Tyyppinavetta-hanke. Ari Roininen MTK ry

Transkriptio

1 2014 Tyyppinavetta-hanke Ari Roininen MTK ry

2 TYYPPINAVETTA HANKE Yleistiedot: Dnro: 1393/ Päätösnumero: Hankkeen numero: Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja: Toimenpide: MTK ry projektinumero: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi TYYPPINAVETTA-HANKE Sivu: Tiivistelmä 5 Sammandrag 6 Abstract 7 Yhteenveto hankkeesta. Hankkeen päätavoitteet 8-9 A. Ennen investointipäätöstä 1. Investointisuunnitelmat 1.1. tavoitteet, investointilaskelmat tavoitelaadinta investointineuvonta investointilaskelmat, rahoitus investointijärjestys investoinnin edellyttämät hankinnat investointituki aikataulutus luvat: ympäristölupa, rakennuslupa vaihtoehtoisia ratkaisuja järjestelmävalinnat omatyö, vieras työ tarpeellinen, tarpeeton töiden ulkoistaminen, urakointi yhteistyöyritykset muiden maidontuottajien kanssa vaihtoehtoihin, toteutettuihin ratkaisuihin tutustuminen Lainsäädäntö, asetukset, viranomaiset, tuetturakentaminen, tutkimus 2.1. MAVI ELY-keskukset AVI 15 1

3 2.4. MMM, YM, tuetturakentaminen kunnat, rakennusvalvonta RakMk, muut navettarakentamista koskevat säädökset TTS, MTT, PTT, muut tutkimuslaitokset 17 B. Ennen rakentamisen käynnistymistä 3. Suunnittelu 3.1. rakennussuunnittelu/arkkitehtisuunnittelu, toiminnallinen suunnittelu (lay-out) pääsuunnittelija pohjatutkimus hankkeen urakointi, toteutusmuoto rakennesuunnittelu kalustesuunnittelu LVIS(A) suunnittelu suunnitelmien tasovaatimukset lupasuunnitelmat viitesuunnitelmat yksityiskohtaiset suunnitelmat valmistuspiirustukset, konepajapiirustukset työselitykset, laadulliset vaatimukset määrälaskenta kustannusarvion laadintaa varten urakointia varten hankintoja varten laadunvalvonta tuoteosatoimittajat rakennuttamispalvelut, konsultointi rakennelaskelmat asennussuunnitelmat D-mallit Muut huomioitavat asiat 4.1. työturvallisuus sähköturvallisuus, paloturvallisuus C. Rakentamisen aikana 5. Rakentaminen, rakennusprosessi 5.1. kustannusseuranta, jälkilaskenta rakentamisen aikataulu urakointi, oma työ, omat koneet kilpailutus, hankinnat sopimuskäytäntö vastuut, takuut, vakuudet työmaa vastaava työnjohtaja, vastaavamestari

4 valvoja Koneet, laitteet 6.1. ruokintajärjestelmä lannanpoisto lypsyjärjestelmä kalusteet, laitteet, varusteet muut koneet, laitteet, kuivitus Rakenteet 7.1. maa- ja pohjarakenteet louhinta paalutus runko-seinä-vesikatto sisäpuoliset rakenteet tsto, maitohuone, sosiaalitilat, tilaelementit muut rakenteet, tilat LVIS(A) lietesäiliöt, lietesäiliöiden kattaminen rehuvarastot 46 D. Rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä 8. Rakennustuoteteollisuus 8.1. maatilarakentamisen mahdollisuudet rakentaminen, urakointi valmisnavettatoimittajat ulkomaalaiset navettarakentajat kotimaiset rakennusliikkeet uudet tuotteet, ratkaisut Muut tekijät 9.1. suhdanteet kausivaihtelut alueelliset erot yhteishankinnat oma materiaali maa-aines puu rakennusosat 54 E. Kokemuksia ja havaintoja navettarakentamisesta 10. Pilottikohteet Pilottikohde Laulumaa

5 10.2. Pilottikohde Penttilä Pilottikohde Pekko Pilottikohde Makkonen Pilottikohde Vuorela Pilottikohteista saadut kokemukset aikataulu suunnittelu hankinnat, kilpailutus urakat, urakkarajat, sopimukset omatyö (h), oman materiaalin käyttö, omat koneet ja laitteet luovutus, takuut, vakuudet rahaliikenne lisä- ja muutostyöt, kustannusvaikutus viranomaistoiminta takuuaikaiset korjaukset mallit, toimivat ratkaisut, vaaran paikat Johtopäätökset Tyyppinavetta-proto, tyyppinavetta ( karvalakkimalli ) 91 LIITTEET Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Lupaprosessi Rakennusteollisuus RT ry , Inkok Oy (14 sivua) Määrälaskenta, pilottikohde Penttilän lypsykarjarakennus (12 sivua) Yleisaikataulu Laulumaa Kai ja Katri (1 sivu) Rakennustyöaikataulu Makkonen Kalle ja Hallikainen Kirsi (1 sivu) Hankemuistio urakkatarjouksen sisällöstä (hankeneuvottelu ) (5 sivua) Tarjouspyyntö (4 sivua) Urakkaneuvottelumuistio ( ) (3 sivua) Urakkasopimusluonnos (11 sivua) Taloudellinen yhteenveto (2 sivua) Virhe- ja puutelista (1 sivu) 4

6 TYYPPINAVETTA - HANKE ( ) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Roininen Ari, DI, projektipäällikkö Tiivistelmä: Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen maatilarakentamisen kustannukset kasvoivat muun rakentamisen kustannuksia voimakkaammin. Tyyppinavetta-hankkeella haluttiin selvittää mitkä nykyisin suuruudeltaan 10 % kustannuseroon johtaneet syyt ovat. Voidaanko niihin vaikuttaa rakenteita standardisoimalla ja rakentamisprosessia kehittämällä tai löytämällä uusia toimijoita alalle? Navettainvestoinnin kustannuksista lukitaan 80 % jo esisuunnitteluvaiheessa. Vain 20 %:iin voidaan vaikuttaa rakentamisen aikana. Uuden nykyaikaisen navetan investointikustannuksista miltei puolet muodostuu navetan koneista ja laitteista reilun puolen muodostuessa itse navettarakennuksesta. Koneellistuminen ja automaation lisääntyminen on näin ollen osaltaan kasvattanut investointikustannuksia. Navettojen koko on myös kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Pienistä parsinavetoista on siirrytty tuhat neliöisiin ja jopa suurempiin pihattohalleihin. Uusi tekniikka ja isommat rakennukset vaativat erilaisia rakenteita ja uudenlaista toteutustapaa ammattimaisempaa hyvin johdettua rakentamisprosessin hallintaa. Usein myös navetta suunnitellaan omien toiveiden ja halujen mukaan, ei välttämättä sen mukaan mikä yritystoiminnan kannalta olisi järkevää. Tällöin navetoista tehdään turhan hienoja ja kalliita niin rakenteiden kuin laitteidenkin puolesta. Toiveita ja haluja ruokkii alalla olevien valmisnavettatoimijoiden intressit, jotka ovat kohdistuneet usein pelkästään kone- ja laitetoimituksiin rakennusten jäädessä taka-alalle. Myös lainsäädäntö, ympäristövaateiden ja eläinten hyvinvointivaateiden lisääntyminen sekä ympäristölupien pitkät käsittelyajat ovat osaltaan lisänneet rakentamisen kustannuksia. Tuetun rakentamisen tuen saannin lisäehdot ovat myös kasvattaneet investointikustannuksia. Yleisesti saatavilla olevien rakennusmateriaalien tai rakennusosien hintaan tuella ei kuitenkaan ole merkitystä. Yksittäisellä rakenneratkaisulla tai rakenneosalla voidaan vaikuttaa vain hyvin vähän navetan hintaan. Kustannussäästö saadaan useasta pienestä asiasta, hyvistä hankinnoista ja ammattimaisesti johdetusta rakennusprosessin läpiviemisestä. Tällaisia ovat mm. laadukkaat suunnitelmat, realistiset ja pitävät aikataulut, jatkuva kustannusten seuranta, kilpailutus, selkeät urakkarajat, kirjalliset sopimukset sekä alansa ammattilaisten käyttö kaikissa toteutusvaiheissa. Ammattilaisten käytöstä on oltava myös valmiita maksamaan. Säästö saadaan rakennuksen valmistumisesta ajoillaan kunnollisena. Uudet suuremmat navettarakennukset luovat myös mahdollisuuksia uusille toimijoille. Pienet omistajavetoiset rakennusliikkeet osoittautuivat hankkeen aikana kaikkein parhaimmiksi. Ammattitaito oli hyvää, aikataulut pitivät, työn laatu oli riittävää ja kustannukset pysyivät kurissa. Kaikki Tyyppinavetta-hankkeen aikana esille tulleet pienet maatilarakentamisen parissa toimineet rakennusliikkeet olivat varattu vuosiksi eteenpäin. Tarvetta alueellisesti toimiville pienille ja keskisuurille maatilarakentamiseen erikoistuville rakennusliikkeille on siis olemassa. 5

7 TYPLADUGÅRD PROJEKT ( ) Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK Roininen Ari, diplomingenjör, projektchef Sammandrag: Från 2005 framåt har kostnaderna för lantbruksbyggandet ökat mera än kostnaderna för annat byggande. Typladugårdsprojektets mål var att reda ut orsakerna till den 10 % stora kostnadsskillnaden. Kan man påverka skillnaden genom att standardisera konstruktionerna och genom att utveckla byggnadsprocessen eller genom att hitta nya aktörer? Vid investeringar i ladugårdar slår man fast 80 % av kostnaderna redan vid förplaneringsskedet. Man kan påverka endast 20 % av kostnaderna under byggnadsperioden. Investeringskostnaderna för en ny modern ladugård består till nästan hälften av kostnaderna för maskiner och anordningar. D.v.s. endast lite över hälften av kostnaderna kommer från själva ladugårdsbyggnaden. Det här innebär att den ökade mekaniseringen och automatiseringen har redan i sig ökat investeringskostnaderna. Ladugårdarna har också på 2000-talet blivit mycket större. Från små båsladugårdar har utvecklingen gått till 1000 kvadratmeter stora eller tom större lösdriftsstall. Ny teknik och större byggnader kräver helt annorlunda konstruktioner och nya sätt att förverkliga projektet på. Själva byggnadsprocessen måste ledas på ett professionellt sätt. Ofta planeras ladugården utgående från ens egna önskningar och vilja och inte enligt vad som skulle vara förnuftigt med tanke på företaget. Det här leder till att ladugårdarna görs för fina och dyra både gällande konstruktionerna och också tekniken. Aktörerna på markanden för färdiga ladugårdar är duktiga på att göra reklam för sina idéer. Det här leder till att man koncentrerar sig på maskinerna och tekniken och själva konstruktionen blir bortglömd. Även den ökade lagstiftningen, miljökraven och kraven för välfärd för djur samt de långa behandlingstiderna för miljöloven leder till ökade kostander. Investeringsstödet för jordbruk innebär även vissa krav på själva byggandet, som även de leder till att investeringskostnaderna ökar. Investeringsstödet har ingen inverkan på kostnaderna för allmänt tillgängliga byggnadsmaterial eller byggnadspartier. Enskilda lösningar och enskilda partier påverkar priset på ladugården väldigt lite. Inbesparingar kan göras med flera små saker t.ex. genom bra gjorda uppköp och genom att byggnadsprocessen leds väl. Att byggnadsprocessen leds väl innebär att man har bra planer, en realistisk tidtabell, att man aktivt följer med kostnaderna, att man konkurrensutsätter, att man har klara gränser för de olika entreprenaderna, att man använder skriftliga avtal och att man använder professionella aktörer i alla skeden. Man måste också vara beredd på att betala för att använda professionella aktörer. Inbesparingarna kommer sedan av att byggnaden blir färdig i rätt tid och är ordentligt konstruerad. De nya större ladugårdskonstruktionerna innebär också chanser för nya aktörer. Under det här projektet visade det sig att de bästa aktörerna var små byggnadsfirmor ledda av sina ägare. Yrkesskickligheten var stor, tidtabellerna höll, kvaliteten på det utförda jobbet var tillräcklig och kostnaderna överskreds inte. De små byggnadsfirmorna, som byggde ladugårdarna i Typladugårdsprojektet, var alla fullbokade för flera år framåt. Det här innebär att det finns en stor regionalt efterfrågan på småoch mellanstora byggnadsfirmor, som specialiserat sig på byggande med anknytning till gårdsbruk. 6

8 STANDARD CATTLE HOUSE PROJECT ( ) The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Roininen Ari, M.Sc., Project Manager Abstract: Since the mid-2000 s the costs of agricultural construction have increased faster than the cost of construction industry in general. The goal of the Standard Cattle House Project was to examine causes of the current cost gap of 10 %. Could the causes of the cost gap be affected by standardizing structures and developing the construction process or finding new operators for agricultural construction? 80 % of the investment costs of a cattle house are defined in the pre-design phase. Only 20 % of the cost can be impacted during the construction phase. Currently, nearly half of the investment cost of an up-to-date cattle house comes from production machinery and around half comes from the cattle house itself. Increasing use of machinery and automation has led to higher investment costs. The average size of cattle houses has increased significantly in the 21 st century as well. Small tie stall barn cattle houses have been replaced by 1000 m 2 and even bigger free stall barn cattle halls. The new technology and the bigger buildings demand different structural solutions and a new way of realizing the construction project more professional construction process management is needed than in the past. Often the cattle house is designed based on the personal wishes and liking of a farmer, not necessarily based on business rationale. In these cases the cattle houses tend to become too fancy and expensive for their actual use in terms of structural choices as well as machinery. The personal wishes and liking of a farmer are utilized by the current suppliers of ready-to-use cattle houses, whose business interests are in selling cattle house machineries, while the actual building has a smaller significance of their big picture. Legislation, increasing environmental demands and increase in animal welfare standards as well as well long handling times of environmental permits are partly responsible of the higher construction costs. The new additional terms for subsided construction have increased the investment cost too. However, the subsidies do not impact on the price of commonly available construction materials or structural components. A single structural choice or structural component has only little significance for the investment cost of a cattle house. The total cost saving derives from many little things, such as good procurement and professionally managed execution of the construction process. Other significant factors are, for instance, high quality planning, realistic timetables which do stick, continuous monitoring of costs, tendering, clearly defined contracts, written agreements and use of professional labor in all project phases and tasks. There needs to be willingness to pay for professionals as well. The cost savings are realized when the cattle house is completed as designed and in the timetable. New cattle houses create new opportunities for new operators in the agricultural construction industry. Small construction companies, lead by the founder, indicated to be the best cattle house suppliers. Their professional skills were good, they did stick with the timetables, the quality of their work was sufficient and costs were in control. All small construction companies identified during the Standard Cattle House Project are fully booked for years to come at the end of the project. Therefore, there is a need for locally operating small and medium size construction companies specializing in agricultural construction. 7

9 Yhteenveto hankkeesta: Tyyppinavetta-hankkeella navettarakentamisen kustannuksia pyritään saamaan alemmaksi Uuden navettarakennuksen rakentamiskustannukset ovat nousseet viimevuosina enemmän kuin rakentamiskustannukset normaalirakentamisessa. Syitä tähän löytyy monelta taholta: suunnitteluun ei panosteta riittävästi, urakoitsijoita ja tuoteosatoimittajia ei kilpailuteta, sopimukset puutteellisia tai niitä ei tehdä lainkaan, työmaata ei valvota ja johdeta ammattimaisesti ja riittävästi jne. Syynä tilanteeseen voi olla myös se, että materiaalitoimittajilla on korkeammat hinnat tuetulle rakentamiselle, tukien hakuajankohdat ovat vääriä ja lupien käsittelyajat ovat liian pitkiä rakentaminen tapahtuu huonoon aikaan tai siirtyy myöhemmäksi, jopa seuraavaan vuoteen. Tyyppinavetta-hanke on valtakunnallinen EU:n ja valtion rahoittama kolmivuotinen kehityshanke, jonka tavoitteena on löytää keinoja navettarakentamisen kustannusten alentamiseksi. Pääpaino on suunnittelussa, rakenteissa ja rakentamisprosessissa. Toteutuksen apuna on alan asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä ja hanketta valvoo rahoittajan asettama ohjausryhmä. Hankkeen päätavoitteet: Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hankesuunnitelman mukaan: Maaseudun kehittäminen on linjattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille Sen mukaisesti ohjelmakauden painopistealueita ovat maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla, maaseudun yritystoiminnan kehittäminen sekä paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti Strategiassa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi hanke vastaa kehittämällä maatalouden päätuotantosuunnan (maito) tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hanke myös huomioi kehittämisohjelman mukaisesti ympäristöön ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvää tuotantorakennusten suunnittelua. Ohjelmassa korostetaan strategian mukaisesti maatalouden rakennekehityksen edistämistä ja innovatiivisen yhteistyön lisäämistä, johon tällä hankkeelle päästään. Hanke vastaa siten maatalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen haasteisiin. Suomessa myös maa- ja metsätalousministeriön ja tuottajajärjestöjen välisissä tukineuvotteluissa yhtenä osana suomalaisten maitotilojen maaseudun kehittämisohjelmatoimia päätettiin kohdentaa hankkeita maitotaloudelle. Tämän hankkeen tavoitteena on vastata näihin haasteisiin mm. parantamalla maitotalouden kilpailukykyä. 8

10 Hankkeen tavoitteet (tavoitteet, joihin juuri hanke pyrkii) Kustannussäästöä navettarakentamiselle: Standardoidummat rakenteet Rakenteita standardoimalla pyritään toimiviin ja vakioiduimpiin ratkaisuihin ja toimituskokonaisuuksiin. Runko-, seinä- ja kattorakenteena voidaan käyttää erilaisia materiaaleja. Vakioiduilla, hyväksi koetuilla ratkaisuilla pyritään löytämään kullekin rakenneosalle materiaalista riippumatta tekniset ja laadulliset vaatimukset sekä hyvä keskinäinen yhteensopivuus. Rajapinnat selkiytyvät, virheet vähenevät ja rakentaminen nopeutuu. Rakentamisprosessi vakiintuneempaa Rakennushanketta tulee johtaa ja valvoa huolella koko hankkeen ajan. Nykypäivän maatilarakennukset ovat kokoluokaltaan niin suuria hankkeita, ettei niitä johdeta etätyönä pari kertaa työmaalla käyden. Tyyppinavetta-hankkeen tavoitteena on luoda ymmärrettävät pelisäännöt työmaan johtamiselle ja valvonnalle. Esimerkkejä muusta rakentamisesta toki löytyy. Maatilarakentamisessa on kuitenkin ominaispiirteitä, jotka tulee huomioida. Tuloksena aikataulu pitää ja kustannukset hallitaan paremmin. Uusia toimijoita navettarakentamiseen Navettarakentamiseen erikoistuneita urakoitsijoita, rakennusliikkeitä ja rakennusosatoimittajia tulee saada lisää. Alalla toimijoita ei ole riittävästi, ja joillakin alueilla saattaa alan osaajat puuttua kokonaan. Uusien toimijoiden ja kilpailun lisääntymisen myötä hintaa saadaan oikeammalle tasolle ja laatua parannettua. Uusia toimijoita ja ideoita tulee hakea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Samojen asioiden ympärillä pyöritään usealla taholla maailmalla. Muut huomioitavat asiat Hankkeessa huomioidaan myös muita navetan elinkaareen ja toimintaan liittyviä tekijöitä. Tällaisia asioita ovat mm. rakentamisen työturvallisuus, navetan työolosuhteet ja työn hyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paloturvallisuus ja ympäristötekijät. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin kannattava ja kustannustehokas maidontuotanto. Navettarakennus antaa tälle toiminnalle osin vain pelkät kuoret ollen pala kustannuksista. Kustannus on kuitenkin merkittävä ja lyhyelle ajanjaksolle sijoittuva. 9

11 1. Investointisuunnitelmat Tässä osiossa käsitellään investointiin ja investointisuunnitelmiin liittyviä vaiheita ja asioita vain pääosiltaan hyvin suppeasti. Syyt investoinnille ja toiminnan laajentamiselle ovat tapauskohtaisia, jokainen navettainvestointi on siis hyvin yksilöllinen. Sen voi suorittaa kertarykäisynä nopeassa aikataulussa tai vaiheittain usean vuoden aikana. Navetan voi rakentaa omalla tai lainarahalla, yksin tai muiden kanssa yhdessä jne. Toteutustapoja on yhtä paljon kuin on investointeja. Kaikki navettainvestoinnit tulee toteuttaa kuitenkin kannattavasti talous edellä. Muut investointiin vaikuttavat tekijät tulevat kannattavuuden perässä tavoitteet, investointilaskelmat tavoitelaadinta Jokaisen investoijan tavoitteet oman yritystoimintansa suhteen ovat hyvin yksilöllisiä. Kaikilla investoinneilla tulisi olla kuitenkin yksi yhteinen piirre kannattava liiketoiminta investoinnin jälkeen. Hyvin väljästi sanottuna investointi on kannattava, jos saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin investoinnin kustannukset investointineuvonta Investointia suunnitellessa kannattaa käyttää aina osaavan ulkopuolisen maatalousyrittämisen ja maidontuotannon tuntevan ulkopuolisen tahon apua. Investointi sisältää itse navettarakennuksen lisäksi monia muita asioita (esim. pellot, koneet, eläinhankinta), jotka investointisuunnitelmaa laadittaessa ja investoinnin kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon. Neuvonta-apua investointisuunnitelmiin saa esim. ProAgrioilta sekä alaan vihkiytyneiltä yrityksiltä esim. Autiomat Oy:ltä investointilaskelmat, rahoitus Realististen ja aidosti oikeiden investointilaskelmien laatiminen on yksi investointiprosessin tärkeimmistä vaiheista. Laskelmia kannattaa tehdä useista eri näkökulmista, erilaisista lähtötilanteista ja erilaisilla maidon hinnoilla. Laskelmien tekeminen ei maksa mitään verrattuna siihen mitä väärin tai virheellisin perustein tehty investointi tulee maksamaan. Ensin investointilaskelmat siitä mihin on varaa ja miten investoinnin rahoitus hoidetaan. Tämän jälkeen vasta mietitään millaisen navetan voin kaikkine hankintoineen toteuttaa käytössä olevien varojen puitteissa. Asiat hoidetaan kuitenkin usein toisin päin (= väärin päin) - millaisen navetan haluan/tarvitsen ja vasta sen jälkeen mietin miten sen rahoitan (= investoinnin kannattavuus unohtuu) investointijärjestys Valtaosa uusita navetoista investoidaan kertarysäyksenä parin kolmen vuoden aikajänteellä. Investointi voidaan toteuttaa myös pienin askelin jatkuvana kehitysprosessina. Tällöin investoinnit voidaan hoitaa hallitummin talouden ehdoilla vieraan pääoman pysyessä paremmin hallinnassa investoinnin edellyttämät hankinnat Rakennuksen ja koneiden lisäksi tarvitaan yleensä lisää peltoa, eläimiä ja maitokiintiöitä. Pääsääntöisesti nämä asiat ovat hyvin tiedossa navettainvestoijien keskuudessa. Maitokiintiöiden suhteen tapahtuu muutoksia vuonna

12 investointituki Käytännössä kaikki uudet navettarakennukset toteutetaan investointituella. Tukea voi saada suorana tukena ja korkoavustuksena. Investointitukiasiat ovat oleellisena asiana laajalti tiedossa navettainvestoijien keskuudessa ilman tukea investointi jäisi todennäköisesti toteutumatta. Lisätietoa löytyy: aikataulutus Aikataulu on yksi tärkeimmistä investointihankkeen työkaluista. Koko hanke pitää aikatauluttaa ensi askelista käyttöön oton jälkeisiin toimenpiteisiin saakka. Tämä ei tarkoita yksistään navettarakennuksen rakentamisaikataulua vaan kaikkia investoinnin kannalta oleellisia asioita (lupien hankinta, peltojen hankinta, eläinten hankinta, tukien haku, koulutus, neuvonta jne.). Hyvin suunniteltu aikataulu ohjaa ja jäsentää investointia. Kovin yksityiskohtainen ei aikataulun tarvitse olla, pääasiat siitä kuitenkin tulee löytyä. Myös muutoksiin kannattaa varautua, asiat eivät aina etene niin kuin on suunniteltu. Esimerkiksi ympäristöluvan saanti voi syystä tai toisesta venyä siirtäen navetan käyttöönottoa jopa vuosilla. Paperille (tietokoneelle) laadittu aikataulu kannattaa tarkistuttaa vastaavista hankkeista kokemusta omaavalla ulkopuolisella maatalousinvestointeja ja rakentamista ymmärtävällä taholla. Pienestä tarkistuksesta voi olla suuri hyöty luvat: ympäristölupa, rakennuslupa Ympäristölupa Uutta navettarakennusta varten tarvitaan käytännössä aina ympäristölupa. Jos eläinyksikköjen määrä on 75 tai enemmän (esim. 65 le +30 hiehoa + 18 vasikkaa alle 6 kk), haetaan lupa aluehallintovirastolta (AVI). Jos eläinyksikköjen määrä on vähintään 30 mutta alle 75, haetaan lupa kunnalta. Näihin yksikkörajoihin on odotettavissa muutoksia vuoden aikana. Aluehallintovirastossa ympäristöluvan käsittely vie käytännössä puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Käsittelyajoissa on alueellisia eroja. Jos hakemuksessa on puutteita tai siitä valitetaan, voi luvan saamiseen mennä useita vuosia. Kunnissa ympäristöluvan käsittely vie yleensä kuukaudesta kolmeen kuukauteen, jos hakemus on laadittu asianmukaisesti. Hakemukseen liitettävät rakennuspiirustuksien (asema- ja pohjapiirustus, pohja- ja leikkauspiirustus lantavarastoista/lietesäiliöistä) ei tarvitse olla lopullisia piirustuksia. Luonnostason piirustukset riittävät kun niistä löytyvät tarvittavat lupaehtojen mukaiset tiedot. Ajatukset ja suunnitelmat saattavat pitkien käsittelyaikojen aikana muuttua, joten ei ole järkevää laatia lopullisia loppuun saakka vietyjä suunnitelmia turhaan. Ympäristölupaa varten tarvittavat rakennussuunnitelmat maksavat suunnitelmien laajuudesta ja tasosta riippuen. Ympäristöluvan hinta on tapauskohtainen perustuen voimassa oleviin asetuksiin tai kunnan kuntakohtaisiin ympäristösuojeluviranomaisten päätöksiin. Ympäristölupa tarvitaan rahoituspäätöstä varten. Tarkemmat tiedot ympäristöluvan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä löytyy 11

13 Tyyppinavetta-hankkeen toimeksiannosta ympäristöluvan hakuprosessin vaikutuksia navettainvestointiin tutkittiin Inkok Oy:n toimesta. Tutkimuksen tuloksia: - lupaprosessin keston ennakointi on vaikeaa o ennakkotarjousten saanti vaikeaa o hankintojen ja sopimusten teko vaikeutuu o rakentamisen ajoittaminen hankaloituu (aikataulutus) o yritystoiminnan kehittäminen hidastuu o asetuksien ja lakien muutokset voivat vaarantaa investoinnin rakentamisen kustannukset kasvavat investointi maidontuotantoon voi estyä - lupaprosessin kestossa ja päätöksissä alueellisia eroja - lupaehdoissa voi olla kohtuuttomuuksia tai jopa vaatimuksia, joita ei voi toteuttaa. Liite 1: Lupaprosessi Rakennusteollisuus RT ry , Inkok Oy. Rakennuslupa Navettarakennuksiin tarvitaan aina rakennuslupa. Rakennuslupa haetaan kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnasta. Rakennuslupahakemukseen liitettävät asiakirjat saattavat vaihdella hankekohtaisesti kunnittain. Navetan rakennussuunnitelmien osalta lupahakemuksen mukana tulee olla kaikki pääpiirustukset (asemapiirustus, pohjapiirustus, julkisivupiirustus, leikkauspiirustus, rakenneleikkaukset) sekä pohjatutkimus perustamistapalausuntoineen. Yhteistyö viranomaisten kanssa kannattaa aloittaa heti, kun uutta navettaa suunnitellaan. Yhteistyöllä vältetään turhaa työtä, säästetään aikaa ja nopeutetaan lupaprosessin käsittelyä. Navetan ympäristöluvan ei tarvitse olla voimassa rakennuslupaa haettaessa, mutta rakennusluvan ehdoksi voidaan laittaa että ympäristölupa on oltava voimassa ennen kuin rakennus otetaan käyttöön. Käytännössä ympäristölupa haetaan kuitenkin huomattavasti aikaisemmin kuin rakennuslupa ympäristölupien pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Jos lupahakemus on laadittu asianmukaisesti, vie rakennusluvan käsittely yleensä 1 kk 3 kk. Rakennusluvan hinta vaihtelee kunnittain kohteen mukaan. Koska jokainen kunta/kaupunki voi itsenäisesti päättää lupamaksujen suuruudesta, kannattaa siitä etukäteen kysyä kustannusarviota. Pahimmillaan rakennuslupa saattaa maksaa jopa Myös rakennuslupa tarvitaan rahoituspäätöstä varten vaihtoehtoisia ratkaisuja järjestelmävalinnat Navetan toiminta voida suunnitella monella tapaa esim. tarpeen, halun tai vaikkapa mielikuvituksen asettamien rajoitusten puitteissa. Oikeaa tai väärää valintaa ei ole, jokainen valinta on tapauskohtainen ja monen eri asian summa (~kompromissi). Ensisijaisesti päätökset järjestelmävalintojen suhteen tulisi kuitenkin tehdä aina kannattavuuden näkökulmasta. Navettaa suunnitellessa joutuu järjestelmän valintoja tekemään pääasiassa seuraavien asioiden suhteen: - ruokintajärjestelmä - lannan poisto - lypsyjärjestelmä - kuivitus. 12

14 Valintojen tekoon saa apua mm. neuvontajärjestöiltä, kokeneilta suunnittelijoilta ja talousneuvojilta. Käytännönläheisintä apua ja kokemusta saa kuitenkin vain muilta lähiaikoina investoineilta ja jo valinnoistaan kokemusta omaavilta maidontuottajilta. Kone- ja laitemyyjien neuvoihin tulee suhtautua varauksellisesti. Toki heiltäkin hyvää ja rakentavaa neuvoa valintoihin voi saada omatyö, vieras työ Pienemmissä kokoluokissa (1-2:n robottikokoluokan navetta) uuteen navettaan siirryttäessä, ei navettatyön kokonaistuntimäärä välttämättä vähene (vaikka näin pitäisi olla). Työn luonne voi kuitenkin muuttua esim. kevyempään suuntaan. Isommissa kokoluokissa (2:n robotin kokoluokka ja siitä ylöspäin) oman työn lisäksi tarvitaan ulkopuolista, vierasta työvoimaan tilan pyörittämiseen. Tämä tuo uusia haasteita mm. seuraavien asioiden suhteen: - työnantajana toimiminen, vastuut, velvoitteet - yrityksen ja henkilöstön johtaminen - luotettavan työvoiman saanti, kotimainen vai ulkomaalainen - työvoiman osaaminen, koulutus, erikoistuminen - työvoiman pysyvyys. Työnantajana toimimiseen saa tietoa usealta taholta. Apua saa esim. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusjärjestö MTK ry:ltä verottajalta ja Työterveyslaitokselta Parhaiten asiaan selvyyttä ja käytännön vinkkejä antavat muut kokemusta omaavat kollegat tarpeellinen, tarpeeton Tarpeellinen ja tarpeeton on hyvin yksilöllinen asia. Tässäkin asiassa ratkaisut tulee tehdä kannattavuuden näkökulmasta: mikä tuottaa lisää maitoa mikä ei tuota lisää maitoa? Navettarakennuksissa tarpeellinen ja tarpeeton kulminoituu usein koneisiin ja laitteisiin, tilatarpeeseen ja rakennusmateriaaleihin. Vältä turhia koneita ja laitteita, vaikka ne olisivat erittäin tarpeellisia myyjän mielestä. Minimoi rakennuksen tilat huomioiden lait ja asetukset (erityisesti tuetturakentaminen). Kaikki rakennuksen materiaalit tulee laadullisesti olla riittäviä (toimiva, kestävä), vältä ylilaatua (~ikuinen). Parhaan avun antavat jälleen maidontuottajakollegat. Kone- ja laitemyyjät osaavat erittäin hyvin tehdä tarpeettomasta tarpeellisen töiden ulkoistaminen, urakointi Investointisuunnitelmia tehdessä (toiminnan laajentaminen) kannattaa harkita, onko mahdollista osaa tilan töistä ulkoistaa ja voidaanko työt tehdä tai jakaa muiden maatilayrittäjien kanssa. Yhteistyömuotoja löytyy useita: rehun teko, lannan levitys, tuotantotarvikkeiden hankinta jne. Hyöty saadaan yleensä pienentyvien tuotantokustannusten muodossa tai investointitarpeiden vähentymisestä. Kokemuksia yhteistyöstä ja urakoinnista löytyy asia on tänä päivänä tuttu monelle viljelijälle ja maidontuottajalle. Myös neuvontajärjestöiltä löytyy apua asiaan. Yliopistoissa ja alan ammattikorkeakouluissa on asian suhteen tehty myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä yhteisyritykset muiden maidontuottajien kanssa Usean maidontuottajan yhteistyöyritykset ovat viime vuosina lisääntyneet. Investointikustannusten, vastuiden ja työn jakaminen osapuolien kesken antaa mahdollisuuksia esim. oman ajan lisäämiselle 13

15 ja jaksamiselle. Yhteistyöyritys voi joskus olla myös ainoa mahdollisuus laajentaa toimintaa, maidontuotantoa. Mukana seuraa kuitenkin uusia haasteita esim. päätösten teon ja henkilökemioiden suhteen. Yhteistyöyrityksistä ja erilaisten yritysmuotojen toimivuudesta löytyy tutkimuksia ja hankkeita. Esimerkkinä tästä on MAATILOJEN UUSI YHTEISTYÖ - "ModerniKolhoosi"- hanke. Myös käytännön kokemuksia yhteistyöyritysten toimivuudesta on olemassa vaihtoehtoihin, toteutettuihin ratkaisuihin tutustuminen On erittäin suositeltavaa jo ennen minkäänlaisia investointisuunnitelmia käydä tutustumassa uusiin tai lähiaikoina valmistuneisiin navettoihin. Helpoin tapa on aloittaa tutustuminen käymällä uusien navetoiden avoimien ovien päivillä. Matkaan kannattaa varata kamera ideat ja ratkaisut avautuvat usein vasta myöhemmin kuvia katsellessa. Avoimien ovien päivien heikkoutena on, että ihmisvirrassa yksityiskohtaisiin asioihin on vaikea paneutua ja navetan toiminnasta ei vielä ole kertynyt kokemuksia, joita tilaisuudessa voisi jakaa. Parhaimman tiedon navetan toimivuudesta ja ratkaisuista saa parin kolmen vuoden käytön jälkeen. Navetan toiminnallisuus on testattu, rakenteiden toimivuus ja kestävyys eläinkulutuksessa on testattu, ankaran talven koettelemukset on koettu jne. Suositeltavaa on mahdollisimman moneen, erilailla toteutettuun ja toiminnoiltaan erilaiseen kohteeseen tutustuminen. Mitä enempi kohteita on, sitä parempi kuva omasta tulevasta navetasta muodostuu. Tutustumiskohteiden vähimmäismääränä voidaan pitää kohdetta läpikäytynä kahden kolmen vuoden aikana. Aikajänne tuo syvyyttä ratkaisuille. Myös ulkomaalaisiin navettoihin ja heidän toimintatapoihinsa kannattaa käydä tutustumassa, jos se vain on mahdollista. Rakenteellisesti navetat eivät välttämättä sovellu sellaisenaan Suomen olosuhteisiin tai ne eivät täytä Suomen asetuksien ja säädösten vaatimuksia, mutta ideoita esimerkiksi navetan toiminnallisuuteen voi löytyä runsaasti. Euroopasta esimerkkejä voi hakea esim. Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista. Virossa yksikkökoot ovat nykyisin ehkä liian suuria perheviljelijöille. Pohjois-Amerikan puolelta USA:sta saattaa löytyä ajatuksia maitotilan talouden hoitamiseen (ratkaisut talous edellä). Kanadan puolelta parhaat ideat löytynevät mm. toiminnallisuuteen, erilaisiin porttiratkaisuihin ja robottilypsyyn (ratkaisut tekniikka edellä). Matkan voi järjestää joko itsenäisesti (voi olla hankalaa) tai osallistumalla erityisesti maidontuottajille räätälöidyille valmismatkoille (esim. AgriHusu Oy). Matkat ovat yleensä tiiviitä viikon ammattimatkoja, joihin navettakierrosten lisäksi on järjestetty erilaisia luentoja ja alan messukäyntejä. 14

16 2. Lainsäädäntä, asetukset, viranomaiset, tuetturakentaminen, tutkimus Tässä osiossa asiat esitetään hyvin suppeasti vain pääkohdittain. Navettarakentajan on nämä asiat kuitenkin tiedettävä ja ymmärrettävä voidakseen suorittaa navettainvestointinsa mahdollisimman hyvin ja jouhevasti. Kaikkien alla esitettyjen toimijoiden kanssa ajoissa aloitettu rakentava yhteystyö on erittäin suositeltavaa. Mukana on linkkejä, joiden alta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa MAVI Maaseutuvirasto vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa toimien kansallisena maksajavirastona. Mavi vastaa toimeenpanon organisoinnista niin, että säädöksien edellytykset täyttyvät. Navettainvestoijan kannalta Mavi järjestää tukihaut, vastaa tukien maksatuksesta ja valvoo tukien käyttöä. (Lähde: Maaseutuvirasto) Navettarakentajan ei käytännössä tarvitse asioida suoraan Mavin kanssa. Lisätietoja: ELY-keskukset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. ELY-keskus toimii EU-rahoituksen myöntäjänä. Tuetussa rakentamisessa ELY-keskuksien tehtäviin kuuluu tukien myöntö, maksatus ja valvonta sekä tarkastukset. Navettarakentaja asioi ja tekee yhteistyötä alueensa ELY-keskuksen kanssa seuraavissa tilanteissa: - tukien haku - tuen myöntäminen - tuen myöntämisen jälkeiset muutokset jotka vaikuttavat voimassa oleviin tukiehtoihin - yhteistyö viranomaisten kanssa rakennuspaikalla tehtävissä tarkastuksissa (tukiehdot) - maksatuksien (tukierät) hakeminen. Lisätietoja: AVI Aluehallintovirasto hoitaa Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Sen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, työsuojelu, ympäristöluvat, pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi. Navettarakentaja asioi ja tekee yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa seuraavissa tilanteissa: - ympäristöluvan haku (Kohta 1.3. luvat: ympäristölupa, rakennuslupa) - rakennustyön ennakkoilmoitus. Lisätietoja: MMM, YM, tuetturakentaminen Ministeriöt vastaavat toimialansa lakien ja asetusten säätämisestä. Rakentamisessa Maa- ja metsätalousministeriö vastaa maatilarakentamisesta sekä niihin liittyvistä tuista (tuetturakentaminen). Ympäristöministeriö vastaa kaikesta muusta rakentamisesta sekä ympäristöön liittyvistä asioista. Tuetunrakentamisen erityisehdot asettaa Maa- ja metsätalousministeriö. 15

17 Tuetunrakentamisen erityisehdot liittyvät lypsykarjarakennuksien kohdalla rakennusteknisiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. Kaikkiin tuettavaan rakentamiseen liittyy lisäksi paloteknisiä erityisvaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa myös asetuksesta koskien tuetun rakentamisen rakentamisinvestoinnin hyväksyttäviä yksikkökustannuksia. Ympäristöministeriö vastaa kaikesta rakentamiseen liittyvistä asetuksista ja määräyksistä. Näiden mukaan myös navettarakennus toteutetaan. Tuetunrakentamisen erityisehdot ovat tuen antajan asettamia lisäehtoja, jotka ovat voimassa vain käytettäessä tuettua rahaa suoraa tukea ja korkotukilainaa. Navettarakentaja ei asioi suoraan ministeriöiden kanssa. Lisätietoja: kunnat, rakennusvalvonta Kaupunkien ja kuntien rakennusvalvonta (rakennusviranomaiset) edistää, opastaa ja valvoo rakennuskannan ja ympäristön syntymistä sekä säilymistä. Rakennusvalvonta palvelee kuntalaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta. Rakennusvalvonta ohjaa hankkeita hankesuunnitteluvaiheesta lähtien. Tämä nopeuttaa lupakäsittelyä ja varmistaa tavoitteiden toteutumisen jo hankkeen alkuvaiheessa. Navettarakentaja asioi ja tekee yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa seuraavissa tilanteissa: - rakennusvalvonta opastaa rakennuttajaa kaikissa hankkeen vaiheissa - ympäristöluvan haku (Kohta 1.3. luvat: ympäristölupa, rakennuslupa) - rakennusluvan haku - rakennusluvan edellyttämät kokoukset, katselmukset ja tarkastukset - asiakirjojen, dokumenttien ja piirustusten arkistointi. Rakennusvalvonta pyytää pelastusviranomaisen ja terveysviranomaisen lausunnot. Lausunnot liitetään osaksi rakennusluvan ehtoja Lisätietoja löytyy kuntien ja kaupunkien kotisivuilta RakMk, muut navettarakentamista koskevat säädökset Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet ovat koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Asetuksena annetut ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut rakentamista koskevat säännökset ovat velvoittavia. Navettarakentamista koskevat samat säädökset ja lait kuin muutakin rakentamista lisänä eläinsuojelulait ja -asetukset. Lisämausteena asiassa on tuetturakentaminen, joka kiristää vaatimuksia. Navettarakentajan ei välttämättä tarvitse tuntea kaikkien lakien ja säädösten yksityiskohtia, mutta Maankäyttö- ja rakennuslaista on kuitenkin sisäistettävä seuraava: (MRL 119 ) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. 16

18 Lisätietoja: TTS, MTT, PTT, muut tutkimuslaitokset TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS on toteuttanut VIRAKO-Viljelijä rakennuttajana hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on ollut parantaa mm. viljelijöiden tietoa rakennushankkeen rakennuttajan tehtävistä. Vuonna 2011 päivitetyt sivustot löytyvä osoitteesta Sivustoilta löytyy laaja kokoelma rakentamiseen liittyvistä asioista sekä linkkejä valmiisiin asiakirjapohjiin ja sopimuksiin. Maa- ja elintarvikkeiden tutkimuskeskus MTT tekee tutkimustyötä myös navettarakentamiseen liittyen. Tutkimuksista on laadittu julkaisuja, joihin tämänkin raportin yhteydessä on viitattu. Linkki julkaisuihin on Pellervon taloustutkimus PTT ry tekee maatalouteen liittyvää taloudellista tutkimustyötä. Käytännön rakentamiseen niistä harvoin löytyy apua tai suoraa yhteyttä. Rakentamiseen liittyvää tutkimustyötä tehdään mm. teknillisissä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja VTT:lla. Maatalouteen keskittyvissä ammattikorkeakouluissa tehdään usein myös maatilarakentamiseen liittyviä opinnäytetöitä, joista voi löytyä käytännön hyötyä myös navettarakentajalle. 17

19 B. Työt investointipäätöksen jälkeen ennen rakentamisen käynnistymistä 3. Suunnittelu 3.1. rakennussuunnittelu/arkkitehtisuunnittelu, toiminnallinen suunnittelu (lay-out) Seuraavat määritelmät on koottu eri lähteistä: Rakennussuunnittelu käsittää rakennuksen rakennesuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun ja taloteknisten järjestelmien suunnittelun. Arkkitehtisuunnittelussa määritetään rakennuksen muoto, ulkoasu ja tilaryhmittely, sekä rakenteiden perusratkaisut. Rakennesuunnittelu määrittää ja mitoittaa rakennuksen rakenteet ja yksityiskohdat. Taloteknisiä järjestelmiä ovat muun muassa lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät, sekä esimerkiksi turvajärjestelmät. Rakennussuunnittelun tarkoitus on luoda suunnitelmat, jossa rakennuksen sijainti, ulkoasu, rakenteet, tilat, tekniikka ja varustetaso vastaavat niiden käyttötarkoitusta ja haluttua laatutasoa, sekä täyttävät lakien ja määräysten asettamat vaatimukset. Arkkitehtisuunnittelu on rakennussuunnittelun osa-alue, joka käsittää rakennuksen yleissuunnittelun; rakennuksen sijoittelun, ulkoasun, muodon ja tilojen suunnittelun. Arkkitehtisuunnittelun tehtävänä on erikoissuunnittelijoiden tukemana yhdistää tilaajan tavoitteet paikan vaatimuksiin. Työhön sisältyy rakennetun ja rakennettavan ympäristön suunnittelu, sekä rakennusryhmien ja rakennusten suunnittelu. Suunnittelu voi sisältää uudishankkeen tai olla korjaus- ja muutos- ja entistämissuunnittelua. Eri suunnittelualoille kuuluvat asiakirjat ja suunnitelmat eritellään alakohtaisilla tunnuksilla. Rakennesuunnitelmista käytetään tunnusta RAK, arkkitehtisuunnitelmista tunnusta ARK, ja lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmistä vastaavasti tunnuksia L, V, I ja S. Muista taloteknisistä järjestelmistä käytetään tunnusta TEK. Navettarakentamisessa rakennussuunnittelu sisältää rakennuksen arkkitehtisuunnitelman ja toiminnallisen suunnitelman. Harvoin navettarakennukseen teetetään erillisenä arkkitehtisuunnitelmat eri suunnittelijalla kuin toiminnallinen suunnitelma. Arkkitehtuuri ja toiminnallisuus vaativat kuitenkin suunnittelijalta erilaista osaamista. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta käytännössä toiminnallisuus on ajanut arkkitehtuurin edelle. Arkkitehtuurin taka-alalle jääminen näkyy myös useissa kunnissa, missä ei edes kiinnitetä huomiota siihen miten rakennus on ulkonäöllisesti toteutettu ja vastaako toteutus edes jossain määrin rakennusluvan myöntämisen perusteena olleita pääpiirustuksia. Ennuste kuitenkin on, että rakennusvalvonnan yhdistymisien myötä lupa/toteutus -muutokset tulevat vähenemään. Navettarakennusten suunnitteluun erikoistuneita rakennussuunnittelijoita Suomesta löytyy parisen kymmentä. Valtaosa rakennussuunnittelun toimeksiannoista sisältää seuraavat tehtävät: 1. Suunnitelmat ympäristölupaa varten 2. Suunnitelmat rakennuslupaa varten 3. Suunnitelmat investointitukihakemusta varten Suunnittelupalkkio rakennussuunnittelusta vaihtelee käytännössä alv 0 % välissä. Lopullinen hinta määräytyy toimitussisällön ja muutosten määrän mukaan. Esimerkiksi ympäristöluvan käsittely voi viedä jopa 2-3 vuotta (valitukset, käsittely) ja vaatia useampia suunnitelma muutoksia ennen kuin asiat saadaan eteenpäin ja päätökseen. 18

20 Myös valmisnavettatoimittajat tekevät rakennussuunnittelua, jonka saa ilmaiseksi jos navettarakennuksen ostaa heiltä. Tällöin kuitenkin sitoo kätensä hyvin pitkälti ko. toimittajan ratkaisuihin, koneisiin ja laitteisiin. Suunnittelukustannukset otetaan takaisin tuotteiden hinnoissa. Mikäli valinta ei kohdistu suunnitelman tehneeseen yritykseen, peritään suunnitelmista alv 0 % jos on allekirjoittanut tarjoussuunnittelusta esitetyn sopimuspaperin. Suositus on, ettei tällaista paperia allekirjoiteta. Tarjouksen laatijan tulee tehdä tarjouksensa omalla riskillä piirustusten ollessa osa tarjousta. Vastaavaa käytäntöä ei esiinny missään muussa rakentamisessa navettarakennusten hankekokoluokassa pääsuunnittelija Navettarakentamisessa pääsuunnittelijan tehtävään ei useinkaan suhtauduta tehtävän vaativuuden asettamalla vakavuudella. Saattaa olla, että hankkeeseen ryhtyvä (maidontuottaja) ei tunne tai tiedä pääsuunnittelijan tehtäviä ja vastuita, ja taasen pääsuunnittelijaksi ryhtyvä toki tietää tehtävät, muttei ymmärrä riittävästi tehtävään liittyviä vastuita. Maatilarakentamisessa pääsuunnittelijan rooli koetaan helposti toissijaiseksi, vasemmalla kädellä hoidettavaksi tehtäväksi. Useissa hankkeissa asiat luistavatkin niin, että pääsuunnittelija jää taka-alalle, mutta ongelmatilanteissa tilanne voi muuttua merkittävästi. Maankäyttö- ja rakennuslaista ( MRL 120 löytyy tarvittaessa lisäinformaatiota pääsuunnittelijan tehtävistä ja vastuista. Oulun seudun rakennusvalvonnassa pääsuunnittelija on kuvattu seuraavasti: PÄÄSUUNNITTELIJA "Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset." Pääsuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa hakemus omalta osaltaan. Vastuun varsinaisesta rakennustyön valvonnasta kantaa vastaava työnjohtaja, joka pientalotyömailla toimii usein myös pääsuunnittelijana. Pätevyys Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto ja riittävä kokemus (arkkitehti, rakennusarkkitehti, DI, rakennusinsinööri). Myös pitkään suunnittelijana toiminut rakennusmestari voi toimia pääsuunnittelija. Tehtävät Pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta ja hän voi toimia myös rakennussuunnittelijana. Pääsuunnittelijan velvollisuutena on tarkistaa erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja vastata suunnitelmien yhteensopivuudesta sekä laadusta. Pääsuunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa, viimeistään arkkitehtisuunnitelmien luonnostelussa tai talotyypin valinnassa. Pääsuunnittelijan tehtävä hankkeessa jatkuu koko rakentamisen ajan käyttö- ja huoltokirjaan saakka. Vastuut Pääsuunnittelijan vastuu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain mukaan hän vastaa siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin. Pääsuunnittelija on nimettävä kaikkiin navettarakennushankkeisiin ja hänen on osallistuttava hankkeen aloituskokoukseen. Pääsuunnittelijan palkkio on hyvin tapauskohtainen ja riippuvainen tehtävän suorittajasta ja tehtävään paneutumisen asteesta. Hintahaarukka vaihtelee alv 19

21 0 % välillä. Valmisnavettatoimittajat saattavat tarjota omien avaimet käteen -toimitustensa yhteydessä pääsuunnittelijan tehtävän ottamista ilmaiseksi. Tällöin kannattaa miettiä, toimitaanko silloin oman edun maksimoimiseksi vai rakennuttajalle hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi pohjatutkimus Rakennuslupahakemukseen tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- sekä pohjaolosuhteista ja tarvittaessa terveellisyydestä ja korkeusasemasta sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Osa kunnista vaatii, että ennen rakentamista on rakennuspaikalle tehtävä kairauksiin perustuva pohjatutkimus. Osalle kunnista riittää, jos pohjasta on laajuudeltaan ja laadultaan riittävästi tietoa, että niiden perusteella voidaan pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjarakentaminen toteuttaa luotettavasti ja turvallisesti (rakennuskohde helppo B tai vaativa A). Esimerkkinä tästä on täysi kalliopohja. Osa uusista navettakohteista voi olla erittäin vaativia (AA, laajarunkoinen 3-nivelkehä). Tällöin pohjatutkimus on tehtävä aina rakennushankkeen yhteydessä rakennuspaikalla. Suositeltavaa on kuitenkin aina tehdä pohjatutkimus ja siihen perustuva pohjarakenteiden suunnittelu. Käytännössä rakennesuunnittelijat edellyttävät pohjatutkimuksen tekemistä. Navettarakennuksissa pohjarakennuskustannukset ovat yksi suurimmista kustannustekijöistä sekä kustannusarvion ylityksiin johtavista seikoista. Hyvällä tutkimuksella ja suunnittelulla voidaan paremmin vaikuttaa rakennushankkeen kustannuksiin ennakkoon. Pohjatutkimus ja siihen perustuva perustamistapalausunto maksaa laajuudesta ja tarkkuudesta riippuen alv % hankkeen urakointi, toteutusmuoto Rakennushankkeen toteutukseen ja urakointiin tulee heti alkuvaiheessa paneutua huolella ja ajoissa päättää miten itse rakentaminen toteutetaan. Selkeä ennalta suunniteltu toteutusmalli helpottaa mm. suunnittelulaajuuden sekä suunnittelu- että urakkarajojen määrittämisessä. Samalla turhalta suunnittelulta ja suunnittelukustannuksilta vältytään. Koska toteutustapoja on useita erilaisia, kannattaa toteutusmallin suunnittelun apuna käyttää osaavaa ulkopuolista rakennuttajakonsulttia, joka tuntee riittävästi maatilarakentamisen ominaispiirteet, ymmärtää rakennuttajan tilanteen sekä tietää suunnittelutarpeen laajuuden eri tilanteissa rakennesuunnittelu Rakennesuunnittelu käsittää rakennuksen rakenneteknisen suunnittelun. Suunnittelun päätehtävänä on tuottaa rakennesuunnitelmat, joilla voidaan toteuttaa ja ylläpitää rakennus tai yksittäinen rakenne. Suunnitteluun sisältyy rakennuskohteen runkojärjestelmien ja -materiaalien valinnat ja lujuustarkastelut, rakenteiden ja rakenneratkaisuiden suunnittelun ja mitoituksen, sekä erilaiset rakennusfysikaaliset ja käyttöikään liittyvät selvitykset. Rakennesuunnitelmiin voidaan sisällyttää myös valmisosien tuotantosuunnitelmien laatiminen. Rakennesuunnitelmat sisältävät siis lujuuslaskelmat ja piirustukset. Lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys, kun taasen piirustuksissa esitetään rakenteiden mitat ja leikkaukset. Lisäksi piirustuksissa esitetään detaljeja, joissa voidaan kuvata esimerkiksi rakenteiden liitoksia sekä lämmön-, kosteuden- ja vedeneristysratkaisuja. Navettarakennukset tuntevia osaavia rakennesuunnittelijoita on Suomessa rajallisesti. Pääasiassa rakennesuunnitelmia maatilarakennuksiin tekevät pienet, yleensä yhden kahden miehen itsenäiset suunnittelutoimistot tai ProAgrian rakennesuunnittelijat. Isot suunnittelutoimistot tekevät hyvin 20