-liike on ihmisen muotoinen. Nuorten mediapaja. Sirpa Pietikäinen puolustaa kansalaisyhteiskuntaa Avoimet setlementtiopinnot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "-liike on ihmisen muotoinen. Nuorten mediapaja. Sirpa Pietikäinen puolustaa kansalaisyhteiskuntaa Avoimet setlementtiopinnot"

Transkriptio

1 -liike on ihmisen muotoinen Nuorten mediapaja Sirpa Pietikäinen puolustaa kansalaisyhteiskuntaa Avoimet setlementtiopinnot

2 2 13 Setlementtiliitto [ pääkirjoitus ] Tehdään unelmista totta Piste projekteille Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puolustaa kansalaisyhteiskuntaa [ liikkeessä ] Huvikseen opiskelusta isot hyödyt Jyri Manninen Setlementtiväki opintiellä Avoimista setlementtiopinnoista uutta innostusta Mediapajassa luodaan uutta Jyränkölän mediatyöpaja merkitsee nuorille ponnahduslautaa työelämään Mun talous -hanke kehittää nuorten talousosaamista [ tässä ja nyt ] Ajankohtaista setlementtikentältä ja muualta Kansalaisraadit ja setlementtityö Irene Roivainen Kotikorttelissa eletään kuin kylässä Asukkaat mukana Kalasataman Kotikorttelin suunnittelussa [ keskeltä kenttää ] Toiveissa suomalainen ystävä Kulttuurikerhon maahanmuuttajatytöt kutsuivat äitinsä äitienpäiväkahville [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, Kansalaisvaikuttaminen. Helka Körkkö, Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti Oy. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna N e v e n a E k o s a l l i s t u i J y r ä n k ö l ä n n u o r t e n m e d i a p a j a a n K u v a J y r k i L u u k k o n e n Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

3 [pääkirjoitus] Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) Helsinki V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen p T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen p M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala p U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov p Tehdään unelmista totta Kesäkuun ensimmäisellä viikolla piirrettiin setlementtiliikkeen isoa kuvaa eurooppalaisesta näkökulmasta. Suomen Setlementtiliiton kunniapuheenjohtaja presidentti Tarja Halonen oli pääpuhujana Euroopan parlamentissa Brysselissä järjestetyssä seminaarissa, jonka teemana oli Ovatko yhdenvertaisuus ja voimaantuminen vain EU-unelmia? Seminaarissa ja sen jälkeisessä keskustelussa piirtyy näkyviin Eurooppa, jonka haasteet ja ongelmat ovat samat maasta toiseen. Päällimmäisinä yksityistymisen ja piittaamattomuuden kierre, sosiaalista pääomaa syövä eriarvoisuus, kansalaisten kasvava epäluottamus puoluepolitiikkaa kohtaan sekä kasvava huoli maanosamme työttömistä nuorista. Ihmisten tyytymättömyys ja pettymys purkautuvat etenkin kaupunkien lähiöalueilla tavoilla, joita on vaikea hallita. Näiden purkausten juuret ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa. Syyllisiksi ei sovi leimata autoja polttavia nuoria vaan yhteiskunnat, joihin näillä nuorilla ei ole ollut pääsyä, eikä ehkä edes heidän vanhemmillaan. Yhteinen huolemme on myös se, että siellä missä pulmia näyttää olevan eniten, ihmisten kyky organisoitua on kaikkein heikoin. Yhteisöjen rakentajia, osallisuuden vahvistajia, innostajia ja sosiaalisen reformin vaatijoita tarvitaan kipeästi. Tämä on meidän haasteemme. Tätä varten setlementtiliike on olemassa Suomessa ja maailmalla. Setlementtiliike on saanut Nobelin rauhanpalkinnon kaksi kertaa. EU sai sen viime vuonna. Kaikista vaikeuksistaan huolimatta Euroopan Unioni on nähtävä rauhaa ja vakautta luovana yhteistyösopimuksena. Meidän pitää toimia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti sillä kokemuksella ja viisaudella, jonka liikkeemme historia, nykyisyys ja oma ihmisyytemme meille osoittavat. P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2013 issn Voimaannuttavia kesäpäiviä. Tehdään niiden jälkeen unelmista totta omissa arkisissa yhteisöissämme. P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

5 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n k u v a E P P P h o t o Piste projekteille Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisestä kansalaisten toimintaa hankaloitetaan, kun ostoyhteiskunnaksi muuttuneessa Suomessa kaikki muutetaan projekteiksi. Bryssel Europarlamentaarikko ja kansanedustaja Sirpa Pietikäistä (kok) huolestuttaa kansalaisjärjestöjen rahoituksen tämän hetkinen tila. Rahatalouden siirtäminen järjestöpuolelle on johtanut järjestöshoppailuun, jolla vaikeutetaan järjestöjen toimintaa. Julkista rahoitusta myönnetään nykyään pääasiassa vain lyhytkestoisille projekteille. Rahankäytön kuvitellaan tehostuvan, kun kaikki muutetaan projekteiksi. Oikeasti rahaa käytetään äärimmäisen tehottomasti, koska ihmisten aika menee projektien suunnitteluun, anomusten tekemiseen ja vastausten odottamiseen. Kohtuutonta on myös epävarmuus, jossa ihmiset joutuvat elämään jännittäessään tietoa töiden jatkumisesta, Pietikäinen sanoo. Pitkän järjestötaustan omaava Pietikäinen ei pidä projektikäytäntöä tarkoituksenmukaisena siitäkään syystä, että kansalaisjärjestöt tekevät usein työtä, joka tiedetään hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Kyse ei ole satunnaisesta keikasta, jossa on alku ja loppu, vaan ihmisten tarpeisiin vastaamisesta. Jotta kansalaisjärjestöjen rahoitus pystyttäisiin takaamaan, Pietikäisen mielestä niiden rooli muun muassa julkiseen sektoriin tulisi määritellä. Sen jälkeen voitaisiin arvioida, onko kyseessä sellainen toiminta, jota halutaan tukea yhteisöllisesti. Jos rahalliseen tukeen päädytään, järjestölle kannattaisi antaa useamman vuoden ylirahoitus. Näin projektien valmisteluun menevä aika pystyttäisiin käyttämään ihmisten kohtaamiseen ja auttamiseen. Isoa säästöä syntyisi myös siitä, että projektianomuksia käsittelevät virkamiehet vapautuisivat tekemään jotakin muuta, Pietikäinen sanoo. Mystinen usko kilpailuttamiseen Pietikäinen haluaisi puuttua myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamiseen, jossa laatuun panostavat järjestöt ovat tunnetusti heikoilla. En käsitä, mistä meihin on tullut tämä kummallinen ja mystinen usko kilpailuttamisen autuaaksi tekevään voimaan. Yleisesti tiedetään, että siitä on melkein poikkeuksetta huonoja kokemuksia, joista esimerkkejä ovat muun muassa kehitysvammaisten asuminen, ikäihmisten asumispalvelut ja diabeetikoiden kuntoutus- ja kurssipalvelut. Virallisen selityksen mukaan kilpailuttamista suositaan, jotta saadaan parempaa laatua parempaan hintaan, ja koska EU niin vaatii. Kumpikaan ei ole Pietikäisen mukaan totta. Kilpailuttaminen on hyvin suomalainen piirre, sillä olemme 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

