoum u Sovittelu Varaus Yhteensä Momentti Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten toimintalohkossa Sovittelu Alamomentti Ulkopuolinen henkilöstö Sovittelu Alamomentti Muut hallintomenot Sovittelu Momentti Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten toimintalohkossa Sovittelu Alamomentti Lainsäädännön standardointi ja lähentäminen Tukimenot Sovittelu /17 ADD 5 team/js/si 5

6 Alamomentti Euroopan satelliittinavigointiohjelmat Tukimenot Sovittelu Alamomentti Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus) Tukimenot Sovittelu Alamomentti Menot tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa "Horisontti 2020" toteuttavista virkamiehistä ja väliaikaisista toimihenkilöistä Sovittelu Alamomentti Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa "Horisontti 2020" toteuttava ulkopuolinen henkilöstö Sovittelu Alamomentti Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" muut hallintomenot Sovittelu Momentti Yrittäjyyden edistäminen sekä unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn parantaminen Sovittelu Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimet, joilla parannetaan etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukykyä, kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua. Toimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat: verkostot, jotka tuovat yhteen joukon sidosryhmiä markkinoille saattamiseen liittyvät hankkeet toimintalinjojen analysointi, kehittäminen ja koordinointi osallistujamaiden kanssa toimintalinjat, joilla edistetään yrittäjyyttä tietojen vaihto ja levittäminen, tiedottaminen ja neuvontapalvelut, jotta lisätään pk-yritysten kilpailukykyä ja autetaan niitä osallistumaan sisämarkkinoille ja niitäkin laajemmalti jäsenvaltioiden tai alueiden yhteisten toimien tukeminen, sekä muut Cosme-ohjelmassa ennakoidut toimenpiteet. Unioni tukee muun muassa Yritys-Eurooppa-verkoston toimintaa ja yrittäjyyden edistämistä. Unioni tukee myös hankkeita, joissa ensi kertaa sovelletaan tai saatetaan markkinoille unionin kannalta merkityksellisiä tekniikoita, tuotteita tai käytäntöjä (esimerkiksi uudet liiketoimintaajatu kulutustavaroiden osalta), joiden tekninen demonstrointi on jo suoritettu onnistuneesti 14587/17 ADD 5 team/js/si 6

7 mutta joita jäljellä olevan riskin vuoksi ei ole vielä merkittävästi otettu käyttöön markkinoilla. Hankkeiden on määrä edistää niiden laajempaa käyttöä ohjelmaan osallistuvissa maissa ja helpottaa niiden leviämistä markkinoilla. Hankkeilla myös parannetaan toimintaedellytyksiä unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi, myös matkailusektorilla, tukemalla täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta sekä tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa unionin tasolla; toimintaedellytysten parantamiskeinoina ovat muun muassa valmiuksien kehittäminen klustereissa ja muissa yritysverkostoissa ennen kaikkea pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. Lisäksi toteutetaan sisämarkkinastrategiaa ja startup-yrityksiä koskevaa aloitetta tukevia hankkeita. Mahdollisia rahoituskohteita ovat myös suoraan näiden tavoitteiden saavuttamiseen kytkeytyvät tukitoimet: kokou (myös työpajat), tutkimu, tiedotus- ja julkaisutoimet sekä tutkimusryhmiin osallistuminen. Sukupuolten tasa-arvon alalla kiinnitetään erityishuomiota naisyrittäjien asemaa edistäviin hankkeisiin, jotta voidaan poistaa naisiin mahdollisesti kohdistuvia sukupuoleen perustuvia esteitä ja saavuttaa mies- ja naisyrittäjien tasapuolinen edustus kaikkialla unionissa. Erityishuomiota kiinnitetään kestävään matkailuun liittyviin toimiin siten, että alkuvaiheessa painopisteenä ovat vähän luontoa rasittava liikkuvuus, pyöräilyverkostot, ekomatkailu ja luonnonsuojelu. Tässä yhteydessä erityisen tärkeää on myös esteettömän pääsyn tarjoaminen kaikille, erityisesti liikuntaesteisille ja sosiaalisesti heikossa asemassa oleville henkilöille. Unioni koordinoi, edistää ja tukee kestävää matkailua edistäviä toimia, joita ovat muun muassa pitkän aikavälin kestävien matkailuresurssien säilyttäminen luonnon- ja kulttuuriperintöä sekä historiallista ja teollista perintöä suojelemalla koordinointi ja tuki, jolla edistetään heikommassa asemassa olevien köyhyydessä elävien kansalaisten sekä liikuntaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia saada tietoa kestävästä matkailusta sekä käyttää kestäviä matkailupalveluja eurooppalaisten pyöräilyverkostojen rajat ylittävä koordinointi rautatieliikennettä ja kaukolinjaautoliikennettä koskevat tiedot ja palvelut huomioon ottaen. Yrittäjien Erasmus -ohjelmalla pyritään edistämään eurooppalaista yrittäjyyttä, tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä arvokkaiden verkostojen ja kumppanuuksien luomista. Tämänhetkisen vaikean taloustilanteen vuoksi on äärimmäisen tärkeää tukea eurooppalaisia yrityksiä, erityisesti innovatiivisia ja vasta vähän aikaa toimineita yrityksiä, sekä naisyrittäjiä ja edistää yrittäjyyttä myöntämällä riittävästi rahoitusta yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (Cosme) kaltaisille ohjelmille. On erittäin tärkeää tukea ja kannustaa kaikkein nykyaikaisimpia ja innovatiivisimpia aloja, kuten jakamis- ja digitaalitaloutta. Unionin on tuettava nuoria yrittäjiä näillä aloilla ja kehitettävä ja otettava käyttöön välineitä, joiden avulla innovatiiviset startup-yrity voivat kilpailla unionin ulkopuolisten kilpakumppaneiden kanssa maailmanmarkkinoilla. Etenkin Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma on auttanut erittäin menestyksekkäästi ja tehokkaasti torjumaan nuorisotyöttömyyttä ja tukemaan uusia ja elinvoimaisia startup-yrityksiä Euroopassa. Naiset ovat yrittäjien joukossa aliedustettuina, joten erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuorten naisyrittäjien osallistumiseen ohjelmaan, jotta heitä rohkaistaisiin yrittäjän uralle ja jotta saadaan kokemuksia siitä, miten heidän mahdollisesti kohtaamansa sukupuoleen liittyvät esteet voidaan voittaa /17 ADD 5 team/js/si 7

8 Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman määrärahoja on lisättävä etenkin seuraavista syistä: Ohjelma auttaa edistämään eurooppalaista yrittäjyyttä, tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä arvokkaiden verkostojen ja kumppanuuksien luomista. Ohjelma on hyvin menestyksekäs ja siihen on viime vuosina tullut yhä enemmän osallistujia, joiden määrä kasvanee edelleen. Ohjelma hoitaa tehokkaasti nuorisotyöttömyyttä, koska se auttaa työttömiä nuoria perustamaan yrityksiä ja pk-yrityksiä luomaan työpaikkoja toiminnan laajentamisen ja/tai kansainvälistämisen kautta. Hakemusten määrä ylittää reippaasti ne osallistumispaikat, jotka komissio voi toteuttaa nykyisillä määrärahoilla. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään momentille otettuihin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät aiheutuvat tulotaulukon momentille otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja ne ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e, f ja g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Ne otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä "Euroopan talousalue"", joka on yleisen talousarvion erottamaton osa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) ( ) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 33), ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta. Momentti Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin Sovittelu Alamomentti Valmistelutoimi Kulttuurin Eurooppa: Euroopan aarteet esille Sovittelu Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden merkeissä toimella pyritään esittelemään ja markkinoimaan Euroopan monipuolista ja rikasta kulttuuriperintöä ja sen ilmentymiä (Unescon maailmanperintökohteet, musiikki- ja ruokafestivaalit, kansanperinne ja henkiset arvot) perusteena vierailla Euroopassa, kulttuurin ja luovuuden maanosassa. Tässä valmistelutoimessa toteutettavat toimet voidaan yhdistää teemaan "Kulttuurin Eurooppa: Euroopan aarteet esiin"", jonka puitteissa yksittäiset maat, alueet tai makroalueet esittelevät omaa erityistä kulttuuriperintöään ja kulttuuritarjontaansa laajalle kansainväliselle yleisölle. Valmistelutoimen perustana on pilottihanke "Matkakohteena Eurooppa -brändi", mutta sen soveltamisala on laajempi ja talousarvio suurempi. Toimiin on myös sisällytettävä vähemmän tunnettujen mutta yhtä lailla kiinnostavien paikkojen ja matkailunähtävyyksien esittelyä siten, että 14587/17 ADD 5 team/js/si 8

9 lopullisena tavoitteena on eurooppalaisten matkakohteiden valikoiman laajentaminen, uusien matkailutuotteiden luominen ja vähemmän kehittyneiden alueiden tukeminen. EU:n tuella kehitetty sivusto VisitEurope.com voisi olla sopiva alusta matkailunedistämis- ja markkinointitoimille. Lisäksi komission vuonna 2017 esittelemä sovellus "360 European Wonders" voitaisiin integroida matkailunedistämis- ja markkinointistrategiaan. Toimen tarkoituksena on viime kädessä lisätä tietoisuutta kulttuuriperinnön vastuullisesta ja kestävästä kehityksestä sekä luonnonvarojen suojelusta tulevia sukupolvia varten. Tärkeimmät tavoitteet ja toimet ovat seuraavat: säilytetään Euroopan johtava asema maailmanlaajuisena matkakohteena edistämällä Euroopan kulttuuriperintöä kehitetään ja edistetään myynti- ja markkinointikanavia (verkossa ja verkon ulkopuolella), joiden avulla matkakohteet voivat maksimoida matkailutarjontansa tunnettuuden monipuolistetaan Euroopan matkakohteiden kirjoa tekemällä tunnetuksi vähemmän näkyviä toissijaisia matkakohteita eli niin sanottuja kätkettyjä helmiä uusina matkailutuotteina tutkitaan ja määritetään kaikissa unionin jäsenvaltioissa joukko pitkälle kehitettyjä ja saavutettavissa olevia vaihtoehtoisia matkakohteita, joilla voi olla runsaasti kysyntää ja vetovoimaa kotimaassa ja ulkomaanmarkkinoilla tehdään yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa unionin jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa kulttuuriperintökohteiden näkyvyyttä tarjotaan tukea elinkeinoelämän kumppaneille, erityisesti majoitus- ja liikennealojen pkyrityksille, matkailutuotteiden kehittämisessä, jotta tällaiset vaihtoehtoiset matkakohteet voidaan sisällyttää niiden matkapaketteihin. Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Alamomentti Valmistelutoimi Maailmaa yhdistävä matkailu Sovittelu Maailmaa yhdistävän matkailun pilottihanke käynnistettiin vuoden 2015 talousarviossa. Hankkeen päätavoitteena oli varmistaa, että Eurooppa hyötyisi maailmanlaajuisesta matkailusta matkailualan bruttokansantuotteen kasvun kautta. Samalla se edistää merkittävästi talouskasvua ja synnyttää pysyviä työpaikkoja. Valmistelutoimessa keskitytään Kiinaan, joka on nopeimmin kasvava matkailun lähtömarkkina maailmassa. Kuten pilottihankkeessa todettiin, kiinalaismatkailijoiden halukkuuden matkustaa ulkomaille odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Aasian ja Tyynenmeren alueen ulkopuolella Eurooppa on kiinalaismatkailijoiden tärkein kohdealue. Koska Eurooppa on korkealla kiinalaisten toivomuslistalla, on mietittävä, miten unionin jäsenvaltiot voisivat paremmin palvella 14587/17 ADD 5 team/js/si 9

10 kiinalaismatkailijoita. Kaikkialla Euroopassa on lisättävä keskinäistä ymmärrystä ja edistettävä matkailualan työntekijöiden jatkuvaa ja kestävää koulutusta. Valmistelutoimen tarkoituksena on lisätä kiinalaisten vierailijoiden virtaa helpottamalla liiketoimia eurooppalaisten matkailupalvelujen tarjoajien ja kiinalaisten ostajien välillä. Vuosi on julistettu EU:n ja Kiinan matkailun teemavuodeksi, jonka valmisteluvaiheessa maailmaa yhdistävän matkailun hankkeella on ratkaiseva rooli. Tärkeimmät tavoitteet ja toimet ovat seuraavat: kerätään parhaat käytännöt ja analysoidaan pilottihankkeen tulo jatketaan valistuskampanjaa matkailupalvelujen tarjoajien ja matkatoimistojen keskuudessa osallistutaan aktiivisesti EU:n ja Kiinan matkailun teemavuoteen laajennetaan hankkeen soveltamisalaa ja otetaan mukaan Kiinan kulttuuri-instituutti (Confucius) ja muita sidosryhmiä, joilla on yhteys kansalaisiin lisätään osallistumista sosiaalisessa mediassa ja keskitytään digitalisaatioon; kannustetaan matkailutuotteiden ja -palvelujen mukauttamista kiinalaismatkailijoiden tarpeisiin, mikä kattaa muun muassa markkinointivälineiden käytön (kiinankieliset verkkosivustot ja esitteet) ja niiden mainostamisen kiinalaisissa sosiaalisissa verkostoissa (esim. Weibo). Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Alamomentti Valmistelutoimi Nuorten maahanmuuttajien yrittäjävalmiuksien kehittäminen Sovittelu Tiedot ja taidot ovat ratkaisevan tärkeitä kunkin kansalaisen henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannalta mutta myös kestävän kehityksen ja talouskasvun kannalta. Tästä syystä on tärkeää tarjota talous- ja sosiaalikriisistä kärsivistä maista tuleville ihmisille ja etenkin nuorille mahdollisuus saada aikaan lisäarvoa, josta on hyötyä heille itselleen ja koko yhteisölle. On tärkeää, että nuorille maahanmuuttajille ja pakolaisille annetaan tilaisuus kartuttaa tietoja ja kehittää taitoja, joita he voivat hyödyntää palattuaan kotimaahansa. Näin he voivat saada vakaan elannon mutta mahdollisesti myös ryhtyä yrittäjiksi, kehittää omaa yritystään ja luoda työpaikkoja. Aloitteen ytimessä ovat kohdennetut mentorointiohjelmat, joita järjestävät erilaiset organisaatiot esimerkiksi pelastustoiminnan ja yhteisöpalvelujen alalla sekä yrity (myös paikalliset palveluntarjoajat). Kaksiosaisen koulutusjärjestelmän avulla edunsaajat voisivat eritellä organisaatioiden ja yritysten tarpeita paikan päällä. Elinkeinotoiminnan käynnistämiselle on asetettu eri jäsenvaltioiden lainsäädännöissä erilaisia odotusaikoja. Jotta valmistelutoimi onnistuisi, on tarpeen myös tarkastella nykyisiä kansallisia 14587/17 ADD 5 team/js/si 10

11 oikeuskehyksiä ja määritellä parhaita käytäntöjä, joita voitaisiin edistää menettelyjen nopeuttamiseksi, jotta nuoret maahanmuuttajat voisivat hyötyä ehdotetuista ohjelmista mahdollisimman pian saapumisensa jälkeen. Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Alamomentti Pilottihanke Kansainvälistymisvalmiuksien lisääminen pk-yritysten eurooppalaisten verkostojen avulla Sovittelu Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien lisääminen on erittäin tärkeää Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Unionissa toimivista yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Useimmat niistä kohtaavat monia ongelmia yrittäessään laatia kansainvälistymisstrategiaa. Tämä koskee etenkin kansainvälisiä markkinoita, sillä ne joutuvat niillä voimakkaan ja toisinaan epäreilun kilpailun kohteeksi. Kolmen viime vuoden aikana vain 29 prosentilla mikroyrityksistä, 43 prosentilla pienistä yrityksistä ja 59 prosentilla keskisuurista yrityksistä on ollut vientiä muihin EU-maihin. Monilla pk-yrityksillä ei ole tarvittavia taitoja luoda suhteita monikansallisiin yrityksiin, olla esillä kansainvälisillä messuilla tai perustaa sähköisen kaupankäynnin infrastruktuuria. Ongelma voitaisiin ratkaista kannustamalla pk-yrityksiä yhdistämään voimansa ja toimimaan yhdessä yksittäisten kansainvälistymishankkeiden toteuttamiseksi. Kokemu ovat viime vuosina osoittaneet, että pk-yritysten keskinäinen yhteistyö voi edistää niiden kansainvälistymismahdollisuuksia. Myös komissio on pannut merkille yhteistyöstä saatavan lisäarvon (esimerkiksi eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun yhteydessä). Komissio on ottanut kansallisten parhaiden käytäntöjen perusteella käyttöön yritysverkoston käsitteen ja määritellyt sen seuraavasti: yritysten keskinäisen yhteistyön muoto, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden, silloinkin kun ne toimivat eri alueilla tai maissa, tehdä yhteistyötä yhteistyösopimuksessa ilmaistujen yhteisten kehitystavoitteiden pohjalta. Yrity päättävät yhdistää voimansa, jakaa tietoa ja luoda synergiaa lisätäkseen innovatiivisuuttaan ja parantaakseen kilpailukykyään kotimarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Samalla ne kuitenkin säilyttävät itsenäisyytensä eikä niistä muodosteta erillistä oikeushenkilöä. Tällainen yhteistyömalli sopii mihin tahansa liiketoimintaan ja mille tahansa alalle. Kansainvälistyminen on keskeinen tekijä Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Pk-yritysten on vaikeaa kansainvälistyä. Tämä koskee sekä kansainvälisiä markkinoita että unionin sisämarkkinoita. Se johtuu usein pk-yritysten pienestä koosta. Sen vuoksi voisi olla hyvä kokeilla ja kehittää toimia yhteistyön virittämiseksi ja pk-yritysten kannustamiseksi yhdistämään voimansa, jotta ne voivat yrityksinä toimia jäsentyneemmin ja säilyttää samalla yritystoimintansa itsenäisyyden. Komission tiedonannossa "Pieni yritys, suuri maailma uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille"" (2011) korostettiin, että klusterien ja verkostojen edistäminen on tärkeää pk-yritysten kansainvälistymisen kannalta. Yritys-Eurooppa-verkostolla on tärkeä asema pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa auttamalla sovittamaan tarpeita yhteen ja vähentämään kustannuksia /17 ADD 5 team/js/si 11

12 Näiden seikkojen vuoksi voitaisiin käynnistää EU-tason kokeilu, jossa testattaisiin, minkälainen vaikutus eri EU-jäsenvaltioista peräisin olevien pk-yritysten voimien yhdistämisellä ja yhteistyöllä voi olla pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistumiseen ja niiden toiminnan edistämiseen kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen tavoitteet voisivat olla erityisesti seuraavat: 1) voimien yhdistämisestä pk-yritysten kansainvälistymisen kannalta syntyvän lisäarvon testaaminen, 2) yhteistyökulttuurin ja verkostoitumistoiminnan edistäminen pk-yritysten keskuudessa ja 3) tämän yhteistyö-/verkostoitumismallin levittäminen parhaana käytäntönä ja käytännön välineenä, jonka avulla pk-yritysten on mahdollista päästä uusille markkinoille, ja sen osoittaminen, että tekemällä yhteisiä kansainvälistymissuunnitelmia koskevaa yhteistyötä ne voivat saavuttaa paljon paremmat kansainväliset tulo. Verkostoihin olisi kuuluttava vähintään kolme pk-yritystä kolmesta eri jäsenvaltiosta. Hakijoiden olisi toimitettava kansainvälistymisstrategian laatimista koskeva ehdotus, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti yhteistyön tarkoitus ja strategiset tavoitteet. Kokeilusta olisi katettava pkyritysten verkostojen kansainvälistymistoiminnan käynnistysvaiheen kustannu, kuten seuraavat: Niiden kansainvälisten markkinoiden määrittäminen, joille verkostoon kuuluvat pk-yrity haluavat päästä ja joilla ne haluavat markkinoida tuotteitaan. Markkinoita ja asiakkaita koskevan tietämyksen ja tiedon jakaminen. Koordinoitujen myynninedistämis-, markkinointi- ja myyntistrategioiden kehittäminen (mukaan lukien yhteiset digitaalista markkinointia koskevat strategiat / sähköisen kaupankäynnin infrastruktuurit). Markkinointi- ja jakelukanavien valinta. Yhteisen brändin luominen. Pk-yritysten tuotteiden arvostuksen lisäämisen ja markkinoinnin kannalta tärkeiden messujen, näyttelyjen sekä kansallisten ja kansainvälisten yritystapahtumien määrittäminen. Myynnin jälkeisen tuen kehittäminen korkeiden laatuvaatimusten saavuttamiseksi ja kansainvälisillä markkinoilla toimimisen tukemiseksi. Tuotteiden laadun parantaminen erityisesti verkostoon kuuluvien pk-yritysten välisen hyvien käytäntöjen ja osaamisen vaihdon avulla. Erityiskonsultoinnista tai -neuvonnasta aiheutuvien kustannusten jakaminen. Muut toimet. Pilottihankkeelle myönnettävillä eurolla tuetaan kolmeakymmentä pk-yritysten verkostoa yhteisen kansainvälistymistä koskevan toimintasuunnitelman kehittämisessä. Kukin verkosto saisi taloudellista tukea euroa. Koska kussakin verkostossa on oltava vähintään kolme pkyritystä, hankkeen piiriin kuuluisi ainakin 90 eurooppalaista pk-yritystä. Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa /17 ADD 5 team/js/si 12

