PÄÄSISINPÄ MINÄKIN LEIKKIIN MUKAAN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄSISINPÄ MINÄKIN LEIKKIIN MUKAAN"

Ritva Halttunen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PÄÄSISINPÄ MINÄKIN LEIKKIIN MUKAAN Kaisu Laasonen, LitT Tutkimuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu MIKSI LAPSI EI PÄRJÄÄ LEIKEISSÄ MITEN LAPSEN MOTORISET VAIKEUDET ILMENEVÄT Liikesuorituksen onnistumisessa kysymys on enemmästä kuin yksittäisestä näkyvästä taidosta ja mitattavasta lopputuloksesta. Tuloksen taustalla on aivotasolla tapahtuva säätelyprosessi, joka vastaa tiedon hankinnasta, toimintojen suunnittelusta, toteutuksesta, samanaikaisten ja perättäisten osien yhteensovittamisesta sekä onnistumisen seurannasta. Keskeisiä tekijöitä ovat tarkkaavaisuus, aistitoiminnat sekä niiden tuottaman tiedon yhdistäminen ja tulkinta, kehon ja tilan hahmottaminen, tasapaino, voimankäytön säätely, liikeratojen hallinta, ajoitus, samanaikaisista tehtävistä suoriutuminen. 1

2 MIKSI LAPSI EI PÄRJÄÄ LEIKEISSÄ MITEN LAPSEN MOTORISET VAIKEUDET ILMENEVÄT Taitoarviointiin valitaan tehtäviä, joiden avulla voidaan päätellä lapsen suoriutuminen em. säätelytoiminnoista miksi suoritus onnistuu tai ei Ns. kenttätestien avulla kaikkea ei saada kuvatuksi. Vähäisempiä motorisia vaikeuksia omaavien ryhmässä poikia oli puolitoistakertaisesti tyttöjen määrään nähden, heikoimmin suoriutuvista lapsista neljä viidestä oli poikia. Tyttöjen ja poikien erot motorisissa taidoissa näyttivät kuitenkin tasaantuvan kuudenteen ikävuoteen mennessä (tietyin varauksin). Vaikeudet motorisissa taidoissa voivat olla markkeri muille myöhemmin havaittaville oppimisen vaikeuksille, sillä ongelmien päällekkäisyys on erittäin yleistä. MIKSI LAPSEN PITÄISI PÄRJÄTÄ LEIKEISSÄ SEURAUSVAIKUTUKSET LAPSUUDESSA Heikot liikuntataidot ovat yhteydessä vähäisempään liikkumiseen ja jäämiseen pois erityisesti yhteisistä leikeistä, peleistä ja ryhmäliikunnasta jopa ennen kouluikää (Jarus ym. 2011; Smyth & Anderson 2000) Osa lapsista on vaarassa syrjäytyä yhteisistä leikeistä jo silloin, kun kehityksen kannalta keskeinen, leikkimiseen perustuva oppiminen on alkuvaiheessa - myös muu kuin motorinen oppiminen. Tästä voi käynnistyä pitkäkestoinen, monimuotoinen negatiivinen kierre. Liikuntataidot ja liikunnassa pärjääminen ovat keskeisiä minäkuvan muodostumisen ja sosiaalisen nokkimisjärjestyksen kriteereitä jo lapsuudessa 2

3 MIKSI LAPSEN PITÄISI PÄRJÄTÄ LEIKEISSÄ SEURAUSVAIKUTUKSET LAPSUUDESSA Motoriset taidot vaikuttavat liikkumisen lisäksi fyysiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen (Iivonen & Sääkslahti 2013; Piek ym. 2012) vuotiailla lapsilla motorinen ja kognitiivinen suoriutuminen kehittyvät rinnakkain ja ovat melko voimakkaasti yhteyksissä toisiinsa (Davis ym. 2011). Säännöllisen liikunnan, erityisesti reippaan liikunnan määrän, on havaittu olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen (Syväoja ym. 2013, Kantomaa ym. 2013). Ylipainoa ja siihen liittyviä terveydellisiä riskejä on havaittu jo alle kouluikäisillä (Hay ym. 2003). Psykososiaalisia ongelmia on raportoitu jo alle murrosikäisillä. JOS NUORENA EI OPI, VOI OLLA VAIKEAA VANHEMPANAKIN SEURAUSVAIKUTUKSET NUORUUDESSA & AIKUISUUDESSA Motoriset taidot vaikuttavat liikkumisen lisäksi fyysiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen (Iivonen & Sääkslahti 2013; Piek ym. 2012) vuotiailla lapsilla motorinen ja kognitiivinen suoriutuminen kehittyvät rinnakkain ja ovat melko voimakkaasti yhteyksissä toisiinsa (Davis ym. 2011). Säännöllisen liikunnan, erityisesti reippaan liikunnan määrän, on havaittu olevan yhteydessä parempaan koulumenestykseen (Syväoja ym. 2013, Kantomaa ym. 2013). Ylipainoa ja siihen liittyviä terveydellisiä riskejä on havaittu jo alle kouluikäisillä (Hay ym. 2003). Psykososiaalisia ongelmia on raportoitu jo alle murrosikäisillä. 3

4 JOS NUORENA EI OPI, VOI OLLA VAIKEAA VANHEMPANAKIN SEURAUSVAIKUTUKSET NUORUUDESSA & AIKUISUUDESSA Lapsuuden aikaiset motoriset vaikeudet ovat yhteydessä vähäisempään kiinnostukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen nuoruusiässä, heikompaan kestävyyteen, lihasvoimaan (Kantomaa ym. 2011; Rivilis ym. 2011). Motoriset vaikeudet jopa lisääntyä iän myötä, kun suoritusten vaatimukset lisääntyvät ja edellyttävät usean samanaikaisen osatoiminnan hallintaa (Geuze ym. 2001; Valtonen 2009). Vaikeudet voivat jatkua aikuisuuteen saakka, tuoden mukanaan vähäisen liikkumisen tunnettuja terveysriskejä ja psykososiaalisia ongelmia (Fizpatrick & Watson 2003; Kantomaa ym. 2013; Skinner & Piek 2001; Zwicker ym. 2012). Liikunta ehkäisee heikoista taidoista johtuvien terveydellisten, kognitiivisten, emotionaalisten ja psykososiaalisten seurausvaikutusten kehittymistä (Piek ym. 2012). LASTEN OIKEUDET LIIKUNTAAN JA OPPIMISEEN Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi, vaikka hänellä olisikin erilaisia vaikeuksia. Vaikeuksilla on aina taustansa, kukaan ei ole häirikkö huvikseen. Lapsella on oikeus kokea liikkumisen ja kaveriuden iloa! Lapsella on oikeus kehittyä ja oppia itselleen luontaisella tavalla eli toimimalla. Sivusta seuraamalla oppii seuraamaan sivusta. Lasten liikunnan tehtävänä on - liikuntasuositusten lisäksi - saatella myös heikommin suoriutuvat lapset onnistujan polulle eli saavuttamaan iän mukainen suoriutumistaso ennen kouluikää tai alakouluvuosien aikana. 4

5 MITEN VOIT TUKEA LASTA - NÄE JA RAKENNA VAHVUUKSILLE Motoriikan säätelyprosessin ymmärtäminen auttaa opettajaa ja ohjaajaa näkemään lasten ongelmien mahdollista taustaa. Toiminnan suunnittelu pohjautuu havainnointiin tai testaukseen tarkkaavaisuus, aistitoiminnat sekä niiden tuottaman tiedon yhdistäminen ja tulkinta, kehon ja tilan hahmottaminen, tasapaino, voimankäytön säätely, liikeratojen hallinta, ajoitus, samanaikaisista tehtävistä suoriutuminen Opettajat ja ohjaajat tarvitsevat tietoa siitä, mitä taitoja lapsi jo hallitsee, mitä lapsi ei vielä hallitse ja miksi ei hallitse, koska vain osatun taidon päälle voi rakentaa uutta ja vaikeuden syyn tuntemalla siinä voi auttaa. MITEN VOIT TUKEA LASTA - NÄE JA RAKENNA VAHVUUKSILLE Mitä varhaisemmassa vaiheessa omaehtoista toimintaa rajoittavat esteet poistuvat tai ainakin niiden haittaava vaikutus lievenee, sitä useampia vuosia lapsella on aikaa harjaannuttaa taitojaan itseohjautuvasti arjessa. Tukitoimet pitää rakentaa osaksi lapsen arkea jo ennen kouluikää terapiat auttavat alkuun tarvittaessa, mutta eivät ole pysyvä ratkaisu tarvittava harjoittelun määrä toteutuu vain arkiliikunnassa lapsen on saatava toimia omassa sosiaalisessa ympäristössään täysivaltaisena jäsenenä riippumatta taitotasosta perhe on lapsen tärkein yhteisö ja tarvitsee tukea lapsen ohjaamisessa ja auttamisessa järjestöillä ja seuroilla on osaamista 5

6 AIKUISET OVAT VASTUUSSA LASTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA Me aikuiset olemme vastuussa paljosta Lasten terveestä kasvusta ja kehittymisestä Lasten hyvän elämän kierteestä Mahdollisuuksien luomisesta, innostamisesta ja kannustamisesta Yhteisöllisyydestä ja turvallisuudesta Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Avun hakemisesta ja antamisesta silloin, kun siihen on tarvetta Syrjäytymisen seurauksista yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle Omasta itsestämme, arvoistamme, asenteistamme Tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme AIKUISET OVAT VASTUUSSA LASTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kaikilla lasten kanssa toimivilla on osavastuu mahdollistamisesta. Kysymys on asenteesta, osaamisesta ja sen hankkimisesta. Kasvattajien ja ohjaajien vastuulla on tukea lapsen kehitystä niin, että lasten oikeudet voivat toteutua. Vaikeuksien tunnistamisen ja tuen järjestämisen tulee kuulua ammattilaisten perusosaamiseen ja olla osa lapsen tavallista arkea - samalla tavalla kuin lukemisessa tai matematiikassa. Vaikeudet pitää tunnistaa ajoissa, mieluiten 3-5-vuotiaana, jolloin aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen kypsyminen on nopeaa (Camden ym. 2013; Piek ym. 2012), diagnoosia suositellaan vasta viiden vuoden iässä tai sen jälkeen (DSM V, 2013). 6

7 OIREIDEN SEURAUSKETJUJA HAY & AL, 2003: PLAYGROUND DISABILITY vähäisempi fyysinen aktiviteetti heikompi fyysinen suoriutuminen enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä lisääntynyt kehon rasvapitoisuus, heikompi aerobinen kunto OIREIDEN SEURAUSKETJUJA FITZPATRIC & WATSON, 2003: AIKUISTEN KOKEMUKSIA LAPSUUDEN AIKAISESTA KÖMPELYYDESTÄ negatiivinen minäkuva, suorittamisen vaikeus, syyllisyys, jännitys, ahdistus, toive näkymättömyydestä, osallistumispakko, julkinen epäonnistuminen aluksi suoritus epäonnistuu (failing and falling) => itsearviointi ja muiden reaktiot (hurt and humiliation) =>epäonnistumisen seuraukset (worry and wondering) => lopuksi sitä yrittää kaikin tavoin välttää altistumasta tilanteelle tulevaisuudessa (avoiding awkwardness) 7

Samankaltaiset tiedostot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys