Tyyppinavetta-hanke. Ari Roininen MTK ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyyppinavetta-hanke. Ari Roininen MTK ry 26.5.2014"

Transkriptio

1 2014 Tyyppinavetta-hanke Ari Roininen MTK ry

2 TYYPPINAVETTA HANKE Yleistiedot: Dnro: 1393/ Päätösnumero: Hankkeen numero: Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja: Toimenpide: MTK ry projektinumero: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi TYYPPINAVETTA-HANKE Sivu: Tiivistelmä 5 Sammandrag 6 Abstract 7 Yhteenveto hankkeesta. Hankkeen päätavoitteet 8-9 A. Ennen investointipäätöstä 1. Investointisuunnitelmat 1.1. tavoitteet, investointilaskelmat tavoitelaadinta investointineuvonta investointilaskelmat, rahoitus investointijärjestys investoinnin edellyttämät hankinnat investointituki aikataulutus luvat: ympäristölupa, rakennuslupa vaihtoehtoisia ratkaisuja järjestelmävalinnat omatyö, vieras työ tarpeellinen, tarpeeton töiden ulkoistaminen, urakointi yhteistyöyritykset muiden maidontuottajien kanssa vaihtoehtoihin, toteutettuihin ratkaisuihin tutustuminen Lainsäädäntö, asetukset, viranomaiset, tuetturakentaminen, tutkimus 2.1. MAVI ELY-keskukset AVI 15 1

3 2.4. MMM, YM, tuetturakentaminen kunnat, rakennusvalvonta RakMk, muut navettarakentamista koskevat säädökset TTS, MTT, PTT, muut tutkimuslaitokset 17 B. Ennen rakentamisen käynnistymistä 3. Suunnittelu 3.1. rakennussuunnittelu/arkkitehtisuunnittelu, toiminnallinen suunnittelu (lay-out) pääsuunnittelija pohjatutkimus hankkeen urakointi, toteutusmuoto rakennesuunnittelu kalustesuunnittelu LVIS(A) suunnittelu suunnitelmien tasovaatimukset lupasuunnitelmat viitesuunnitelmat yksityiskohtaiset suunnitelmat valmistuspiirustukset, konepajapiirustukset työselitykset, laadulliset vaatimukset määrälaskenta kustannusarvion laadintaa varten urakointia varten hankintoja varten laadunvalvonta tuoteosatoimittajat rakennuttamispalvelut, konsultointi rakennelaskelmat asennussuunnitelmat D-mallit Muut huomioitavat asiat 4.1. työturvallisuus sähköturvallisuus, paloturvallisuus C. Rakentamisen aikana 5. Rakentaminen, rakennusprosessi 5.1. kustannusseuranta, jälkilaskenta rakentamisen aikataulu urakointi, oma työ, omat koneet kilpailutus, hankinnat sopimuskäytäntö vastuut, takuut, vakuudet työmaa vastaava työnjohtaja, vastaavamestari

4 valvoja Koneet, laitteet 6.1. ruokintajärjestelmä lannanpoisto lypsyjärjestelmä kalusteet, laitteet, varusteet muut koneet, laitteet, kuivitus Rakenteet 7.1. maa- ja pohjarakenteet louhinta paalutus runko-seinä-vesikatto sisäpuoliset rakenteet tsto, maitohuone, sosiaalitilat, tilaelementit muut rakenteet, tilat LVIS(A) lietesäiliöt, lietesäiliöiden kattaminen rehuvarastot 46 D. Rakentamiseen vaikuttavia tekijöitä 8. Rakennustuoteteollisuus 8.1. maatilarakentamisen mahdollisuudet rakentaminen, urakointi valmisnavettatoimittajat ulkomaalaiset navettarakentajat kotimaiset rakennusliikkeet uudet tuotteet, ratkaisut Muut tekijät 9.1. suhdanteet kausivaihtelut alueelliset erot yhteishankinnat oma materiaali maa-aines puu rakennusosat 54 E. Kokemuksia ja havaintoja navettarakentamisesta 10. Pilottikohteet Pilottikohde Laulumaa

