TIENRAKENNUSTYÖT YLEINEN TYÖSELITYS

Transkriptio

1 TIENRAKENNUSTYÖT YLEINEN TYÖSELITYS YHTEISET TYÖT ALUSTAVAT TYÖT 11 VAHVISTUSTYÖT 12 OJITUS-JA PUTKITUSTYÖT 13 KALLION LEIKKAUS-JA PENGERRYSTYÖT 14 MAAN LEIKKAUS- JA PENGERRYSTYÖT 15 PÄÄLLYSRAKENNETYÖT 16 VARUSTEET, LAITTEET JA VIIMEISTELYTYÖT 17 TVH 2456 TIE-JA VESIRAKENNUSLAITOS

2

3 TIE- JA VESIRAKENNUSLAITOS TIEN RAKENNUSTY$T YLEINEN TYSELITYS VAHVISTUSTYOT

4 TIENRAKENNUSTYT Yleinen työselitys VAHVISTUSTYÖT 12 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleistä 121 Paalutus Pengerpaautus puupaaluin 3 Pengerpaalutus teräsbetonipaaluin 4 Teräsbetoniset paaluhatut 4 Paalulaatta 4 Louhekerros 4 Talvirakentaminen Maapohjan vahvistaminen Telat 5 Syväojitus 6 Stabilointi Luiskien tukeminen 7 Kevennysleikkaus 7 Luiskapaalutus 7 Massanvaihto 7 Kiviheitoke 7 Betonitukimuuri ja muut erikoisrakenteet 8 Luonnonkivitukimuuri 8

5 3 YLEISTÄ Vahvistustyöt tehdään suunnitelmassa esitetyllä tavalla penkereiden ja leikkausten vakavuuden lisäämiseksi ja varmistamiseksi sekä jälkipainumien estämiseksi tai tasaamiseksi. Niillä pehmeikkäalueiden pengerosuuksilla, joissa ei tehdä kohdassa 152 esitettyä massanvaihtoa, on erityisesti vältettävä sitovan pintakerroksen rikkomista. Kantoja, mättäitä ja aluskasvillisuutta tai ruokamultaa ei tällaisilla osuuksilla poisteta, mikäli sitä ei ole erikseen määrätty. Kannot lyhennetään niin mataliksi kuin mandollista ja mättäät tasataan. Kannot eivät saa ulottua päällysrakenteeseen. Pehmeikkäalueilla ei pengertä saa vakavuutta selvittämättä edes hetkellisesti ylikuormittaa eikä suorittaa rakenteiden läheisyydessä kaivua eikä läjitystä, ellei suunnitelmassa näitä ole osoitettu. Pehmeikkökohdat on pyrittävä rakentamaan työn alkuvaiheessa, jotta ne ennättävät tiivistyä ja painua ennen tien valmistumista. Vahvistustöiden ajankohtaa valittaessa on otettava huomioon vuodenajat ja sääolosuhteet. Seuraavat vahvistusmenetelmät käsitellään osassa 15 - massanvaihto kaivamalla (152) - massanvaihto pengertämällä (152) - massanvaihtoon kuuluva täyttä (pengerräjäytykset 154) vastapenger (154) - kevytsorapenger (154) - ylipenger (155-6) 121 PAALUTUS PENGERPAALUTUS PUUPAALUIN Paalutustyö tehdään paalutussuunnitelman mukaisesti. Paalut sijoitetaan yleensä liitteen 1 mukaisiin ruudukkoihin. Tarvittavat mitat ilmoitetaan erikseen. Työssä noudatetaan Suomen geoteknillisen yhdistyksen lyöntipaalutusohjeiden (LPO-72) paalutusluokkaa III. Siltoihin liittyvillä pengerosilla pengerpaaluja tutee lyödä olosuhteista riippuen riviä ennen siltapaalujen lyäntiä. Paalutuksen liittyessä massanvaihtoon on massanvaihto tehtävä ennen paalutusta. Paalut, jotka ovat niin kaukana massanvaihtokohdasta, että pohjamaan liikkeet eivät voi niitä vahingoittaa, voidaan lyödä ennen massanvaihtoa. Penger on ajettava paalutetulle alueelle aina kerroksittain. Tien pituussuunnassa tapahtuvan sortumavaaran johdosta pengerrystä ei missään työvaiheessa saa päättää jyrkkään luiskaan, ellei tätä ole otettu huomioon vinopaaluja käyttämällä. Paalupuiden laatuvaatimukset Paalupuiden laatuvaatimukset on esitetty LPO :n kohdissa 4.21 ja Paalupuuna tulee käyttää tervettä ja yleensä tuoretta puuta. Koska lahoamisvaaran ja lahosuojuksen kannalta mänty on kuusta parempaa, paalupuuna tulee käyttää mandollisuuksien mukaan mäntyä. Paalupituuksia ja jatkoksia koskevat vaatimukset Paaluptuuksia ja jatkoksia koskevat vaatimukset on esitetty LPO:n kohdissa 4.23 ja 6.1. Puupaaluja saa jatkaa liitteessä 2 esitettyä jatkostapaa käyttäen ellei suunnitelmassa muuta määrätä. Lahosuojaus Kyllästysaineita käytettäessä noudatetaan valmistajan ohjeita. Patruunakyllästys Kyllästyspatruunoita käytettäessä paalu katkaistaan lopullisen pituiseksi ja poikkileikkauspinnan reunaosiin tasasivuisen kolmion kärkipisteisiin porataan kolme paalun pituussuuntaista 4 cm syvyistä, 15 mm läpimittaista reikää. Kuhunkin reikään asetetaan peräkkäin 5 kpl kyllästyspatruunoita. Lopuksi reiät suljetaan puutulpilla. Patruunoiden pituus on noin 5 mm, läpimitta noin 12 mm ja paino noin 12,5 g. Kyllästyspatruunoiden tulee olla esimerkiksi Wolmanit-patruunoita tai muita vastaavia hyväksyttäviä kyllästyspatruunoita. Patruunakyllästys voidaan haluttaessa korvata puserrus- tai painekyllästyksellä. Puserruskyllästys Puserruskyllästettävien paalupuiden on oltava tuoretta ja ehytkuorista mäntypuuta. Puutavara tulee työmaalla pitää kosteana ennen kyllästämistä. Kyllästäminen tehdään ennen paalun lyöntiä maahan. Kyllästyksen jälkeen paalupuut kuoritaan yläpäästä vähintään kolmen metrin matkalta ja niiden annetaan kuivua noin kaksi viikkoa.