6 Kilpailuttaminen on hyvin suomalainen piirre. Olemme Euroopan eniten kilpailuttavia yhteiskuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä yleishyödyllisten palvelujen osalta. >>> Euroopan eniten kilpailuttavia yhteiskuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä yleishyödyllisten palvelujen osalta. Minusta nyt olisi aika ottaa lusikka kauniisti käteen, ja miettiä, missä on sellaista markkinaa, jossa meidän kannattaa kilpailuttaa. Keskusteluun pitää saada mukaan myös kolmannen sektorin rooli ei-kaupallisena palvelun tarjoajana, ja miettiä sitä kolmannen sektorin roolia, jossa voimme tehdä mainiosti suorapalvelusopimuksia EU:n tai kenenkään muun estämättä. Pietikäisen mukaan aiheeseen liittyy vielä valtiontukisäännökset, joita meillä on tulkittu tiukasti, kun on katsottu, voidaanko jotakin toimintaa tukea ja myös hoitaa. Kyllä voidaan, vaikka tulkinta on ollut, että ei voida. Näin tukia on jätetty antamatta ja palveluita ostamatta. 6 Kohtaamisia on hankala hinnoitella Pietikäisestä on tärkeää puuttua myös tapaan, jolla julkisia palveluita leikataan siltä osin kuin kolmas sektori hoitaa niitä. Hänestä kansalaisjärjestöillä pitää olla oikeus toimia palvelukentällä ilman että, sitä väärinkäytetään. Kolmannen sektorin palveluiden on tarkoitus olla lisä olemassa olevaan palvelutarjontaan, ei korvata niitä. Julkisella puolella ajatellaan kuitenkin helposti, että hienoa jos kansalaisjärjestöt auttavat ihmisiä kriiseissä, ulkoiluttavat liikuntarajoitteisia ja kotouttavat maahanmuuttajia. Näin kunnan ei tarvitse hoitaa näitä tehtäviä. Pietikäinen ei epäile, etteikö julkiselta ja yksityiseltä puolelta ostettu palvelu voi olla hyvää. Siitä huolimatta hän on sitä mieltä, että julkisen sektorin palvelun ja toisaalta järjestöjen harjoittaman sosiaalisen talouden sisällöt kaipaavat määrittelyä. Järjestöissä, kuten Setlementtiliitossa työskentelee ihmisiä, jotka ovat äärimmäisen sitoutuneita työhönsä. Apu, jota heiltä saadaan, on kohtaavaa. Näin avun tarvitsija saan kokemuksen siitä, että joku on kiinnostunut siitä, mitä minä ajattelen, mitä tunnen ja miten minä voin. Se on niin merkityksellistä, että sen hoitavaa vaikutusta on vaikea pukea sanoiksi saati sitten euroiksi. Hyödykettä vai haitaketta? Kaiken projektisoiminen liittyy Sirpa Pietikäisestä siihen, että taloudessa ymmärretään nykyään vain rahatalous. Yksin raha huomioidaan muun muassa bruttokansantuotteenkin laskemisessa. Näin ulkopuolelle jää suuri määrä tuottavaa työtä, kuten vapaaehtoistyö, jossa ulkoilutetaan ikäihmisiä, tuetaan elämässä vaikeuksiin joutuneita, jeesataan naapuria remontissa tai hoidetaan tuttavan lapsia, Pietikäinen sanoo. Hänestä on nurinkurista, että samaan aikaan bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan työ, joka tuottaa tekijälleen kyllä palkkaa, mutta joka on yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta tuottamatonta haitaketta. - Esimerkkinä jätefirma, joka kippaa jätteet luontoon sen sijaan, että hoitaisi ne ympäristön kannalta asiallisesti. Sama koskee Talvivaaran toimintaa. Jokainen voi miettiä, onko kyseessä tuottava työ vai haitake. Minulle itselleni työ on työtä vain silloin, kun siitä syntyy haitakkeen sijaan hyödykettä, Pietikäinen sanoo. Rahatalouden ylivalta näkyy Pietikäisestä myös verokeskustelussa, jossa on korostunut ajattelu, jonka mukaan kaiken pitäisi olla rahatalouden piirissä. Verovapauksia on otettu pois muun muassa kolmannen sektorin yhdistyksiltä, jossa ihmiset ovat antaneet ilmaiseksi oman työpanoksena hyötymättä siitä taloudellisesti mitenkään. Verolle panolla on uhattu myös kansalaisten palvelujen vaihtamiseen perustuvaa aikapankkitoimintaa, jota on syytetty veronkierrosta. Ajattelussamme menee jokin pahasti pieleen, jos ihmisten halussa auttaa toinen toisiaan kohtaan nähdään veronkiertoa. Niinhän on tehty kautta maailman sivu. Sodanjälkeisessä Suomessa tuskin olisi valmistunut montaakaan rintamamiestaloa ilman talkooapua. Nehän nousivat niin, että porukka meni vuorollaan yhden luo, ja kun talo saatiin valmiiksi, yhdessä siirryttiin seuraavaan kohteeseen, kunnes kaikilla oli kotinsa. Pietikäisen mielestä kutistamme itsemme ostoavuttomuuteen, jos rahatalous siirretään joka paikkaan. Äärimmilleen vietynä tämä tarkoittaa sitä, että minun pitäisi saada äitini ja mieheni maksamaan minulle palkkaa ja verot päälle, kun valmistan heille seuraavan viikon ruuat valmiiksi. Vastaavasti ukkoni kuuluisi saada palkkaa pihan siivoamisesta, mutta mikä on hänen työnsä hinta? Pitääkö siitä maksaa vero? S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