5 10.2. Pilottikohde Penttilä Pilottikohde Pekko Pilottikohde Makkonen Pilottikohde Vuorela Pilottikohteista saadut kokemukset aikataulu suunnittelu hankinnat, kilpailutus urakat, urakkarajat, sopimukset omatyö (h), oman materiaalin käyttö, omat koneet ja laitteet luovutus, takuut, vakuudet rahaliikenne lisä- ja muutostyöt, kustannusvaikutus viranomaistoiminta takuuaikaiset korjaukset mallit, toimivat ratkaisut, vaaran paikat Johtopäätökset Tyyppinavetta-proto, tyyppinavetta ( karvalakkimalli ) 91 LIITTEET Liite 1: - Liite 2: Määrälaskenta, pilottikohde Penttilän lypsykarjarakennus (12 sivua) Liite 3: Yleisaikataulu Laulumaa Kai ja Katri (1 sivu) Liite 4: Rakennustyöaikataulu Makkonen Kalle ja Hallikainen Kirsi (1 sivu) Liite 5: Hankemuistio urakkatarjouksen sisällöstä (hankeneuvottelu ) (5 sivua) Tarjouspyyntö (4 sivua) Urakkaneuvottelumuistio ( ) (3 sivua) Urakkasopimusluonnos (11 sivua) Liite 6: Taloudellinen yhteenveto (2 sivua) Virhe- ja puutelista (1 sivu) 4

6 TYYPPINAVETTA - HANKE ( ) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Roininen Ari, DI, projektipäällikkö Tiivistelmä: Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen maatilarakentamisen kustannukset kasvoivat muun rakentamisen kustannuksia voimakkaammin. Tyyppinavetta-hankkeella haluttiin selvittää mitkä nykyisin suuruudeltaan 10 % kustannuseroon johtaneet syyt ovat. Voidaanko niihin vaikuttaa rakenteita standardisoimalla ja rakentamisprosessia kehittämällä tai löytämällä uusia toimijoita alalle? Navettainvestoinnin kustannuksista lukitaan 80 % jo esisuunnitteluvaiheessa. Vain 20 %:iin voidaan vaikuttaa rakentamisen aikana. Uuden nykyaikaisen navetan investointikustannuksista miltei puolet muodostuu navetan koneista ja laitteista reilun puolen muodostuessa itse navettarakennuksesta. Koneellistuminen ja automaation lisääntyminen on näin ollen osaltaan kasvattanut investointikustannuksia. Navettojen koko on myös kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Pienistä parsinavetoista on siirrytty tuhat neliöisiin ja jopa suurempiin pihattohalleihin. Uusi tekniikka ja isommat rakennukset vaativat erilaisia rakenteita ja uudenlaista toteutustapaa ammattimaisempaa hyvin johdettua rakentamisprosessin hallintaa. Usein myös navetta suunnitellaan omien toiveiden ja halujen mukaan, ei välttämättä sen mukaan mikä yritystoiminnan kannalta olisi järkevää. Tällöin navetoista tehdään turhan hienoja ja kalliita niin rakenteiden kuin laitteidenkin puolesta. Toiveita ja haluja ruokkii alalla olevien valmisnavettatoimijoiden intressit, jotka ovat kohdistuneet usein pelkästään kone- ja laitetoimituksiin rakennusten jäädessä taka-alalle. Myös lainsäädäntö, ympäristövaateiden ja eläinten hyvinvointivaateiden lisääntyminen sekä ympäristölupien pitkät käsittelyajat ovat osaltaan lisänneet rakentamisen kustannuksia. Tuetun rakentamisen tuen saannin lisäehdot ovat myös kasvattaneet investointikustannuksia. Yleisesti saatavilla olevien rakennusmateriaalien tai rakennusosien hintaan tuella ei kuitenkaan ole merkitystä. Yksittäisellä rakenneratkaisulla tai rakenneosalla voidaan vaikuttaa vain hyvin vähän navetan hintaan. Kustannussäästö saadaan useasta pienestä asiasta, hyvistä hankinnoista ja ammattimaisesti johdetusta rakennusprosessin läpiviemisestä. Tällaisia ovat mm. laadukkaat suunnitelmat, realistiset ja pitävät aikataulut, jatkuva kustannusten seuranta, kilpailutus, selkeät urakkarajat, kirjalliset sopimukset sekä alansa ammattilaisten käyttö kaikissa toteutusvaiheissa. Ammattilaisten käytöstä on oltava myös valmiita maksamaan. Säästö saadaan rakennuksen valmistumisesta ajoillaan kunnollisena. Uudet suuremmat navettarakennukset luovat myös mahdollisuuksia uusille toimijoille. Pienet omistajavetoiset rakennusliikkeet osoittautuivat hankkeen aikana kaikkein parhaimmiksi. Ammattitaito oli hyvää, aikataulut pitivät, työn laatu oli riittävää ja kustannukset pysyivät kurissa. Kaikki Tyyppinavetta-hankkeen aikana esille tulleet pienet maatilarakentamisen parissa toimineet rakennusliikkeet olivat varattu vuosiksi eteenpäin. Tarvetta alueellisesti toimiville pienille ja keskisuurille maatilarakentamiseen erikoistuville rakennusliikkeille on siis olemassa. 5