6 4 Lahosuoja-airteen tulee olla esim. KS-kyllästettä tai muuta vastaavaa hyväksyttävää ainetta. Aineita käytettäessä on noudatettava vai m istajan ohjeita. Laatuvaatimuksena on, että paaiupuu on kyllästynyt vähintään kolmen metrin syvyyteen arvioidusta katkaisutasosta. Vaatimus voidaan täyttää parhaiten käyttämällä mandollisimman tarkoin paalun yläpään kokoista kalottia, vähintään 1 iimakehän puserruspainetta ja vähintään 2 vrk puserrusaikaa. Kyllästyneisyys todetaan kairausnäyttei n. Puserruskyllästys voidaan haluttaessa korvata painekyllästyksellä. Painekyllästys Painekyllästetyn puutavaran tulee täyttää lahontorjuntayhdistys ry:n painekyllästetylle puutavaral le asettamat kyl lästysvaati mu kset. Paalutus Paalutustyö tehdään LPO:n kohtien mukaisesti. Yksittäinen paalu saa poiketa teoreettisesta sijaintipaikastaan LPO:n kohdan mukaisesti enintään 2 cm. Kuitenkin paaluhattuja käytettäessä kanden vierekkäisen paalun välinen etäisyys saa poiketa suunnitellusta enintään 2 cm. PENGERPAALTUS TERÄSBETONIPAALUIN Teräsbetonipaalutus tehdään LPO:n paalutusluokan III mukaisesti. Paaluina hyväksytään TVH:n normaalipaalujen lisäksi myös SBK:n normaalipaalu. Jatkoksen tulee olla TVH:n hyväksymä jäykkäjatkostyyppi. Sillanrakennustöissä paalujen laatuvaatimukset esitetään erikseen. TERASBETONISET PAALUHATUT Paaluhattujen valmistuksessa ja sijoituksessa on noudatettava suunnitelmassa annettuja mittoja ja määräyksiä. Ellei toisin ole määrätty, paaluhattujen on oltava liitteissä esitettyjen mittojen mukaiset. Paaluhatut voidaan leutoina vuodenaikoina valaa suoraan lopulliselle paikalleen. Tällöin voidaan menetellä siten, että hatut vaietaan sivumuotteja käyttäen joko suoraan maan pinnalle tai maan pinnalle, josta orgaaninen pintakerros on poistettu. Vaihtoehtoisesti voidaan paaluhatut valaa paalujen ympärille kaivettuihin maakuoppiin tarvittaessa sivumuotteja käyttäen siten, että hattujen yläpinnat tulevat luonnollisen maan pinnan tasoon. Mikäli maaperä on humuspitoista tai hyvin vettä läpäisevää, on hatun pohja ja reunat suojattava muovikalvolla tai muulla vastaavalla kosteussululla. Hattuja valettaessa on erityisesti tarkkailtava, että hatut on sijoitettu keskeisesti paaluun nähden ja että hatun paksuus ei paalun kohdalla missään ta- pauksessa ole liitepiirustuksissa esitettyä mittaa pienempi. Paaluhattuina voidaan käyttää paikalla valettujen sijasta elementtihattuja. Silloin kun maan pinnassa on vetelää koheesiomaata, suositellaan käytettäväksi elementtihattuja. Ne sijoitetaan siten, että alapinnat tulevat luonnollisen maan pinnan tasoon. Maan pinnalle sijoitettavien hattujen välit on täytettävä vettä pidättävällä maalajilla esim. hienorakeiseila moreenilla ja tiivistettävä huolellisesti. Paalutusalueella olevat sarka- ym. ojat täytetääri hienorakeisella kivettömällä moreenilla tai muulla kosteutta pidättävällä maalajilla hattujen alapinnan tasoon. Alueella sijaitsevien uomien ja painanteiden luiskat tulee loiventaa kaltevuuteen 1:2,5 ennen paalutusta. Lukuunottamatta suunnitelmassa esitettyjä erikoiskohtia kuten uomia, painanteita ja liittymistä rumpuihin, saa yksittäinen hattu poiketa määrätystä tasosta enintään 2 cm. Vierekkäisten hattujen välinen työn epätarkkuudesta johtuva korkeusero ei myöskään saa olla suurempi kuin 2 cm. Paaluhattujen yläpinnan on oltava vaakasuorassa ja ellei suunnitelmassa muuta määrätä, vähintään siirtymäkiilasyvyydessä tien pinnasta. Paaluhattujen päälle on levitettävä pistekuormien estämiseksi vähintään 3 cm paksuinen kerros routimatonta materiaalia, jonka maksimiraekoko on korkeintaan 15 mm. Siirtymäkiilasyvyyden alapuolella saa käyttää myös routivaa materiaalia, ei kuitenkaan savea eikä hiesua. Hattujen päälle saa levittää enintään 5 cm paksuisen täytekerroksen, kun betoni on saavuttanut vähintään 6 /o suunnittelulujuudesta. Kerroksen tiivistäminen ja lopun kerroksen levittäminen on sallittua betonin saavutettua täyden suunnittelulujuuden. Edellä esitetty koskee puupaalujen paaluhattuja. Teräsbeton i paalujen yhteydessä käytettävien paaluhattujen rakenne esitetään suunnitelmassa. PAALULAATTA Yhtenäinen teräsbetonilaatta tehdään suunnitelmassa esitettyjä yksityiskohtaisia määräyksiä noudattaen. LOUHEKERROS Louhekerroksen paalujen päiden yläpuolisen osan paksuuden tulee olla vähintään 1 1/2 kertaa paalujen keskinäinen etäisyys. Louhekerros levitetään paalujen päälle. Louheen keskimääräisen läpimitan d 5 tulee olla cm. Ker - roksen kiilautumisen edistämiseksi on paalujen yläpäät katkaistava yleensä noin cm maan pinnan yläpuolelta ja veistettävä likimain samalta pituudelta ylöspäin suippenevan kartion muotoiseksi.

7 5 TALVIRAKENTAMINEN Paalujen lyöntityö soveltuu talvityöksi. Työjärjestelyin ja suojauksin on kuitenkin huolehdittava, ettei pintamaan routiminen pääse nostamaan sellaisia paaluja, joiden osalta paalun ja maan väliset kiinnevoimat eivät vielä ole ehtineet kehittyä. Puserruskyl lästystyä ei sovellu talvityäksi Elementtihattujen asentaminen tai hattujen valaminen talvityönä edellyttää, että alusta pidetään sulana. Paikalla valettujen hattujen teko talviaikana edellyttää lisäksi lämmitystyötä yleisten talvibetonointiohjeita koskevien määräysten mukaisesti. Valamisen ja asentamisen jälkeen on maan jäätyminen estettävä, kunnes päälle ajettu maakerros antaa riittävän routasuojan. 122 MAAPOHJAN VAHVISTAMINEN TELAT Tyyppi 1A Näretela oksimattomista (osittain oksituista) puista Tela tehdään kuusipuusta. Tien pinnan ja 2 m:n etäisyydet lä luiskien kohdalla ei saa käyttää läpimitaltaan 1 cm pienempää puutavaraa. Samassa kerroksessa olevien puun runkojen etäisyyden tulee olla k/k,5 m. Puut oksitaan vain tarpeellisilta osiltaan siten, että rungot tukeutuvat pohjamaahan ja toisiinsa. Puut ladotaan latvat ulospäin symmetrisesti ristiin kahteen kerrokseen siten, että ne muodostavat kulman tien keskilinjaan nähden, jolloin kerrosten puut joutuvat kulmaan toistensa kanssa. Oksat, jotka jäävät ristiin ladottavien puiden alle ja väliin, varmistavat telalle yleensä riittävän jäykkyyden. Risteyskohdilla puiden on tukeuduttava toisiinsa. Tällöin joudutaan risteyskohtia usein kiilaamaan tai veistämään. Puut naulataan vähintään joka toisesta risteyskohasta toisiinsa hakkupulteilla tai esim. harjateräksestä katkotuilla nauloilla. Puiden jatkospituus on vähintään 2 m. Vierekkäisiä jatkoksia tulee välttää. Telan leveyden tulee olla, ellei työkohtaisessa työselityksessä ole toisin määrätty: L=b+2 x (2/3 jossa L=telan leveys b = tien pinnan leveys 1 =luiskan leveys Telapuiden tulee olla mandollisimman pitkiä ia mikäli mandollista ainakin yli 1/2 telan leveydestä, jotta vältyttäisiin monilta rakennetta heikentäviltä jatkoksilta. Tela peitetään lahoamisen estämiseksi kosteutta pidättävällä maalla kuten hienorakeisella moreenilla tai suolla esim. raakaturpeella. Maa e saa kuitenkaan olla niin pehmeätä, että se vaikeuttaa päälle tulevien kerrosten tiivistämistä. Tyyppi 1B Tela oksituista puista Tela tehdään kokonaan karsituista havupuista. Työ tehdään tällöin periaatteessa kuten tyypr 1A, mutta puut on naulattava kaikista risteyskohd ista. Tyyppi 2A Harva telalava Telalava rakennetaan havupuusta siten, että tien pituussuuntaan asetetaan juoksut 2 m välein. Juoksujen tulee olla latvaläpimitaltaan vähintään 7,5 cm ja pituudeltaan vähintään 7 m. Ne asetetaan siten, että tyvet ja latvat vuorottelevat ja etteivät vierekkäiset jatkokset tule samalle kohdalle. Juoksujen päälle ladotaan karsitut puut tien poikkisuuntaan k/k,5 m tyvet ja latvai vuorotellen. Puiden tulee olla paksuudeltaan sellaisia, ettei tien pinnan alle tule läpimitaltaan 1 cm pienempää puutavaraa. Telan leveyden tulee olla L=b+2x(2/3 1), ellei toisin ole määrätty. Puut on peitettävä kosteutta pidättävällä maalla kuten tyypissä 1A. Mikäli puita joudutaan jatkamaan, ei vierekkäisten puiden liitoksia saa sijoittaa samalle kohdalle. Pitkittäisten ja poikittaisten puiden jatkospituudet ovat periaatteessa samat kuin tyypissä 1A. Kapeahkolla tiellä käytetään jatkamatonta puutavaraa. Tyyppi 2B Tiivis telalava Tiivis telalava tehdään kuten tyyppi 2A mutta juoksujen päälle tulevat telapuut ladotaan ylen viereen siten, että muodostuu yhtenäinen lava. Tyyppi soveltuu esim. erittäin vaikeiden suoalueiden ylitykseen kapeilla, alempiluokkaisilla teillä. Tyyppi 3 Risunkimatto Risunkimatto tehdään pienpuusta keräämällä raivausalueelta kaikenlaiset puuainekset kuten näreet, haot ja risut, jotka ladotaan ristiin ja Iimittäin yhtenäiseksi matoksi. Tällainen tela sitoo suhteellisen hyvin maanpintaa, vaikka sen kantavuus onkin pieni. Risunkimaton käyttö on sallittu päällysrakenteissa 7 ja 8. Tyypp 4 Lautalava Lautalava tehdään siten, että tien pitkittäissuuntaan asetetaan 2 m välein 22 mm:n laudat juoksuiksi ja niiden päälle saman paksuisia lautoja tien poikittaissuuntaan. Laudat asetetaan kiinni toisiinsa. Lavaan käytettävä puutavara saa olt vajaasärmäistä. Vaihtoehtoisesti voidaan poikittaiset laudat korvata esim. kovalevyllä tai vastaavalla.

8 Lavan leveys on yleensä vähintään sama kuin tien pinnan leveys. Lavan tarkoituksena on esim. savikoilla, joissa kuivakuori on poistettu, estää paikalliset sortumat ja mandollistaa liikkuminen pehmeän savikerroksen päällä sekä estää tien päällysrakennekerroksien sekaantuminen pohjamaahan. Lautalavasta ei ole tien varsinaisen vakavuuden kannalta merkittävää hyötyä. Lautalavan päällä ei saa suoraan liikkua ajoneuvoilla, vaan sen päälle on ensin ajettava painetta akavaksi kerrokseksi esimerkiksi soraa noin 3 cm. Mikäli liikennöiminen ajoneuvoilla on välttämätöntä suoraan lavan päällä, on se tällöin tehtävä em. vahvemmasta puutavarasta. Tyyppi 5 Suodatinkangas Pehmeälle savi-, siltti- tai moreenipohjalle voidaan levittää muovivalmisteinen kuitukangas (esim. Fibertex, Cambrelle PRF 14 tai vastaava tuote) estämään pohjan paikallisia murtumia tai suodattimeksi korvaamaan suodatinhiekka silloin, kun hiekan käyttö ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai pohjan pehmeyden vuoksi hiekkasuodattimen rakentaminen ei ole mahdollista. Kankaat levitetään yleensä tien pituussuuntaan. Levitys aloitetaan tien pohjan alimmalta laidalta. Kankaat levitetään (limitetään) vähintään,5 m toistensa päälle. Ne voidaan liittää toisiinsa myös ompelemalla tai liimaamalla edellä mainittua kapeammalla limityksellä. Suodatinkankaan päälle on levitettävä jakavan kerroksen materiaalia, jos alueella on tarkoitus liikennöidä kuorma-autoilla tai työkoneilla. Sorakerroksen paksuus on harkittava kussakin tapauksessa erikseen pohjan pehmeyden, kuormittavan koneen ja liikennemäärän perusteella. Yleensä riittää cm tiivistetty sora- tai murskesorakerros, jos liikennöiminen on vähäistä. Suodatinkangasta voidaan käyttää myös louhekerroksen alla suodattimena. Kangasta vasten tulevan kerroksen maksimiraekoko ei tällöin saa ylittää 6 cm. Suodatinkankaan vetolujuuden hyväksikäyttämiseksi on kangas ulotettava m varsinaisen pehmeikköaiueen ulkopuolelle ja kuormitettava maalla mikäli mandollista kankaan vastakkaisista päistä ennen kankaan päälle tulevan täytemaan levittämistä. Talvirakentaminen Telojen rakentaminen soveltuu talvityöksi. Pengertä ei kuitenkaan saa ajaa, ellei lunta ja jäätä poisteta täysin. Alle jäävä maa ei saa olla jäässä pinnan ohutta kohmettumista lukuunottamatta. SYVÄOJ ITUS Syväojitus tehdään suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Se suoritetaan aina erikoislaitteilla hyväk- syttyä työtapaa ja materiaalia käyttäen. Ojat tehdään suunnitelmassa osoitetuin välein tasasivuisen kolmion mukaiseen verkkoon maahan hiekalla täytettyinä reikinä ja ulotetaan yleensä maanpinnasta vettäjohtavaan kerrokseen saakka. Ojien teoreettisen läpimitan (putken ulkomitta) on oltava vähintään 16 cm, ellei suunnitelmassa muuta osoiteta. Ojitettavalle alueelle levitetään,5 m paksuinen hiekkakerros, jonka tehtävänä on haihduttaa tai johtaa ojista purkautuva vesi tien sivuille. Tämän kerroksen rakeisuusvaatimukset ovat samat kuin ojitushiekalla. Mikäli syväojitusalueelle tulee vastapenger, on hiekkakerros ulotettava vastapenkereen alitse niin pitkälle, että vesi pääsee suotautumaan pois alueelta. Ojat tehdään painamalla, täryttämällä tai lyömällä maahan alapäästään irtokärjellä tai luukulla suljettu teräsputki, jonka avulla suoritetaan täyttö hiekalla esim. vesihuuhtelua, tärytystä tai paineilmaa apuna käyttäen. Putki nostetaan niin, että maahan jää yhtenäinen, vettä johtava hiekkapatsas. Mikäli kulutetun hiekkamäärän perusteella tai muuten todetaan ojan epäonnistuneen. tulee tämä korvata uudella ojalla. Käytettävän ojitushiekan tulee olla tien eristyshiekan rakeisuusvaatimukset täyttävää kuitenkin mieluimmin rakeisuusalueen hienommalla osalla. Suurin raekoko ei saa ylittää 2 mm. Pengerrys tehdään ojitetuilla alueilla tasaisina, koko tien levyisinä kerroksina. Painumista on koko ajan seurattava huolellisesti vaaitusten ja suunnitelmassa tai työn aikana erikseen niin määrättäessä painuma- ja huokosvedenpaineenmittareiden avulla. Painumisen nopeuttamiseksi on penger yleensä ylikuormitettava. Ylipenger rakennetaan ja sen painumista tarkkaillaan kohdan mukaan. Ylikuormituksen poistamisajankohdan suhteen noudatetaan samoin kohdassa esitettyjä määräyksi ä. Talvirakentaminen Jos syväojitus tehdään talviolosuhteissa, on huolehdittava, ettei hiekan joukossa ole lunta tai jäätä, sekä että suodatin ja ojat eivät ole jäässä, kun penger ajetaan syväojituksen päälle. Liikennöimisen edellyttämä minimipenger voidaan kuitenkin ajaa talviolosuhteissakin suodatinkerroksen päälle. Pengerrystyötä saa tällöin jatkaa vasta, kun em. rakenteet ovat kaikilta osiltaan sulana. STABILOINTI Stabilointi tehdään suunnitelmassa osoitetuissa tai työn aikana erikseen sovittavissa kohdissa. Stabilointia voidaan myös käyttää tyämaateillä ym. tabilointi tierakenteessa tai sen alla tehdään TVH:n stabilointiohjeiden (TVH 2.614) mukai-

9 7 sesti). Työmaateillä ym. voidaan työ tehdä seuraavia yksinkertaistettuja stabilointimenetelmiä soveltaen. Kalkkistabilointi Kalkkistabilointi soveltuu pehmenneiden koheesio- ja välimaalajien sekä hienorakeisten moreenien sitomiseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että maassa tulisi olla vähintään 35 /o alle,74 mm rakeita. Stabilointi tehdään sulan maan aikana ilman lämpötilan ollessa vähintään +4 C. Stabilointi tehdään sammutetulla hienokalkilla tai sammuttamattomalla hienoksi jauhetulla (ei rakeisella) kaikilla (maatalouskalkki ei sovellu). Sammuttamaton kalkki on tehokkaampaa, mikäli sää on kostea tai maa hyvin märkää. Sammuttamatonta kaikkia käytettäessä on työntekijöiden suojattava iho ja erityisesti silmät. Suojalasit ovat välttämättömät. Kalkki levitetään koneellisesti tai käsityönä esim. haravalla kg/m 2. Kalkki ja pohjamaa sekoitetaan huolellisesti stabilointijyrsimen, tiehöylän, maatalousäkeen tms. avulla n. 15 cm paksuudelta, minkä jälkeen pinta tasoitetaan ja tiivistetään. Mikäli pohja on hyvin pehmeä, tehdään työ kahdessa vaiheessa siten, että sekoittamisen jälkeen pinta tasataan ja tiivistetään kevyesti. Vuorokauden kuluttua on pohja kantavampi ja tällöin suoritetaan uusi karhitseminen, minkä jälkeen pinta tasoitetaan ja tiivistetään. Jos stabilointityö keskeytetään yön ajaksi tai sateen vuoksi, tulee pinta tasoittaa ja tiivistää kevyesti. Stabiloidun pinnan päällä saa liikennöidä kevyillä ajoneuvoilla jo muutaman tunnin ja raskailla ajoneuvoilla aikaisintaan 1 vuorokauden kuluttua mikäli raiteen muodostus ei ole haitallista. J5 alueella on liikennöitävä raskailla ajoneuvoilla jatkuvasti, on pinnalle levitettävä vähintään 15 cm soraa. SEMENTTISTABILOINTI Sementtistabilointi soveltuu käytettäväksi kitkamaalajeissa, joissa alle,74 mm:n rakeita on alle 35 /o. Maalaji ei kuitenkaan saa sisältää huomattavasti humusta (tutkitaan NaOH-menetelmällä kuten betonisoran puhtaus). Stabilointi tehdään normaalilla Portland-sementillä. Levitettävä sementtimäärä on kg/m 2. Työ tehdään kuten kalkkistabiloinnissa. Uusintakarhitsemista ei kuitenkaan tehdä. Mikäli maa on kuivaa, on sitä kasteltava. Sekoitus ja tiivistys on tehtävä 2 tunnin kuluessa sementin levityksestä. Alueella saa liikennäidä kevyillä ajoneuvoilla 1 ja raskailla 3 vuorokauden kuluttua. Jatkuva raskas liikenne vaatii 15 cm soraa stabiloidun kerroksen päälle. Talvirakentaminen Kalkki- ja sementtistabilointi eivät sovellu talvityöksi. Erikoistapauksissa voidaan talvea käyttää hyväksi antamalla pehmeän pohjamaan ohuelti (<1 cm) jäätyä ja suorittamalla pengertäminen näin "stabiloidun" maan päälle. Menetelmä on sallittu vain erikoistapauksissa, joista sovitaan kussakin tapauksessa erikseen, ellei menetelmää ole suunnitelmassa osoitettu. 123 LUISKIEN TUKEMINEN Koheesiomaaleikkauksissa varsinaiset tieluiskat eivät missään työvaiheessa saa olla suunnitelmassa esitettyjä lopuliisia luiskia jyrkemmät ellei suunnitelman laatijan kanssa toisin sovita. Samoin tien pituussuunnassa leikkauksen päätyluiska on pidettävä riittävän loivana pituussuunnassa tapahtuvan sortuman estämiseksi. KEVENNYSLEIKKAUS (porrastettu luiska) Kevennysleikkausta tehtäessä on leikkaustyä tehtävä aluksi kevennysleikkauksen tasoon, miikä jälkeen tieleikkaus kaivetaan suunnitelman mukaiseen syvyyteen. LU ISKAPAALUTUS Luiskapaalutustyön suhteen sovelletaan pengerpaalutuksesta annettuja määräyksiä. Luiskapaaiut lyödään määrämittaisina siten, että paalun yläpää jää 2 cm leikkausluiskan pinnan alapuolelle. Pengerpaaiujen loppulyöntivaatimuksia ei tarvitse noudattaa. Paalut on aina kuorittava huolellisesti. Luiskapaalut on lyötävä maahan vähintään 4 viikkoa ennen leikkauksen syventämistä savikon kuivakuoren alapuolelle, ellei suunnitelmassa muuta esitetä tai tarkemmin sovita. MASSANVAIHTO Massanvaihto luiskassa (tukipenger) rakennetaan työkohtaisessa työsel ityksessä ja kohdassa 15 massanvaihdosta esitettyjä ohjeita noudattaen. Massanvaihtokaivanto on luiskien sortumien estämiseksi täytettävä välittömästi kaivun edistyessä. Koska tukipenger joutuu ottamaan vastaan sivusuuntaisia voimia, on penkereen ja pohjamaan välisestä liittymäpinnasta poistettava kaikki humus- tai koheesiomaa erityisen huolellisesti ja tukipenkereen alaosassa on yleensä käytettävä louhetta. VERHOUKSET Verhoukset on käsitelty kohdassa 175. KIVIHEITOKE Kiviheitoke tehdään yleensä läpimitaitaan cm suuruisista kivistä, jotka sijoitetaan verhoiltavaan paikkaan mandollisimman tasai-

10 sesti. Valmiin pinnan on noudatettava suunnitelmien mukaisia luiskakaltevuuksia, eivätkä yksityiset kivet saa mainittavasti nousta pinnan luiskatason yläpuolelle. Korkeiden penkereiden alaosissa ei lohkarekoolla ole yleensä ylärajaa. Vesistäpenkereissä ja muissa vaativissa kohteissa tehdään kiviheitoke työpiirustusten mukaan. Mikäli kivi- tai muun verhouksen tukemiseen tarvitaan ns. kivikanta, annetaan siitä erikoisohjeet. BETONITUKIMUURI JA MUUT ERIKOISRAKENTEET Erikoisrakenteet kuten esim. tukimuurit, kivikorit jne. tehdään erillisten ohjeiden mukaisesti. LUONNONKIVITUKIMUURI Luonnonkivitukimuurit voidaan tehdä joko "kylmänä muurina" avoimin saumoin tai sementtilaastisaumoin. Kivet asetetaan hyvin toisiinsa liit- tyvästi sekä niin, että kivien asennuspinnat ovat riittävän leveät muuripinnan saumoissa ja kohtisuorasti muurin pintaan nähden. Muuraus tehdään kerroksittain ja muurin pintakiven tulee olla vähintään korkeutensa levyisiä. Puolet kivistä tulee asettaa poikittain, ja niiden pituuden tulee yleensä olla n. 1,5 kertaa pitkittäisten kivien leveys. Poikittaisten ja pitkittäisten kivien täytyy vaihdella niin pysty- kuin vaakasuunnassa. Kapeissa muureissa on poikittaisten kivien oltava läpi kulkevana kerroksena. Takamuurauksen tulee muodostua kivistä, jotka hyvin liittyvät muurin pinnassa oleviin kiviin. Kivet asetetaan suurimmalle pinnalleen. Takamuurin saumojen välit voidaan täyttää kivillä, jotka sovitetaan siten, ettei yläpuolisista muurinosista aiheutuvasta kuormituksesta synny kiilaavaa vaikutusta. Tukimuurin rakenteessa on otettava huomioon vakavuus-, routivuus- ja kuivatusnäkäkohdat.

11 Liite 1 Paatujen sijoitus B f - - -o -o -o a a D. Lv. Lo..1' O

12 LII TE 2 PUUPAALUN JATKOS JATKOSPUTKI PITUUS 9 MM SISÄHALKAISIJA 2 MM AINESVAHVUUS C MM MATERIAALI Fe 37 SF5 2 TAI F. 35 S1S 26 VALMISTUSTAPA: SAUMATON TAI AUTOMAATTIHITSATTU KIERRESAUMAPUTKI NAULAREIÄT 8 MM, JATKOKSEEN 6+6:12 KPL PIIRROKSEN MUKAISESTI JATKOSPUTKISSA EI SAA OLLA RAKENNETTA HEIKENTÄVÄÄ RUOSTETTA EIKÄ SYÖPYMIÄ I(I NAULAT L HONKANAULA 6", GALVANO1TU TAI LANKANAULA 1 ISO 51 SINKITTY TES NAULAMÄÄRÄ JATKOKSESSA KPL TYÖ OHJEET 1 '"- - -PAALUJEN PAAT KATKAISTAAN TARKOIN KOHTISUORIKSI PAALUN KESKIVIIVAN SUHTEEN: - JATKETTAVIEN PAALUJEN PAAT TYOSTETAAN TARKALLEEN PUTKEN SISÄHALKAISIJAN MUKAISEKSI.... -MIKALI ALAPAALU TYOSTETAAN ENNEN PAALUN LYOMISTA / MAAHAN, ON A1.APAALUA LYÖTÄESSÄ KÄYTETTÄVÄ ISKUTYYNYÄ TAI JÄTETTÄVÄ RIITTÄVÄ ( 1 CM ) KATKAISU- VARA 1 PAALUN PÄÄN NUHJAANTUMINEN ). - JATKOSPUTKI NAPUTETAAN KEVYESTI PAALUJUNTALLA ALAPAALUUN. PUTKEN ON ULOTUTTAVA PAALLJUN TARKAi- LEEN 4 CM MATKALTA 1 VARplISTETAAN PAALUUN TEHDYLLÄ MITTAMERKILLÄ ). -ALAPAALU NAULATAAN KIiNNI JATKOKSEEN. YLAPAALU NAPUTETAAN KEVYESTI PAALUJUNTALLA JATXOKSEEN SITEN, ETTÄ SE TUKEUTUU KATKAISUPIN NALTAAN TIIVIISTI ALAPAALUUN ( VARMISTETAAN PAAWUN TEHDYLLÄ MITTAMERKIILÄ. -YLÄPAALU NAULATAAN KIINNI JATKOKSEEN. -HONKANAULOJA KÄYTETTÄESSÄ NAULAN KÄRJEN PITEMPI SIVU LYÖDÄÄN KOHTISUORAAN PUUN SYITÄ VASTAAN.

13 Paaluhatut 6 x 6Ocn?Ja 7 x 7cm Puupaalun latva läpim itta 6181* Puupaalun latvalapimitta 6"-8" o - - Nostokoukku '.jerdkset 1 ['J Ei'] r 9J p4. (J 6 p )l 6I, 1. fl eo [>: :.?4]1 ' 25 / 25O-3OO ostokoukku, teräs 1, A 22 tartuntapituus 3 kaarresäde 4 h 8 Betoni BK 25 roo '1 Teros A 4H Teraksia suojaava Suluissa olevat mitat befonikerros on tarkoitettu Iatva - 3 mm + 15 mm ldpimitaltaan 6"puu - E - Smm paalulle Nosto koukku elementtihattuja kytettess. (J

14 Paaluhatut 8x 8cm2 ja 9x 9cm2 Puupoalun latvalapimitta 6"-S" Nosto koukku jterökset Poalu Teras 6"-7" 1-8" 12 (1 N Puupaalun latvoldpimitta 6"- 8" r _ 1 4 Teräkset: Paolu Teras 6" 1 7"-8" 12 1' 1j 175 irs irs 175 p. 8 N Ik 125. Teo gi. o :.D 8I!io a i. 8 Suluissa olevat mitat on Betoni BK 25 Teros A 4 H Nostokoukku, teräs Ø 1, 22 tarkoitettu Iatvaläpimital - toon 6"puupcolulle Nostokoukku elementti - hattuja kaytettaess. Teräksid suojoava betonikerros 3Omm $ l5mm -mm tartuntopituus 3 koarresäde 4 -,

15 Paaluhattu 1 x 1 cm Puupaolun Iatvaläpimitta 6" Puupaalun Iatvaldpimitta 7"- 8" (\1 N 8 N QQ , ot - K) 25 1 Betoni BK 25 Teras A 4H Teräksiö suojaava betonikerros: 3Omm ^ 15 mm -5mm I M!L I [ 1 / / l..;. / Nostokoukku, teros 1, A 22 tartuntapifuus 3 Nostokoukku elementti- kaarresäde 4 hattuja kaytettaessa. 1 (1

16 Paaluhattu 12 x 12cm 2 Puupaalun Iatvalapimitta 6h1_7h1 Puupaalun Iatvalapimitta 8 t_j ) N IOO, I,,2»so 415»5, » r L.. 5O Betoni BK 25 Teras A 4 H Teräksic suojaava betonikerros: 3Omm s 15 ii 4 io I25, Öooji I Nostokoukku,?erds 12, A 22 Nostokoukku etementti - tartunta pituus 3 hattuja kytettaessä. - kaarresdde 4 p3 12

17 Liite 7 Elementtipaaluhatun vaihtoehtoinen rakenne n 12 molemmissa suunnissateräkset sijoitetaan tasaväusesti. o O% rel $ 2422 pituus 3 mm kärki teroitettu Paaluhatun paksuus H [mm] ja teräksien määrä n+n [kp( touukon mukaisesti, BETONI AK 3 TERAS 12 ' - H ATT U x 7 8 x 8 9 x 9 1 xloo 11 x x12 PAALU -... cm 2 cm 2 cm 2 cm 2 cm 2 cm 2 cm 2 6" H fl ^ H fl ^ H n ^ Teräksiä Suojaava betonikerros 25 mm Mikäli jokin teräs osuu keskirelän kohdcille (n = pariton luku ), siirretään terästä sivuun siten,että reikään nähden saadaan riittävä terästä suojaovo betonikerros ja siirrosto aiheutunut teräsvälin muutos jaetaan tasan kaikkiin teräsväleihin. Asennusohjeet: Poolun yläpää katkoistaon vaakasuoraan luonnollisen maanpinnon toi suunnitelmassa tarkemmin määrättyyn tasoon,tarvittaesso poistomaita maata paolun ympäriltä. Kotkaisun jälkeen maonpinto tasoitetoon poalun ytäpään tasoon.tosoitustyössä saa käyttää tarvittoessa hienohiekka a. Terästappi Lyödään pystysuoraan tarkalleen keskelle paalu a. Tämän jälkeen poatuhottu asetetaan paikoilleen.

18 Valtion painatuskeskus/kkp 1974