7 [liikkeessä] Huvikseen isot opiskelusta hyödyt Setlementtiliiton opinto- ja kulttuuritoiminnan tavoitteena on edistää ihmisten osallisuutta, hyvinvointia, aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan eheyttä. Liitto on tavoitteineen asian ytimessä, sillä tutkimusten mukaan vapaan sivistystyön opinnot edistävät juuri näitä asioita. Koulutuksen tuottamia hyötyjä arvioidaan yleensä perus- ja ammatillisen koulutuksen osalta ja kovilla mittareilla (tutkinnot, työllistyminen, palkkataso, verotulojen kasvu, koulutustason nousu). Aikuisista suomalaisista kuitenkin suuri osa, eli lähes miljoona henkilöä opiskelee vuosittain myös omaehtoisesti eli huvikseen, harrastusmielessä tai kanssaihmisiä tavatakseen. Ei siis hampaat irvessä omaa, Suomen tai Euroopan taloudellista kilpailukykyä lisätäkseen. Mutta mitä hyötyä tällaisesta omaehtoisesta aikuisopiskelusta on? Vuonna 2007 kysymys esitettiin yhteensä 1744 suomalaiselle, jotka olivat vuoden aikana opiskelleet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, joita ovat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Sama kysymys on tänä vuonna esitetty eurooppalaiselle kymmenessä maassa. Tämän BeLL-tutkimuksen (Benefits of Lifelong Learning) tavoitteena on toistaa Suomessa tehty aikaisempi tutkimus ja koota sen verran iso aineisto, että tuloksia uskoisivat myös kuntapäättäjät ja koulutuspoliitikot Orivedellä, Helsingissä ja Brysselissä. Tavoitteena on arvioida, mitä hyötyjä ei-ammatillisesta aikuisopiskelusta on. Kyseessä on ns. wider benefits -tutkimus. Siinä paikannetaan niitä koulutuksen ja opiskelun laajempia vaikutuksia, jotka jäävät yleensä tavanomaisten oppimistulosten arvioinnin ja vaikuttavuustarkastelujen ulkopuolelle. Opiskelun hyötyinä nousevat kärkeen ennakkotulosten mukaan seuraavat: opiskelumotivaation ja aikuiskoulutuksen koetun merkityksen lisääntyminen, sosiaalinen vuorovaikutus, suvaitsevaisuuden lisääntyminen ja yleensä elämänlaadun ja itsetunnon kehittyminen. Opiskelulla on myös yhteiskunnallista merkitystä. Kun ihmisten elämänsisältö ja -laatu, henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä arjessa ja työssä jaksaminen lisääntyvät, sillä on heijastusvaikutuksia perheiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Vaikutukset heijastuvat laajemmin myös yhteiskunnan tasolle, esimerkiksi vähentyneinä sosiaali ja terveysmenoina. Vapaan sivistystyön opinnoissa toteutettavat elinikäisen oppimisen periaatteet lisäävät merkittävästi myös valmiuksia halki elämän jatkuvaan uuden oppimiseen. Vastaajista 72% ilmoittaa opiskelun lisänneen todennäköisyyttä osallistua vapaaehtoistyöhön, joten merkittävää on myös kansalaisyhteiskunnan kehittymistä tukevan aktiivisen kansalaisuuden taitojen kehittyminen. Kirjoittaja Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa Lisää aiheesta: Manninen, J. & Luukannel, S Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Helsinki: VSY laajuudelta.html 7 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

8 opin k u v a J a r i K u r v i n e n v a s t a v a l o S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

9 t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n Setlementtiväki tiellä Vuoden alussa käynnistyneet Avoimet setlementtiopinnot ovat vahvistaneet setlementtien työntekijöiden halua sitoutua setlementtiliikkeeseen. Rovaniemi Kolmiosainen opintokokonaisuus syntyi vastauksena Setlementtiliiton opinto- ja kulttuuritoiminnan toimialajohtajan Pirkko Ruuskanen- Parrukosken tekemään kyselyyn. Hän selvitti, onko setlementtien työntekijöiden mielestä tällaisille opinnoille tarvetta, mitä opintojen pitäisi sisältää, ja ovatko ihmiset valmiit lähtemään mukaan. Tarvetta löytyi, ja uudenlainen opinto-ohjelma syntyi Rovala-Opiston, Pohjola-opiston ja Suomen Setlementtiliiton yhteistyönä. Yksi opintojen ideoijista on Rovala-Opiston rehtori Merja Ojalammi, joka vastaa seuraavassa opintoihin liittyviin kysymyksiin. Merja Ojalammi (Kuva: Hannu Räsänen) Kenelle Avoimet setlementtiopinnot on suunnattu? Kaikille kiinnostuneille. Tarvetta opintoihin on, sillä uusia työntekijöitä ja vapaaehtoisia tulee setlementteihin jatkuvasti. On myös ihmisiä, jotka ovat läheisesti mukana setlementtitoiminnassa esimerkiksi luottamushenkilöinä. Tervetulleita ovat myös Rovala-Opiston ja Pohjola-opiston opiskelijat, jotka voivat valita setlementtiopintojen osia valinnaisaineeksi. Opintojen on tarkoitus kertoa setlementtiin töihin tuleville tai vähän aikaa setlementissä töissä olleille, millaiseen paikkaan he ovat tulleet tai ovat tulossa. Koulutuksessa voi vahvistaa ja päivittää myös aikaisempia tietojaan. On myös voimaannuttavaa, kun saa tavata toisten setlementtien työntekijöitä. 9 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

