Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma. Pääaine-esittely kevät 2011

Transkriptio

1 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma Pääaine-esittely kevät 2011

2 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma Opiskelijat hyväksytään suoraan ylempään koulutusohjelmaan, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan. Yhteinen rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman kanssa.

3 Johtajat Rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelman johtaja: Prof. Juha Paavola (R250) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman johtaja: Prof. Terhi Pellinen (R354/R335) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen johtaja: Prof. Tapio Luttinen (R338)

4 Pääaineet YYT-koulutusohjelman pääaineet Georakentaminen (kandidaatin tutkinnossa) Pohja- ja kalliorakentaminen (DI-tutkinnossa) Teknillinen geologia ja geofysiikka (DI-tutkinnossa) Liikenne- ja tietekniikka (kandi- ja DI-tutkinnossa) Vesi- ja ympäristötekniikka (kandi- ja DI-tutkinnossa) Erillisohjelmat (erillishaku) European Mining Course (englanniksi) Managing Spatial Change, Urban Engineering (englanniksi) Ympäristötekniikan ylempi koulutusohjelma (Lahden keskus)

5 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne

6 Sivuaineet YYT-koulutusohjelman sivuaineet Georakentaminen (kandidaatin tutkinnossa) Pohja- ja kalliorakentaminen (DI-tutkinnossa) Teknillinen geologia ja geofysiikka (DI-tutkinnossa) Liikenne- ja tietekniikka (kandi- ja DI-tutkinnossa) Vesi- ja ympäristötekniikka (kandi- ja DI-tutkinnossa) Muiden koulutusohjelmien sivuaineet Suosituimmat sivuaineet esitellään pääaineiden esittelyn yhteydessä

7 Liikenne- ja tietekniikan pääaine Professuurit Liikennetekniikka Yhd-71 Prof. Tapio Luttinen Prof. Timo Ernvall (eläkkeelle 6/2011) Tietekniikka Yhd-10 Prof. Terhi Pellinen

8 Liikennetekniikka Opetusala Liikennetekniikan opetus- ja tutkimusalaan sisältyy eri liikennemuotojen henkilö- ja tavaraliikenteen järjestelmien tavoitteenasettelun, toimintojen ja niiden seurausvaikutusten tutkiminen, liikennejärjestelmien yleissuunnittelu ja analysointi sekä liikenteen ohjaus ja hoito. Opetuksen sisältöalueita Liikennepolitiikka ja -talous, liikennejärjestelmän suunnittelu, liikenneturvallisuus ja ympäristökysymykset, liikennevirran ominaisuudet, liikenteen simulointi, tavaraliikenne- ja kuljetusjärjestelmät, liikennetutkimukset ja -ennusteet, liikenteen ohjaus ja telematiikka, joukkoliikenne.

9 Tietekniikka Opetusala Tietekniikan koulutus keskittyy liikenneväylien ja -alueiden geometriseen ja rakenteelliseen suunnitteluun, rakentamiseen, päällystetekniikkaan sekä väylien hoitoon ja ylläpitoon. Opetuksen sisältöalueita Tie- ja katupäällysteet, tien ja kadun suunnittelu, tien ja kadun rakenteet ja rakentaminen, tien ja kadun hoito ja ylläpito, rautatietekniikka, tietekniikan laboratorio ja maastoharjoitukset

10 Liikenne- ja tietekniikan pääaineopiskelijoiden sivuaineet (marraskuussa 2010 kirjoilla olleet opiskelijat) Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu n. 40 % Georakentaminen n. 25 % Vesi- ja ympäristötekniikka n. 10 % Tuotantotalous n. 10 % Henkilökohtainen sivuaine n. 5 % Muut mm. geoinformatiikka, kiinteistötalous, tietotekniikka, ei valittu n. 10 %

11 Liikenne- ja tietekniikan pääaineopiskelijoiden työllistyminen Valtion keskushallinto (esim. LVM, YM, Liikennevirasto, Trafi) Valtion aluehallinto (esim. ELY-keskukset, Maakuntaliitot) Valtionyhtiöt (esim. Destia, VR-Yhtymä jne.) Kunnat ja kuntayhtymät (esim. HSL) Turvallisuusalan toimijat (esim. Liikenneturva, Vakes) Alan suunnittelutoimistot (esim.rambøll, WSP, Strafica, Traficon, Sito, Pöyry) Infrarakentamisalan yritykset (esim. Skanska, Lemminkäinen jne.) Kuljetusyritykset ja logistiikka-alan toimijat Yliopistot ja tutkimuslaitokset (esim. Aalto, AMK:t, VTT)

