PIENPUUN OMINAISUUS- JA KÄYTTÖTUTKIMUKSET METLASSA 2000-LUVULLA
|
|
- Petteri Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIENPUUN OMINAISUUS- JA KÄYTTÖTUTKIMUKSET METLASSA 2-LUVULLA Prof. Erkki Verkasalo METLA Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu Pienpuupäivä Mikkeli, Järjestäjä: PUU-tutkimus ja kehittämisohjelma Metla / E.Verkasalo /
2 Pienpuukysymys - lyhyt historiikki (loppupuoli) luku: 1. Halpa tuontiöljy => kaupunkien ja teollisuuden polttopuun käyttö romahti => pienpuun menekkivaje, työttömyyttä metsäalalla, hoitohakkuut vähenivät, metsien järeys- ja laatukehitys ja tukkipuun kasvatus vaarantuivat 2. Metsäteollisuuden laajentaminen ja kuitupuun käytön edistäminen (lastu- ja kuitulevyt, pien- ja lehtipuusellut) => sahojen sivutuotteiden merkitys kasvoi, kuitupuun kuorinta siirtyi tehtaille (kuorienergiaa), pienpuun energiakäytölle painotusta (kenttähakkurit, polttopuun kuivatus) => Puuntuotannon kaikinpuolinen lisääminen!! => MERA-ohjelmat (I-III), Pienpuualan tutkimuksen kehittämistoimikunta (teetti monipuolisesti yli 2 tutkimusta)
3 Pienpuukysymys - lyhyt historiikki luku luku (alku): 1. Pelko teollisuuspuun saannin vähenemisestä => etsittiin uusia raaka-ainelähteitä selluille ja metsäkemian sivutuotteille sekä lastu- ja kuitulevyille (pienkokopuu ja osapuu, hakkuutähteet, kannot), sivutuotteina puuenergiaa teollisuuslaitoksille, myös peltojen metsitys 2. Energiakriisit 1974 ja 1978 => energian hinnan nousun hillintä ja energiaomavaraisuus kansallisiksi tavoitteiksi => Laajamittainen t&k-työ energiapuun hankinnan, kasvatuksen ja käyttöteknologian ja kohteiden kehittämiseksi, aluelämpölaitokset ja teolliset voimalat, hankintateknologiat, lehtipuun lyhytkiertokasvatus => PERA-ohjelmat ja projektit / MMM, KTM:n monipuoliset tukitoimenpiteet, SITRA-rahoituksen painoalue
4 Pienpuukysymys - lyhyt historiikki luku (alkupuoli): Kotimainen talouslama => kannustimia elinkeinoelämän toipumiseen ja teollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseen => KTM:n tukitoimenpiteet, mm. ensimmäiset CHPbioenergialaitokset (ns. kombilaitokset), ensiharvennuspuun käyttöteknologia ja kannattavat sellutuotteet, ketjukarsinta-kuorinta, pienharvesterit (harvennuksiin) => Tekesin ja MMM:n rahoittamat kehitysprojektit Huom! Merkittävää pikkutukin sahausta ja sorvausta ja teknologiaa alkoi syntyä laman jälkeen - egyptinparrujen koneveisto metsävarastoissa toteutettuna oli alkanut 196-luvulla ja jokunen pk-saha oli aloittanut pikkutukin kaupallisen sahauksen omatekoisella tekniikalla jo 197- luvun loppuvuosina.
5 Pienpuukysymys - lyhyt historiikki 4 2-luvulle tultaessa: 1. Ensiharvennuspuulle a) kustannustehokkuutta puunhankintaan b) parempaa kuidun laadun huomioon ottamista ja käyttöön ohjausta, c) nostetta energiakäyttöön - Tekesin Puuenergian teknologiaohjelma Pikkutukin tms. puun käyttö alkoi kasvaa pk-yrityksissä: - harvennuspuuta tarjolla kasvavia määriä - sahausmäärien kasvu, tukkikilpailu ja sahapuun hinta - kuitupuun määrän hallinta pystykaupoissa - sopivia lopputuotteita ja markkinoita - pienelle puulle suunniteltuja sahaus- ja sorvausteknologioita ja sahauslinjoja tarjolla/tarjolle - todellinen kannattavuus oli silti usein kyseenalainen
6 MILJ. M3/A Havupienpuun käyttö PUUTUOTETEOLLISUUDEN PUUNKÄYTÖN KEHITYS MÄNTY KUUSI Tukki Kuitupuu 12 Tuontipuu
7 MILJ. M3/A Havupienpuun käyttö PUUMASSATEOLLISUUDEN PUUNKÄYTÖN KEHITYS MÄNTY KUUSI Tukki Kuitupuu 12 Tuontipuu 1 8 Hake ja puru, kotimaa Hake ja puru, tuonti 6 4 2
8 Pienpuu puutuoteteollisuudessa 1. Havupuut joiden d 1.3 < 19 cm ja isompien puiden latvaosat => pölkyn läpimitta (cm). Tämä puutavara meni aiemmin seuraaviin käyttöihin: Mänty: sa-sellu (enimmäkseen), RFP ja TMP (ensiharvennuspuu, ikä 2-4v., aloitettu vasta) Kuusi: si-sellu, liukosellu (ennen); SGW, PGW, RMP, TMP, CTMP, sa-sellu Kaikki puulajit: lastu- ja kuitulevyt (196-luvun loppupuoli 199-luvun alkupuoli nyt raaka-aine on sahanpurua, kuorta ja pienessä määrin haketta (> 9 %), osaksi lehtikuitupuuta ja jätepuuta (<1 %).
9 2. Havupikkutukit, sahakuitu: min.lpm cm, pituus 2,5-4,3 m suorat pienioksaiset runkotukit ja terveoksaiset latvatukit 3. Parrunaihiot, pieni pyöreä rakennuspuu: min.lpm cm, pituus 2-4 m (egyptinparruja tehty 193-luvulta lähtien) 4. Pk-yrityksissä tai niiden yhteisyrityksissä on pikkutukkien sahauksen jatkeena yleensä erilaista jatkojalostusta suurimmilla pikkutukkisahoilla bulkkituotteet tärkeitä 5. Suuret sahayritykset ovat lisänneet kiinnostusta 2- luvun puolivälin jälkeen, myös partneriuksia pk-yritysten kanssa jatkojalostuksessa 6. HUOM! Koivupikkutukkien sahaus huonekaluteollisuuden tarpeisiin alkoi 2-luvun alussa (oksakoivu m/ikea), valmistus siirtyi pian Itä-Eurooppaan ja osin Aasiaan
10 Pienpuutuotteet pikkutukista ja sahakuidusta SAHATAVARA JA JATKOJALOSTEET Höylätyt, liimatut ja sormijatketut tuotteet tee-se-itse markkinoille (vakioliimalevyt, sisustuspaneelit, jopa lattiamateriaalit) Huonekalut ja ovet, komponentit ja valmiit tuotteet, ml. yksi- ja kolmikerrosliimalevyt - terveoksaisia Rakennussahatavara ja rakennusteollisuuden tuoteosat (määrämitat ja laadut) Liimapuupalkit ja pilarit, liimahirsi, jatketut tuotteet (kantavat rakenteet, koristeliimapuu) Piha- ja ympäristörakentaminen (terassirallit, tolpat, aidat) kyllästettynä, myös pienestä pyöreästä rakennuspuusta Kuormalavat ja muut pakkaustuotteet Pienpuun ja vajaasärmäisen sahatavaran hyödyntäminen -> sahaus, jyrsintä ym. työstöt ei-suorakaiteen muotoiseen poikkileikkaukseen, jatkaminen (tarvittaessa), liimaus levyksi, palkiksi tai pilariksi ja aihioiden / tuoteosien pilkkominen
11 Courtesy Ekopine Oy, Oulu, Finland Courtesy AG Kronenholz Oy, Marttila, Finland Courtesy Incap Furniture Oy, Kärsämäki, Finland Courtesy Kitkawood Oy, Kuusamo, Finland Courtesy Lameco LHT Oy, Varpaisjärvi, Finland
12 Courtesy Lameco LHT Oy, Varpaisjärvi, Finland Courtesy Ekopine Oy, Oulu, Finland Courtesy Oy GREEN-LIFE Finland Ltd., Kuortane, Finland Courtesy Oy Iivari Mononen Oy, Joensuu, Finland
13 Potentiaalisia tuotteita, myös pienpuusta RAKENNEPUUTUOTTEET (EW-TUOTTEET) KOMPOSIITTITUOTTEET Puun ja muiden materiaalien yhdistelmätuotteet TUOTTEITA KEKSITTY, TULEVAISUUS EDESSÄ PSL (esim. Parallam, Scrimber), LSL (Intralam, CSL), I-palkit POHJOIS-AMERIKASSA KYLLÄ, LÄPILYÖNTI PUUTTUU EUROOPASSA, TULEVAISUUTTA SUOMESSA? OSB-levyt, MDF-levyt TULEVAISUUTTA SUOMESSA? Puu/kuidut yhdistettynä muoviin/alumiiniin/teräkseen/kiveen - KEHITELMIÄ ON, OSIN JO PROTO-TUOTTEITA Pienpuun, sahapintojen ja sahojen ja viiluttavien tehtaiden muiden tuoreiden sivutuotteiden hyödyntäminen
14 Potentiaalisia tuotteita, myös pienpuusta MODIFIOIDUT PUUTUOTTEET Erikoiskuivattu puu Erikoiskyllästetty puu (mäntyöljy, furfuryyli, maleiini, ) Lämpökäsitelty puu Puristuskäsitelty puu Taivutettu puu, muotoiltu puu HUOM! MYÖS ENERGIAPUUN UUDET MUODOT Pelletit Urbaanit kotitalous- ja kiinteistöpilkkeet Liikennepolttoaineet
15 Metlan tutkimusten ajurit 1 1. Harvennuspuun käytön lisääminen, erityisesti ensiharvennukset kaikki käyttömuodot tapetilla! 2. Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saannin parantaminen ja tuotevalikoiman laajentamisen ja jatkojalostuksen lisäämisen mahdollistaminen, erityisesti pk-sektorilla järeän tukin saatavuuden ongelmat, puutuotteiden markkinamahdollisuuksien hyödyntäminen 3. Hyvän metsänhoidon mahdollisuuksien ja laatukasvatuksen edellytysten varmistaminen harvennusrästien purkaminen
16 Metlan tutkimusten ajurit 2 4. Harvennuspuun kasvavat hakkuumahdollisuudet 2-23 (3 % -> 45 % - kaikki puulajit, erityisesti mänty, suuret alueelliset erot) 5. Pienpuun käytön teknologinen kehitys: a) kuidutus ja tehdaskäsittely, b) sahaus ja sahatavaran kuivaus, c) puurakentamisen, sisustamisen ja pakkaamisen tuotteiden teollinen esivalmistus 6. Puutteelliset tiedot puunkäyttäjien piirissä pienpuun ominaisuuksista ja jalostuksen ja käytön erityispiirteistä eri lopputuotteiden kannalta tarkasteltuina
17 Suomalainen havukuitupuu laadunvaihtelu ja hallinta Pentti Hakkila, Pekka Saranpää, Jaakko Repola (Metla) Puun laatu tutkimusohjelma / Tekes, koordinoi VTT Energia ( ) 1. Kartoitettiin Suomen eteläpuoliskon mänty- ja kuusikuitupuun tärkeimmät tekniset ominaisuudet ja niiden vaihtelu. Tulosten pohjalta kriteerit, joiden perusteella ensiharvennuksista, muista harvennuksista, päätehakkuista ja sahanhakkeesta saatava kuitupuu voidaan sekoittaa tai lajitella, kun tavoitteena on joko kuitupuuvirran laatuvaihtelun poistaminen tai vaihtoehtoisesti laatuominaisuuksiltaan mahdollisimman erilaisten raaka-aine-erien muodostaminen. Lajittelulla etsitään lopputuotteen saantoa ja laatuominaisuuksia parantavia sekä prosessiteknisiä etuja. 2. Selvitettiin dimensiovaatimusten (läpimitta, pituus) vaikutukset kuitupuun ominaisuuksiin ja kuorintaan. 3. Kerättiin perusteita kehittää ja edistää pien- ja jätepuun energiakäyttöä.
18 Kuva 1. Kuitupuun osuus hakkuupoistumasta eri leimikkotyypeissä. Nuorpuuvyöhyke rungon keskellä merkitty katkoviivalla. Kuva 2. Kuitupuun leimikkoalkuperä Etelä-Suomessa vuosina
19 Taulukko 2. Luston paksuus mänty- ja kuusikuitupuussa keskimäärin ja 1 viimeisen luston vyöhykkeessä. Leimikkotyyppi Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Kaikki lustot Viimeiset lustot Kaikki lustot Viimeiset lustot Ensiharvennus 2,6 2,2 2,6 2,2 Toinen harvennus 2, 1,3 2,2 1,3 Päätehakkuu 1,5 1, 1,7 1, Keskimäärin 1,7 1,2 1,9 1,1 Kuva 3. Kuorellisen kuitupuukuutiometrin kuoreton puuainesisältö leimikoittain. Kuva 4. Kuorettoman puuaineen kuiva-tuoretiheyden leimikoittainen vaihtelu puutavaralajeittain männyllä (ylh.) ja kuusella (alh.).
20 Pienpuun käytön lisääminen mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa - Esiselvitys Hannu Boren (Metla) VTT partnerina (Alpo Ranta-Maunus) Tukista tuplasti teknologiaohjelma / Tekes (1999) 1. Laadittiin ehdotuslista toimenpiteistä, joilla pienpuun käyttöä voidaan lisätä ja sen kannattavuutta parantaa 2. Avustettiin useita pk-yrityksiä ym. toimijoita pienpuuhankkeiden valmistelussa ja suunnittelussa 3. Valmisteltiin kaksi valtakunnallista verkostohanketta - Puuhun perustuvien piha- ja ympäristörakentamisjärjestelmien kehittäminen - Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen kehittäminen 4. Tiedottaminen ja kontaktit Pk-yritysten ym. maakunnallisten toimijoiden tietoisuuden lisääminen Metlasta, VTT:stä ja Teknisen puun klinikasta ja alan t&k-toiminnasta 5. Harvennus- ja pienpuuosan suunnittelu ja käynnistäminen Puutuotealan osaamiskeskuksessa ( ) / Puun käytön laajaalaistaminen /Metla, Joensuu
21 Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen kehittäminen Erkki Verkasalo, Tapio Wall, Reeta Stöd, Harri Kilpeläinen, Jari Lindblad (Metla), Jorma Fröblom, Antti Heikkilä, Tiecheng Song (VTT) Wood Wisdom tutkimusohjelma / MMM (2-22) Tukista tuplasti teknologiaohjelma / Tekes (2-21) Metla Valitaan 4 kpl harvennusmäntyleimikoita erilaisilta kasvupaikoilta / hankintaalue Määritetään leimikoiden puuston ominaisuudet maastomittauksin Lasketaan lyhyttukki-tekniikan vaikutukset tukkipuun kertymään sekä korjuun tuottavuuteen erilaisissa harvennusmäntyleimikoissa (m 3 /h) Toimitetaan 4 kpl edustavia mäntyrunkoja erilaisilta kasvupaikoilta / hankinta-alue VTT: lle sisäisten ominaisuuksien mittausta varten Yhteenveto lyhyttukkitekniikan vaikutuksista koko ketjussa kannolta sahatavaraksi VTT Mitataan ominaisuudet ja liitetään runkojen tiedot VTT:n runkopankkiin Määritetään halutut sahatavaran lopputuotteet Lasketaan lyhyttukkiteknii - kan vaikutus sahatavaran saantoon ja laatuun sekä tuottavuuteen (m 3 /h) sahalla
22 Sahapuun kertymä (m 3 /ha) Sahapuun kertymä (m 3 /ha) Kertymä (m 3 /ha) Sahapuun kertymä (m 3 /ha) Pikkutukin lisäyksen vaikutus sahapuun kertymään Lyhyttukin lisäyksen vaikutus sahapuun kertymään Pikkutukki Tukki Lyhyttukki Tukki Yl ptl Pikkutukin pituus (dm) Yl ptl Lyhyttukki (dm) 35 Runkovikojen vaikutus sahapuun kertymiin kehitysluokittain Vikoja ei sallita Runkovikojen vaikutus sahapuun kertymiin kivennäis- ja turv la Ensiharvennus 2. harvennus Tyvimutka sallittu Ranganvaihdot sallittu Yli 3 mm oksat sallittu Monivääryys sallittu Lenkous sallittu Tyvilenkous sallittu Kaikki viat sallittu Kivennäismaa Turvemaa Vikoja ei sallita Tyvimutka sallittu Ranganvaihdot sallittu Yli 3 mm oksat sallittu Monivääryys sallittu Lenkous sallittu Tyvilenkous sallittu Kaikki viat sallittu
23 Taulukko 1.-Hakkuukertymän keskimääräinen puutavaralajirakenne ensiharvennuksissa ja myöhemmissä harvennuksissa kasvupaikkaluokittain kivennäismailla (ylh.) ja turv la (alh.). Puutavaralaji Ensiharv. Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Myöh. Ensi- Myöh. Ensiharv. harv. harv. harv. Myöh. harv. Tilavuus, m 3 /ha (%) Mäntytukki () 2 (4) () 1 (2) () 3 (9) Mäntytukki, tyvi () 1 (2) () () () 1 (3) Mäntypikkutukki 1 (2) 5 (1) 2 (4) 4 (9) 2 (3) 2 (6) Mäntylyhyttukki 3 (5) 4 (7) 5 (9) 3 (7) 6 (9) 3 (1) Sahapuuta yhteensä 4 (7) 12 (23) 7 (13) 8 (18) 8 (12) 9 (28) Mäntykuitupuu 55 (93) 37 (71) 49 (87) 32 (75) 61 (88) 22 (69) Kuusikuitupuu () 2 (4) () 1 (2) () () Koivukuitupuu () 1 (2) () 2 (5) () 1 (3) Yhteensä Puutavaralaji Ruohoturve kangas Myöh. harv. Ensiharv. Mustikkaturvekangas Myöh. harv. Ensiharv. Puolukkaturvekangas Myöh. harv. Ensiharv. Varputurvekangas Myöh. harv. Tilavuus, m 3 /ha (%) Mäntytukki () 1 (2) () () 1 (2) () () Mäntytukki, tyvi () 3 (5) () () () () () Mäntypikkutukki 4 (4) () () 1 (3) 1 (2) 1 (2) 4 (9) Mäntylyhyttukki 3 (3) 1 (2) () 1 (3) 3 (6) 4 (7) 1 (2) Sahapuuta yhteensä 7 (7) 5 (9) () 2 (6) 5 (1) 5 (9) 5 (11) Mäntykuitupuu 68 (73) 45 (85) 28 (97) 27 (85) 39 (75) 46 (84) 42 (91) Kuusikuitupuu () () () () () 3 (5) () Koivukuitupuu 18 (2) 3 (6) 1 (3) 3 (9) 8 (15) 1 (2) () Yhteensä
24 Osuus rungon tilavuudesta 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Hukkapuu Mäntykuitupuu Mäntylyhyttukki Mäntypikkutukki Mäntytukki Mäntytukki, tyvi 2 % 1 % % Rinnankorkeusläpimittaluokka (cm) Puutavaralajien tilavuusosuudet harvennusmäntyrunkojen kokonaistilavuudesta koko aineistossa rinnankorkeusläpimittaluokittain, kun rungon viat on otettu huomioon apteerauksessa.
25 Rungon suhteellinen arvo Rungon suhteellinen arvo eri apteerausvaihtoehdoissa. 1 = katkonta yleisiksi puutavaralajeiksi Yleiset puutavaralajit Yleiset ptl+pikkutukki Yleiset ptl+lyhyttukki Perus ptl Rinnankorkeusläpimittaluokka (cm)
26 Sahauksen suhteellinen arvosaanto tukin kuoretonta tilavuutta kohti lauta- ja sydäntavara-asetteilla ja eri apteerausvaihtoehdoilla rungon rinnankorkeusläpimittaluokittain. Simulointi sahatavaran moduulipituuksiin.
27 EFFECT OF ADDING DIFFERENT SAW LOG ASSORTMENTS ON VALUE YIELD OF THE STAND The difference between sawing set-ups with "logs+short logs" and "logs+small logs" was small (3-5 units) but larger when all saw log assortments were included (13 units). When sawing full-log-length products, the "set-up of side boards" gives about 1 units better value yield than the "set-up of centre goods". Relative value yield per log-m set-up of side board_module length set-up of side board_log length set-up of centre goods_module length set-up of centre goods_log length Log+Small log+short log Log+Small log Log+Short log Log Mean
28 S a a nto (% ) A rvo sa a nto ( /t-m 3 ) Osuus (%) Lauta-asete Sydäntavara-asete Terveoksainen A B C D Sahatavaran laatuluokka S a a nto L a u ta - a s e te S y d ä n ta v a r a - a s e te A rvo sa a nto L a u ta - a s e te S y d ä n ta v a r a - a s e te Tu k in k u o re to n la tva lä p im itta lu o k k a (m m ) Tu k in k u o re to n la tva lä p im itta lu o k k a (m m ) Sahatavaran laatuluokkajakauma, saanto ja arvosaanto tukin latvaläpimittaluokittain kuoretonta tukkitilavuutta kohti. Metlan apteeraussimulaattorilla saatujen tukkien simulointi sahatavaran moduulipituuksiin.
29 Tukin jäännösarvo (indeksi) Moduulipituus Lautaasete Moduulipituus Sydäntavara-asete Tukin pituus Lautaasete Tukin pituus Sydäntavara-asete Tukin kuoreton latvaläpimitta (mm) Tukin tehdashinnan suhteellinen jäännösarvo kuorettomin latvaläpimittaluokin lauta- ja sydäntavara-asetteilla. Simulointi sahatavaran moduulipituuksiin ja Metlan apteeraussimulaattorilla saatujen tukkien pituuksiin.
30 Tukin jäännösarvo (indeksi) Tukin jäännösarvo (indeksi) L1 L L-1 S1 S S-1 Tuotehinta L-1 L L1 S-1 S S1 Sahauskustannukset Tukin kuoreton latvaläpimitta (mm) Tukin kuoreton latvaläpimitta (mm) Tukin tehdashinnan suhteellinen jäännösarvo kuoretonta tilavuusyksikköä kohti kuorettomin latvaläpimittaluokin tuotehintojen tai sahauskustannusten muuttuessa ±1 % moduulipituisia tuotteita lauta- ja sydäntavara-asetteilla valmistettaessa verrattuna peruslaskelmaan. L = lauta-asete, S = sydäntavara-asete.
31 Arvosaanto ( /t-m 3 ) Arvosaanto ( /t-m 3 ) Arvosaanto ( /t-m 3 ) Arvosaanto ( /t-m 3 ) Moduulipituus Tukin pituus Kuivaoksaraja (m) 4 Kuollut 6 oksa (mm) Kuivaoksaraja (m) 6 4 Kuollut oksa (mm) Moduulipituus Tukin pituus Kuivaoksaraja (m) 2 4 Kuollut 6 oksa (mm) 1 Kuivaoksaraja (m) Kuollut oksa (mm) Rungoille simuloidun arvosaannon, kuivaoksarajan ja paksuimman kuolleen oksan läpimitan riippuvuudet valmistettaessa sahatavaran moduulipituista tai tukin pituuden mukaista sahatavaraa. Sydäntavara-asete (ylh.) ja lauta-asete (alh.)
32 Suhteellinen tulos (%) Osuus (%) Osuus (%) Sydäntavara-asete 2,2 2,8 3,4 4, 4, Lauta-asete 2,2 2,8 3,4 4, 4,6 A B C D Ei lautoja (syd.tav.aset A B C D 1 1 Erot=laudat-eilautoja 5 5 Terveoksainen A B C D Terveoksainen A B C D A B C ,2 m 2,8 m 3,4 m 4, m 4,6 m -1 Tukin latvaläpimitta (mm) Sahatavaran saanto (ylh.) ja tuotannon suhteellinen tulos (alh.) sydäntavara- ja lauta-asetteilla tukin latvaläpimittaluokan mukaan tukin pituuksilla 2,2-4,6 m tuotteiden, sahauskustannusten ja tukin perushinnan pohjalta laskettuna kuoretonta tukkitilavuutta kohti.
33 Sahapuun ja energiahakkeen rinnakkainen hankinta harvennusmänniköistä Tapio Wall, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo Metla (25)
34 VAIHTOEHTO 1 AINESPUUTA + RANKAHAKETTA NORMAALITUKKIA, PIKKUTUKKIA JA KUITUPUUTA (MAHDOLLISESTI) KARSITTUA RANKAA
35 VAIHTOEHTO 2: SAHAPUUTA + KOKOPUUHAKETTA Hakkuuvaihe NORMAALI- TUKKIA JA PIKKUTUKKIA (12+ cm) KOKOPUUTA SAHAKUITUA (8+ cm)
36 VAIHTOEHTO 2: SAHAPUUTA + KOKOPUUHAKETTA Metsäkuljetus ja tienvarsitoiminnot
37 Proportion of Scots pine whole tree volume 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % Waste wood Branches for energy Delimbed stem for energy Small sawlog Sawlog % Diameter class (cm)
38
39 KANTORAHATULOT MÄNNIKÖN ENSIHARVENNUKSESSA JA TOISESSA HARVENNUKSESSA, /HA Korjuumenetelmä Ensiharvennus Toinen harvennus Normaalitukki + kuitupuu Normaali- ja pikkutukki + kuitupuu Normaali- ja pikkutukki + karsittu ranka Normaali- ja pikkutukki + kokoja osapuu
40 Suomalaisen pienpuun soveltuvuus EWP-tuotantoon Henrik Heräjärvi, Aki Jouhiaho, Vesa Tammiruusu, Tuula Nuutinen, Erkki Verkasalo (Metla), Tuomo Väärä (Kymenlaakson amk) Tukista tuplasti teknologiaohjelma / Tekes (22) Ensiharvennusmännystä tai koivusta rakennepuutuotteita?
41 Männyn ja koivun alueellisten metsäohjelmien mukaiset vuotuiset kuitupuun hakkuukertymät rinnankorkeusläpimittaluokissa 6-1 cm ja cm tarkasteltavilla metsäkeskusalueilla kymmenvuotiskausittain (1 = , 2 = , 3 = , 4 = ). Rinnankorkeusläpimittaluokka, cm 1. Lounais-Suomi 2. Häme-Uusimaa 3. Kaakkois-Suomi 4. Etelä-Pohjanmaa Hakkuukertymät 1-vuotiskausittain, 1 m 3 /a Mänty Yhteensä Koivu Yhteensä Mänty + koivu Yhteensä
42 44 42 Tehdashinta, /m K-S H-U L-S E-P K-S H-U L-S E-P K-S H-U L-S E-P Metsäkeskusalue Kantohinnat nykytasolla Kantohinnat nykytaso + 2% Kantohinnat nykytaso - 2% Mänty- ja koivuraaka-aineen keskiarvotehdashinnat Kaakkois- Suomessa (käyttöpaikka Kotka), Häme-Uusimaalla (Helsinki), Lounais-Suomessa (Rauma) ja Etelä-Pohjanmaalla Vaasa. Korjuukustannus 11 /m 3 (vasen pylväikkö), 13 /m 3 (kesk. pylväikkö) ja 15 /m 3 (oik. pylväikkö).
43 OSB:n, LSL:n ja OSL:n tuotantokustannusten kannattava maksimitaso (T) ja raakaainekustannusten suhteellinen osuus (S) tuotteen markkinahinnasta (M, fob) käytettäessä mänty- ja koivupienpuuta tehdashintatasolla (R) 35 /m 3. Tuote Raaka-aineen tehdashinta, /m 3 Tuotteen markkinahinta (fob), /m 3 Tuotantokustannusmaksimi, /m 3 Raaka-ainekustannuksen osuus tuotteen markkinahinnasta, % R M T = M 2,5R S = (2,5R / M) * 1 OSB ,5 43,8 LSL ,5 17,5 OSL ,5 25,
44 Muita tutkimus- ja kehityshankkeita 1 1. Ensiharvennusten korjuuolot ja niiden parantamismahdollisuudet. Sirén, M., Tanttu, V. & Stöd, R. Puuenergian teknologiaohjelma / Tekes, Osatutkimus: Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä (Stöd ym. 23) 2. Ensiharvennuskuusikoiden ja männiköiden ulkoinen laatu ja pyöreän rakennuspuun kertymä. Stöd, R. Pro gradu tutkimus (julkaistu 2). Joensuun yliopisto. EU FAIR-CT projekti / VTT. 3. Ensiharvennusmännyn ja -kuusen pieniläpimittaisen pyöreän puun ja sahatavaran oksaisuus, kieroutuminen ja mekaaniset ominaisuudet Etelä-Suomessa, Boren, H Väitöskirja (julkaistu 21). Joensuun yliopisto. EU FAIR-CT projekti / VTT, Metla.
45 Muita tutkimus- ja kehityshankkeita 2 4. Pieniläpimittaisen koivun hyödyntäminen huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Lindblad, J., Tammiruusu, V., Kilpeläinen, H., Lehtimäki, J., Heräjärvi, H., Verkasalo, E. EU:n EMOTR-ohjelma / Etelä-Savon TE-keskus ja neljä pk-yritystä (21-23). 5. Sahauskelpoisen harvennuskoivun korjuu ja kertymät sekä sahatavaran saanto ja laatu. Lehtimäki, J. Pro gradu-tutkimus (julkaistu 22). Joensuun yliopisto. WoodWisdom-tutkimusohjelma / Suomen Akatemia ja MMM ( ). 6. Hirvieläinten vaurioittaman koivun laatu. Pulkkinen, A. Pro gradu-tutkimus (julkaistu 29). Joensuun yliopisto. MMM (27-28)
46 Muita tutkimus- ja kehityshankkeita 3 7. Puutavaralajien tuoretiheystaulukot II. Lindblad, J. Metla (28-21) - Käsittää myös mänty- ja kuusipikkutukkien tuoretiheyden vaihteluanalyysit ja alueelliset muuntokertoimet 8. Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali. Bergroth,J., Ihalainen, A., Heikkilä, J. Metsäteho Oy (28) - Käsittää myös mänty- ja kuusipikkutukkien teknis-taloudelliset hakkuumahdollisuusarviot
47 Käynnissä olevia / raportoitavia hankkeita 1. Pienpuuhun pohjautuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piha- ja ympäristörakentamisen tuotteiden ominaisuudet. Heräjärvi, R., Stöd, R. Puumiesten ammattikasvatussäätiö ja kaksi pk-yritystä (28-21). 2. Harvennusmänty puutuoteteollisuuden raaka-aineena. Stöd, R. Väitöskirjatutkimus (viisi osatutkimusta). Joensuun yliopisto / Itä-Suomen yliopisto.
48 Kirjallisuutta Bergroth,J., Ihalainen, A., Heikkilä, J. 28. Ojitettujen turvemaiden taloudellinen ensiharvennuspotentiaali. Metsätehon katsaus s. Boren, H. 2. Pienpuun käytön lisääminen mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa. Esiselvityksen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 761: 58 s. Boren, H. 21. Factros affecting the knottiness, twisting and mechanical properties of pith enclosed round and sawn timber of Scots pine (Pinus sylvestris) and Norway spruce (Picea abies) from thinnings in Southern Finland. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Väitöskirja. Boren, H. & Barnard, G. 2. Analysis of the strength and stiffness properties for small diameter round Scots pine timber tested in bending and compression parallel to the grain. Paperi ja Puu Paper and timber 82(1): Hakkila, P., Saranpää, P., Kalaja, H. & Repola, J. 22. Suomalainen havukuitupuu. Laadunvaihtelu ja hallinta. Moniste. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa. Heräjärvi, H. 25. Puutuotteille kilpailukykyä teknologia-, tuote- vai organisaatioinnovaatioilla? Julkaisussa Heräjärvi, H. & Hakkila, P. (toim.). Metsän ja puun asialla. Professori Matti Kärkkäinen 6 vuotta. Silva Carelica 51: Heräjärvi, H., Jouhiaho, A., Tammiruusu, V., Nuutinen, T., Väärä, T. & Verkasalo, E. 23. Mänty- ja koivupienpuun käyttömahdollisuudet rakennepuutuotteissa (EWP). Tekesin osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitteet 2 s. Lehtimäki, J. 22. Sahauskelpoisen harvennuskoivun korjuu ja kertymät sekä sahatavaran saanto ja laatu.joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. Metsä- ja puuteknologian pro gradu. 63 s. + liitteet.
49 Lindblad, J., Tammiruusu, V., Kilpeläinen, H., Lehtimäki, J., Heräjärvi, H. & Verkasalo, E. 23. Pieniläpimittaisen koivun hyödyntäminen huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Nurmi, J., Verkasalo, E. & Kokko, A. (toim.). 22. Pohjanmaan puunlaatu ja käyttö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 861: Pulkkinen, A. 29. Hirvieläinten vaurioittaman koivun laatu. Joensuun yliopisto,metsätieteellinentiedekunta. Metsäympäristön hoidon ja suojelun pro gradu tutkielma. 44 s. Ranta-Maunus, A. (ed.) Round small diameter timber for constructions. Final report of the project FAIR CT VTT Publications 383. VTT Building Technology. 91 s. Repola, J. 28. Models for vertical density of Scots pine, Norway spruce and birch stems, and their application to determine average wood density. Silva Fennica 4(4): Riekkinen, M. & Verkasalo, E. (toim.). 22. Itä-Suomen puunlaatu ja käyttö. Tutkimuspäivä Kuopiossa Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 855: Stöd, R. 22. Ensiharvennusmänniköiden ja kuusikoiden teknillinen laatu käytössä pyöreänä rakennuspuuna. Julkaisussa: Nurmi, J., Verkasalo, E. & Kokko, A. (toim.). Pohjanmaan puunlaatu ja käyttö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 861: Stöd, R. 22. Ensiharvennusmänniköiden ja kuusikoiden teknillinen laatu sahauksessa. Julkaisussa: Riekkinen, M. & Verkasalo, E. (toim.). Itä-Suomen puunlaatu ja käyttö. Tutkimuspäivä Kuopiossa Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 855: Stöd, R. & Heräjärvi, H. 21. Ultrasound measurements of glulam beams to assess bending stiffness and strength, Julkaisussa: Ridley-Ellis, D. & Moore, J. Proceedings of Final Conference of COST Action E53. The Future of Quality Control for Wood & Wood Products, 4th-7th May s.
50 Stöd, R. & Kilpeläinen, H. 26. Knot properties of Scots pine saw timber trees from thinning stands. Julkaisussa: Kurjatko, S., Kúdela, J. & Lagana, R. (eds.). Proceedings of the 5th IUFRO symposium Wood Structure and Properties '6 held on September 3-6, 26 in Sliac - Sielnica, Slovakia. Arbora Publishers, Zvolen. Ss Stöd, R., Kilpeläinen, H. & Wall, T. 26. Yield and technical quality of Scots pine saw timber from thinnings on drained peatlands and mineral soils in Finland. Baltic Forestry 12(2): Stöd, R., Tanttu, V., Sirén, M. & Verkasalo, E. 23. Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä. Metsätieteen aikakauskirja Folia Forestalia 4/23: Tahvanainen, T., Kilpeläinen, H., Sikanen, L., Heräjärvi, H., Lindblad, J. & Verkasalo, E. 28. Combined production of sawn timber and firewood billets at a birch sawmill in Finland: A simulation approach. Wood Material Science and Engineering 3(1 2): Verkasalo, E., Tahvanainen, T., Kilpeläinen, H., Sikanen, L., Heräjärvi, H. & Lindblad, J. 25. Wood fuels in birch saw mills' product palette in Finland. Julkaisussa: Asplund, D. (toim.). Bioenergy in Wood Industry 25, Book of Proceedings. FINBIO Publications 32: Verkasalo, E. & Wall, T. 25. Pikkutukit sahateollisuudessa. Julkaisussa: Hänninen, R. & Sevola, Y. (toim.). Metsäsektorin suhdannekatsaus Ss Metsäntutkimuslaitos, Vantaa. Verkasalo, E., Wall, T. & Fröblom, J. 26. Harvennusmänniköistä sahapuuta ja jatkojalostuskelpoista sahatavaraa kannattavasti? Puumies 51(3): 5-9. Wall, T., Fröblom, J., Kilpeläinen, H., Lindblad, J., Heikkilä, A., Song, T., Stöd, R. & Verkasalo, E. 25. Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen kehittäminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitteet 13 s. Wall, T., Kilpeläinen, H. & Verkasalo, E. 25. Parallel procurement of small-diameter logs for saw milling and forest chips for energy in commercial thinnings of Scots pine (Pinus sylvestris) in Finland. Julkaisussa: Asplund, D. (ed.). Bioenergy in Wood Industry 25, Book of Proceedings. FINBIO Publication 32. Ss
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri
LisätiedotSAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ
SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ Erkki Verkasalo, Tapio Wall Harri Kilpeläinen PKM-ohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 MÄNTY- JA KUUSIPUUN KÄYTTÖ PUUTUOTETEOLLISUUDESSA
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotPuun laadun muodostus suometsissä: erityispiirteitä
Suopuustojen laatu ja käyttömahdollisuudet: haaste metsänkasvatukselle ja mahdollisuus kehitystyölle Erkki Verkasalo SMS ry Metsänhoitoklubi Metsätieteen päivä Suometsien käytön tulevaisuus Helsinki, 26.11.2018.
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotEnsiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy
Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä 2000-luvulla Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy 2/2011 Ensiharvennukset 2000-luvulla I 2000-luvulla ensiharvennuksia on tehty keskimäärin vajaa
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotEtelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKeski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
LisätiedotAlueelliset hakkuumahdollisuudet
Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotTulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotPuun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta
Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPUUN KÄYTÖN MAHDOLLISUUDET JA PUUTUOTTEIDEN MENEKKI
PUUN KÄYTÖN MAHDOLLISUUDET JA PUUTUOTTEIDEN MENEKKI Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusohjelma 2002-08 Johtaja: Erkki Verkasalo, Metla, Joensuun toimintayksikkö Varajohtaja: Raija-Riitta Enroth, Vantaan toimintayksikkö
LisätiedotPohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda
LisätiedotSuomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020
Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.
LisätiedotLiimatut rakenteet pikkutukista
Liimatut rakenteet pikkutukista PUU-ohjelman pienpuupäivä Mikkelissä 17.11.2010 Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Alkuperäiskuva:
LisätiedotSuomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Anu Kantola Puu pintaa syvemmältä: kuusen rungon rakennetta ennustavat simulaattorit osa tulevaisuuden tuotantoteknologiaa Oikeanlaista puuta jatkojalostukseen
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
Lisätiedotostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.
Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotKaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotJouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy
Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy Ojitettujen turvemaiden ensiharvennuspotentiaali Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Turvemailla oleva puusto
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen
LisätiedotPuunkäyt. Finnish Forest Research Institute
Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotEnergiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet
Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMännikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotLAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT
Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotItseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009
Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 7. toukokuuta 009 Tukkien lajittelun optimointi Arto Usenius ja Antti Heikkilä Laatu Latvaläpimitta Pituus
LisätiedotSahauksen kustannuslaskenta
Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPuukauppa metsäkeskuksittain 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotPäijät-Hämeen yksityismetsien hakkuut vuonna 2012
Elinvoimaa metsistä seminaari, Lahti 6.11.2013 Teemana yrittäjyys, kannattavuus ja digitalisaatio LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT - Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle - Saha- ja vaneriteollisuuden
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu 22 Toimittaja: Jukka Torvelainen 22..22 648 Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia jäljessä viime vuodesta Raakapuu Suomeen tuotiin elokuussa puuta 1, miljoonaa
LisätiedotKESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 217 Metsätehon tuloskalvosarja 8a/218 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotSuomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset
Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotLeimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo
Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007 07/2008 6.3.2008 Aarre Peltola Suomeen tuotiin runsaasti puuta vuonna 2007, määrä
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 211 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
Lisätiedotbioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen
bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 216 Metsätehon tuloskalvosarja 1a/217 Markus Strandström Metsäteho Oy Päivitetty 17.8.218 Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen
LisätiedotARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
LisätiedotPuutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1
Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon
LisätiedotValmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella
Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,
LisätiedotPuun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3
PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut
Lisätiedot