10 >>> Mihin setlementtiopinnoilla pyritään? Pidämme tärkeänä tehdä setlementtiarvoja ja -ideologiaa tunnetuksi paitsi suhteessa ulkomaailmaan myös sisälle päin. Opinnoissa keskitytään muun muassa siihen, mitä tarkoittaa setlementti ja mitä merkitsee setlementtityöntekijänä oleminen. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä edes niille, jotka ovat olleet liikkeessä pitkään mukana. Kaksi koulutusjaksoa on takanapäin. Millaista palautetta olette saaneet? Erinomaista. Kiitosta on tullut erityisesti kokonaisuudesta. Samoin kiitosta ovat saaneet opetuksen tukena käytetyt toiminnalliset menetelmät. Niitä olivat ensimmäisessä koulutusosiossa esimerkiksi erilaisista ihmisistä koostuva elävä kirjasto sekä draamapedagogiikkaan liittyvä historiallinen paneeli. Näitä menetelmiä on mahdollista hyödyntää omassa työssään. Mikä on keskeistä setlementtityössä? Ydin on kahden ihmisen kohtaamisessa. Setlementeissä pystytään rakentamaan nopeasti palveluita vastaamaan yhteiskunnassa ilmenneisiin tarpeisiin ja ilmiöihin. Kohtaamme ihmisen mutkattomammin näissä tilanteissa kuin mitä tehdään byrokraattisissa kiemuroissa. Setlementtityöntekijöiden kouluttaminen oli tauolla Viittakiven opiston lakkauttamisen jälkeen. Mitä sanoisit niille ihmisille, jotka haikailevat Hauhon maalaismaisemissa sijainneen Viittakiven henkeä ja mahtavia maisemia? Nyt käynnistyneet avoimet setlementtiopinnot ovat syntyneet pitkän suunnittelun tuloksena, keskeisenä ajatuksena on mietitty muun muassa setlementtiliikkeen yhteistä ns. Human Resource Centeriä, jossa olisi mukana toimijoina kansanopistojen lisäksi setlementtikansalaisopistoja. Tämä kehitystyö jatkuu. Setlementtityötä tarvitaan, sille on tilausta ja niin tarvitaan myös setlementtityöntekijöitä, joiden on jaksettava usein vähenevin resurssein tehdä vaativaa, mutta todella antoisaa työtä. Tarvitaan siis ajanmukaistuneita opintoja ja voimaantumista, joihin nyt yritämme vastata. Koulutushankkeessa on mukana Rovaniemen setlementin Rovala- Opisto, Oulun Seudun Setlementin Pohjola opisto ja Setlementtiliitto. Miten yhteistyönne käynnistyi? Haimme Pohjola-opiston kanssa kolme vuotta sitten yhteistä rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä Pohjois- Suomen kansanopistojen rakenteellisen kehittämisen PORO-hankkeelle. Siinä yhteydessä lähdimme miettimään, mitä yhteistä voisimme tehdä Setlementtiliiton kanssa. Taustalla oli myös arvopohjan esiin tuominen ja vahvistaminen uudelleen haettavia vapaan sivistystyön ylläpitämislupia ajatellen. Mihin suuntaan setlementtiopintoja on tarkoitus kehittää? Tähän saamme toivottavasti mahdollisimman paljon osallistujilta kehittämisajatuksia ja myös setlementeiltä toiveita. Myös näiden opintojen tulee liikkua ajassa, kuten meidän kaikkien työn ja yleisesti setlementtien toiminnan. Setleme Tuula Rajala, Päivi Vauto ja Marja Paloste, mitä lähdit hakemaan Avoimista setlementtiopinnoista, ja mitä tunnet saaneesi? 10 Viittakivi oli viehättävä paikka, mutta aika ja haasteet ovat muuttuneet. Tänä päivänä ei ole kovin helppo toimia keskellä ei mitään. Keskellä tai lähellä kaupunkia sijaitsevat opistot menestyvät nykypäivänä helpommin S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