12 Esimerkki LIITIE-DI:n urapolusta Olen Nina Raitanen Tulin TKK:lle opiskelemaan 1987, Pääaineenani oli tietekniikka ja sivuaineena pohjarakennusta. Valmistuin DI:ksi 1992, diplomityön tein Tiehallinnolle pohjavesisuojauksista Vuosina toimin liikenne- ja viestintäministeriössä ylitarkastajana EU-tehtävissä. Väittelin tohtoriksi vuonna 2005 hiljaisista päällysteistä. Vuosina työskentelin DestiassaT&K ja Innovaatiopäällikkönä Huhtikuussa 2011 tulin Aalto-yliopistoon tietekniikan opettavaksi tutkijaksi Tulevaisuudessa haluaisin uusia haasteita

13 Vesi- ja ympäristötekniikan pääaine Professuurit Vesitekniikka Prof. Riku Vahala Prof. Harri Koivusalo Prof. Olli Varis

14 Vesi- ja ympäristötekniikka Opetusala Vesi on elämän perusedellytys. Ihminen ja elinkeinoelämä tarvitsevat vettä mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin. Kandivaiheessa vesi- ja ympäristötekniikan pääaineen opetusalana on vesivarojen käyttö ja hallinta. Maisterivaiheessa mukana on myös jätehuoltoa. Opetuksen sisältöalueita Sovellettu hydrologia, hydrauliikka, sovellettu limnologia, globaalit vesikysymykset, vesitaloudellinen suunnittelu, vesivaroihin kohdistuvien ympäristövaikutusten arviointi, vesirakenteet, maan kuivatus ja kastelu, talous- ja jätevesien puhdistusprosessit sekä vesijohtoja viemäriverkostojen hallintaan liittyvät kysymykset.

15 Vesi- ja ympäristötekniikan pääaineopiskelijoiden sivuaineita Yhdyskunta- ja kaup. suun. Liikenne- ja tietekniikka Georakentaminen Geoympäristötekniikka Geoinformatiikka Tuotantotalous Ympäristöoikeus LVI-tekniikka Kaukokartoitus Prosessi- ja energiat. aut. Energiatekniikka Biotekn. ja elintarviketekn. Koneensuunnittelu Prosessteknik(ÅA) Meteorologia (HY) Ympäristönsuojelutiede (HY) Kehitysmaatutkimus (HY) Kalatalous (HY) Limnologia (HY Rakentamistalous Systeemianalyysi (matematiikan laitos) Kemia Tietotekniikka (Ohjelmointi)

16 Vesi- ja ympäristötekniikan pääaineopiskelijoiden työllistyminen Runsaasti työmahdollisuuksia sekä kansainvälisesti että kotimaassa Työnantajina konsultit, kunnat, valtio, tutkimuslaitokset, laitetoimittajat, urakoitsijat Esimerkkejä: Kaupunkien vesilaitokset, kaupunkien tekninen johto, kaupunkisuunnitteluvirasto, suunnittelutoimistoja: (mm. Pöyry, FCG Suunnittelukeskus, Ramboll, Ecobio, WSPGroup, Tekla), Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, aluehallintovirastot, ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriö, YK, Kemira, Kemwater, YIT, patentti- ja rekisterihallinto, vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsingin Energia, Fortum (vesivoima), Sykli (ympäristöalan koulutuskeskus), Envimetria, Paperinkeräys, Itä-Uudenmaan jätehuolto, Tieto, Talokaivo, Ilmatieteenlaitos, Metalliyhtymä, Grundfors, Aalto-yliopisto ja muut yliopistot (myös ulkomailla)

17 Esimerkki VESYMP-DI:n urapolusta DI Olli-Matti Verta TKK:lle opiskelemaan 2000, Pääaine vesitalous (vesitekniikka) ja sivuaine ympäristöoikeus Opiskelujen aikana kesätöitä alueellisissa ympäristökeskuksissa DI:ksi 2006, diplomityö SYKEssä säännöstelyn kehittämisestä Vuosina SYKE, kehitysinsinööri Vuosina ympäristölupavirasto, esittelijä Vuosina Varsinais-Suomen ELY, vanhempi insinööri - säännöstelyn kehittäminen - tulvariskien hallinta - vesilain valvonta - kansainväliset tehtävät

18 Georakentamisen pääaine Professuurit Kalliorakentaminen Rak-32 Prof. Mikael Rinne Pohjarakennus- ja maamekaniikka Rak-50 Prof. Pauli Vepsäläinen Prof. Leena Korkiala-Tanttu Teknillinen geologia ja sovellettu geofysiikka Yhd-33 Prof. Jussi Leveinen

19 Pohjarakennus ja maamekaniikka Opetusala käsittelee: maa- ja vesirakentamista, rakenteiden perustamista, rakenteiden ja maan yhteistoimintaa sekä maarakenteiden toiminnan hallintaa ja toimivuuden arviointia ja mittausta yhdessä mallinnuksen kanssa

20 Pohjarakennus ja maamekaniikka Opetuksen sisältöalueita Pohjaolosuhteiden tulkinta pohjatutkimuksista, maan käyttäytyminen ja sen mekaaninen kuvaus (maamekaniikka) ja mallinnus mukaan lukien painuma-, vakavuus-, maanpaine-, vedenpainekysymykset Rakenteiden ja maan yhteistoiminta Veden liikkuminen maaperässä ja maarakenteissa Pohjarakentaminen eli kantavien rakenteiden perustaminen maan ja kallion varaan, maapohjan vahvistaminen, veden hallinta rakennus- ja käyttöaikana

21 Kalliorakentaminen Opetusala käsittelee: Kalliotilojen / tunneleiden suunnittelua ja rakenteiden mitoitusta Opetuksen sisältöalueita: Louhintatekniikka Räjäytystekniikka Kalliomekaniikka ym. geotieteet

22 Kaivostekniikka: European Mining Course (EMC) Opetuksen sisältöalueita: Kaivostekniikka, louhinta- ja räjäytystekniikka, kalliomekaniikka, geologia Kv. kiertokoulu, kesto 1 vuosi Sis. sekä pää- että sivuaineen Haku 3 v. kevät A!

23 Teknillinen geologia ja sovellettu geofysiikka Opetusala Koulutus käsittelee maa-, kallio- ja vesirakentamisen sekä vesihuollon kannalta merkittäviä geologisia rakenteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden mittausta ja mallinnusta. Opetuksen sisältöalueita Maa- ja kallioperän fysikaaliset ominaisuudet ja niiden vaihtelut Geologisten muodostumien rakenteen ja koostumuksen mallinnus Koostumus ja ympäristö- ja terveysriskien hallinnan kannalta Geologisissa muodostumissa tapahtuva veden liike ja aineen kulkeutuminen Ainetta rikkomattomat geofysikaaliset mittaukset

24 Georakentamisen pääaineopiskelijoiden sivuaineet YYT-tutkinto ( ) Rakennetekniikka n. 36 % Rakennusmateriaalit ja tuotanto n. 22 % Yhdyskunta- ja ympäristöteknikka n. 14 % Geoympäristötekniikka (ei enää olemassa) n. 11 % Rakentamistalous- ja talotekniikka n. 8 % Tuotantotalous n. 6 % Liikenne- ja tietekniikka n. 3 % Yhteensä 100 %

25 Georakentajien työnantajia Alan suunnittelutoimistot (Ramboll, WSP, Sito, Pöyry.) Rakennusalan yritykset (YIT, Skanska, Lemminkäinen ) Kaivokset (Talvivaara, Pyhäsalmi, Nordkalk, Yara ) Valtionyhtiöt (esim. Destia, VR-Yhtymä jne.) Valtion keskushallinto (esim. LVM, YM, Liikennevirasto, Trafi) Valtion aluehallinto (esim. ELY-keskukset, Maakuntaliitot) Kaupungit ja kuntayhtymät (esim. HSL, HKR, Espoo, Vantaa) Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset (esim. Aalto, AMK:t, VTT, GTK)

26 Esimerkki GEO-DI:n urapolusta Olen Kari-Matti Malmivaara, tutuille ja ystäville Ville Tulin TKK:lle opiskelemaan vuonna1992. Pääaineenani oli pohjarakennus- ja maamekaniikka ja sivuaineena teräsrakennetekniikka. Tein opiskeluaikana kesätöitä mm. rahan kuljetuksen, satamatyön ja monipuolisen rakentamisen parissa. Vuodesta 1997 vuoteen 2001 toimin yksityisyrittäjänä. Valmistuin DI:ksi vuonna DI-työn tein RHK:lle vuonna 2004 (Saven huokospainekäyttäytyminen ja tärinän mallintaminen).vuodesta 2001 vuoteen 2007 työskentelin Geomap Oy:ssä (avustava suunnittelija -> suunnittelija -> projektipäällikkö).vuodesta 2007 alkaen olen työskennellyt WSP Finland Oy:ssä, projektipäällikkö (2007->), geoyksikön päällikkö (2007->), kallioyksikön päällikkö(2010), ja varatoimialajohtaja(2010->). Tulevaisuudessa haluaisin saada geotekniikan arvostuksen ansaitsemalleen tasolle.

27 Pääaineen valinta (1) Insinööritieteiden korkeakoulussa on käytössä kahdenlaisia opintosuunnitelmia: Omia (työkalu) opintosuunnitelmia (omahops) Vahvistettavia moduulitasoisia opintosuunnitelmia (HOPS). Vahvistetussa HOPSissa: suoritettavaksi aiotut moduulit kerrotaan lomakkeella, jonka opiskelija ja opintohallinnon edustaja allekirjoittavat, ja jonka mukaan tutkinnon opinnot suoritetaan. vahvistetaan opiskelijan pää- ja sivuainevalinnat. laaditaan erikseen kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnosta, mutta sen voi halutessaan laatia myös kerralla molempien tutkintojen osalta.

28 Pääaineen valinta (2) Lomakkeet palautetaan suunnittelijalle tai koulutusohjelman kansliaan. Jos hakemuksen pää- tai sivuaineissa on tutkintorakenteesta poikkeavia moduuleja ja/tai moduulin sisältöjä, hakemukseen liitteenä olevat poikkeavat moduulirakenteet täytyy hyväksyttää professorilla ennen HOPS:in palauttamista. Opiskelijalla voi olla kerrallaan voimassa vain yksi vahvistettu HOPS. Mikäli opiskelija haluaa muuttaa vahvistettua opintosuunnitelmaansa, hänen tulee vahvistuttaa se uudelleen Alemman tutkinnon vahvistettu opintosuunnitelma täytyy palauttaa ennen osallistumista kandidaatin seminaariin. Ylemmän tutkinnon vahvistettu opintosuunnitelma täytyy palauttaa viimeistään ennen diplomityön aiheen anomista.

29 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op

30 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op

31 Jatkotutkinnot

32 Haetaan opiskelijatuutoreita lukuvuodeksi Opiskelijatuutori on mielellään 3. vuoden opiskelija ja läsnäoleva lukuvuonna Tuutoroinnin työmäärä on noin 20 tuntia ja opiskelijatuutor saa työstään keväällä kertakorvauksena 200. Opinto- ja opiskelijapalvelut järjestää opiskelijatuutoreille koulutuksen elokuussa. Jos tehtävä kiinnostavaa Sinua, ota yhteyttä mahdollisimman pian, viimeistään pe 20.5.Tuutorit valitaan Rakennusinsinöörikillan opintovastaava: Anni Voutilainen

33 Opiskelijatuutorin tehtävät toimia yhteyshenkilönä opiskelijan ja opettajatuutorin välillä kutsua opiskelijat ryhmätapaamisiin, syyslukukaudella vähintään kaksi kertaa osallistua tuutorryhmätapaamisiin ja opiskelijan toivoessa myös henkilökohtaiseen tapaamiseen opastaa opiskelijaa omahopsin teossa raportoida tuutoroinnin toteutumisesta: opiskelijatuutoreille maksetaan kevätlukukaudella palkkio, jonka saa kun palauttaa opintoneuvojalle raportin (n. 1 A4) siitä miten tuutorointi on sujunut ja kuinka aktiivisesti siihen on osallistuttu.