13 Alamomentti Valmistelutoimi Unionin teollisuuden nykyaikaistamisen nopeuttaminen lisäämällä tukea yleiseurooppalaiselle demonstroinnille: 3D-tulostus Sovittelu Unionin kilpailukyvyn parantaminen edellyttää teollisuuden nykyaikaistamista, joka on siten unionin politiikan vankka kulmakivi. Tässä mielessä on erittäin tärkeää, että teollisuusyrity pystyvät paitsi kehittämään myös ottamaan vastaan ja menestyksekkäästi käyttöön uusia tekniikoita. Tämä on myös suuri haaste monille yrityksille. Uusien tekniikoiden kehittämisessä ja käyttöönotossa on havaittavissa eri vaiheita. On yhä enemmän osoituksia siitä, että markkinoiden toimimattomuus on tyypillistä innovointiprosessin demonstrointivaiheessa (TRL 6 8), soveltavan tutkimuksen, prototyyppien valmistuksen ja markkinoille tulon välillä. Prototyyppien testaus ja validointi teollisessa ympäristössä ja uusien hakemusten sertifiointi ovat edelleen sekä hyvin kalliita että epävarmoja prosesseja. Usein tämä estää erittäin lupaavien tutkimus- ja teollisuusinnovaatioiden markkinoille tulon (tai ainakin huomattavasti viivästyttää sitä), vaikka niihin olisi myönnetty unionin rahoitusta jo aiemmin. Toisaalta teollisuusyrityksiltä puuttuu hyvin usein tarvittavia välineitä ja taitoja jatkaa prototypointiin, validointitestauksiin, sertifiointimenettelyihin ja kustannusten vertailuun liittyviä toimia tai muita prototyyppeihin liittyviä jälkitoimia, jotka ovat tarpeen ennen tuotannon kokonaisvaltaista käynnistämistä ja markkinoille saattamista. Näihin toimintoihin liittyvät kustannu luokitellaan yleensä kertaluonteisiksi kustannuksiksi, ja ne kuuluvat niin kutsuttuun kuolemanlaaksovaiheeseen. Toisaalta hyvin harvoilla alueilla on itsellään käytössä kaikkia sellaisia demonstrointivalmiuksia, joiden avulla yrity voisivat toteuttaa prototyyppien jälkitoimien koko kirjon tietyllä teknologian alalla. On erittäin tarpeellista ja perusteltua kehittää alueiden välinen innovointirakenne siihen liittyvine yleiseurooppalaisine demonstrointijärjestelyineen ("teollisuuden yhteisresurssit""), jotka ovat teollisuuden ulottuvilla ja joilla voidaan nopeuttaa tekniikoiden käyttöönottoa teollisuusyrityksissä. Yhteisiä demonstrointijärjestelyjä voidaan kehittää yhdistämällä ja saattamalla ajan tasalle alueiden käytössä jo olevia toisiaan täydentäviä välineitä tai tarvittaessa luomalla uusia yhteisiä järjestelyjä. Useilla alueilla, kuten myös Vanguard-aloitteen ( pilottihankkeisiin liittyvissä meneillään olevissa toimissa, on aiemmin todettu, että yhteisten demonstrointijärjestelyjen käyttöönoton yhteydessä ei yleensä synny voittoa. Yhteisten järjestelyjen käyttöönotosta ja ensimmäisten toimintakulujen suorittamisesta syntyy rahoitusvaje. Teollinen demonstrointi on mahdollista toteuttaa, kun tämä rahoitusvaje on katettu. Jos demonstrointi onnistuu, yrity voivat laajentaa tuotantoaan, saada markkinapaikalta tuloja ja synnyttää näin kasvua ja työpaikkoja. Tarvitaankin voimakkaampia julkisia toimenpiteitä innovointi- ja kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi, jotta voitaisiin vauhdittaa tekniikan käyttöönottoa ja teollisuuden nykyaikaistamista. Tällä hetkellä ei ole olemassa sopivaa yleiseurooppalaista alueidenvälistä välinettä, jolla voitaisiin tukea erittäin kipeästi kaivattuja investointeja innovointiinfrastruktuuriin. Valmistelutoimen tarkoituksena on näin ollen täydentää ja laajentaa edelleen parhaillaan käynnissä olevia Vanguard-aloitteen toimia ja teollisuuden nykyaikaistamista koskevan aihekohtaisen älykkään erikoistumisen foorumin puitteissa (TSSP IM) toteutettavia toimia. TSSP IM ja siihen liittyvät Vanguard-aloitteen tapaiset alueidenväliset kumppanuudet ovat tärkeitä välineitä, kun selvitetään tekniikoiden käyttöönottoon liittyviä alueiden yhteistyömahdollisuuksia ja kun tätä 14587/17 ADD 5 team/js/si 13

14 yhteistyötä käynnistetään. Lisäksi toiminnalla tuetaan investointien, toimenpiteiden ja palvelujen kehittämistä sekä teollisuuden järjestöjen asiakaspohjaa kaikkialla unionissa tukevien yhteisten demonstrointijärjestelyjen koordinointikustannuksia. Valmistelutoimi on erittäin tärkeä siksi, että sitä voidaan hyödyntää unionin eri toimintapolitiikkojen, kuten innovoinnin (9. puiteohjelma), investointien (ESIR) ja koheesiopolitiikan, suunnittelussa tai uudelleenlaatimisessa. Toimella kartoitetaan nykyisten rahastojen ja rahoitusvälineiden mahdollisuuksia ja rajoituksia, jotta voitaisiin viime kädessä edistää markkinoille saattamista edistäviä tekniikoita ja yksityisen sektorin jatkoinvestointeja, myös tekemällä tiivistä (tiiviimpää) yhteistyötä teollisuuden järjestöjen kanssa, ja tarjotaan näin hyödyllistä tietoa päättäjille. Tässä valmistelutoimessa keskitytään Vanguard-aloitteen erityiseen pilottihankkeeseen "3Dtulostuksen avulla suurtehotuotantoon"" ja siihen liittyviin yhteisiin demonstrointijärjestelyihin. 3Dtulostusta koskeva pilottihanke on yksi pisimmälle edenneistä hankkeista, mutta sen investoinnit ovat useiden teollisuussovellusten tapauksessa aivan riittämättömiä. 3D-tulostuksen on myös todettu olevan murroksellinen teknologia, jolla on suuri vaikutus moniin teollisuuden aloihin. Valmistelutoimessa keskitytään erityisesti seuraaviin toimiin: 1. Perustetaan alueiden välinen yhdistettyjen demonstrointijärjestelyjen toimintafoorumi, johon kuuluu muun muassa yhdistettyjä demonstrointijärjestelyjä, jotka muodostavat virtuaalisen tukialustan teollisuudelle tarjottavien taitojen, välineistön ja palvelujen seuranta ja laajan alueellisen kattavuuden varmistaminen tarvittaessa yhdistettyjen järjestelyjen verkoston laajentaminen teollisen ja/tai maantieteellisen kattavuuden parantamiseksi valtuutettujen palveluntarjoajien unionin laajuisen verkoston perustaminen (verkosto tarjoaa tukea, koulutusta, sertifiointia jne. verkottuneiden demonstrointijärjestelyjen puitteissa). 2. Lisätään teollisuuden demonstrointihankkeiden houkuttelevuutta foorumin avulla esimerkiksi toimimalla vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa edistämällä foorumin toimintaa ja havainnoimalla mahdollisuuksia kehittämällä edelleen 3D-tulostusta koskevia demonstrointimalleja ja sovellusesimerkkejä ja kehittämällä uusia arvoketjuja määrittelemällä erityiset koordinointikustannu ja investointitukitarpeet viestimällä laajemmalle yleisölle ja toimimalla yhteistyössä sen kanssa hyödyntäen myös teollisuuden nykyaikaistamista koskevaa aihekohtaisen älykkään erikoistumisen foorumia edistämällä kohteena olevan pilottihankkeen ja siihen liittyvien aloitteiden välistä yhteisvaikutusta hankkimalla erityisasiantuntemusta erityisiin investointitarpeisiin tarkoitetun rahoituksen alalta. 3. Laaditaan yhteenveto erityisistä ehdotuksista unionin toimintapolitiikkojen muuttamiseksi ja kuullaan tässä yhteydessä komissiota. Kolmen vuoden ajallinen kehys ( 2020) on tarpeen, jotta hanke voidaan toteuttaa ja arvioida asianmukaisesti, ja toimintasuunnitelmaa on päivitettävä vuosittain ja siihen on sisällytettävä strateginen neuvosto, johon kuuluu myös parlamentin jäseniä /17 ADD 5 team/js/si 14

15 Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Alamomentti Valmistelutoimi Cir Lean: liiketoiminnan edistämisverkosto unionin pk-yrityksille kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sovittelu Cir Lean on valmistelutoimi, jossa pyritään luomaan liiketoiminnan edistämisverkosto pkyrityksille kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Se edistää uudentyyppistä ympäristöystävällistä elinkeinoelämää, jossa arvoton muutetaan arvokkaaksi hyödyntämällä täysimääräisesti kaikkia materiaaleja, myös sivuvirtoja ja jätettä. Merkittävät kemikaaleja käyttävät teollisuudenalat, yrity ja niihin liittyvät toimitusketjut eri puolilla Eurooppaa (varsinkin Suomessa, Ranskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) pyrkivät luomaan uutta liiketoimintaa sivuvirroista ja jätteestä. Sivuvirrat on mahdollista ottaa talteen ja käyttää raaka-aineena uusilla teollisuudenaloilla. Jalostamalla raakaaineita unionissa saadaan entistä suurempi osa arvonmuodostuksesta pysymään sisämarkkinoilla, joilla se hyödyttää unionin talouksia. Tämä lisää työpaikkoja ja hyödyttää ympäristöä. Cir Lean-toimen kohderyhmänä ovat vientivetoiset teollisuuspalvelualan pk-yrity, joilla on tahtoa, kykyä ja kansainvälisiä näkymiä. Cir Lean-hankkeessa muodostetaan unioniin sijoittautuneille pk-yrityksille järjestelmällinen, pitkäaikainen liiketoiminnan edistämisverkosto, jossa hyödynnetään tietämystä yli rajojen, sektoreiden ja toimialojen ja kehitetään innovatiivisia uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Toimella autetaan pk-yrityksiä löytämään tapoja lisätä nykyisin määrittämättömien materiaalien (jäte ja jäämät) arvoa muuttamalla ne arvokkaiksi tuotteiksi, joita voidaan myydä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Toimella edistetään teollista symbioosia lisäämällä jäännösjätteen ja kaatopaikkajätteen jalostusastetta, eli siinä luodaan uutta liiketoimintaa jäännösjätteestä. Uusien liiketoimintamallien jalostus toteutetaan rajat, sektorit ja toimialat ylittävissä avoimen innovoinnin liiketoimintatyöpajoissa, joissa pk-yrity, perusteollisuuden edustajat, liiketoiminnan kehittäjät, opettajat, tutkijat, viranomaiset ja rahoittajat kartuttavat osaamistaan. Työssä sovelletaan Suomessa kehitettyä kestävyyden arviointityökalua. Työpajojen toteuttamisella synnytetään osaltaan uutta tietämystä kaikille osallistujille, ja siinä kehitetään uusia kaupallisia tuotteita ja palveluja, jotka ylittävät kansalliset rajat. Cir Lean-valmistelutoimeen osallistuu noin 20 pk-yritystä. Merkittävänä osana tointa 100 pkyritystä osallistuu ammattimaiseen kehitystoimintaan ja saa hankkeen kautta uusia kontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia yli rajojen. Kun toimi on saatu päätökseen, vienti kasvaa ja uusia liiketoimintamalleja käyttöön ottaneiden pk-yritysten määrä lisääntyy. Tuloksena on uusia pitkäaikaisia ja kestäviä kontakteja ja kumppanuuksia sekä pysyviä yhteistyörakenteita. Cir Lean-toimessa perustetaan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisverkosto, joka jatkaa toimintaansa valmistelutoimen päätyttyä /17 ADD 5 team/js/si 15

16 Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Momentti Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen Sovittelu Määräraha on tarkoitettu kattamaan sellaisten toimien aiheuttamat menot, joilla edistetään sisämarkkinoiden toteutumista, toimintaa ja kehittämistä: toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja takaamaan kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus rajojen poistamiseen perustuvien sisämarkkinoiden avaamisesta ja syventämisestä seurauksena olevien oikeuksien ja mahdollisuuksien mahdollisimman laajaalaiseen ja täysimääräiseen hyödyntämiseen; seuranta- ja arviointitoimenpiteet, jotka koskevat kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia käyttää käytännössä oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan ja joilla pyritään tunnistamaan tekijät, jotka estävät kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämästä täysimääräisesti sisämarkkinoita, ja helpottamaan näiden esteiden poistamista, standardien lähentäminen ja informaatiojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen standardien ja teknisten määräysten alalla, jäsenvaltioiden, EFTA-valtioiden ja Turkin ilmoittamien määräysten tutkiminen sekä teknisten määräysluonnosten kääntäminen, hallinnollisen ja teknisen yhteensovittamisen rahoittaminen ilmoitettujen laitosten välisessä yhteistyössä, tuki eurooppalaiselle teknisen hyväksynnän yhteiselimelle ja avustu unionille merkittävien, ulkopuolisten elinten toimeenpanemien hankkeiden tukemiseksi, lääkinnällisiä laitteita, kosmetiikkaa, elintarvikkeita, tekstiilejä, kemikaaleja, aineiden ja seosten luokittelua ja merkintöjä, autoja ja turvallisuutta, leluja, lakisääteistä mittaustoimintaa, valmispakkauksia, ympäristön laatua ja aerosoleja koskevan unionin lainsäädännön soveltaminen sekä tiedotus- ja tiedonvälitystoimet unionin lainsäädännön tuntemuksen parantamiseksi, kokonaisarviointi säädösten tarkistamistarpeesta, tehokkuusanalyysi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tueksi toteutetuista toimista ja arviointi sisämarkkinoiden kokonaisvaikutuksesta yrityksiin ja talouteen, mukaan luettuna tietojen ostaminen ulkopuolisista tietokannoista ja komission yksiköiden pääsy niihin; kohdennetut toimet, joiden tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toiminnan ymmärtämistä ja palkita aktiivisesta osallistumisesta sen edistämiseen, uuden lähestymistavan direktiivien soveltamisalojen suurempi alakohtainen lähentäminen, erityisesti uuden lähestymistavan laajentaminen muille aloille, asetuksen (EY) N:o 765/2008 täytäntöönpanotoimenpiteet sekä rakenteiden että markkinavalvonnan osalta ja asetus (EY) N:o 764/2008 tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupanpidettyihin tuotteisiin koskevien menettelyjen osalta sekä sisämarkkinastrategian vastaavan osan täytäntöönpano (COM(2015) 550), 14587/17 ADD 5 team/js/si 16

17 yhtenäisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen alueen kehittäminen, unionin sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanotoimenpiteet sekä toimet, joilla pyritään koordinoimaan tämän alan tuotteiden julkisia hankintamenettelyjä unionin tasolla, sekä tarvittaessa hyväksytyn lainsäädännön soveltamista koskevien tutkimusten ja tiedotustoimien toteuttaminen, osallistuminen vastavuoroista tunnustamista koskeviin sopimusneuvotteluihin ja assosioituneiden maiden tukeminen osana Eurooppa-sopimuksia unionin säännöstön soveltamisessa, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 täytäntöönpanotoimenpiteet, erityisesti REACH-asetuksen vuoden 2017 RET-arvioinnista sekä REACH-asetuksen vuoden 2013 tarkastelua koskevasta tiedonannosta (COM(2013) 49 final) johtuvat, julkisia hankintoja koskevien säännösten täytäntöönpano ja seuranta erityisesti kun on kyse direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, direktiivin 2014/60/EU täytäntöönpanoon liittyvät toimet, julkisia hankintoja koskevien säännösten täytäntöönpano ja seuranta julkisten hankintojen optimaalisen toiminnan ja niiden todellisen avoimuuden takaamiseksi, mukaan lukien näiden markkinoiden toimijoille suunnattu tiedotus ja koulutus; uusien tekniikoiden käyttöönotto ja hyödyntäminen julkisten hankintojen eri toiminta-alueilla; lainsäädäntökehyksen jatkuva mukauttaminen muutoksiin, jotka johtuvat mm. julkisten hankintojen maailmanlaajuistumisesta sekä voimassa olevista tai tulevaisuudessa tehtävistä kansainvälisistä sopimuksista, jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön tehostaminen muun muassa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) avulla, sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön syventäminen ja moitteeton soveltaminen jäsenvaltioissa ja lainsäädännön soveltamisesta vastaavien viranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön tukeminen sisämarkkinoiden alalla, jotta varmistetaan Lissabonin strategisten päämäärien saavuttaminen vuotuisen toimintastrategian mukaisesti, osa määrärahasta käytetään sen varmistamiseen, että kansalliset elimet panevat EUlainsäädännön täytäntöön ja valvovat sen täytäntöönpanoa samantasoisesti, jotta torjutaan kilpailun vääristymistä ja edistetään tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamista, sellaisten sisämarkkinavälineiden vahvistaminen, jotka lisäävät kuluttajien ja yritysten tietoisuuutta sisämarkkinasäännöistä ja auttavat heitä käyttämään oikeuksiaan ja auttavat parantamaan asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja hallinnoimiseksi toteutettavat toimet erityisesti palveluiden vapaan liikkuvuuden varsinkin rajojen yli, ammattipätevyyden tunnustamisen ja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, erityisesti unionin patentin luomista koskevien ehdotusten kehittäminen, palvelujen sisämarkkinoiden esteiden poistamisesta aiheutuvien vaikutusten ja postipalvelujen vähittäisen vapauttamisen seurannan osana käynnissä olevien toimenpiteiden vaikutusten analysointi, postipalveluja koskevien unionin politiikkojen yhteensovittaminen kansainvälisten järjestelmien ja erityisesti Maailman postiliiton (UPU) toimintaan osallistujien suhteen, yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa sekä palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) määräysten soveltamisesta postialaan kohdistuvien käytännön vaikutusten ja sen analysointi, missä määrin ne menevät päällekkäin UPU:n säännösten kanssa, kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät toimet /17 ADD 5 team/js/si 17

18 Määräraha on tarkoitettu kattamaan myös sellaiset kuulemisista, selvityksistä, arvioinneista ja asiantuntijakokouksista aiheutuvat menot sekä tiedotus- ja julkaisumenot, jotka liittyvät suoraan tämän momentin kattaman ohjelman tai sen kattamien toimien tavoitteen saavuttamiseen, kuten teknisiin määräyksiin tai palveluiden sisämarkkinoiden alan politiikan täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvien tietojärjestelmien ylläpito, päivitys ja kehitys sekä mahdolliset muut menot teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity julkishallinnon tehtäviä. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän momentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e, f ja g alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä "Euroopan talousalue"", joka on yleisen talousarvion erottamaton osa. Komission institutionaalisista oikeuksista johtuvat tehtävät sellaisina kuin niistä on säädetty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, , s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, ja erityisesti sen artikla. Neuvoston direktiivi 75/107/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1974, mitta-astioina käytettäviä pulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 42, , s. 14). Neuvoston direktiivi 75/324/ETY, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 147, , s. 40). Neuvoston direktiivi 76/211/ETY, annettu 20 päivänä tammikuuta 1976, tiettyjen tuotteiden pakkaamista valmispakkauksiin painon tai tilavuuden mukaan tapahtuvaa täyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 46, , s. 1). Neuvoston direktiivi 76/768/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 262, , s. 169). Neuvoston direktiivi 77/249/ETY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta (EYVL L 78, , s. 17). Neuvoston direktiivi 80/181/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta (EYVL L 39, , s. 40). Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 210, , s. 29). Neuvoston direktiivi 89/105/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja niiden soveltamisesta kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä (EYVL L 40, , s. 8). Neuvoston direktiivi 90/385/ETY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1990, aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 189, , s. 17) /17 ADD 5 team/js/si 18

19 Neuvoston direktiivi 91/477/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1991, aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta (EYVL L 256, , s. 51). Neuvoston päätös 8300/92/EY, tehty 21 päivänä syyskuuta 1992, luvan antamisesta komissiolle neuvotella Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välisiä vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia. Neuvoston asetus (ETY) N:o 793/93, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1993, olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta (EYVL L 84, , s. 1). Neuvoston direktiivi 93/15/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta (EYVL L 121, , s. 20). Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, , s. 1). Neuvoston päätös 93/465/ETY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 1993, teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä (EYVL L 220, , s. 23). Neuvoston päätös 94/358/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 1994, Euroopan farmakopean laatimista koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 158, , s. 17). Neuvoston päätös 8453/97/EY, tehty 21 päivänä syyskuuta 1992, 113-komitean soveltaman tulkinnan vahvistamisesta sekä komissiolle annettavista ohjeista vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevista eurooppalaisista sopimuksista (ECAA) käytäviä neuvotteluja varten. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/5/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (EYVL L 77, , s. 36). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/79/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 1998, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 331, , s. 1). Neuvoston asetus (EY) N:o 2679/98, annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sisämarkkinoiden toimivuudesta jäsenvaltioiden välisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta (EYVL L 337, , s. 8). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/4/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, kahviuutteista ja sikuriuutteista (EYVL L 66, , s. 26). Neuvoston direktiivi 1999/36/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, kuljetettavista painelaitteista (EYVL L 138, , s. 20). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 162, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (EYVL L 200, , s. 35). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, , s. 67) /17 ADD 5 team/js/si 19