11 ntti näkyi ja kuului Asukasisännöitsijä Tuula Rajala, S-Asunnot Setlementtiliitto, Helsinki Sain pienen siemenen setlementtityöhön Viittakiven opistosta, jossa kävin aikoinaan muutaman kerran. Se oli hieno paikka, ja paikan henki oli ihana. Kun aloitin kaksi vuotta sitten asukasisännöitsijänä, en ymmärtänyt lainkaan, mistä kaikesta setlementtityössä on kysymys. Osallistuin Setlementti näkyy ja kuuluu -osioon ymmärtääkseni paremmin kokonaisuutta. Minusta oli hienoa, että paikalla oli kokemusasiantuntijoita, joita saimme haastatella. Heille saattoi esittää uskaliaitakin kysymyksiä, mikä oli minusta mahtavaa. Paikalla oli muun muassa romaninainen, jonka kanssa minulla syntyi hyvä keskustelu siitä, mitä on olla erilainen kun kuitenkin haluaisi toisaalta olla samanlainen. Elävässä kirjastossa syntyi tunne, että olemme erilaisuudesta huolimatta kaikki samaa porukkaa. Käsitykseni setlementtityöstä vahvistui kurssin ansiosta. Olen tiennyt, että tätä työtä tehdään ympäri maailmaa. Silti vasta toisten setlementtityön tekijöiden tapaaminen sai minut tajuamaan konkreettisesti, miten laajasta liikkeestä on kysymys. Setlementtityötä tehdään meilläkin Rovaniemeä myöten. Kyläkeskuksen vastaava ohjaaja Päivi Vauto, Vaasan Setlementti Lähdin koulutukseen syventääkseni tietojani setlementtiliikkeestä ja -työstä. Sosionomi-koulutukseni antaa pohjan työlleni, johon kuuluu päivätoiminnan järjestämistä seniori-ikäisille ja pitkäaikaistyöttömille. Olen todennut työtä tehdessäni, kuten jo aikaisemmin Vaasan Setlementin tyttötyössä, että setlementtityö on erilaista kuin mikään muu työ. Liikkeen tunnuslause Ihmisten keskellä, ihmisten kesken kertoo lyhyesti, mistä on kysymys. Tästä ajattelusta lähdin hakemaan lisää tietoa ja myös sain sitä. Ensimmäinen koulutusjakso antoi hyvän kuvan siitä mitä setlementtityö on tänä päivänä, mitä se on ollut aikaisemmin, ja mistä kaikki on lähtenyt. Tieto lisäsi ymmärrystäni setlementtityön 11 luonteesta. Tunsin myös, että olen työssäni oikeilla jäljillä, ja se vahvisti minua työntekijänä. Meillä oli työpaikallani juuri hyvät keskustelut siitä, millaisia vanhainkoteja Suomessa on 10 vuoden päästä. Eräs seniorimies totesi, että kaipa meille robotit vaipatkin vaihtaa. Vuorovaikutusta ja ihmisen kosketusta ei tulevaisuudessa enää ole, vaikka eihän sitä ole nykyäänkään. Tällaisen kehityksen vastustamiseksi pitäisi nousta barrikadeille. Koulutus vahvisti ajatustani siitä, miten tärkeää on ottaa kaikenlaiset ihmiset avoimesti vastaan ja kohdata heidät samanarvoisina. Setlementtityö on työtä, jota voi tehdä hyvällä omalla tunnolla. Aamulla pystyy katsomaan itseään peilistä ennen kuin lähtee töihin. Koulutuspäällikkö Marja Paloste, Oulun Seudun Setlementti Kun aloitin viisi vuotta sitten Pohjola-opistossa, minulla ei ollut pitkään aikaan käsitystä siitä, mitä setlementti tarkoittaa, tai mistä setlementtityössä on kyse. Matkan varrella nämä asiat ovat jonkin verran hahmottuneet. Kaipasin kuitenkin laajempaa näkökulmaa setlementtiin, ja siksi lähdin koulutukseen. Minulla ei ollut etukäteen suuria odotuksia. Koulutuksen sisältö oli myönteinen yllätys, ja olin ensimmäiseen osioon erittäin tyytyväinen. Koulutuksen jälkeen jäin pohtimaan kahta asiaa. Toinen oli Elävä kirjasto, jonka ihmiset edustivat monenlaista elämän kirjoa. Heidän kohtaamisensa kosketti. Toinen mieleen erityisesti jäänyt asia liittyy liikkeen historiaan. Olin tiennyt jollain tavalla aikaisemminkin, miten hienosta liikkeestä on kyse. Tämä käsitys syveni, kun kuulin liikkeen historiasta: miten pitkään tätä työtä on tehty, miten hienosti työ on mukautettu erilaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin, ja miten hyvin setlementtityö istuu tähän päivään. Tieto kaikesta tästä pysäytti. 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

12 Mediapajassa Jyränkölän mediapaja on nuorille ponnahduslauta työelämään ja paikka hioa omaa osaamistaan. Samalla se on yksi tapa toteuttaa vuodenvaihteessa voimaantullutta nuorisotakuuta. Mediapajan täydestä fläppitaulusta voi päätellä, että täällä tehdään rivakasti töitä. Tiistaiaamuisin taulun edessä jaetaan viikon työt ja torstaisin vuorossa on katselmus, jossa käydään läpi keskeneräiset työt ja annetaan palautetta. Nuorilla on valtavasti taitoa ja osaamista, jota he voivat hyödyntää oikeissa työtehtävissä, kertoo koulutussuunnittelija Mikko Kallio, joka on yksi pajan kolmesta ohjaajasta. Tehtävää riittää, sillä mediapaja toimii Heinolan kansalaisopiston ja Jyränkölän Setlementin hovikuvaajana, suunnittelee mainosjulisteita, tekee esittelyvideoita ja ylläpitää opiston nettisivuja. Paikallisille yrittäjille nuoret ovat suunnitelleet mainoksia, ja tietysti mediapajassa tehdään myös luovia kokeiluja. Lisäksi osa nuorista on apuohjaajina kansalaisopiston Mediapaja-kursseilla. Kolme vuotta sitten aloittaneessa mediapajassa on tähän mennessä ollut kuutisenkym- mentä vuotiasta nuorta. Alussa Jyränkölän Setlementti pyöritti Heinolan kansalaisopiston alaisuudessa toimivaa pajaa omin varoin. Tälle vuodelle rahoitusta on saatu Uudenmaan Elykeskukselta. Mediapaja on yksi tapa toteuttaa vuodenvaihteessa voimaantullutta nuorisotakuuta. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta nuorelle tarjotaan työtä, opiskelupaikkaa tai esimerkiksi työpajamahdollisuutta tai kuntoutusta. Takuu koskee jokaista alle 25-vuotiasta ja niitä alle 30-vuotiaita, jotka ovat vastavalmistuneita. Vapautta ja vastuuta Mikko Kallio kuvailee Jyränkölän mediapajaa vaativaksi työpajaksi ja ymmärtäväksi työyksiköksi. Hakijat valitaan haastattelun ja taitojen perusteella. Noin puolella nuorista on kokemusta videoinnista ja valokuvaamisesta. Tärkeintä on kuitenkin motivaatio ja halu oppia. Kuva vasemmalla: Koulutussuunnittelija Mikko Kallio kuvaa mediapajaa sisällöltään vaativaksi. Kuva alla: Ääniteknologiasta kiinnostunut Mikko Saarela pääsi kokeilemaan taitojaan säveltämällä musiikin esittelyvideoon S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

13 luodaan uutta t e k s t i U L L A S A I K K O N E N, k u v a t J Y R K I L U U K K O N E N Heinola 13 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

14 ...mediapaja... >>> Kansalaisopiston tiloihin asettuneessa mediapajassa on keskittynyt tunnelma, kun porukka istuu töihinsä syventyneenä. Nuorilla on käytössään kolmetoista tietokonetta, kolme kameraa ja kaksi videokameraa. Editoinnissa ja kuvankäsittelyssä käytetään lisäksi maksullisia ohjelmistopaketteja sekä Linuxin ilmaisia vastineita. Jotkut nuorista tekevät töitä omilla läppäreillään. Aika mukavasti pärjätään tälläkin kalustolla. Jos ei muuten, niin ruuhka-aikana vuorotellen, Kallio nyökyttelee tyytyväisenä. Mediapajassa työskennellään ryhmissä, koska yksi avainsana on vertaisoppiminen. Perinteisen opettajaoppilas asetelman sijasta nuoria ohjataan ja kannustetaan toteuttamaan tietotaitojaan persoonallisella tavalla. Vapauden kautta nuoret oppivat vastuuta. Tärkeintä on hyväksytyksi ja kuulluksi tuleminen. Kallion mukaan mediapajan käyneistä arviolta puolet saa opiskelupaikan alalta S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

15 Inspiraatiota työhön Valokuvausta ja akryylimaalausta harrastava heinolalainen Nevena Ek, 19, on hakenut Järvenpään ammattiopiston AV-viestintään, mutta vielä ei ole tärpännyt. Jäätyään työttömäksi hän päätti hakea mediapajaan, koska pitää sitä hyvänä polkuna alalle. Olen saanut mediapajasta inspiraatiota ja materiaalia omaan portfoliooni, hän kertoo. Pääpaino on ollut valokuvauksessa ja kuvamanipulaatiossa. Työn alla on surrealistinen valokuvaprojekti Alice in Wonderland, jota Nevena kehitteli jo ennen mediapajan aloittamista. Valmiina on nyt neljä kohtausta noin kymmenen kohtauksen kuvasarjasta. Tässä projektissa saa oikeasti rikkoa rajoja eikä tarvitse ajatella realistisesti siis kerrassaan hyvää harjoittelua, hän sanoo ja esittelee kuvasarjan lähtökuvaa, joka on rakennettu yli sadasta eri kuvasta. Noin kuukausi sitten Nevena sai valmiiksi valokuvasarjan, jonka teemana oli 1950-luku. Lisäksi hän on muun muassa tehnyt mainosjulisteita Aistien tila -projektiin. Ensimmäisellä mediapajan työkeikallaan hän meni Heinolan torille kuvaamaan joulupukkia. Veikkaan, että mainonnassa ja markkinoinnissa olisi taidoilleni käyttöä. Tv-työ kiinnostaa myös. Joulukuussa alkanut mediapajajakso päättyy juhannuksena. Sen jälkeen Nevena muuttaa Keravalle ja aikoo hakea Järvenpään ammattiopiston lisäksi myös teatterikorkeakouluun. Tykkään olla kameran takana luomassa todellisuutta tai kameran edessä toteuttamassa sitä. Joka päivä oppii uutta Lahtelaisen Mikko Saarelan, 20, mielestä mediapaja antaa hyvän väylän kerätä työkokemusta. Hän suoritti Jyränkölässä siviilipalveluksen äänimiehenä ja keskittyy nyt mediapajan videoryhmässä äänitekniikkaan ja musiikin tekemiseen. Tuntuu hienolta, kun mediapaja antaa puitteet luoda omia juttuja. Ilmapiiri on täällä yhtaikaa rento, keskittynyt ja aikaansaava. Ääniteknologia alkoi kiinnostaa musiikkia harrastavaa Mikkoa jo lukiossa. Hän opetteli kirjoista äänitekniikkaa ja musiikkiteknologiaa ja äänitti tekemäänsä musiikkia. Mediapajassa Mikko on monen muun työn ohella säveltänyt musiikin esittelyvideoon, joka työllistää Tie auki -projektin nuoria. Hän huolehti itse myös musiikin toteutuksesta soittamalla kitaraa, bassoa, rumpuja ja pianoa. Erityisen mieleinen työtehtävä oli Jyränkölän juhlasalissa esitetty, paljon musiikkia sisältänyt näytelmä, jonka äänentoisto oli hänen vastuullaan. Parasta on se, että mediapajassa oppii päivittäin jotakin uutta. Tiukat deadlinet lisäävät motivaatiota ja pitävät työt hyvässä vauhdissa. Paraikaa nuoret suunnittelevat Jyränkölään Aistien tilaa eli oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Mikko kokoaa Runoaisti-tilaan äänimaisemaa, joka koostuu lintujen laulusta, tuulen huminasta ja muista luontoäänistä. Puolentoista vuoden aikana mediapajassa tehdyt työt täydentävät mukavasti CV:tä ja auttavat varmasti työllistymisessä. Kiikarissa on äänialan opiskelupaikka sekä äänisuunnittelijan työ teatterissa tai levy-yhtiössä. 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

16 k u v a I n g a W i r é n / v a s t a v a l o Rahaan ja kuluttamiseen liittyy varsinkin nuorena monenlaisia tunteita, ahdistusta, iloa ja vallantunteita. Setlementtiliiton koordinoiman Mun talous -hankkeen avulla pyritään parantamaan nuorten talousosaamista, jotta kuluttaminen ei riistäytyisi nuorilla käsistä S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

17 t e k s t i h e t a m u l a r i Mun talous -hanke kehittää nuorten talousosaamista Setlementtiliitto Petri Luukkaisen dokumenttielokuvassa Tavarataivas (2012) kuvataan parikymppistä nuorta miestä, joka on purkanut jätetyksi tulemisen tunteensa kuluttamiseen. Päähenkilö Petri ostaa tavaroita luottorajaansa saakka, kunnes tavarapaljous alkaa lopulta ahdistaa. Tavarat suljetaan varastoon, josta Petri noutaa takaisin ainoastaan yhden esineen päivässä. Tätä jatkuu vuoden ajan. Tavarataivas on ollut kevään puhutuimpia kotimaisia elokuvia. Miksi näin, projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi? Viime vuosikymmeninä Suomessa on siirrytty jo niin vahvaan ylikuluttamiseen, että se synnyttää vastareaktioita sekä kyseenalaistamista. Tavarataivas tarjosi mahdollisuuden tarkastella radikaalia kyseenalaistamista hyvin henkilökohtaisella tasolla. Pinjan mukaan elokuva haastaa mainosmaailman usein viestittämän sanoman siitä, että 17 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

18 ...Mun Talous... >>> tavarat toisivat mukanaan onnea. Kiinnostus elokuvaa kohtaan on osoitus siitä, että useat suomalaiset haluavat kyseenalaistaa tämän käsityksen ja nähdä toisenlaisia tapoja elää. Nämä teemat ovat tärkeitä Setlementtiliiton koordinoimassa Mun talous -hankkeessa, jossa Pinja Hirvilammi on aloittanut työn vuoden 2013 alussa. Viisivuotisessa projektissa käynnistetään monialainen verkosto, joka pyrkii yhteistyössä parantamaan nuorten talousosaamista. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavanlainen verkosto, Gilla din ekonomi, on jo olemassa. Nuorten kuluttamiseen ja talousosaamiseen liittyvät kysymykset ovat Pinjalle henkilökohtaisesti läheisiä. Hän on opiskellut yhteiskuntatieteitä ja kauppatieteitä Vaasan yliopistossa. Setlementtiliittoon hän päätyi työskenneltyään ensin kahdeksan vuotta pankissa. Olen pohtinut pitkään yhteiskunnan ja kuluttajien käyttäytymisen suhdetta. Tarkastelin kandi-tutkielmassani vuonna 2007 boheemeja porvareita ja hipstereitä kuluttajaryhminä heitä yhdistävien arvojen kautta. Minulla on kolme nuorempaa sisarusta, jotka ovat hankkeen kohderyhmän ikäisiä. Koen, että voin tässä hankkeessa laajentaa isosiskorooliani myös muihin nuoriin, hän naurahtaa. 18 Kuluttavaa nuoruutta? Suhde rahaan ja kuluttamiseen ei ole koskaan neutraali, vaan siihen liittyy monenlaisia tunteita ahdistuksesta iloon ja vallantunteeseen. Näin on erityisesti nuoruudessa, ei vähiten siksi, että nuoret ovat kaupallisen kulttuurin tärkeä kohderyhmä. Paineet elämäntavan ja identiteetin rakentamiseen kuluttamisen kautta kohdistuvat sekä tyttöihin että poikiin. Nuoruus on herkkä ikävaihe, jossa itsenäistytään, luodaan identiteettiä ja harjoitellaan oman talouden hallintaa. Töitä on hankalaa saada, ja tulot ovat usein pienet, Pinja kuvailee. Nuorten kulutuskäyttäytymisestä on puhuttu julkisuudessa viime aikoina erityisesti nettiostamisen ja pikavippien kautta. Nettiostaminen on teema, jossa näkyy sukupolvien välinen kuilu. Rahan arvo hämärtyy helposti nettimaailmassa, eivätkä vanhemmat välttämättä osaa opastaa nuoria. Pikavipeistä saatetaan hakea nopeaa apua talousvaikeuksiin, mutta suuret korot nostavat velan lyhyessä ajassa moninkertaiseksi. Pikavipeille on tulossa korkokatto kesäkuussa. Tämä on hyvä asia, mutta Pinjan mukaan pikavipit saattavat nopeasti korvautua muilla luottotuotteilla. Projektikoordinaattori Pinja Hirvilampi on huomannut, että nuorten suhde nettiostamiseen on hyvin erilainen kuin heidän vanhemmillaan. Kun nuori shoppailee netissä, käsitys rahan arvosta hämärtyy helposti S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

19 Pitää muistaa, että suurin osa nuorista pärjää ihan hyvin pienillä tuloilla, mutta he tarvitsevat silti luotettavaa ja helposti löydettävää tietoa, hän korostaa. Osa nuorista myös tietoisesti valitsee kulutuskriittisen elämäntavan. Kierrättäminen, vihreä kuluttaminen ja ympäristötietoiset valinnat ovat tärkeitä yhä useamman nuoren elämässä. Tietoa ja avointa keskustelua Mun talous -hanketta tehdään neljän järjestön voimin. Setlementtiliiton lisäksi mukana ovat Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Takuusäätiö. Järjestöt kokoavat Mun talous -verkostoon nuorten parissa työskenteleviä eri alojen toimijoita, jotka vievät taloustietoutta eteenpäin. Tarkoituksena on koota nykyinen tieto ja osaaminen yhteen, levittää parhaita käytäntöjä sekä löytää uudenlaisia ratkaisuja velkaantumiseen liittyviin ongelmiin. Materiaalin koostamisessa osallistetaan myös nuoria. Vaikka talousosaaminen on tullut osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmia, selkeää tietoa ei ole silti tarpeeksi saatavilla. Myöskään ylioppilaskirjoituksissa tai PISA-tutkimuksissa ei Suomessa huomioida talousosaamista, mikä on Pinjan mukaan selkeä puute. Nuoret tarvitsevat tietoa, jonka kautta he voivat itse hahmottaa, miten talous toimii ja miten omaa rahankäyttöä suunnitellaan. Saarnaaminen ei auta. Hankkeen tavoitteena onkin koota helposti löydettävää nettimateriaalia, joka antaa tietoa talousosaamisesta sekä siitä, miten olisi hyvä toimia, jos on joutunut talousongelmiin. Tiukassa tilanteessa olevat nuoret tarvitsevat tietoa siitä, että varhaisessa vaiheessa ongelmia voi vielä ratkaista. Veloista voi aina neuvotella, Pinja korostaa. Tärkeä tavoite on myös saada aikaan muutosta puhumiskulttuurissa. Rahavaikeudet koetaan usein aiheena, joka hävettää, ja josta on vaikeaa puhua. Olisi hyvä, jos nuoret oppisivat puhumaan raha-asioista avoimesti ja auttamaan kavereitaan. Talousosaamisen tarve näkyy Saunalahdessa Voinko mä käyttää tässä kuussa rahaa mihinkään? nuori nainen kysyy Niina Lyijyseltä, Espoon Saunalahden tukiasuntoyhteisön vastaavalta ohjaajalta. Viikoittainen tyttöryhmän kokoontuminen on alkamassa. Tytöt juttelevat saapuessaan päivän asioista ja kerääntyvät sohvalle istumaan. Saunalahden tukiasuntoyhteisö tarjoaa nuorille tukea itsenäistymiseen ja itsenäiseen asumiseen. Yhteisössä on yhteensä 12 paikkaa, kuusi pojille ja kuusi tytöille. Talousasiat ovat läsnä päivittäin Saunalahden arjessa. Täällä harjoitellaan päivittäin, miten tullaan toimeen minimituloilla, Lyijynen toteaa. Susanne Haavisto (kuvassa), 20, on asunut Saunalahdessa puolitoista vuotta. Hän on nähnyt omassa kaveripiirissään, että täysiikäistyminen ja omilleen muuttaminen tarkoittavat usein piikkiä kuluttamisessa. Monilla on vaikeuksia raha-asioiden kanssa. Raha-asioihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti, ennen kuin oma talous alkaa tökkimään, Susanne sanoo. Myös pikavipit, kännykällä ostaminen ja nettiostaminen ovat Susannen mukaan ajan ilmiöitä, jotka näkyvät nuorten arjessa. Nuoremmilla tytöillä menee usein tosi paljon rahaa vaatteisiin ja meikkeihin. Tavaroita ostetaan usein vain shoppailun vuoksi tai rahat kuluvat bilettämiseen, hän pohtii. Rahaongelmat eivät ole vieraita Susannellekaan, mutta tukiyhteisössä asumisen aikana hän on tullut tarkemmaksi rahankäyttäjäksi. Nykyään en tuhlaa rahaa turhaan tai tee heräteostoksia. Raha riittää vuokraan, laskuihin ja joihinkin tärkeimpiin juttuihin. Miten nuorten talousongelmiin pitäisi Susannen mielestä puuttua? Puuttumisen pitäisi lähteä siitä, että mietittäisiin, mitä tuhlaamisen taustalla on. Elämässä on usein ongelmia, joita puretaan kuluttamiseen. Omalla kohdallani kristinusko on tärkeä asia, joka on tullut kulutuksen tilalle. Susannen mielestä koulujen pitäisi myös kiinnittää enemmän huomiota talousosaamisen opettamiseen. Peruskoulussa voisi käydä läpi enemmän talousasioita. Koulussa puhuttiin liikaa ongelmakohdista, eikä budjetin tekemisestä tai rahankäytöstä arjessa, Susanne sanoo. 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

20 [tässä ja nyt] Uutta innostusta setlementtipäiviltä Huhtikuun lopulla pidettyjen setlementtipäivien järjestelyistä satoi Koskelan setlementille Äänekoskella runsaasti kiitosta palautteissa: "Koskelan panostus päivien isännöintiin ylitti kaikki odotukset." "Aivan huikeaa!" "Mainitsemisen arvoista oli Koskelan henkilökunnan auttavaisuus ja hyväntuulisuus." "Työpajoissa päästiin oikeasti keskustelemaan." "Pääpuhujat olivat kaikki loistavia valintoja." Kysyimme kolmelta päiville osallistuneelta 1. Mikä on isoin haaste työssäsi? 2. Mihin työpajaan osallistuit ja vastasiko se odotuksiasi? 3. Saitko Äänekoskelta jotakin sellaista, jota voit hyödyntää työssäsi? Pentti Takalo, päihdetyöntekijä, Oskelakoti, Helsinki 1. Päihderiippuvuudesta toipuessa on tärkeää ymmärtää, että se on omin voimin lähes mahdotonta. Alkuvaiheessa tulee antaa riittävästi aikaa itselle ja integroitua turvalliseen toipumisympäristöön. Tämä tarkoittaa verkostoitumista ympäristöön, joka ei käytä päihteitä. Muutosta toipujan elämässä tukee parhaiten yhteisö niin päihdehuollon asumispalveluissa kuin itsehoitoryhmissä. Haasteen tuo tämän sanoman perille saattaminen itse kullekin Oskelakodin uudelle asukkaalle. 2. Osallistuin monikulttuurisen työn työpajaan, joka ainakin alkuasetelmassa tuntui menemiseltä selkeästi oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Työpaja vastasi kirkkaasti odotuksiini. Käydyssä keskustelussa totesin, että niin maahanmuuttajat kuin pitkään päihteitä käyttävät henkilöt ovat selkeästi jääneet yhteiskunnassa toisen luokan kansalaisiksi. Maahanmuuttajien kokemusten perusteella oli aistittavissa, että suomalaisten asenteet ja ilmapiri saavat heidät kokemaan itsensä ylijäämäihmisiksi. Se oli minusta surullista kuultavaa. Minusta Suomessa ei saisi olla ihmisiä, jotka tuntevat olevansa ylimääräisiä. Kaikkien tulisi olla yhteiskunnan yhdenvertaisia, osallisia ja osallistuvia jäseniä. 3. Arto Salosen hyvä alustus aiheutti muutaman harmaan aivosolun liikahduksen päässäni. Eniten koin hyötyväni kuitenkin työpajasta. Vaikeita elämäntilanteita ja kriisejä läpikäyneiden ihmisten vaikeudet kuulostavat kovasti samankaltaisilta. Aionkin lähitulevaisuudessa tutustua asiasta tehtyihin julkaisuihin laajemmalla perspektiivillä. Uskon saavani tällä tavalla uutta näkemystä ja mahdollisesti myös uusia ideoita omaan työhöni. Tapio Keskinen, toiminnanjohtaja-rehtori, Linnala, Savonlinna 1. Haasteellisinta on toiminnan kehittäminen ja turvaaminen S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä Merja Hanhela Puheenjohtaja Mikä ihmeen Opintokeskukset ry? 1. Kirjaa itsellesi ylös kolme sanaa, jotka tulevat ensiksi mieleen Opintokeskukset ry:stä 2. Kerätään sanoja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot