Sisältö. Liiketoiminta Yritysvastuu Vapon vuosi Toimintaympäristö Vapo strategia Toimitusjohtajan katsaus...

Transkriptio

1 vuosikertomus 2010

2 Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka vastuullisella tavalla tuottaa energiaa turpeesta, puupolttoaineista ja peltobiomassasta sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Markkina-alueellaan Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Sisältö Vapon vuosi Toimintaympäristö... 2 Vapo strategia... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Liiketoiminta... 8 Vapo Paikalliset polttoaineet... 9 Vapo Pelletti Vapo Lämpö ja sähkö Vapo Puutarha ja ympäristö Vapo Timber Tuotanto ja Logistiikka Tutkimus ja kehitys Yritysvastuu Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Hallinto Hallitus ja johtoryhmä Riskienhallinta Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernin tunnusluvut

3 Vapon vuosi 2010 Kasvun vuosi 2010 Paikallisten polttoaineiden, turpeen ja puun, kysyntä säilyi hyvänä koko vuoden. Kesän 2010 turvetuotanto onnistui pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa vastaavasti, mutta erityisesti varastotilanteen korjaamiseksi on tulevina vuosina varmistettava riittävät korjuualat. Vapo vahvisti puuenergialiiketoimintaansa. Pelletin ylitarjonta jatkui Euroopan markkinoilla, ja tuotantoa jouduttiin rajoittamaan. Energiaverouudistus parantaa pelletin kilpailuasemaa tulevina vuosina. Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta kasvoi suunnitellusti. Kuluttaja- ja viherrakentamisliiketoiminnan kasvua rajoitti rakentamisteollisuuden supistuminen. Uusi Koti & Piha -tuotesarja lisäsi kuitenkin myyntiä Suomessa ja Ruotsissa, mikä paransi Vapo Puutarha ja ympäristö -liiketoiminnan tulosta. Ammattiviljelyliiketoiminnassa kysyntä kasvoi, mutta niukka raaka-ainevarasto rajoitti toimituksia. Sahatavaran hintojen ja toimitusmäärän kasvu nostivat Vapo Timberin tuloksen positiiviseksi nousevista tukin hinnoista ja vuoden lopun tuotannonrajoituksista huolimatta. Avainluvut 2010 Milj. e Liikevaihto 719,5 573,7 631,8 660,6 600,9 kasvu, % 25,4 9,2 4,4 9,9 14,7 Liikevoitto 39,1 38,0 21,1 55,5 53,8 % liikevaihdosta 5,4 6,6 3,3 8,4 9 Omavaraisuusaste, % 38,3 39,5 42,2 43,5 47,3 Bruttoinvestoinnit 80,9 80,9 83,8 111,6 69,1 Henkilöstö Liikevaihto, milj. e Liikevoitto, milj. e Henkilöstö liiketoiminta-alueittain % 31 % 24 % 14 % 11 % Paikalliset polttoaineet 384 Pelletti 226 Lämpö ja sähkö 152 Puutarha ja ympäristö 342 Timber 219 Yhteensä

4 toimintaympäristö EU otti askeleen kohti puhtaampaa energiantuotantoa Turpeen tuotannolla on suuri aluepoliittinen merkitys Suomessa. Lisäksi ilman turvetta ei haasteellisia puun lisäkäytön tavoitteita pystytä saavuttamaan. Tuki- ja veropolitiikalla tulisikin varmistaa, että turve asetetaan kaikissa tilanteissa fossiilisten tuontipolttoaineiden edelle. Euroopan unionin uusiutuvan energian RES-direktiivin toteutus otti askeleen eteenpäin vuonna Direktiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään hiilidioksidipäästöjään sekä nostamaan uusiutuvan energian osuutta energian loppukäytöstä. Tavoitteet ovat maakohtaiset. Suomen osuudeksi uusiutuvan energian käytössä on määritelty 38 prosenttia. Lisäystä vuoden 2005 tasosta on 9,5 prosenttiyksikköä. Liikenteen polttonesteissä uusiutuvien osuudeksi on määrätty 10 prosenttia. Suomi on asettanut tässä omaksi tavoitteekseen 20 prosenttia. EU:n tavoitteet on asetettu yhteisesti, mutta kukin maa voi valita keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Kansalliset toimintasuunnitelmat esiteltiin komissiolle vuonna Suomen ensisijainen ratkaisu EU:n uusiutuvan energian käytön lisäämiseen on puu. Metsäenergian käyttö aiotaan kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeella korvataan muun muassa kivihiiltä ja turvetta 25 TWh. Liikenteen polttonesteiden valmistukseen käytetään 7 TWh. Jotta tavoitteet saavutetaan, Suomeen on suunnitteilla kolmesta neljään puuta käyttävää biopolttoainetehdasta. Niiden rakentamispäätöksiin vaikuttaa, millaisen investointituen tehtaat saavat. Suurin osa tarvittavasta metsähakkeesta on tarkoitus saada pienpuusta eli nuoren metsän ensiharvennuspuusta. Suomi aikoo moninkertaistaa myös tuulivoiman osuutta energiantuotannosta. Tavoite on 6 TWh vuonna Lämpöpumppujen tuottaman energian osuus nousee myös, tavoitteena 8 TWh. Pelletin osuudeksi on varattu 2 TWh. Liikenteen biopolttoaineita käytetään 6 TWh vuonna Uusiutuvan energian käyttöä tuetaan kansallisesti Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ei onnistu ilman kansallisia tukitoimia. Pienpuuntarjonnan lisäämiseksi otetaan käyttöön uusi pienpuun energiatuki, jota maksetaan energiakäyttöön menevälle nuorten metsien hoito- ja ensiharvennuskohteilta korjattavalle energiapuulle. Metsähakkeen käytön lisäämistä edistetään metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella. Pienillä CHP-laitoksilla on syöttötariffi, mikä varmistaa niiden biopolttoaineiden käytön fossiilisten polttoaineiden sijaan. Jatkossa KEMERA:n nojalla myönnettävien tukien tarkoituksena on edistää puun tuotantoa ja turvata metsien biologista monimuotoisuutta. 2

5 Suomella on lähes kokonaan hyödyntämättä suuri, uusiutuvan energian potentiaali, puupelletti. Suomessa Pelletin tuotanto on huippuluokkaa Euroopan tasolla, mutta valtaosa pelletistä menee vientiin. On toivottavaa, että pelletille rakennetaan sellainen tukipaketti, että se mahdollistaa pelletin käytön merkittävän lisäämisen. Osana uusiutuvan energian tukipakettia päätettiin fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun verojen korotuksesta. Turvetta ei lasketa RES-direktiivissä uusiutuviin polttoaineisiin, vaikka se EU:n määrittelyn mukaan ei ole fossiilinenkaan, vaan sijoittuu omaan energialuokkaansa uusiutuvien ja fossiilisten väliin. Päästökerroin kuitenkin määrittelee turpeen ilmastovaikutukseltaan kivihiileen verrattavaksi polttoaineeksi. Tästä syystä fossiilisten polttoaineiden veronkorotus ulotettiin myös aiemmin verottomaan energiaturpeeseen. Maakaasun ja turpeen vero nousee asteittain täydelle tasolle vuoteen 2016 mennessä. Kiristämällä päästöihin perustuvaa energian verotusta ohjataan kulutusta vähäpäästöisiin polttoaineisiin. Turve on varma ja kotimainen polttoaine Päästökerroin sekä ensi vuonna voimaan tuleva veropäätös heikentävät turpeen asemaa polttoaineena. Kuitenkin turve on huoltovarma, kotimainen polttoaine, joka täydentää monellakin tavalla puuta. Turve varmistaa polttoaineen saannin kaikissa tilanteissa. Turveteollisuuden työllisyysvaikutus ja sitä kautta aluepoliittinen merkitys Suomessa on myös merkittävä. Turpeen asema onkin tunnustettu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jossa tavoitteena on säilyttää turve kilpailukykyisenä vaihtoehtona energiantuotannossa. Turve on tasalaatuista, ja sen lämpöarvo on korkea. Turpeen ja puun seos on teknillisiltä poltto-ominaisuuksiltaan parempi kuin puu yksin. Vapo onkin uudistanut organisaatiotaan vastaamaan puun osuuden kasvua polttoainetuotannossa ja -toimituksissa. Turvetuotannon yksi suurimmista, ellei suurin, haasteista tällä hetkellä on uusien tuotantoalueiden saaminen tuotantoon. Suomen lähes 10 miljoonasta suo- ja turvemaahehtaarista turvetuotannossa on alle 0,7 prosenttia eli hehtaaria. Käytöstä poistuvien alueiden korvaamiseksi ja kasvavaa kysyntää tyydyttämään on suo- ja turvemaiden lisätarpeeksi laskettu vuoteen 2020 mennessä hehtaaria. Vaikka tämäkin määrä tuotantoalueita saataisiin luvitettua ja käyttöön, jäisi turvetuotannossa olevien maiden osuus alle kahteen prosenttiin kaikista suo- ja turvemaista. Turvetuotanto on säille altista. Sääriskiä voidaan pienentää riittävillä tuotantoalueilla, jolloin lyhyinäkin poutajaksoina pystytään tuottamaan riittävästi turvetta. Lupakäytäntöä on selkeytettävä ja nopeutettava. Helpotusta tilanteeseen toivotaan maa- ja metsätalousministeriön asettamalta turveja suomaiden strategiatyöryhmältä. Sen linjausten pohjalta toivotaan yksimielisyyttä suon erilaisista käyttötarkoituksista, niin suojelusta kuin turvetuotannostakin. n 3

6 Vapo strategia Uudella organisaatiolla uuteen kysyntätilanteeseen Vapo organisoi liike- ja tukitoimintonsa vuoden 2011 alussa vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta, kun energiaturpeen kysyntä tulee vähenemään ja puupolttoaineen kysyntä lisääntymään. Vapon uudet liiketoiminta-alueet ovat Vapo Biofuels, Vapo Bioheat, Vapo Environment ja Vapo Timber. Pelletit ja ympäristöturpeet siirtyivät Biofuels-liiketoiminta-alueeseen. Vuoden 2010 tuloksesta raportoidaan vanhan organisaatiomallin mukaisesti. Organisaatiomuutoksen yhteydessä Tuotanto-tukitoiminto siirrettiin yhteisestä johdosta kunkin liiketoiminta-alueen suoraan ohjaukseen. Muutos mahdollistaa asiakastoimitusten entistä paremman hallinnan. Logistiikan hankinta ja koordinointi säilyy keskitettynä, konsernijohtoisena tukitoimintona. Strategiset kehityshankkeet vastaavat muuttuvan markkinan tarpeisiin Fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu ja EU:n uusiutuvan energian käytön kasvavat tavoitteet muuttavat energiamarkkinaa voimakkaasti tulevina vuosina. Turpeen asteittain kohoava verotus yhdessä tiukkenevien päästörajojen kanssa vaikuttavat turpeen kysyntään vähentävästi ja puupolttoaineiden kysyntää lisäävästi. voimakkaasti puhdistusmenetelmien jatkokehitykseen. Muiden maankäyttömuotojen vesistökuormitus voi olla jopa monikymmenkertainen turvetuotantoon verrattuna. Turvetuotannon luvitusprosessi Vapo tekee kotimaassa avointa yhteistyötä energia-alan, yhteiskunnallisten päättäjien ja paikallisten toimijoiden kanssa (mm. Turveteollisuusliitto, Finbio, Metsäteollisuus). Vapo painottaa, että suot ovat arvokas luonnonvara, jota tulee sekä suojella että hyödyntää. Vapon tavoitteena on luoda avoin ja rehellinen keskusteluyhteys sidosryhmien kanssa turvetuotantoalueiden luvitusprosessin nopeuttamiseksi. Tärkeimmät strategiset kehityshankkeet Parannamme asiakassuhteita Vapo toimittaa joustavasti eri energialähteitä asiakkailleen (puu, hake, energiaturve, peltoenergia). Vapo luo yhdessä alihankkijoidensa kanssa asiakkailleen infrastruktuurin kotimaisen energian hankkimista varten. Paikalliset polttoaineet uudistivat vuoden alussa organisaatiotaan tavoitteenaan asiakastoimitusten entistä parempi hallinta. Liikevaihto liiketoimintaalueittain, milj. e Investoinnit liiketoimintaalueittain, milj. e 4 % Luomme uuden liiketoiminnan: puuenergia Tavoitteena on luoda metsäenergian liiketoimintamalli, joka tarjoaa kotimaisia polttoaineita käyttäville asiakkaille kilpailukykyisen hankintakanavan luoden samalla lisäarvoa puu- ja metsäenergian myyjille. 17 % 18 % 14 % 14 % 36 % 4 % 16 % 17 % 60 % Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon osuus Suomen vesistökuormituksesta on hyvin pieni (vain 1 %). Vapolla on käytössään edistyneet valumavesien puhdistusmenetelmät ja yhtiö panostaa Paikalliset polttoaineet 267,2 Pelletti 105,6 Lämpö ja sähkö 101,9 Puutarha ja ympäristö 123,3 Timber 135,4 Paikalliset polttoaineet 41,8 Pelletti 2,5 Lämpö ja sähkö 11,7 Puutarha ja ympäristö 11,4 Timber 2,5 4

7 Missio Tarmokkaasti kotimaisen energian puolesta Strategia Keskitymme bioenergialiiketoimintaan Itämeren alueella. Bioenergiastrategia perustuu omiin suovaroihin Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Liiketoimintojen synergia ja prosessien kustannustehokkuus. Timberin kilpailukyvystä huolehtiminen sekä puunhankintaketjun kehittäminen Vapo-konsernissa. Kekkilä-brändin täysimääräinen hyödyntäminen. Liiketoiminta-alueet alkaen Vapo Biofuels Liiketoiminta: Laaja biopolttoainevalikoima (turve, puu, peltoenergia), tehokas, toimituskykyinen tuotantoketju sekä monipuolisen, kustannustehokkaan raaka-ainehankinnan varmistaminen eri liiketoiminnoille. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Tanska, Puola ja Venäjä Visio Vapo on johtava toimija bio energiassa Itämeren alueella. Vapo on asiakkaan ykkösvalinta bioenergiakumppaniksi. Vapoa arvostetaan luotettavana, paikallisena kumppanina, joka toimii kestävän kehityksen mukaisesti ja takaa toimitusvarmuuden. Vapo tuo joustavuudellaan ja resursseillaan asiakkailleen, kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille tehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja. Vapon arvot Toimimme tuloksellisesti. Arvostamme ihmistä. Toimimme asiakkaan parhaaksi. Toimimme vastuullisesti. Haluamme kehittyä. Liiketulos liiketoimintaalueittain, milj. e 37,6 Vapo konsernin liikevaihdon maantieteellinen jakauma, milj. e Vapo Bioheat Liiketoiminta: Paikallisilla biopolttoaineilla tuotettava, paikallinen ja alueellinen lämpö ja höyry. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Viro, Puola Vapo Environment Liiketoiminta: Kekkilän tuotteet ammattiviljelijöille ja kuluttajille sekä paikallinen ympäristöliiketoiminta. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro, Latvia Logistiikan hankinta ja koordinointi 8,3 11,2 4,7 20 % 23 % 57 % Vapo Timber 5,8 Paikalliset polttoaineet 37,6 Pelletti 5,8 Lämpö ja sähkö 8,3 Puutarha ja ympäristö 11,2 Timber 4,7 Suomi 411,2 Ruotsi 165,7 Muut maat 142,6 Liiketoiminta: Yksi Euroopan suurimpia sahayrityksiä, jonka tuotannosta menee 65 prosenttia vientiin. Toimintamaa: Suomi Sahat Hankasalmella, Lieksan Kevätniemessä, Nurmeksessa ja Inarin Peuravuonossa 5

8 toimitusjohtajan katsaus Energiapoliittiset ratkaisut vaikuttavat voimakkaasti Vapon tulevaisuuteen Vapon asema monipuolisena bioenergiatoimijana vahvistui vuoden 2010 aikana. Suomella on haasteelliset bioenergian käytön tavoitteet lähivuosille. Niiden saavuttaminen edellyttää turpeen, puun ja peltoenergian täysimittaista hyödyntämistä. Turpeen käyttö puun rinnalla jatkuu nykyisellä tasolla. Suo- ja turvemaiden käytöstä saatiin pitkällisen valmistelun jälkeen kansallinen yksimielisyys, joka antaa strategiaan liittyvistä rajoituksista huolimatta Vapolle kohtuulliset toimintaedellytykset. EU:n energiapolitiikka käytäntöön Vuoden 2010 aikana EU:n energiapolitiikan tavoitteena oli saada aikaan kansallisilla toimenpidesuunnitelmilla konkreettisia toimia, jotta aikaisemmin asetetut tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käyttämisestä saavutetaan. Toisin näyttää käyvän, sillä useimmat kansalliset suunnitelmat ovat hyvin yleisellä tasolla ilman selkeitä toimenpiteitä, joita ilman tavoitteisiin ei päästä. Suomen kansallinen toimenpidesuunnitelma on ehdottomasti yksi konkreettisimmista koko EU:ssa. Suomen toimenpidepaketti uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisäämiseksi on lähes ainoa, joka myös valmistui sellaisessa aikataulussa, että sillä on vaikutusta energiankäytön ilmastovaikutuksiin tulevaisuudessa. EU:n tavoitteet on asetettu korkealle, joten Suomessakin energiapoliittiseen ohjaukseen joudutaan käyttämään useita keinoja yhtä aikaa. Eri keinojen vaikutusarviot ovat olleet puutteellisia ja lisäksi valtiovarainministeriön kesällä suunnittelema energiaverouudistus muutti pelisääntöjä energiakentässä siten, että ohjaustoimenpiteiden kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida. Toinen heikkous ratkaisussa on epävarmuus tulevaisuuden verojen ja tukien tasosta, mikä voi vaarantaa investoinnit kotimaisiin polttoaineisiin jatkossa. Verotuksen ja tukien lisäksi Vapon liiketoimintakentän tuleviin pelisääntöihin haetaan selvyyttä suo- ja turvestrategian työryhmässä, jonka työn on tarkoitus valmistua tammikuun 2011 aikana. Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on voimakkaasti pyrkinyt julkisuutta apuna käyttäen vaikuttamaan siihen, että turpeen käyttö energiatuotantoon kiellettäisiin kokonaan. SLL:n tavoitteena näyttää olevan kaikkien soiden suojelu tuotannolta. Turveteollisuus hakee työryhmän kautta selkeitä pelisääntöjä siihen, että jatkossakin suomalaisten kodit voitaisiin lämmittää kotimaisilla polttoaineilla. Puun polton tavoitteet ovat niin kovia, että niiden saavuttaminen edellyttää turpeen ja puun yhteiskäyttöä. Kilpailun sijasta puu ja turve täydentävät toisiaan energian tuotannossa. Vapo kehittää aktiivisesti menetelmiä turvetuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseksi Vuoden aikana turpeen käytön kieltämistä on perusteltu esimerkiksi turvetuotannon vesistövaikutuksilla. Turveteollisuuden nykyisen nousun alkuaikoina ja 1980-luvuilla tehtiin virheitä, joiden seurauksena syntyi paikallisia ongelmia. Kuitenkin tänä päivänä, kun suo otetaan turvetuotantoon, alapuolisen vesistön kuormitus pienenee. Turvetuotannon vesien puhdistusvaateet ovat selvästi tiukemmat kuin millään muulla nykyisellä maankäyttömuodolla. Tämän lisäksi Vapossa on 2000-luvun aikana keskitytty voimakkaasti erityisesti soiden vesistövaikutusten minimointiin. Vapo on panostanut ympäristönsuojeluun ja ympäristöinvestointeihin 6

9 2000-luvulla yli 110 miljoonaa euroa. Turvetuotannon aiheuttama vesistöjen ravinnekuormitus on vähentynyt puoleen 1990-luvun tasosta. Vapo ottaa vakavasti tuotantoonsa kohdistuvan arvostelun ja pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että turvetuotanto nyt ja tulevaisuudessa tehdään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaen. Tämän lisäksi Vapo pyrkii rakentavaan keskusteluun ja yhteistyöhön kaikkien sidosryhmiensä kanssa, jotta se voi parantaa toimintaansa entisestään myös jatkossa. Turpeen rooli tulee olemaan merkittävä myös Vapon tulevaisuudessa. Soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa valmistelevan työryhmän lopputulos osoittaa, että on olemassa laaja yhteisymmärrys turpeen tärkeydestä kotimaiselle energiahuollolle. Turvetuotannon vesistövaikutusten pienentämiseksi on tehty ja on tekeillä mittava työ, jonka tulokset tulee saada julkisuuteen ja parantamaan tuhrittua julkisuuskuvaa. Tulevaisuutemme on entistä enemmän puupolttoaineissa Puupolttoaine eri muodoissaan on Vapon tuotevalikoimassa entistä vahvemmassa roolissa. Vapon selkeänä tavoitteena on olla Itämeren alueen johtava puupolttoainetoimittaja jatkossakin. Tämän vuoksi puupolttoainetuotanto ja jalostusketju ovat Vapon kehitystyön painopistealueena nyt ja jatkossa. Vuosi 2010 oli taloudellisesti pettymys. Ennen kaikkea paikallispolttoaineiden tulos jäi tavoitteesta. Puupolttoaineiden kannattavuus ei saavuttanut sitä tasoa, jota tavoiteltiin. Vapo Timberin tulosparannus oli mittava ja kertoo siitä, että onnistuimme hyödyntämään markkinatilanteen muutoksen täysimääräisenä. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta kehittyi oikeaan suuntaan ja tulos parani edellisestä vuodesta selvästi. Puutarha- ja ympäristöliiketoiminnassa tulokset vaihtelivat liiketoiminnoittain mutta kokonaisuus oli tavoitteiden mukainen. Haluan kiittää kaikkia Vapon asiakkaita pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja erityinen kiitos menee Vapon urakoitsijoille. Sekä tuotannossa että kuljetuksessa he ovat myös tulevaisuuden Vapon voimavara, johon voi luottaa. Vapolaisille työtovereille kiitos hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä. Onnistuminen on tahtolaji ja se vaatii asennetta, jota teistä löytyy. Matti Hilli 7

10 LIIKETOIMINTA Vapo Paikalliset polttoaineet Sähkön hintavaihtelut ja sää vaikuttivat tulokseen Paikallisten polttoaineiden kysyntä parani, mutta tulevaisuutta varjostaa epävarmuus. Vuonna 2010 paikallisten polttoaineiden myynti kasvoi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Turpeen kokonaismyynti palautui 2000-luvun tasolle. Myös puu- ja turveseoksen myynti kääntyi selvään kasvuun. Kylmä alkuvuosi sekä keskimääräistä kylmemmät marrasja joulukuu lisäsivät polttoaineiden kysyntää, kuten myös teollisuuden kohonneet käyntiasteet. Sähkömarkkinoilla vuosi oli kolmijakoinen. Vuoden alussa sähkön hinta pohjoismaisilla markkinoilla oli jopa historiallisen korkea pudoten sitten kevään ja kesän ajaksi erittäin alhaiselle tasolle. Syksystä lähtien hinta on ollut ylävireinen kohoten taas marraskuussa erittäin korkealle tasolle. Koska sähkön hinta heijastuu suoraan erillisen sähköntuotannon polttoainetarpeeseen, ovat markkinahintojen vaihtelut näkyneet selvästi myös Vapon polttoainetoimituksissa. Syyskauden myynnit jäivät jonkin verran olosuhteiden mahdollistamaa alhaisemmiksi johtuen poikkeuksellisen monien asiakkaiden sähköntuotantolaitteistoja haitanneista vakavista teknisistä ongelmista. Sää ja sähkömarkkinat vaikuttivat kysyntään Ruotsissa ja Baltiassa paljolti samankaltaisesti kuin Suomessa. Ruotsissa turpeen myynti kääntyi kasvuun ja energiapuun myynti kasvoi merkittävästi vuoden jälkipuoliskolla. Baltiassa myynti kehittyi suotuisasti paikallisten voima- ja lämpölaitosten kysynnän lisääntyessä. Sähkömarkkinatilanteesta ja aikaisesta talventulosta johtuen Vapon tuotteiden kysyntä oli hyvä kaikilla päämarkkina-alueilla. Kuitenkin vuoden 2010 jälkipuoliskosta muodostui haasteellinen erityisesti Suomessa, johtuen turpeen verotuksen ja uusiutuvien polttoaineiden tukipaketin yhteisvaikutuksista. Energiapuun toimitusvarmuus parani Puunhankinnassa alkuvuoden varastot olivat suuret. Edeltävän vuoden ainespuuhakkuiden matala taso heijastui energiapuumarkkinoille viiveellä. Hakkuutähteiden osuus väheni ja metsän hoito- ja ensiharvennuskohteilta hankittavan osuus lisääntyi. Vapon puuenergian toimitusvarmuus parani ja asiakkaille pystyttiin tarjoamaan yhä parempia ratkaisuja. Pienpuuhakkuiden kalliin kustannusrakenteen ja laskevan yksikkötuen vuoksi muodostuu entistäkin suurempi paine kehittää kustannustehokkuutta energiapuun arvoketjussa. Yhteistyön kautta haetaan synergiahyötyjä niin Vapon sisäisten kuin ulkoistenkin kumppaneiden kanssa. Vuoden aikana leimaa antava piirre oli energiapuusektoriin kohdistuva lainsäädännön muutos. Kansallisiin, uusiutuvan energian tavoitteiden suunnittelussa lasketaan puupohjaisen energian varaan suuri osuus. Uusia tuotantoalueita hankittiin Turvetuotantoa varten hankittiin suoalueita aktiivisesti ostamalla ja vuokraamalla maa-alueita. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) saatiin päätökseen noin hehtaarilla ja YVA-prosessi jatkuu hehtaarilla. Luvallistettua uutta pinta-alaa saatiin hehtaaria, joka korvaa turvetuotannosta poistunutta alaa. Turvetuotannosta poistuneet alueet muutettiin metsänkasvatukseen ja peltomaaksi. Tulevaisuuden näkymät Organisaatio Vuoden 2011 alusta Vapo Paikalliset polttoaineet liiketoiminta-alueesta ja Pelletti liiketoiminta-alueesta muodostettiin Vapo Biofuels -liiketoiminta-alue. Suunnitelman mukaisesti sinne siirtyivät myös Pelletin tuotanto sekä Ympäristöturveliiketoiminta. Keskitetty ajojärjestely hajautetaan alkuvuoden aikana alueille. Liiketoimintojen eri funktioiden (myynti, tuotantotoimitus ja raaka-ainehankinta) yhdistämisellä varmistetaan muuttuvan markkinatilanteen vaatima kilpailukykyinen asiakaspalvelukokonaisuus. Tämä tarjoaa asiakkaalle laajan biopolttoainevalikoiman, tehokkaan toimituskykyisen tuotantotoimitusketjun sekä varmistaa monipuolisen kustannustehokkaan raaka-ainehankinnan eri liiketoimintojen tarpeisiin. Kasvavan energiapuun hankinnan varmistamiseksi Vapo hankki omistukseensa kolmanneksen puunhankintayhtiö 8

11 Harvestia Oy:stä, joka jatkossa vastaa merkittävästä osasta Vapon energiapuuhankintaa sekä Vapo Timberin sahojen että Myllykoski Oyj:n ja Powerflute Oyj:n puuraaka-ainehuollosta. Harvestian osakkaiden erilaiset puuraaka-ainetarpeet mahdollistavat monipuolisten leimikoiden ja integroitujen hakkuiden kokonaisvaltaisen hyödyntämisen. Markkinat Eduskunnan päättämä uudistuvien energioiden edistämispaketti ja polttoaineverot muuttavat polttoainemarkkinaa turpeen kysyntää laskevasti ja puupolttoaineiden kysyntää nostavasti. Eri pellettien kilpailukyky paranee myös tehdyillä insentiivi- ja veroratkaisuilla. Liiketoiminnan sisällä energiaturpeen myynti ja toimitukset tulevat laskemaan viime vuoteen nähden ja ympäristöturpeiden sekä puupolttoaineiden osalta kasvamaan. Pelletin kysyntä kasvaa tasaisesti. Euroopan pellettimarkkinoilla vallitsee ylitarjontatilanne. Tuotanto Turvetuotannon tavoite on edellisvuosien mukainen. Pintaalat hyödynnetään maksimaalisesti kaikissa Vapon turvetuotantomaissa. Pelletin tuotannon osalta kapasiteetti ei tule olemaan käytössä kokonaisuudessaan markkinoiden ylituotantotilanteesta johtuen. n Vapo Paikalliset polttoaineet Liikevaihto (milj. e) 267,2 204,3 Liikevaihdon muutos, % 30,8 1,3 Liikevoitto (milj. e) 37,6 40,6 Investoinnit (milj. e) 41,8 41,5 Henkilöstö Biopolttoaineen toimitukset, yht. (TWh) 24,3 21,0 Avainluvut 9

12 Vapo Pelletti Vapo satsaa pellettiliiketoiminnan kehittämiseen Vapon tavoitteena on lisätä pelletin käyttöä merkittävästi kaikilla toiminta-alueillaan. Pelletti on uusiutuva ja potentiaalinen energiamuoto, jonka avulla EU:n päästötavoitteet on mahdollista saavuttaa. Pellettimarkkinoilla ylitarjontaa Pelletillä on merkittävä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaajana niin kuluttajamarkkinoilla, omakotitalojen lämmityksessä kuin suurten lämmön- ja sähköntuotannonlaitosten polttoaineena. Varsinkin keskisuuressa segmentissä pelletti on kilpailukykyisin polttoaine kevytpolttoöljyyn nähden. Englanti, Belgia, Hollanti ja Puola ovat luoneet järjestelmiä, joissa uusiutuvan sähköntuotannon velvoitteilla on kivihiiltä korvattu pelletillä lähinnä seospolttona voimalaitoksilla. Itävallassa ja Saksassa pellettilaitteiden investointeihin saa merkittäviä investointitukia ja Skandinavian maissa uusiutuvien energiamuotojen käyttöä edistetään fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristämällä. Pellettimarkkinat ovat kasvaneet, mutta samalla on syntynyt runsaasti uutta tuotantokapasiteettia erityisesti halvan puuraaka-aineen alueille Euroopan ulkopuolelle. Vuonna 2010 kaukaisin pellettitoimitus Eurooppaan tuli Uudesta- Seelannista, merkittävää uutta tuotantoa on syntynyt myös Australiaan, Etelä-Afrikkaan ja Yhdysvaltoihin. Tavoitteena on toistaiseksi pääosin Euroopan markkinat. Kun Euroopan maiden investoinnit uusiutuvien polttoaineiden käyttöön ovat vielä kehitysvaiheessa, pellettimarkkinoilla on ylitarjontaa. Pelletin markkinahinnat suurkäyttäjille laskivat vuoden 2010 aikana. Samaan aikaan eurooppalaiset pellettituottajat kärsivät nousevista raaka-ainekuluista. Vapon päätoiminta-alueilla Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa pellettimarkkina kasvoi kuluttaja- ja keskisuuressa segmentissä. Samalla markkinoille tuli kuitenkin uusia kilpailijoita, joten Vapon markkinaosuus kokonaisuudessaan pieneni hieman. Samaan aikaan Vapoon kohdistui merkittäviä hintapaineita alan suurimpana toimijana Suomessa ja Ruotsissa sekä markkinakakkosena Tanskassa, kun tuonti halvemman kustannusten maista suurasiakkaille lisääntyi. Kilpailutilanteen kiristyessä Vapo rajoitti tuotantoa ja kapasiteetin vajaakäyttö lisäsi kustannuksia. Näin pelletin taloudellinen tulos heikkeni entisestään. Puolan uusiutuvan sähkön käytön velvoitteet loivat maahan pelletin suurkäytön markkinat. Vapon Slubicen tehtaan tuotanto ohjattiin kokonaisuudessa teollisen pelletin valmistamiseen ja paikallisille markkinoille. Tällä muutoksella parannettiin Puolan pellettiliiketoiminnan kannattavuutta. Pelletintuotanto jäi tavoitteista Markkinatilanteen haasteet johtivat siihen, että pelletintuotanto Suomessa vuonna 2010 jäi alkuperäisistä tavoitteista vajaan viidenneksen. Tavoitteita pienennettiin vuoden aikana vastaamaan paremmin markkinatilannetta. Kaskisten, Ylistaron, Kärsämäen ja Vilppulan pellettitehtaat toimivat normaalisti. Pellettimarkkinoiden tilanteesta johtuen tuotantoa supistettiin Turengin, Ilomantsin ja Haukinevan tehtailla. Haapaveden pellettitehdas seisoi koko vuoden. Uusi liiketoimintakonsepti pelletille Paras tulos saavutetaan jatkossa paikallisilla pellettimarkkinoilla. Pääpaino pellettiliiketoiminnan kehittämisessä on luoda uusia markkinoita erityisesti Suomen ja Ruotsin keskisuuressa asiakassegmentissä. Tämä tarkoittaa kiinteistölämmitystä rivi- ja kerrostaloissa, kaupallisissa kiinteistöissä, julkisella sektorilla ja teollisuudessa myös prosessienergian tuotannossa. Tähän liittyvän palvelutarjonnan konseptin rakentaminen, yhteistyökumppaneiden hankkiminen ja myyntiorganisaation virittäminen on tehty vuoden 2010 aikana ja myyntikonseptin lanseeraus alkoi täydellä teholla vuoden 2011 alussa. n 10

13 Pellettitakoista on tarjolla monia eri malleja ja värejä Vapo Pelletti Avainluvut Liikevaihto (milj. e) 105,6 84,2 Liikevaihdon muutos, % 25,4 10,4 Liikevoitto (milj. e) 5,8 4,0 Investoinnit (milj. e) 2,5 5,1 Henkilöstö Pellettitoimitukset, yht. (tonnia)

14 Vapo Lämpö ja sähkö Asiakas hyötyy Vapon verkostoituneesta toimintamallista Lämpö ja sähkö -liiketoiminta on vahva paikallinen toimija, joka palvelee asiakkaita käyttäen paikallisia biopolttoaineita. Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta tuottaa lämpöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa yhteensä GWh ja sähköä Suomessa 170 GWh. Vapo on keskittynyt lähinnä pienen kokoluokan kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin, joissa paikallisten polttoaineiden osuus oli 90 prosenttia koko vuoden polttoainetarpeesta. Vuoden aikana Vapo ulkoisti Suomen laitosten käyttö- ja kunnossapidon ISS Palvelut Oy:lle ja Maintpartner Oy:lle. Luotu käyttöpalveluverkosto mahdollistaa asiakkaiden lämmöntarpeen tuottamisen kilpailukykyisemmin, mistä asiakkaat hyötyvät edullisena kaukolämmön hintana. Vapo loi pellettilämmölle uuden toimintamallin, jossa verkostoituneena ovat Vapo, laitetoimittaja, rahoituslaitos ja huoltopalveluyritys. Pellettilämmön tulevaisuus näyttää valoisalta Vapo tuottaa Suomessa pellettilämpöä 73 kohteessa yhteensä 225 GWh, joka vastaa yli omakotitalon lämmön tarvetta vuodessa. Vuoden aikana asennettiin pellettilämpökeskus neljään uuteen kohteeseen. Pellettilämmön kilpailukyky Suomessa paranee fossiilisten polttoaineiden verotuksen nousun myötä vuoden 2011 alusta. Ruotsin 8 pellettilämpökeskusta tuotti lämpöä 13,9 GWh. Vahvistaakseen kilpailukykyään Ruotsissa, Vapo uudisti pellettilämpötoimintamallinsa. Nyt he ovat valmiit tarjoamaan asiakkaille kilpailukykyistä pellettilämpöä samalla kun teollisuuden käyttämän öljyn verovähennysoikeus poistuu vuoden 2011 alussa. Puolassa Vapolla on pellettilämpösopimus yhdeksän asiakkaan kanssa, joille tuotettiin lämpöä yhteensä 15 GWh. Virossa Vapo tuotti lämpöä noin 30 GWh. Vapolla yli kaukolämpöasiakasta Suomessa Vapolla on 24 lämpökeskusta ja 6 voimalaitosta. Kahdentuhannen kaukolämpöasiakkaan raja rikkoutui vuoden 2010 aikana, kun uusia sopimuksia solmittiin 57 asiakkaan kanssa. Pelletti- ja lämpökeskusten tukkuasiakkaiden lukumäärä ylitti vuoden alussa 100 asiakkaan määrän. Helmikuussa Vapo osti Rääkkylän kunnalta kaukolämpöliiketoiminnan ja huhtikuussa Vapo allekirjoitti Sysmän kunnan kanssa lämmöntoimitussopimuksen. Marraskuussa Siikalatvan kunnan Kestilän taajaman lämmöntoimitus siirtyi Vapolle. Hakelämpölaitos valmistui Sysmään Lämmöntuotannon kokonaisinvestoinnit olivat vuoden aikana yhteensä 11,7 miljoonaa euroa. Vapo hankki Joensuun Hammaslahteen uuden kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen ja rakensi uutta kaukolämpöverkostoa 1,5 km. Sysmään rakennettiin uusi hakelämpölaitos uuden lämmöntuotantosopimuksen ansiosta. Laitoksen lämmöntoimitus alkaa vuoden 2011 alkupuolella. Vapo on myös osakkaana syksyllä 2010 käynnistyneessä Jyväskylän Voima Oy:ssä. Lisäksi tehtiin useita pienempiä investointeja. Lieksassa ja Sotkamossa muutettiin palamisilman ohjausta, ja näin nostettiin laitosten hyötysuhdetta. Forssassa uusittiin voimalaitoksen automaatio. Kuivaniemen tuulivoimapuistossa uusittiin kolmen laitoksen vaihdelaatikot. Konsernissa selvitettiin myös tuhkan hyötykäyttöön sopivia uusia kohteita. Lisäksi turvallisuuteen panostettiin. Kaikkien Vapon lämpö- ja voimalaitosten riskikartoitukset päivitettiin. Kehityshankkeilla energiatehokkuutta Energiapalvelujen energiatehokkuutta kehitettiin tekemällä energiatehokkuusselvityksiä omiin lämpö- ja voimalaitoksiin. Pellettilämpöasiakkaiden kanssa tehtiin yhteistyössä energiaintegrointi- ja energiasäästöselvityksiä. Forssassa toteutettiin onnistuneesti demonstraatioprojekti, jossa öljykattila muutettiin puu- ja turvepellettikäyttöiseksi. Uuden kattilakonseptin kohderyhmänä ovat höyryä ja lämpöä tarvitsevat asiakkaat. Sotkamon voimalaitoksella pilotoitiin Savonia Powerin kanssa suurnopeustekniikkaan perustuva höyryturbiini. Vapon sähkökauppa verkossa, Vapo24 Online, otettiin käyttöön kesäkuussa. Palvelu on markkinoiden ensimmäinen automaattinen kuluttajamyyntisovellus. 12

15 Kohti vuotta 2011 Vuoden 2011 alusta Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue muuttuu Vapo Bioheat -liiketoiminta-alueeksi. Tavoitteena on suuntautua entistä enemmän bioenergialla tuotettavaan paikalliseen lämpöön ja höyryyn. Erityisen suuret odotukset kohdistuvat pienemmän, alle 0,5 MW pellettilämpökohteisiin, johon on rakennettu oma pitkälti verkottumiseen perustuva konsepti. Tulevaisuudessa Vapo luopuu kokonaan kuluttajasähkökaupasta. n Vapo Lämpö ja sähkö Liikevaihto (milj. e) 101,9 87,5 Liikevaihdon muutos, % 16,5 7,3 Liikevoitto (milj. e) 8,3 3,2 Investoinnit (milj. e) 11,7 14,8 Henkilöstö Lämmön toimitukset, yhteensä (GWh) Suomi Ruotsi Viro Puola 15 Sähkön myynti (Suomi, GWh) Avainluvut 13

16 Vapo Puutarha ja ympäristö Hyvä tulos heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta Vapon Puutarha ja ympäristö -liiketoiminta-alue muodostuu ammattiviljelijä-, kuluttaja- ja viherrakentamis-, ympäristöturve- sekä ympäristöhuoltoliiketoiminnoista. Heikentynyt taloustilanne heijastui puutarhaalaan vähemmän kuin moneen muuhun alaan. Puutarha ja ympäristö -liiketoiminnan tulos ylitti asetetut tavoitteet ja myynnin kasvu oli 6,8 %. Ammattiviljelyliiketoiminnan myynti kasvoi Ammattiviljelyliiketoiminnan myynti kasvoi vuonna 2010 maltillisesti. Vapo on Kekkilä-brändillään yksi Euroopan johtavista kasvualustojen toimittajista. Kasvuturpeen niukkuus raakaaineena rajoitti myyntiä sesongin aikana. Eurajoen kasvuturvetehdas tuhoutui tulipalossa huhtikuussa Asiakastoimitukset hoidettiin siirtämällä tuotanto yhtiön muille tehtaille. Uusi tehdas valmistuu keväällä Haastavista olosuhteista huolimatta asiakastyytyväisyys nousi kaikkien aikojen parhaalle tasolle. Samalla liiketoiminnan kannattavuus parani. Ammattiviljelyliiketoiminnassa on varovaisen positiiviset odotukset vuodelle Eurajoen uuden tehtaan tuoma laatu ja imago hyödynnetään aktiivisilla asiakastapahtumilla. Puutarhanhoitoon uusia tuotteita Kekkilän kuluttajaliiketoiminta toi vuonna 2010 markkinoille Koti & Piha -tuotesarjan, jonka ajatuksena on tehdä puutarhan harrastamisesta helppoa. Tuotesarja muodosti yli kolmeneljäsosaa vuoden 2010 myynninkasvusta. Siihen kuuluvat Vihervaja Suomessa ja Viljelylaatikko Ruotsissa valittiin vuoden puutarhatuotteeksi. Näkymät ovat valoisat, vaikka kilpailu kovenee, sillä kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan. Pohjoismaissa tavoitteena on vahvistaa markkinajohtajuutta ja kehittää kotipuutarhamarkkinaa laajentamalla tuote- ja palvelutarjontaa. Vuoden 2011 aikana Kekkilä Oy lanseeraa mm. laajennetun Koti & Piha -tuotesarjan, joka täydentää valikoimaa lähinnä keittiöpuutarhan pitämiseen terassilla ja parvekkeella. Taantuma ja raaka-ainepula heikensivät viherrakentamistuotteiden myyntiä Kekkilän Park -liiketoiminta tarjoaa kasvualustoja ja valmisnurmikkoa viherrakentamisen tarpeisiin Kekkilän tuotemerkillä Suomessa sekä Hasselfors Garden -tuotemerkillä Ruotsissa. Vuonna 2010 Park-liiketoiminnan markkinoiden volyymit laskivat merkittävästi, sillä valmistuneiden rakennuskohteiden määrä putosi. Samalla tulos jäi asetetusta tavoitteesta, johon vaikutti kokonaisvolyymin pudotus. Kilpailukykyä on parannettu uudella liiketoimintamallilla, mikä mahdollistaa painopisteen siirtämistä myyntiin ja markkinointiin. Asuntorakennuskohteita valmistuu taas enemmän kaudella 2011, joten viherrakentamistuotteiden markkinoiden odotetaan myös kasvavan. Turvetuotteiden markkinat säilyivät vakaina Ympäristöturveliiketoiminnan tuotteita ovat turpeet orgaanisiin kasvualustoihin, maatalouden kuivikkeet ja turvetuotteet teollisuuden kompostointiin sekä imeytykseen. Myynnin kasvua hidasti Itämeren alueen heikot tuotanto-olot vuosina 2009 ja 2010, minkä johdosta varastot jäivät tavoitteesta ja myyntiä rajoitettiin niin kotimarkkinoilla kuin viennissä. Kasvuturvemarkkinan volyymit Euroopassa pysyivät vakaana. Vapo säilytti asemansa markkinajohtajana kasvuturpeen niukkuudesta huolimatta. Markkinan uskotaan kehittyvän vakaasti myös tulevalla kaudella. Maatalouden kannattavuusongelmista huolimatta kuivikkeiden kokonaismarkkina Pohjoismaissa pysyi edellisvuoden tasolla ja kuiviketurpeiden myynti hyvällä tasolla. 14

17 Ympäristöhuoltoliiketoiminnan tehokkuutta lisättiin Ympäristöhuoltoliiketoiminta tarjoaa orgaanisten materiaalien käsittelypalvelua Suomessa ja Ruotsissa sekä alueellista jätteenkäsittelypalvelua Keski-Suomessa. Asiakkaat ovat pääasiassa kunnallisia jätehuoltoyhtiöitä ja jätevedenpuhdistamoita sekä teollisuustoimijoita. Vuonna 2010 Ympäristöhuoltoliiketoiminnassa markkina säilyi vakaana, ja toiminnan painopiste oli kapasiteetin tehokkaammassa hyödyntämisessä. Osalla laitoksista tilapäisesti suuremmat jätemäärät nostivat myyntiä ja myös kompostin myynti oli suunniteltua suurempi merkittävien yksittäisten myyntierien johdosta. Myös alueellisen jätteenkäsittelyn myynti oli selvästi suunniteltua suurempi. Liiketoiminnan tulos ylitti tavoitteet. Vuoden 2010 aikana tiivistettiin myös ympäristöhuoltoja viherrakentamisliiketoimintojen yhteistyötä yhdistämällä tuotanto-organisaatiot. Järjestelyn ansiosta asiakkaiden odotuksiin kestävän kehityksen huomioimisesta on mahdollisuus vastata entistä paremmin. Varovaisen positiiviset odotukset vuodelle 2011 Kokonaismarkkinan odotetaan kehittyvän maltillisesti vuoden 2011 aikana. Vapon tuloksentekokykyä parannetaan useilla toimenpiteillä, ja niiden uskotaan vaikuttavan myönteisesti jo ensi vuoden tulokseen. Markkina-asemaa vahvistetaan kehittämällä sekä myynnin resursseja että panostamalla vahvasti markkinointiin ja tuote- ja palvelutarjontaan. Uudelleen organisoitumisella mahdollistetaan tehokkaampi keskittyminen Kekkilän ydinliiketoimintojen kehittämiseen. n Vapo Puutarha ja ympäristö Liikevaihto (milj. e) 123,3 115,4 Liikevaihdon muutos, % 6,8 5,5 Liikevoitto (milj. e) 11,2 15,4 Investoinnit (milj. e) 11,4 15,0 Henkilöstö Avainluvut 15

18 Vapo Timber Tasapainoilua markkinatilanteen vaihteluissa Vapo Timberin kannattavuus parani selkeästi edellisestä vuodesta, mutta kohonneet tukin hinnat ja ylitarjonnan takia laskeneet myyntihinnat taittoivat suotuisan tuloskehityksen toisella vuosipuoliskolla. Vapo Timber Oy on Vapo Oy:n tytäryhtiö, jolla on sahat Hankasalmella, Lieksan Kevätniemessä, Nurmeksessa ja Inarin Peuravuonossa. Vapo Timber on tunnettu mänty- ja kuusisahatavaran toimittaja päämarkkinoillaan Suomessa, Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Yhtiön osuus kotimaan markkinoista on 6 prosenttia ja Euroopan markkinoista 0,5 prosenttia. Alan sirpaloituneisuutta kuvaa se, että suurimmankin monikansallisen tuottajan markkinaosuus Euroopassa on vain noin 5 prosenttia. Sahatavaran kysyntä pysyi vaisuna Sahatavaran kulutus yhtiön päämarkkina-alueilla säilyi alhaisena kotimaata lukuun ottamatta. Pienentyneen tarjonnan seurauksena parantunut kannattavuus kiihdytti alan tuotantoa kysyntää nopeammin niin, että syntynyt ylitarjonta johti myyntihintojen laskuun vuoden lopulla. Kuitenkin keskimääräinen myyntihinta nousi 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vahvistunut kruunu ja nousseet tukin hinnat kavensivat Ruotsin sahateollisuuden laskusuhdanteen aikana saavuttamaa kilpailuetua yhteisillä vientimarkkinoilla. Raakapuukauppa virkistyi loppukesällä Puukaupan volyymi oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla riittämätön, mutta nousi sitten kahden erittäin hiljaisen puukauppavuoden jälkeen heinä elokuun vaihteen myrskytuhojen vauhdittamana lähes normaaliksi. Alkuvuoden nousussa ollut tukkien kantohintataso tasaantui ja kääntyi lievään laskuun marras joulukuussa. Ostettujen puuvarantojen hinta jäi kuitenkin vuoden 2011 alkupuolen sahatavaran markkinanäkymiin nähden liian korkeaksi. Keskimääräinen tukkien hinta nousi 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Venäjän päätös säilyttää tukkien vientimaksut ennallaan mahdollisti tukkien tuonnin jatkumisen yhtiön sahoille. Kannattavuus heikkeni toisella vuosipuoliskolla Vapo Timberin liikevaihto vuonna 2010 kasvoi toimitusmäärän ja myyntihintojen noustua edellisvuotisia korkeammiksi. Alkuvuoden hyvä tuloskehitys tasaantui toisella vuosipuoliskolla, kun ensin raaka-ainekustannusten nousu ja myöhemmin myös myyntihintojen lasku leikkasi kannattavuutta. Yhtiön koko vuoden liiketulos kuitenkin parani runsaalla 9 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 toimittiin jo lähes normaalisti Alkuvuoden ankarista pakkasista, syksyn lakosta ja vuoden lopun tuotannonrajoituksista huolimatta Vapo Timberin tuotantomäärä lisääntyi edellisestä vuodesta kolmanneksella, kun alalla kotimaassa kasvu oli noin 20 prosenttia. Sahatavaratoimitusten määrä kääntyi vastaavasti kasvuun jo kaksi vuotta kestäneen laskun jälkeen Tehokkuuden parantamiseksi sekä myynnin, tuotannon että tukitoimintojen ohjaus keskitettiin yhtiötasoiseksi joulukuussa. Samassa yhteydessä aloitettiin myös myyntiorganisaation vahvistaminen. Timberin puunhankintatoiminta henkilöstöineen siirtyi vuoden 2011 alussa Harvestia Oy:lle, josta Vapo Oy hankki tuolloin 30 prosentin osuuden. Vuonna 2010 toteutettiin vain joitakin pienehköjä korvaus investointeja. Yhtiö teki tulevaisuuden kannalta merkittävän lähes 10 miljoonan euron investointipäätöksen Hankasalmen sahan sahalinjan uusimisesta kesän 2011 aikana. Markkinatilanne jatkuu herkkänä vuonna 2011 Suomessa sahatavaran kulutus kääntyi kasvuun jo vuonna Muilla päämarkkinoilla asuinrakentamisen ja siten sahatavaran kysynnän nousun ennustetaan alkavan vuonna Kuitenkin poliittinen kuohunta tärkeällä Pohjois-Afri 16

19 Sahatavara siirtyy metsästä markkinoille yhteistyöllä Timber on keskittynyt sahatavaran myyntiin ja tuotantoon. Laaja kumppanuusverkosto vastaa muista toiminnoista, kuten sahojen sisäisistä kuljetuksista. Näin taataan asiakkaalle tehokkaat ja ammattitaitoiset palvelut. Fin-Terpuu Oy vastaa kuljetuspalveluista Timberin Hankasalmen ja Kevätniemen sahoilla. Pitkä kokemuksemme yritysten yhteistyökumppanina auttaa meitä löytämään tehokkaita ratkaisuja, toteaa urakoinnista vastaava johtaja Anita Roininen. Yrittäjän näkemys on arvokas lisä toiminnan tehostamisessa. Myös turvallisuus on parantunut selvästi, pohtii tuotantopäällikkö Jukka Toiviainen Timberin Hankasalmen sahalta. kan markkina-alueella saattaa jatkuessaan häiritä vakavasti markkinatilannetta. Suomessa ja Ruotsissa sahatavaravarastot alkoivat kasvaa ja myyntihinnat kääntyivät laskuun vuoden 2010 lopulla, jolloin useat merkittävät alan yritykset ilmoittivat tuotannon leikkauksista. Kaventunut sahatavaran ja tukkiraaka-aineen hintaero ennakoi heikkoa kannattavuutta myös vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Metsäteollisuuden raakapuuvarat olivat tyydyttävät vuoden lopussa. Verohuojennusten päätyttyä puukaupan volyymin odotetaan jäävän pieneksi alkuvuonna Vapo Timberissä onkin varauduttu kysyntäongelmien lisäksi myös raaka-aineen puutteesta johtuviin tuotannon rajoituksiin. n Vapo Timber Liikevaihto (milj. e) 135,4 91,9 Liikevaihdon muutos, % 47,3 25,3 Liiketulos (milj. e) 4,7 4,3 Investoinnit (milj. e) 2,5 0,1 Henkilöstö Toimitettu sahatavara (m³) Avainluvut 17

20 Tuotanto ja Logistiikka Uusi organisaatiomalli tehostaa myös tuotanto- ja logistiikkatoimintoja Tuotannon matriisiorganisaatio hajautettiin liiketoimintoihin alkaen. Keskitetty organisaatio mahdollisti yhteisten toimintojen synergiaetujen hyödyntämisen ja yhteisten toimintamallien laatimisen. Logistiikka jatkaa koko konsernin yhteisenä toimintona. Turvetuotanto onnistui hankalista olosuhteista huolimatta Suomen turvetuotanto onnistui tyydyttävästi: tavoitteesta saavutettiin jyrsinturpeella noin 83 prosenttia ja palaturpeella noin 90 prosenttia. Turvetta tuotettiin 19,4 miljoonaa kuutiota. Tavoitteisiin päästiin tai ne ylitettiin Itä- ja Kaakkois- Suomessa sekä lounaisella alueella. Pohjois-Suomessa jäätiin tavoitteista. Kysyntä pystyttiin kuitenkin tyydyttämään. Ruotsin turvetuotanto oli 2,0 miljoonaa kuutiota, mikä on noin 80 prosenttia tavoitteesta. Viron ja Latvian kokonaistuotantomäärä jäi noin 2,1 miljoonan kuution tasolle, joka on alle 80 prosenttia vuoden kokonaistavoitteesta. Ympäristöturpeen tuotanto-olosuhteet olivat kesällä 2010 vaikeat, mikä aiheuttaa laadullisia ja määrällisiä haasteita myös seuraavalle tuotantokaudelle. Lisäksi erityisesti Sedan tehtaan kasvualustavalmistus kärsi kylmästä talvesta. Pelletistä ylitarjontaa Pelletintuotanto jäi tavoitteistaan viidenneksen Suomessa. Tuotantoa pienennettiin kahdesti vastaamaan markkinatilannetta. Kuivia raaka-aineita käyttävillä tehtailla raaka-ainetta saatiin odotettua paremmin, mutta märkiä raaka-aineita käyttävillä tehtailla Turengissa ja Haukinevalla tuotantoa jouduttiin sopeuttamaan markkinatilanteeseen. Käyttö- ja kunnossapitotoimintoja ulkoistettiin Suomen pellettitehtaiden ja lämpölaitosten käyttö- ja kunnossapitotoiminnot sekä voimalaitosten kunnossapito siirrettiin vuoden 2010 aikana kolmessa vaiheessa Maintpartner Oy:lle ja ISS Palvelut Oy:lle. Siirrolla tavoitellaan parempaa käyttöastetta, joustavuutta ja hankintatoimen säästöjä. Yhteistyösopimus on viisivuotinen. Liikkeenluovutuksen yhteydessä 100 henkilöä siirtyi sopimuskumppaneiden palvelukseen. Operatiivisen toiminnan kehittämisen ensimmäiset askeleet on jo otettu yhdistämällä onnistuneesti Vapon ja sopimuskumppaneiden osaamisalueita. Vastaava ulkoistuksen selvitys aloitettiin alkusyksystä 2010 Ruotsissa Neova Ab:n pellettitehtaissa ja lämpökeskuksissa. Uusia lämpökeskuksia valmistui kaksi, samoin pellettilämpökeskuksia. Osin uudistettu Eurajoen turvetehdas tuhoutui tulipalossa huhtikuussa Tehtaan tuotantoa korvaava valmistus aloitettiin heti Haukinevan, Parkanon ja Niibin tehtailla. Kysyntä on kyetty hoitamaan tyydyttävästi. Tuhoutuneen tehtaan tilalle päätettiin rakentaa uusi, joka aloittaa toimintansa maaliskuussa Prosessilaitetoimituksista vastaa pääosin Premier Tech ja rakentamisesta RTPrakennus Oy. Konsernin laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin Vapolle myönnettiin konsernin kattavat ISO ja ISO sertifikaatit toukokuussa Kaikki yhtiön Suomen liiketoiminnot ovat nyt sertifioidun laatu- ja ympäristöjärjestelmän piirissä. Vapo Timber, Vapo Paikalliset polttoaineet sekä Vapo Puutarha ja ympäristö liiketoiminta-alueille oli jo aiemmin myönnetty vastaavat sertifikaatit. Nyt sertifioitiin Vapo Lämpö ja sähkö sekä Vapo Pelletti liiketoiminta-alueet. ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä on osoitus vastuullisuudesta, ja se ohjaa organisaatioita ympäristöasioiden jatkuvassa kehittämisessä. Standardia noudattamalla minimoidaan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Sertifikaatit eivät ole pysyviä, vaan niiden säilyttäminen edellyttää säännöllistä seurantaa. Vapon liiketoiminnot toimivat yhteisen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Organisaation on ylläpidettävä ja kehitettävä ympäristö- ja laatujärjestelmiään sekä varmistettava, että prosessit, työsuoritukset ja palvelut toteutetaan sertifioidun järjestelmän mukaisesti. Hankintoja yhtenäistettiin Hankintatoimi vahvisti Vapon profiilia asiakkaana toimittajien suuntaan esiintymällä keskitetysti hankinnat hoitavana yhtenäisenä Vapona. Tärkeimmät hankintaperiaatteet ja 18

21 toimintatavat kirjattiin hankintaohjeeksi, joka on ohjeistus kaikille konsernissa hankintoja tekeville. Tapaturmat vähenevät Työturvallisuudessa keskeinen hanke oli Turvallisuuden tason nostaminen Vapossa. Siinä käsiteltiin turvallisuuden johtamista, yhteisen työpaikan pelisääntöjä ja henkilösuojainten käyttöä. Hankkeessa oli mukana vakuutusyhtiö Tapiola, jonka riskipäällikkö osallistui ryhmäkokouksiin. Turvallisuusjohtamiseen laadittiin työturvallisuuspolitiikka, sovittiin mittareista ja turvallisuusasioiden käsittelytavoista. Työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin luotiin ohje, jonka mukaan käytännön riskejä arvioidaan. Yhteisellä työpaikalla toimimiseen laadittiin periaateohje. Siinä on kerrottu tavat, joilla urakoitsijoille viestitään lain vaatimukset. Periaateohjeeseen perustuen luotiin toimipistekohtainen turvallisuusopas, jota käytetään vastaanotettaessa uusia urakoitsijoita. Oppaassa on riskien arviointilomake, joka käydään läpi uudessa työkohteessa. Opasteiden avulla viestitään työpisteessä käyviä urakoitsijoita, kuten autoilijoita. Henkilösuojainten käyttö yhtenäistettiin koko konsernissa. Periaateohjeessa käsitellään oman henkilöstön, urakoitsijoiden ja vierailijoiden suojainten käyttöä. Työpistekohtaisesti on määritetty vaadittavat henkilösuojaimet. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyä on tehostettu. Ne kirjataan Deviations -tietokantaan. Riskikartoituksissa esille tulleet merkittävät riskit ja niille määritetyt toimenpiteet kirjataan erilliseen Risk Deviations -kantaan. Vuositasolla tavoitteena on 15 prosentin lasku tapaturmien määrässä ja taajuudessa. Samalla Nurmeksen saha on jatkanut edellisenä vuonna aloittamaansa nolla tapaturmaa -kampanjaa. Investointiprojekteissa Vapo vahvisti yhteistyöverkostoaan. ISS Proko Oy rakennutti kolme Vapon pellettilämpölaitosta. Paikallisesti toimimalla hyödynnetään sekä operatiivisesti että taloudellisesti ISS Proko Oy:n alueellisia toimipisteitä. Vapo on mukana useissa kehityshankkeissa, joiden tavoitteina on alentaa kustannuksia ja kehittää logistiikka vihreämpään suuntaan. Vapo kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa konttiratkaisuja bioenergiakuljetuksille. Toimiva konttiratkaisu soveltuisi rautatie- ja maantiekuljetuksiin. Vapon tavoitteena on kasvattaa rautatiekuljetuksia nykyisestä tonnista moninkertaisiksi seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän tavoitteen haastavin osa on muuttaa nykyinen suomalainen rautatiekuljetusjärjestelmä joustavaksi ja kustannustehokkaaksi. Puute bioenergiakuljetuksiin soveltuvasta rautatiekapasiteetista estää merkittävien volyymien kuljetuksia, vaikka Vapolla olisi halu lisätä rautatiekuljetuksia. Talvella kokeiltiin pienimuotoisesti rautatiekuljetuksia Jyväskylän Energialle Etelä-Pohjanmaalta. Ruotsissa Vapon tytäryhtiöllä Neovalla on ollut jo useamman vuoden ajan konttirautatiekuljetuksia. Vapolla on menossa myös pilottihanke, jossa seurataan kuljetuskaluston polttoaineen kulutusta ja ajotapakäyttäytymistä. Järjestelmä on asennettu yhteen täysperävaunuyhdistelmään ja päätös jatkosta tehdään vuoden 2011 aikana. n Avainluvut Vapo Tuotanto Turve, milj. m³ 23,9 25,6 Pelletti ja briketti, 1000 t Lämpö ja sähkö, GWh Vapo Logistiikka Autokuljetukset, milj. tonnikm Rautatiekuljetukset, milj. tonnikm Laivakuljetukset, milj. tonnikm Logistiikkaa tehostetaan ja kehitetään vihreämpään suuntaan Vapon kuljetusmäärät Suomessa kasvoivat 1,7 miljoonaa tonnia verrattuna vuoteen Sahateollisuuden elpyminen ja turvetuotannon keskimääräinen onnistuminen kesällä 2010 vaikuttivat määrien kasvuun. Vapolla on yhteistyötä lähes 300 yrittäjän kanssa eri liiketoiminta-alueilla. Turveautojen työllistävyys on arviolta 500 henkeä. Kuorma-autoliikenteen kustannustaso nousi 4 prosenttia lähinnä polttoaineen ja kuljettajien palkkojen nousun johdosta. Vapon keskimääräinen kustannustason nousu jäi tätä pienemmäksi, mikä selittyy osittain logistiikan tehostumisella. Laivaustoiminnan volyymi pysyi vuoden 2009 tasolla. Sahateollisuuden vienti kasvoi merkittävästi ja energiaturvetta tuotiin Suomeen Baltiasta. Laivapolttoaineiden hinnan nousu nosti myös yleistä kustannustasoa merellä 8 prosenttia. Vapon kustannukset nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia kansainvälisissä kuljetuksissa. 19