bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen"

Transkriptio

1 bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder

2 Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda kestävyyden arviointikehikko vaihtoehtoisille metsäresurssien käytön skenaarioille Skenaariot liittyvät Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan ja EU:n tavoitteisiin koskien monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyä vuoteen 22 mennessä.

3 Skenaariot Metsä-puu-ketjut viidelle metsäkeskusalueelle ToSIA Database Client -ohjelmalla (Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois- ja Etelä-Savo ja Kaakkois-Suomi) Sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten indikaattoreiden avulla tehtävä kestävyysvaikutusten arviointi: Perusura vuosi 29 Neljä skenaariota: Toteutuneet hakkuut (BAU=Business as usual) (Realized roundwood removals) Suurin kestävä hakkuu (MaxSus=Maximum Sustainable cuttings) Hetemäki & Hänninen (H&H) Monimuotoisuus (sama kuin BAU, mutta 1% metsäalasta jätetään luonnonsuojeluun)

4 Skenaariot Hetemäki & Hänninen skenaario (H&H) Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon ennustetaan laskevan kolmanneksen ja puunjalostusteollisuuden viidenneksen. Laskeva trendi liittyy Suomen vientimarkkinoiden heikentymiseen ja suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn laskuun suhteessa suurimpiin kilpaileviin alueisiin (Länsi-Eurooppa, Aasia, Ruotsi) Toteutuneet hakkuut Toteutuneet hakkuut eli Business as usual skenaarion taustalla on oletus, että kehitys ja trendit jatkuvat samalla tavalla kuten tälläkin hetkellä Suurin kestävä käyttö skenaario (MaxSus) Laskelma kuvaa hakkuumahdollisuuksien ylärajan silloin, kun metsätalouden kestävyyttä pidetään tavoiteltavana Monimuotoisuus skenaario Skenaario perustuu toteutuneet hakkuut (BAU) skenaarioon, mutta 1 % puuntuotantoon varatusta metsäalasta jätetään luonnonsuojeluun. Uusien suojelualueiden jakaminen on tehty tasapuolisesti kaikissa ikäluokissa ja metsätyypeissä

5

6 1 Young and mediumaged forest 2 Mature forest 3 Thinning of young and medium-aged stands 4 Energywood thinning 5 Manual harvesting of firewood 6 Final felling 3 Crude oil extraction Saw logs Pulp wood Energy wood Saw logs Pulp wood Residues Stumps 31 Shipping of crude oil 7 Lifting of stumps 32 Oil refinery 8 Forwarding saw logs to roadside 9 Forwarding energy wood to roadside 1 Forwarding harvest residues to roadside 11 Forwarding stumps to roadside HFO LHO 12 Transportation to the sawmill 13 Chipping of energy wood 14 Mechanical crosscutting and splitting 15 Manual crosscutting and splitting 16 Chipping of harvest residues 17 Transport of stumps to powerplant 33 Transport of HFO 34 Transport of LHO 18 Production of wood products 19 Transport of wood chips to powerplant 2 Transport of firewood to customers 21 Transporting firewood home 22 Transport of wood chips to powerplant 23 Crushing and chipping of stumps By products Wood products Transport of sawdust and cutter shavings Pellet production Pellets 26 Transport of pellets to the customers 27 Combustion of pellets for heat production 28 Combustion of firewood at private home 29 Combustion of wood chips at powerplant 35 Combustion of HFO at powerplant 36 Combustion of LHO at private home

7 Indikaattorit

8 MELA tulokset

9 Growing stock (1 m 3 ) Puuston tilavuus puuntuotannon metsämaalla H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

10 Cutting removals (1 m 3 ) Vuosittainen puunhakkuuu tukkipuu ja kuitupuu H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

11 Increment (1 m 3 /a) Puuston vuotuinen kasvu H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

12 Proportion of harvested mature forest % Avohakattujen kaupallisten metsien 18 osuus kypsät, yli 8 vuotiaat metsät H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside 2

13 Energywood removals (1 m 3 ) Kainuu Energiapuuhakkuu lajeittain stumps residues small trees Target for wood chips Target for wood chips + firewood Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo 3 Kaakkois-Suomi H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside 29 H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

14 Forest area > 12 yrs (1 ha) Vanhan metsän pinta-ala > 12 vuotta H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

15 Area of protected forest land (1 ha) Suojeltu metsäpinta-ala H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

16 ToSIA indikaattoritulokset

17 GHG emissions (Mt CO 2 eq) Puun polttamisesta aiheutuvat 3. kasvihuonekaasuppästöt metsähake, polttopuu & pelletit H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

18 GHG emissions (Mt CO 2 eq) Bioenergian tuotantoon käytetyn koneiston kasvihuonekaasupäästöt H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

19 GHG emissions (Mt CO 2 eq) Fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt, Itä-Suomi Bioenergy production (woodchips, firewood, pellets) Oil combustion.4 Oil procurement Target 22

20 Pellet production (x 1 tonnes) 14 Pellettien tuotanto Sisältää kotimaisen käytön ja viennin H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside 28: 5 75 thousand tonnes Target for 22: 2 GWh total pellet production of which 5 GWh for domestic use

21 Employment (man-years) Työllisyys bioenergiasektorilla H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

22 Production costs (M ) Bioenergian tuotantokustannukset H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

23 Local value added (M ) Puuenergian paikallinen arvonlisä pelletit, metsähake ja polttopuu H&H Realised roundwood removals Max Sus Biodiversity - 1% set aside

24 Työpajan tavoitteet Bioenergia Monimuotoisuuden suojelu Maisemanhoidon teemat Itä- Suomessa vuonna? Molemmat tavoitteet?

25 bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond Kiitos! Lisätietoja: &

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod

Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod 2014 Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod Michael den Herder, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Marcus Lindner & Anniina Haatanen European Forest Institute, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset alueet -seminaari Jussi Heinimö 22.5.2012, Mikkeli Sisältö - Biomassan mahdollisuudet energiantuotannossa

Lisätiedot

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

BalBiC -hanke. Biohiilen tuotanto ja logistiikka

BalBiC -hanke. Biohiilen tuotanto ja logistiikka -hanke Biohiilen tuotanto ja logistiikka Bioenergian uusia käyttömahdollisuuksia Biomassa metallurgisessa teollisuudessa Oulun yliopisto 19.9.2012 Projektipäällikkö Jukka Hyytiäinen Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Hakemisto. Metsätilastollinen vuosikirja

Hakemisto. Metsätilastollinen vuosikirja Hakemisto A Aluskuljetus 193 Ansiot metsätalous 227, 238, 240 metsäteollisuus 226-227, 239-240 Arvonlisäys metsäsektori Euroopan unionin maissa 410 Suomen kansantaloudessa 359-360, 363-368, 372-373 Autokuljetus

Lisätiedot

1 METSÄVARAT FOREST RESOURCES Teksti Kirjallisuus Literature... 42

1 METSÄVARAT FOREST RESOURCES Teksti Kirjallisuus Literature... 42 Sisällys Contents Lukijalle Till läsaren Foreword... 3 5 Metlan metsätilastot 2012 Metlas skogsstatistik 2012 Forest statistics at Metla in 2012... 7 9 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors...

Lisätiedot

Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja 23.11.2011

Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja 23.11.2011 Introduction OSCAR soil impact seminar Heikki Pajuoja 23.11.2011 Two Aspects Machinery Information Use of resources, seasonal variation High cutting potential on peatlands 2 3 4 Seasonal variation of wood

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

1 metsävarat FOREST RESOURCES. Tietotaulu Metsän inventointijärjestelmät Suomessa Kirjallisuus Literature... 39

1 metsävarat FOREST RESOURCES. Tietotaulu Metsän inventointijärjestelmät Suomessa Kirjallisuus Literature... 39 Sisällys Contents Lukijalle... 3 Till läsaren... 4 Foreword... 5 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors... 6 Sisällys Contents... 7 Käytetyt symbolit Explanation of symbols... 23 Puulajit

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

1 metsävarat FOREST RESOURCES. Kirjallisuus Literature... 39

1 metsävarat FOREST RESOURCES. Kirjallisuus Literature... 39 Sisällys Contents Lukijalle Till läsaren Foreword... 3 Metlan metsätilastot 2013 Metlas skogsstatistik år 2013 Forest statistics at Metla in 2013. 5 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors...

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table Sisällys Contents Lukijalle Till läsaren Foreword... 3 5 Metlan metsätilastot 2010 Metlas skogsstatistik 2010 Forest statistics at Metla in 2010... 7 12 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors...

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsät, metsien käyttö ja ilmastomuutos - seminaari, 21.1.2016 @jariliski Fate of Anthropogenic CO 2 Emissions (2004-2013 average)

Lisätiedot

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus 1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen

Lisätiedot

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table Sisällys Contents Lukijalle Till läsaren Foreword... 3 5 Metlan metsätilastot 2011 Metlas skogsstatistik 2011 Forest statistics at Metla in 2011... 7 12 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors...

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

5PUUNKORJUUJAKULJETUS

5PUUNKORJUUJAKULJETUS 5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 metsäteollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2010 kaikkiaan 52 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli neljäsosan enemmän kuin taantumavuonna 2009. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin 1 900 hakkuukonetta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Metsätilastollinen vuosikirja 2014 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014 www.metla.fi/julkaisut/metsatilastollinenvsk/

Metsätilastollinen vuosikirja 2014 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014 www.metla.fi/julkaisut/metsatilastollinenvsk/ Metsätilastollinen vuosikirja 2014 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2014 www.metla.fi/julkaisut/metsatilastollinenvsk/ Päätoimittaja Editor-in-Chief: Aarre Peltola Tietopalvelusihteeri Secretary:

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Raakapuu

8 Puun käyttö. Raakapuu 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin raakapuuta 73,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Tästä meni metsäteollisuuden raaka-aineeksi 64,5

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI

Kasvava metsävaratiedon kysyntä. Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.2012, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Kasvava metsävaratiedon kysyntä Metsässä puhaltavat uudet tuulet seminaari, 11.9.212, Mikkeli Kari T. Korhonen, Metla/VMI Maapinta-alasta 75 % on metsää 1. Suomen metsävaratiedot Puuston määrä 2,3 miljardia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase

Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kotimainen biodieseltuotanto ja kansallinen kasvihuonekaasutase Kim Pingoud*, Juha Forsström*, Johanna Pohjola**, Terhi Vilén***, Lauri Valsta**, Hans Verkerk*** * Teknologian tutkimuskeskus VTT **Helsingin

Lisätiedot

Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen?

Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen? Miten yhteensovittaa hakkuu- ja monikäyttötavoitteet sekä monimuotoisuuden turvaaminen? Anna Repo ja Maiju Peura sekä Boreal Ecosystems Research Group, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

MELA2009: energiapuun korjuu

MELA2009: energiapuun korjuu MELA2009: energiapuun korjuu Olli Salminen korjuuvaihtoehdot: 1. hakkuutähteet (latvus) 2. hakkuutähteet (kannot) 3. hakkuutähteet (latvus+kannot) 4. integroitu korjuu (kokopuu) 5. integroitu korjuu (osapuu)

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi

NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF. Mitä metsä kestää? Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi NATUREPL.COM / EDWIN GIESBERS / WWF Mitä metsä kestää? 28.9.2016 Annukka Valkeapää Metsäasiantuntija WWF Suomi Bioenergian rajallinen rooli Kulutustaso maailmanlaajuisesti Suomalaisen metsäluonnon tila

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo 8.30 16.00 VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo Sessio 1: Biopolttoainemarkkinat Euroopassa ja Suomessa Seminaarin avaus Timo

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

ToSIA Tool for Sustainability Impact Assessment - Työkalun esittely

ToSIA Tool for Sustainability Impact Assessment - Työkalun esittely Tommi Suominen European Forest Institute ToSIA Tool for Sustainability Impact Assessment - Työkalun esittely BioE - BioD hankkeen ensimmäinen sidosryhmätyöpaja 12. huhtikuuta 2012 Käpysali, METLA, Joensuu

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Ph. D. For. Matti Parikka Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Bioenergy P. O. Box 7060, 75007 Uppsala, SWEDEN phone: +46-18 67

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne

Lisätiedot

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability

Lisätiedot

Hakemisto. Metsätilastollinen vuosikirja

Hakemisto. Metsätilastollinen vuosikirja Hakemisto A Alueelliset metsäohjelmat 125 Aluskuljetus 203, 208 Ansiot metsätalous 236-238, 244, 254, 256 metsäteollisuus 236-238, 243-244, 255-256 Arvonlisäys kansantaloudessa 371-374, 377, 380-385, 389

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto

Lisätiedot

Hakemisto. Metsätilastollinen vuosikirja

Hakemisto. Metsätilastollinen vuosikirja Hakemisto A Alueelliset metsäohjelmat 121-122 Aluskuljetus 202, 207 Ansiot metsätalous 238-240, 246, 257, 259 metsäteollisuus 238-240, 245-246, 258-259 Arvonlisäys kansantaloudessa 373-375, 378, 381, 384-389,

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luku käsittelee puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Valtaosa tässä luvussa julkaistavista tiedoista perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA. Tuomo Pesola. Oulun seudun ammattikorkeakoulu

MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA. Tuomo Pesola. Oulun seudun ammattikorkeakoulu MAATILOJEN BIOENERGIAYRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA Tuomo Pesola Oulun seudun ammattikorkeakoulu Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa 26.-27.08.2010 Tuomo Pesola, 26.08.2010 Esitys perustuu

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

HAKEMISTO. Metsätilastollinen vuosikirja

HAKEMISTO. Metsätilastollinen vuosikirja HAKEMISTO A Alueelliset metsäohjelmat 106 Aluskuljetus 189, 194-195, 198 Ansiot metsätalous 221-223, 228, 239, 241 metsäteollisuus 221-223, 228, 240-241 Arvonlisäys kansantaloudessa 333-335, 338-339, 341-346,

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri Metlan metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa

Lisätiedot

Puubiomassan hankinnan päästöt - onko sijainnilla merkitystä?

Puubiomassan hankinnan päästöt - onko sijainnilla merkitystä? Puubiomassan hankinnan päästöt - onko sijainnilla merkitystä? Eero Jäppinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mikkeli ForestEnergy 2020 vuosiseminaari 9.10.2013 Joensuu Taustaa Noin 50 % Suomen metsähakepotentiaalista

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Metsäbiomassa, biotalous ja metsät Jani Laturi, Jussi Lintunen & Jussi Uusivuori CLEANBIO-työpaja 1. kesäkuu 2016 Helsinki 1 1.6.2016 Skenaariot 2 1.6.2016 Metsäsektorin kysyntäkehityksen skenaariot Skenaarioissa

Lisätiedot

HAKEMISTO. Metsätilastollinen vuosikirja

HAKEMISTO. Metsätilastollinen vuosikirja HAKEMISTO A Alueelliset metsäohjelmat 117 Aluskuljetus 203 Ansiot metsätalous 230-232, 238, 248, 250 metsäteollisuus 230-232, 237-238, 249-250 Arvonlisäys kansantaloudessa 357-358, 361, 363, 366-371, 375

Lisätiedot

5 Puun korjuu ja kuljetus

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2009 kaikkiaan 41,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin

Lisätiedot

Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä

Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä menestykseen Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Toimitusjohtaja Asko Ojaniemi, Benet Oy 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena tarjota koko ketju metsästä lämmöntuotantoon

Lisätiedot

5 Hakkuut ja puun kuljetus

5 Hakkuut ja puun kuljetus Hakkuut ja puun kuljetus Vuonna 2013 teollisuuden käyttöön hakattiin puuta kaikkiaan 6,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun lisäksi energiapuun määräksi arvioitiin

Lisätiedot