PITKÄKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELI 117 TONTTI 2 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 06:099

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 117 TONTTI 2 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PITKÄKATU KAAVATUNNUS 06:099 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS (täydennetty )

2 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan korttelin 117 tonttia 2 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan korttelin 117 tontti 3. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi PITKÄKATU Kaavan tunnus 06:099 Kaavan päiväys Kaavan laatija ( tark ) Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk Ltk Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Voionmaan- ja Pitkäkadun risteysalueella noin 200 metrin päässä ruutukaavakeskustasta. Alueella sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopetuksen toimitilat. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Alueen on vuokrannut Education Facilities Oy. Asemakaavan muutoksella pyritään mahdollistamaan Pitkäkadun toisella puolella olevan ammattiopiston ja suunnittelualueen ammattikorkeakoulun sijoittuminen yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi. Tavoitteena on osoittaa alueelle sekä lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten että tutkia paikoituksen osoittamista suunnittelualueen ulkopuolelle. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavamuutoksesta käytetään nimeä Pitkäkatu

3 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maisema ja luonnonympäristö Liikenne ja pysäköinti Tekninen huolto ja erityistoiminnat Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Luonnosvaiheen palaute Asemakaavaluonnokseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset Ehdotusvaiheen palaute ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 17

4 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) asemakaavan muutosehdotus, pienennös ( tark ) 5) tonttijakokartta 6) viitteellinen havainnekuva Muu lähdeaineisto: Keski-Suomen konservatorio; Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkikampus (Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi ) Jyväskylän meluselvitys , WSP

5 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Tavoitteena on osoittaa alueelle sekä lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten ja tutkia paikoituksen osoittamista suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaavoitettavan alueen koko on n. 0,6 ha. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.

6 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Voionmaan- ja Pitkäkadun risteysalueella noin 200 metrin päässä ruutukaavakeskustasta. Alueella sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopetuksen toimitilat. Opaskartta Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella oleva rakennus on osa nykyistä Musiikkikampuksen kaupunkikuvallista kokonaisuutta, joka muodostuu Pikäkadun ja Voinomaankadun risteysalueen molemmilla puolilla sijaitsevista vaaleankeltaisista kiviaineisista kahdesta suurehkosta rakennuksesta. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Raimo Halonen. Suunnittelualueella sijaitseva opetusrakennus on valmistunut 1980-luvulla. Rakennuksella ei ole asemakaavallista suojeluarvoa. Opetusrakennus sijaitsee Pitkäkadussa kiinni ja sen takapiha avautuu puiston suuntaan. Takapihalla sijaitsee ulkoilmakonserttipaikka, joka on visuaalisesti osa Moirislammenpuiston ympäristöä. Kuvia suunnittelualueelta.

7 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (7) Maisema ja luonnonympäristö Kaavoitettava alue on maastoltaan loivasti pohjoiseen nousevaa. Maaperä on koillisosassa moreenia, muualla silttiä, hiekkaa ja hietaa. Tontin puusto on pääasiassa lehtipuuta Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteenyhteydet. Suunnittelualue on hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa, sillä joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Voionmaankadulla tontin kohdalla. Suunnittelualueen pysäköinti on ajantasakaavassa tällä hetkellä sallittu sekä tontilla, että viereisen korttelin(81) Nuuskakujan lähettyvillä olevalla LP-alueella Tekninen huolto ja erityistoiminnat Alue on kytketty yhdyskuntateknisiin verkostoihin Maanomistus Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja tontin on vuokrannut Education Facilities Oy. Viistokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä.

8 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (8) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa ( ) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Ote maakuntakaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Ote yleiskaavasta. Asemakaavassa ( ) alueelle on osoitettu kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YYO). Rakennusoikeutta on Tontin pohjoisosaan on osoitettu istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää ja tontin itälaidalle on merkitty kaksi säilytettävää puuta. Pysäköimispaikka on etelälaidalla. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 140 ker-

9 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (9) rosalaneliömetriä. Lisäksi viereisessä korttelissa 81 sallitaan korttelin 117 pysäköintiä LP-alueella. Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen vieressä on vireillä Seminaarinmäen kampusalueen suojelukaavan laatiminen. Nuuskakujan, Pitkä- ja Voionmaankadun ympäröivälle korttelialueelle on tullut vireille asemakaavan muutos , jonka tavoitteena on mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoista opiskelija-asuinrakentamista kaupan tonttia lukuun ottamatta koko korttelialueelle.

10 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (10) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatimiseen on lähdetty suunnittelualueen vuokralaisen toimesta (Education Facilities Oy). Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennetoimialan sisäisessä palaverissa Asemakaavahakemus on käsitelty asemakaavoituksen sisäisessä palaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Sonera Elisa Muut: Jyväskylän Yläkaupungin asukasyhdistys ry Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä talvi2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2017)

11 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (11) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Kaavan vaikutukset. Hakijan asettamat tavoitteet Muutoksella pyritään mahdollistamaan sekä viereisen korttelialueen ammattiopiston että suunnittelualueen ammattikorkeakoulun toimintojen sijoittuminen yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi suunnittelualueelle. Ammattiopisto kärsii sisäilmaongelmista. Selvitysten perusteella on sekä taloudellisesti että opetuksen monipuolistamisen kannalta järkevintä osoittaa toiminta keskitetysti samaan kortteliin. Kaupungin asettamat tavoitteet

12 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (12) Kaavamuutoksen laatimisen tavoitteena on mahdollistaa koulun laajentuminen tarvittavalle tasolle. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset kaupunkikuvallisesti viihtyisään ja mielenkiintoiseen ympäristöön, joka huomioi ympärillä olevien rakennusten lisäksi myös alueen keskeisen, kaupunkikuvallisesti merkittävän sijainnin ja ottaa huomioon vieressä olevan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. 3.4 ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET Asemakaavaluonnos Suunnittelualueen käyttötarkoitusmerkintä on kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YYO). Rakennusoikeutta on osoitettu 7000kem2 ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen kerrokseen sijoittaa IV-konehuoneen. Kerrosluku on 1/1k III. Tontin pohjoisosassa on johtorasite. Tontin etelälaitaan on osoitettu puurivi ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo sallittu. Kevyenliikenteenyhteys Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on säilytettävä. Liittymäkiellot ovat sekä Pitkäkadun pohjoispäässä että Voionmaankadun puoleisella tontin osalla. Moirislammenpuiston puoleisella tontin osalla on istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa kasvilajeja, jotka ovat tyypillisiä puisto- ja harjuympäristössä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/350kem2 ja enintään 20 autopaikkaa saa sijoittaa korttelin 81 Nuuskakujan puoleiselle tontin osalle. Polkupyöriä on varattava vähintään 1 paikka kutakin 50kem2 kohti. Korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon joko erillisenä rakennuksena tai kiinteistömuuntamona Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) luonnonolot Istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää poistuu ja tilalle tulee pienempi istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa alueelle tyypillisiä kasvilajeja. Säilytettävät puut on poistettu, mutta toisaalta tontin lounaislaitaan on osoitettu istutettava puurivi. Vaikutukset ovat näiltä osin jonkin verran negatiiviset luonnonoloihin. (-) kaupunkikuva Kaupunkikuva tiivistyy täydennysrakentamisen myötä. (+) liikenne ja pysäköinti Tontin autopaikat sallitaan sijoitettavan kokonaan viereiseen kortteliin, joka vaikuttaa korttelin 81 liikennemäärään lisäävästi. Suunnittelualueen autoliikenne vähenee. Autopaikkavaatimusta on ajanmukaistettu ja kevennetty. Kaavaratkaisuun on lisätty polkupyöräpaikoille määräys. Vaikutukset ovat liikenteeseen ja pysäköintiin neutraalit. (0) Luonnosvaiheen palaute Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä ja siitä on saatu 4 lausuntoa ja ei yhtään mielipidettä. Kolmessa lausunnossa ei ollut huomautettavaa. Keski-Suomen museo Lausunto tiivistettynä: - Tieto entisen konservatorion rakennusinventoinnista puuttuu asemakaavan taustaaineistosta. - Nykyisen rakennuksen purkamisella sekä uudisrakentamisella on rakennettuun kulttuuriympäristöön vaikutuksia.

13 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (13) - Asemakaavoituksen yhteydessä tulee tutkia ja ohjata tulevaa uudisrakentamista kaavamääräyksiä täydentäen (maisemasovitteet, räystäskorkeudet, kattomuodot). Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön reunamilla, mikä edellyttää hyvää suunnittelua. Vastine: - Lisätään lähdeaineistoon rakennusinventointi. - Alueella ei ole kaavalla suojeltavia rakennuskohteita, niin luonnosvaiheessa rakennetun kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi ei nähty tarpeelliseksi. Rakennetun kulttuuriympäristön vaikutukset arvioidaan kuitenkin ehdotusvaiheessa. - Kaava-aineiston liitteeksi lisätään havainnekuva, jossa uudisrakentaminen on sovitettu ympäristöön. Lisäksi kaavakarttaan lisätään merkinnät Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema ja Alueen kaikessa rakentamisessa tulee ottaa huomioon viereinen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Jyväskylän yliopiston alue Nähtävillä olon jälkeen valmistuneet selvitykset Jyväskylän meluselvitys (WSP) (ote kartasta, jossa kuvataan päiväajan keskiäänitaso, keltainen on 55dB raja) Asemakaavaluonnokseen nähtävillä olon jälkeen tehdyt merkittävimmät muutokset Asemakaavaratkaisuun tehdyt muutokset luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun perusteella ovat seuraavat: - Rakennusoikeutta on nostettu 100kem2, eli uusi on 7100kem2. - Kaavakarttaan on lisätty rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema (+13m). - IV-konehuoneita koskevaan määräykseen on lisätty, että kerrosala ei mitoita autopaikkoja.

14 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (14) - Määräys Alueen kaikessa rakentamisessa tulee ottaa huomioon viereinen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Jyväskylän yliopiston alue on lisätty. - Rakennusten julkisivuja koskevaa määräystä on muutettu muotoon vaaleaa kiviainesta. - Melualuerajaus on lisätty Ehdotusvaiheen palaute

15 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (15) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Kaavoitettavan alueen koko on n. 0,6 ha. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa koulurakennuksen laajentuminen niin, että korttelialue pysyy arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena. Kaavamääräyksillä ohjataan alueen toteutusta siten, että asemakaavan tavoitteet toteutuvat. 4.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat MRL:n asetusta. YYO Kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. pp/h Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo sallittu. kevyenliikenteenyhteys Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on säilytettävä. Istutettava puurivi on osoitettu kevyenliikenteenväylän rajalle. Rakennuksen julkisivupinna ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema (+130, 00) Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sijaitsee tontin pohjoisnurkassa. Liittymäkielto on Voionmaankadun ja Pitkäkadun risteysalueella. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/350 kerrosneliömetriä kohti. Enintään 20 autopaikkaa saa sijoittaa korttelin 81 Nuuskakujan puoleiselle tontin osalle niin, että peruutustila saa olla Nuuskakujan katualueen puolella. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen kerrokseen sijoittaa IV-konehuoneen, jonka kerrosala ei mitoita autopaikkoja. Lisäksi kaavakartassa on rakentamistapaa koskevia määräyksiä ja yleismääräyksiä.

16 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (16) 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutuksia on verrattu voimassa olevaan asemakaavaan. Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) luonnonolot Istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää poistuu ja tilalle tulee pienempi istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa alueelle tyypillisiä kasvilajeja. Säilytettävät puut on poistettu, mutta toisaalta tontin lounaislaitaan on osoitettu istutettava puurivi. Vaikutukset ovat näiltä osin jonkin verran negatiiviset luonnonoloihin. (-) kaupunkikuva Kaupunkikuva tiivistyy täydennysrakentamisen myötä. (+) liikenne ja pysäköinti kulttuuriympä- rakennettu ristö Tontin autopaikat sallitaan sijoitettavan kokonaan viereiseen kortteliin, joka vaikuttaa korttelin 81 liikennemäärään lisäävästi. Suunnittelualueen autoliikenne vähenee. Autopaikkavaatimusta on ajanmukaistettu ja kevennetty. Kaavaratkaisuun on lisätty polkupyöräpaikoille määräys. Vaikutukset ovat liikenteeseen ja pysäköintiin neutraalit. (0) Suunnittelualueen viereisestä korttelista (81) on tavoitteena purkaa vireille tulleen asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukaisesti musiikkiopiston rakennus. Opetustoiminnat siirtyvät kortteliin 117 eli suunnittelualueelle. Purkamisella on rakennettuun kulttuuriympäristöön negatiivisia vaikutuksia, koska tällä hetkellä musiikkiopisto ja konservatorio muodostavat arkkitehtuurisesti parin. Toisaalta rakennuksia ei ole suojeltu ajantasakaavassa eikä niitä ole tavoitteiden mukaisesti tarpeen suojella ja näin ollen vaikutukset kaavatilanteeseen ovat neutraalit. (-/0)

17 06:099 / PITKÄKATU / ASEMAKAAVASELOSTUS / (17) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 5.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutusta seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Asemakaavoituksen ja Rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava Asemakaavoituksen edustajien kanssa.

18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / (1) Pitkäkatu ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 117 TONTILLE 2 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 06:099 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Voionmaanja Pitkäkadun risteysalueella noin 200 metrin päässä ruutukaavakeskustasta. Alueella sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopetuksen toimitilat. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutoksella pyritään mahdollistamaan Pitkäkadun toisella puolella olevan ammattiopiston ja suunnittelualueen ammattikorkeakoulun sijoittuminen yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi. Kaavamuutosalue on kooltaan noin 0,6 hehtaaria ja on kaupungin omistuksessa. Tavoitteena on osoittaa alueelle sekä lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten että ajanmukaistaa viherrakentamista koskevia kaavamerkintöjä ja tutkia paikoituksen osoittamista suunnittelualueen ulkopuolelle. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa ( ) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Asemakaavassa ( ) alueelle on osoitettu kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YYO) ja kerrosluku on 1/3k III. Rakennusoikeutta on Tontin pohjoisosaan on osoitettu istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää ja tontin itälaidalle on merkitty kaksi säilytettävää puuta. Pysäköimispaikka on etelälaidalla. Lisäksi viereisessä korttelissa 81 sallitaan korttelin 117 pysäköintiä LP-alueella. Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Seminaarinmäen alueen liito-oravatarkistus 2015 Keski-Suomen konservatorio; Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkikampus (Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi ) Jyväskylän meluselvitys (WSP, 2017)

19 06:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) / (2) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti tärkeässä paikassa, yhdessä kaupungin sisääntuloportissa. Alueen lähellä sijaitsevat keskustan monipuoliset palvelut mm. kaupalliset-, opetus- ja virkistyspalvelut. Tontin vieressä sijaitsee Moirislammenpuisto, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Jyväskylän yliopiston aluetta. Suunnittelualueella sijaitseva opetusrakennus on valmistunut 1980-luvulla ja sen on suunnitellut arkkitehti Raimo Halonen. Rakennuksella ei ole asemakaavallista suojeluarvoja. Opetusrakennus sijaitsee Pitkäkadussa kiinni ja sen takapiha avautuu puiston suuntaan. Takapihalla sijaitsee ulkoilmakonserttipaikka, joka on visuaalisesti osa Moirislammenpuiston ympäristöä. 4.Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimusta ei laadita. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Sonera Elisa 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - kaupunkikuva - liikenteen järjestämiseen - luontoon Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016 talvi 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimitta-

20 06:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) / (3) neet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) , (014) internet mari.raekallio@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi

21 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:1000 Pvm: :22

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSA KORTTELI 117 TONTTI 2 SEKÄ KATU-ALUE(Pitkäkatu 18- Kaavan nimi 22) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :099 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,5935 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,5935 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,20 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0, , ,20 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0251 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,20 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0, , ,20 0, YYO 0, , ,20 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0251 Kev.liik.kadut -0,0251 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

24 Tontin raja. Kaupunginosan numero Korttelin numero Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Rakennusala Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istutettava alueen osa. Jolle tulee istuttaa kasvilajeja, jotka ovat tyypillisiä alueen puisto ja harjuympäristössä Istutettava puurivi. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo sallittu. Kevyenliikenteenyhteys Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on säilytettävä. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Eri kortteliin kuuluvien tonttien välinen raja. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE YYO korttelialueella polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1 paikka kutakin 50 kem2 kohti. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/350 kerrosalaneliömetriä kohti. Enintään 20 autopaikkaa saa sijoittaa korttelin 81 Nuuskakujan puoleiselle tontin osalle niin, että peruutustila saa olla Nuuskakujan katualueen puolella. Osa alueen raja.

25 RAKENTAMISTAPA Alueen kaikessa rakentamisessa tulee ottaa huomioon viereinen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, Jyväskylän yliopiston alue. Rakennusten ja rakennelmien tulee tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia. Rakennusten julkisivujen tulee olla vaaleaa kiviainesta. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen kerrokseen sijoittaa IV konehuoneen, jonka kerrosala ei mitoita autopaikkoja. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Tontilla tulee suosia kasvilajeja, jotka ovat tyypillisiä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, puisto ja harjuympäristössä. Korttelin 117 Moirislammenpuiston puoleista tontin rajaa ei saa aidata, piha alue tulee olla luonteva osa puistoa. YLEISMÄÄRÄYKSET YYO korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon joko erillisenä rakennuksena tai kiinteistömuuntamona. Muuntamon tulee sopeutua ympärillä olevaan arkkitehtuuriin ja se ei saa sijaita erillisenä rakennuksena Voionmaan tai Pitkäkadun puoleisella korttelin osalla. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

26 Voionmaankatu KOORDINAATTILUETTELO EUREF-FIN-ETRS GK26 N:O X Y Pitkäkatu Marjo Lohikainen

27