7 TYPLADUGÅRD PROJEKT ( ) Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK Roininen Ari, diplomingenjör, projektchef Sammandrag: Från 2005 framåt har kostnaderna för lantbruksbyggandet ökat mera än kostnaderna för annat byggande. Typladugårdsprojektets mål var att reda ut orsakerna till den 10 % stora kostnadsskillnaden. Kan man påverka skillnaden genom att standardisera konstruktionerna och genom att utveckla byggnadsprocessen eller genom att hitta nya aktörer? Vid investeringar i ladugårdar slår man fast 80 % av kostnaderna redan vid förplaneringsskedet. Man kan påverka endast 20 % av kostnaderna under byggnadsperioden. Investeringskostnaderna för en ny modern ladugård består till nästan hälften av kostnaderna för maskiner och anordningar. D.v.s. endast lite över hälften av kostnaderna kommer från själva ladugårdsbyggnaden. Det här innebär att den ökade mekaniseringen och automatiseringen har redan i sig ökat investeringskostnaderna. Ladugårdarna har också på 2000-talet blivit mycket större. Från små båsladugårdar har utvecklingen gått till 1000 kvadratmeter stora eller tom större lösdriftsstall. Ny teknik och större byggnader kräver helt annorlunda konstruktioner och nya sätt att förverkliga projektet på. Själva byggnadsprocessen måste ledas på ett professionellt sätt. Ofta planeras ladugården utgående från ens egna önskningar och vilja och inte enligt vad som skulle vara förnuftigt med tanke på företaget. Det här leder till att ladugårdarna görs för fina och dyra både gällande konstruktionerna och också tekniken. Aktörerna på markanden för färdiga ladugårdar är duktiga på att göra reklam för sina idéer. Det här leder till att man koncentrerar sig på maskinerna och tekniken och själva konstruktionen blir bortglömd. Även den ökade lagstiftningen, miljökraven och kraven för välfärd för djur samt de långa behandlingstiderna för miljöloven leder till ökade kostander. Investeringsstödet för jordbruk innebär även vissa krav på själva byggandet, som även de leder till att investeringskostnaderna ökar. Investeringsstödet har ingen inverkan på kostnaderna för allmänt tillgängliga byggnadsmaterial eller byggnadspartier. Enskilda lösningar och enskilda partier påverkar priset på ladugården väldigt lite. Inbesparingar kan göras med flera små saker t.ex. genom bra gjorda uppköp och genom att byggnadsprocessen leds väl. Att byggnadsprocessen leds väl innebär att man har bra planer, en realistisk tidtabell, att man aktivt följer med kostnaderna, att man konkurrensutsätter, att man har klara gränser för de olika entreprenaderna, att man använder skriftliga avtal och att man använder professionella aktörer i alla skeden. Man måste också vara beredd på att betala för att använda professionella aktörer. Inbesparingarna kommer sedan av att byggnaden blir färdig i rätt tid och är ordentligt konstruerad. De nya större ladugårdskonstruktionerna innebär också chanser för nya aktörer. Under det här projektet visade det sig att de bästa aktörerna var små byggnadsfirmor ledda av sina ägare. Yrkesskickligheten var stor, tidtabellerna höll, kvaliteten på det utförda jobbet var tillräcklig och kostnaderna överskreds inte. De små byggnadsfirmorna, som byggde ladugårdarna i Typladugårdsprojektet, var alla fullbokade för flera år framåt. Det här innebär att det finns en stor regionalt efterfrågan på småoch mellanstora byggnadsfirmor, som specialiserat sig på byggande med anknytning till gårdsbruk. 6

8 STANDARD CATTLE HOUSE PROJECT ( ) The Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Roininen Ari, M.Sc., Project Manager Abstract: Since the mid-2000 s the costs of agricultural construction have increased faster than the cost of construction industry in general. The goal of the Standard Cattle House Project was to examine causes of the current cost gap of 10 %. Could the causes of the cost gap be affected by standardizing structures and developing the construction process or finding new operators for agricultural construction? 80 % of the investment costs of a cattle house are defined in the pre-design phase. Only 20 % of the cost can be impacted during the construction phase. Currently, nearly half of the investment cost of an up-to-date cattle house comes from production machinery and around half comes from the cattle house itself. Increasing use of machinery and automation has led to higher investment costs. The average size of cattle houses has increased significantly in the 21 st century as well. Small tie stall barn cattle houses have been replaced by 1000 m 2 and even bigger free stall barn cattle halls. The new technology and the bigger buildings demand different structural solutions and a new way of realizing the construction project more professional construction process management is needed than in the past. Often the cattle house is designed based on the personal wishes and liking of a farmer, not necessarily based on business rationale. In these cases the cattle houses tend to become too fancy and expensive for their actual use in terms of structural choices as well as machinery. The personal wishes and liking of a farmer are utilized by the current suppliers of ready-to-use cattle houses, whose business interests are in selling cattle house machineries, while the actual building has a smaller significance of their big picture. Legislation, increasing environmental demands and increase in animal welfare standards as well as well long handling times of environmental permits are partly responsible of the higher construction costs. The new additional terms for subsided construction have increased the investment cost too. However, the subsidies do not impact on the price of commonly available construction materials or structural components. A single structural choice or structural component has only little significance for the investment cost of a cattle house. The total cost saving derives from many little things, such as good procurement and professionally managed execution of the construction process. Other significant factors are, for instance, high quality planning, realistic timetables which do stick, continuous monitoring of costs, tendering, clearly defined contracts, written agreements and use of professional labor in all project phases and tasks. There needs to be willingness to pay for professionals as well. The cost savings are realized when the cattle house is completed as designed and in the timetable. New cattle houses create new opportunities for new operators in the agricultural construction industry. Small construction companies, lead by the founder, indicated to be the best cattle house suppliers. Their professional skills were good, they did stick with the timetables, the quality of their work was sufficient and costs were in control. All small construction companies identified during the Standard Cattle House Project are fully booked for years to come at the end of the project. Therefore, there is a need for locally operating small and medium size construction companies specializing in agricultural construction. 7

9 Yhteenveto hankkeesta: Tyyppinavetta-hankkeella navettarakentamisen kustannuksia pyritään saamaan alemmaksi Uuden navettarakennuksen rakentamiskustannukset ovat nousseet viimevuosina enemmän kuin rakentamiskustannukset normaalirakentamisessa. Syitä tähän löytyy monelta taholta: suunnitteluun ei panosteta riittävästi, urakoitsijoita ja tuoteosatoimittajia ei kilpailuteta, sopimukset puutteellisia tai niitä ei tehdä lainkaan, työmaata ei valvota ja johdeta ammattimaisesti ja riittävästi jne. Syynä tilanteeseen voi olla myös se, että materiaalitoimittajilla on korkeammat hinnat tuetulle rakentamiselle, tukien hakuajankohdat ovat vääriä ja lupien käsittelyajat ovat liian pitkiä rakentaminen tapahtuu huonoon aikaan tai siirtyy myöhemmäksi, jopa seuraavaan vuoteen. Tyyppinavetta-hanke on valtakunnallinen EU:n ja valtion rahoittama kolmivuotinen kehityshanke, jonka tavoitteena on löytää keinoja navettarakentamisen kustannusten alentamiseksi. Pääpaino on suunnittelussa, rakenteissa ja rakentamisprosessissa. Toteutuksen apuna on alan asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä ja hanketta valvoo rahoittajan asettama ohjausryhmä. Hankkeen päätavoitteet: Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hankesuunnitelman mukaan: Maaseudun kehittäminen on linjattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa vuosille Sen mukaisesti ohjelmakauden painopistealueita ovat maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla, maaseudun yritystoiminnan kehittäminen sekä paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti Strategiassa asetettuihin ensisijaisiin tavoitteisiin maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi hanke vastaa kehittämällä maatalouden päätuotantosuunnan (maito) tuottavuutta ja kilpailukykyä. Hanke myös huomioi kehittämisohjelman mukaisesti ympäristöön ja tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvää tuotantorakennusten suunnittelua. Ohjelmassa korostetaan strategian mukaisesti maatalouden rakennekehityksen edistämistä ja innovatiivisen yhteistyön lisäämistä, johon tällä hankkeelle päästään. Hanke vastaa siten maatalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen haasteisiin. Suomessa myös maa- ja metsätalousministeriön ja tuottajajärjestöjen välisissä tukineuvotteluissa yhtenä osana suomalaisten maitotilojen maaseudun kehittämisohjelmatoimia päätettiin kohdentaa hankkeita maitotaloudelle. Tämän hankkeen tavoitteena on vastata näihin haasteisiin mm. parantamalla maitotalouden kilpailukykyä. 8

10 Hankkeen tavoitteet (tavoitteet, joihin juuri hanke pyrkii) Kustannussäästöä navettarakentamiselle: Standardoidummat rakenteet Rakenteita standardoimalla pyritään toimiviin ja vakioiduimpiin ratkaisuihin ja toimituskokonaisuuksiin. Runko-, seinä- ja kattorakenteena voidaan käyttää erilaisia materiaaleja. Vakioiduilla, hyväksi koetuilla ratkaisuilla pyritään löytämään kullekin rakenneosalle materiaalista riippumatta tekniset ja laadulliset vaatimukset sekä hyvä keskinäinen yhteensopivuus. Rajapinnat selkiytyvät, virheet vähenevät ja rakentaminen nopeutuu. Rakentamisprosessi vakiintuneempaa Rakennushanketta tulee johtaa ja valvoa huolella koko hankkeen ajan. Nykypäivän maatilarakennukset ovat kokoluokaltaan niin suuria hankkeita, ettei niitä johdeta etätyönä pari kertaa työmaalla käyden. Tyyppinavetta-hankkeen tavoitteena on luoda ymmärrettävät pelisäännöt työmaan johtamiselle ja valvonnalle. Esimerkkejä muusta rakentamisesta toki löytyy. Maatilarakentamisessa on kuitenkin ominaispiirteitä, jotka tulee huomioida. Tuloksena aikataulu pitää ja kustannukset hallitaan paremmin. Uusia toimijoita navettarakentamiseen Navettarakentamiseen erikoistuneita urakoitsijoita, rakennusliikkeitä ja rakennusosatoimittajia tulee saada lisää. Alalla toimijoita ei ole riittävästi, ja joillakin alueilla saattaa alan osaajat puuttua kokonaan. Uusien toimijoiden ja kilpailun lisääntymisen myötä hintaa saadaan oikeammalle tasolle ja laatua parannettua. Uusia toimijoita ja ideoita tulee hakea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Samojen asioiden ympärillä pyöritään usealla taholla maailmalla. Muut huomioitavat asiat Hankkeessa huomioidaan myös muita navetan elinkaareen ja toimintaan liittyviä tekijöitä. Tällaisia asioita ovat mm. rakentamisen työturvallisuus, navetan työolosuhteet ja työn hyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paloturvallisuus ja ympäristötekijät. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin kannattava ja kustannustehokas maidontuotanto. Navettarakennus antaa tälle toiminnalle osin vain pelkät kuoret ollen pala kustannuksista. Kustannus on kuitenkin merkittävä ja lyhyelle ajanjaksolle sijoittuva. 9

11 1. Investointisuunnitelmat Tässä osiossa käsitellään investointiin ja investointisuunnitelmiin liittyviä vaiheita ja asioita vain pääosiltaan hyvin suppeasti. Syyt investoinnille ja toiminnan laajentamiselle ovat tapauskohtaisia, jokainen navettainvestointi on siis hyvin yksilöllinen. Sen voi suorittaa kertarykäisynä nopeassa aikataulussa tai vaiheittain usean vuoden aikana. Navetan voi rakentaa omalla tai lainarahalla, yksin tai muiden kanssa yhdessä jne. Toteutustapoja on yhtä paljon kuin on investointeja. Kaikki navettainvestoinnit tulee toteuttaa kuitenkin kannattavasti talous edellä. Muut investointiin vaikuttavat tekijät tulevat kannattavuuden perässä tavoitteet, investointilaskelmat tavoitelaadinta Jokaisen investoijan tavoitteet oman yritystoimintansa suhteen ovat hyvin yksilöllisiä. Kaikilla investoinneilla tulisi olla kuitenkin yksi yhteinen piirre kannattava liiketoiminta investoinnin jälkeen. Hyvin väljästi sanottuna investointi on kannattava, jos saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin investoinnin kustannukset investointineuvonta Investointia suunnitellessa kannattaa käyttää aina osaavan ulkopuolisen maatalousyrittämisen ja maidontuotannon tuntevan ulkopuolisen tahon apua. Investointi sisältää itse navettarakennuksen lisäksi monia muita asioita (esim. pellot, koneet, eläinhankinta), jotka investointisuunnitelmaa laadittaessa ja investoinnin kannattavuutta arvioitaessa on otettava huomioon. Neuvonta-apua investointisuunnitelmiin saa esim. ProAgrioilta sekä alaan vihkiytyneiltä yrityksiltä esim. Autiomat Oy:ltä investointilaskelmat, rahoitus Realististen ja aidosti oikeiden investointilaskelmien laatiminen on yksi investointiprosessin tärkeimmistä vaiheista. Laskelmia kannattaa tehdä useista eri näkökulmista, erilaisista lähtötilanteista ja erilaisilla maidon hinnoilla. Laskelmien tekeminen ei maksa mitään verrattuna siihen mitä väärin tai virheellisin perustein tehty investointi tulee maksamaan. Ensin investointilaskelmat siitä mihin on varaa ja miten investoinnin rahoitus hoidetaan. Tämän jälkeen vasta mietitään millaisen navetan voin kaikkine hankintoineen toteuttaa käytössä olevien varojen puitteissa. Asiat hoidetaan kuitenkin usein toisin päin (= väärin päin) - millaisen navetan haluan/tarvitsen ja vasta sen jälkeen mietin miten sen rahoitan (= investoinnin kannattavuus unohtuu) investointijärjestys Valtaosa uusita navetoista investoidaan kertarysäyksenä parin kolmen vuoden aikajänteellä. Investointi voidaan toteuttaa myös pienin askelin jatkuvana kehitysprosessina. Tällöin investoinnit voidaan hoitaa hallitummin talouden ehdoilla vieraan pääoman pysyessä paremmin hallinnassa investoinnin edellyttämät hankinnat Rakennuksen ja koneiden lisäksi tarvitaan yleensä lisää peltoa, eläimiä ja maitokiintiöitä. Pääsääntöisesti nämä asiat ovat hyvin tiedossa navettainvestoijien keskuudessa. Maitokiintiöiden suhteen tapahtuu muutoksia vuonna

12 investointituki Käytännössä kaikki uudet navettarakennukset toteutetaan investointituella. Tukea voi saada suorana tukena ja korkoavustuksena. Investointitukiasiat ovat oleellisena asiana laajalti tiedossa navettainvestoijien keskuudessa ilman tukea investointi jäisi todennäköisesti toteutumatta. Lisätietoa löytyy: aikataulutus Aikataulu on yksi tärkeimmistä investointihankkeen työkaluista. Koko hanke pitää aikatauluttaa ensi askelista käyttöön oton jälkeisiin toimenpiteisiin saakka. Tämä ei tarkoita yksistään navettarakennuksen rakentamisaikataulua vaan kaikkia investoinnin kannalta oleellisia asioita (lupien hankinta, peltojen hankinta, eläinten hankinta, tukien haku, koulutus, neuvonta jne.). Hyvin suunniteltu aikataulu ohjaa ja jäsentää investointia. Kovin yksityiskohtainen ei aikataulun tarvitse olla, pääasiat siitä kuitenkin tulee löytyä. Myös muutoksiin kannattaa varautua, asiat eivät aina etene niin kuin on suunniteltu. Esimerkiksi ympäristöluvan saanti voi syystä tai toisesta venyä siirtäen navetan käyttöönottoa jopa vuosilla. Paperille (tietokoneelle) laadittu aikataulu kannattaa tarkistuttaa vastaavista hankkeista kokemusta omaavalla ulkopuolisella maatalousinvestointeja ja rakentamista ymmärtävällä taholla. Pienestä tarkistuksesta voi olla suuri hyöty luvat: ympäristölupa, rakennuslupa Ympäristölupa Uutta navettarakennusta varten tarvitaan käytännössä aina ympäristölupa. Jos eläinyksikköjen määrä on 75 tai enemmän (esim. 65 le +30 hiehoa + 18 vasikkaa alle 6 kk), haetaan lupa aluehallintovirastolta (AVI). Jos eläinyksikköjen määrä on vähintään 30 mutta alle 75, haetaan lupa kunnalta. Näihin yksikkörajoihin on odotettavissa muutoksia vuoden aikana. Aluehallintovirastossa ympäristöluvan käsittely vie käytännössä puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Käsittelyajoissa on alueellisia eroja. Jos hakemuksessa on puutteita tai siitä valitetaan, voi luvan saamiseen mennä useita vuosia. Kunnissa ympäristöluvan käsittely vie yleensä kuukaudesta kolmeen kuukauteen, jos hakemus on laadittu asianmukaisesti. Hakemukseen liitettävät rakennuspiirustuksien (asema- ja pohjapiirustus, pohja- ja leikkauspiirustus lantavarastoista/lietesäiliöistä) ei tarvitse olla lopullisia piirustuksia. Luonnostason piirustukset riittävät kun niistä löytyvät tarvittavat lupaehtojen mukaiset tiedot. Ajatukset ja suunnitelmat saattavat pitkien käsittelyaikojen aikana muuttua, joten ei ole järkevää laatia lopullisia loppuun saakka vietyjä suunnitelmia turhaan. Ympäristölupaa varten tarvittavat rakennussuunnitelmat maksavat suunnitelmien laajuudesta ja tasosta riippuen. Ympäristöluvan hinta on tapauskohtainen perustuen voimassa oleviin asetuksiin tai kunnan kuntakohtaisiin ympäristösuojeluviranomaisten päätöksiin. Ympäristölupa tarvitaan rahoituspäätöstä varten. Tarkemmat tiedot ympäristöluvan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä löytyy 11

13 Tyyppinavetta-hankkeen toimeksiannosta ympäristöluvan hakuprosessin vaikutuksia navettainvestointiin tutkittiin Inkok Oy:n toimesta. Tutkimuksen tuloksia: - lupaprosessin keston ennakointi on vaikeaa o ennakkotarjousten saanti vaikeaa o hankintojen ja sopimusten teko vaikeutuu o rakentamisen ajoittaminen hankaloituu (aikataulutus) o yritystoiminnan kehittäminen hidastuu o asetuksien ja lakien muutokset voivat vaarantaa investoinnin rakentamisen kustannukset kasvavat investointi maidontuotantoon voi estyä - lupaprosessin kestossa ja päätöksissä alueellisia eroja - lupaehdoissa voi olla kohtuuttomuuksia tai jopa vaatimuksia, joita ei voi toteuttaa. Rakennuslupa Navettarakennuksiin tarvitaan aina rakennuslupa. Rakennuslupa haetaan kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnasta. Rakennuslupahakemukseen liitettävät asiakirjat saattavat vaihdella hankekohtaisesti kunnittain. Navetan rakennussuunnitelmien osalta lupahakemuksen mukana tulee olla kaikki pääpiirustukset (asemapiirustus, pohjapiirustus, julkisivupiirustus, leikkauspiirustus, rakenneleikkaukset) sekä pohjatutkimus perustamistapalausuntoineen. Yhteistyö viranomaisten kanssa kannattaa aloittaa heti, kun uutta navettaa suunnitellaan. Yhteistyöllä vältetään turhaa työtä, säästetään aikaa ja nopeutetaan lupaprosessin käsittelyä. Navetan ympäristöluvan ei tarvitse olla voimassa rakennuslupaa haettaessa, mutta rakennusluvan ehdoksi voidaan laittaa että ympäristölupa on oltava voimassa ennen kuin rakennus otetaan käyttöön. Käytännössä ympäristölupa haetaan kuitenkin huomattavasti aikaisemmin kuin rakennuslupa ympäristölupien pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Jos lupahakemus on laadittu asianmukaisesti, vie rakennusluvan käsittely yleensä 1 kk 3 kk. Rakennusluvan hinta vaihtelee kunnittain kohteen mukaan. Koska jokainen kunta/kaupunki voi itsenäisesti päättää lupamaksujen suuruudesta, kannattaa siitä etukäteen kysyä kustannusarviota. Pahimmillaan rakennuslupa saattaa maksaa jopa Myös rakennuslupa tarvitaan rahoituspäätöstä varten vaihtoehtoisia ratkaisuja järjestelmävalinnat Navetan toiminta voida suunnitella monella tapaa esim. tarpeen, halun tai vaikkapa mielikuvituksen asettamien rajoitusten puitteissa. Oikeaa tai väärää valintaa ei ole, jokainen valinta on tapauskohtainen ja monen eri asian summa (~kompromissi). Ensisijaisesti päätökset järjestelmävalintojen suhteen tulisi kuitenkin tehdä aina kannattavuuden näkökulmasta. Navettaa suunnitellessa joutuu järjestelmän valintoja tekemään pääasiassa seuraavien asioiden suhteen: - ruokintajärjestelmä - lannan poisto - lypsyjärjestelmä - kuivitus. 12

14 Valintojen tekoon saa apua mm. neuvontajärjestöiltä, kokeneilta suunnittelijoilta ja talousneuvojilta. Käytännönläheisintä apua ja kokemusta saa kuitenkin vain muilta lähiaikoina investoineilta ja jo valinnoistaan kokemusta omaavilta maidontuottajilta. Kone- ja laitemyyjien neuvoihin tulee suhtautua varauksellisesti. Toki heiltäkin hyvää ja rakentavaa neuvoa valintoihin voi saada omatyö, vieras työ Pienemmissä kokoluokissa (1-2:n robottikokoluokan navetta) uuteen navettaan siirryttäessä, ei navettatyön kokonaistuntimäärä välttämättä vähene (vaikka näin pitäisi olla). Työn luonne voi kuitenkin muuttua esim. kevyempään suuntaan. Isommissa kokoluokissa (2:n robotin kokoluokka ja siitä ylöspäin) oman työn lisäksi tarvitaan ulkopuolista, vierasta työvoimaan tilan pyörittämiseen. Tämä tuo uusia haasteita mm. seuraavien asioiden suhteen: - työnantajana toimiminen, vastuut, velvoitteet - yrityksen ja henkilöstön johtaminen - luotettavan työvoiman saanti, kotimainen vai ulkomaalainen - työvoiman osaaminen, koulutus, erikoistuminen - työvoiman pysyvyys. Työnantajana toimimiseen saa tietoa usealta taholta. Apua saa esim. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusjärjestö MTK ry:ltä verottajalta ja Työterveyslaitokselta Parhaiten asiaan selvyyttä ja käytännön vinkkejä antavat muut kokemusta omaavat kollegat tarpeellinen, tarpeeton Tarpeellinen ja tarpeeton on hyvin yksilöllinen asia. Tässäkin asiassa ratkaisut tulee tehdä kannattavuuden näkökulmasta: mikä tuottaa lisää maitoa mikä ei tuota lisää maitoa? Navettarakennuksissa tarpeellinen ja tarpeeton kulminoituu usein koneisiin ja laitteisiin, tilatarpeeseen ja rakennusmateriaaleihin. Vältä turhia koneita ja laitteita, vaikka ne olisivat erittäin tarpeellisia myyjän mielestä. Minimoi rakennuksen tilat huomioiden lait ja asetukset (erityisesti tuetturakentaminen). Kaikki rakennuksen materiaalit tulee laadullisesti olla riittäviä (toimiva, kestävä), vältä ylilaatua (~ikuinen). Parhaan avun antavat jälleen maidontuottajakollegat. Kone- ja laitemyyjät osaavat erittäin hyvin tehdä tarpeettomasta tarpeellisen töiden ulkoistaminen, urakointi Investointisuunnitelmia tehdessä (toiminnan laajentaminen) kannattaa harkita, onko mahdollista osaa tilan töistä ulkoistaa ja voidaanko työt tehdä tai jakaa muiden maatilayrittäjien kanssa. Yhteistyömuotoja löytyy useita: rehun teko, lannan levitys, tuotantotarvikkeiden hankinta jne. Hyöty saadaan yleensä pienentyvien tuotantokustannusten muodossa tai investointitarpeiden vähentymisestä. Kokemuksia yhteistyöstä ja urakoinnista löytyy asia on tänä päivänä tuttu monelle viljelijälle ja maidontuottajalle. Myös neuvontajärjestöiltä löytyy apua asiaan. Yliopistoissa ja alan ammattikorkeakouluissa on asian suhteen tehty myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä yhteisyritykset muiden maidontuottajien kanssa Usean maidontuottajan yhteistyöyritykset ovat viime vuosina lisääntyneet. Investointikustannusten, vastuiden ja työn jakaminen osapuolien kesken antaa mahdollisuuksia esim. oman ajan lisäämiselle 13

15 ja jaksamiselle. Yhteistyöyritys voi joskus olla myös ainoa mahdollisuus laajentaa toimintaa, maidontuotantoa. Mukana seuraa kuitenkin uusia haasteita esim. päätösten teon ja henkilökemioiden suhteen. Yhteistyöyrityksistä ja erilaisten yritysmuotojen toimivuudesta löytyy tutkimuksia ja hankkeita. Esimerkkinä tästä on MAATILOJEN UUSI YHTEISTYÖ - "ModerniKolhoosi"- hanke. Myös käytännön kokemuksia yhteistyöyritysten toimivuudesta on olemassa vaihtoehtoihin, toteutettuihin ratkaisuihin tutustuminen On erittäin suositeltavaa jo ennen minkäänlaisia investointisuunnitelmia käydä tutustumassa uusiin tai lähiaikoina valmistuneisiin navettoihin. Helpoin tapa on aloittaa tutustuminen käymällä uusien navetoiden avoimien ovien päivillä. Matkaan kannattaa varata kamera ideat ja ratkaisut avautuvat usein vasta myöhemmin kuvia katsellessa. Avoimien ovien päivien heikkoutena on, että ihmisvirrassa yksityiskohtaisiin asioihin on vaikea paneutua ja navetan toiminnasta ei vielä ole kertynyt kokemuksia, joita tilaisuudessa voisi jakaa. Parhaimman tiedon navetan toimivuudesta ja ratkaisuista saa parin kolmen vuoden käytön jälkeen. Navetan toiminnallisuus on testattu, rakenteiden toimivuus ja kestävyys eläinkulutuksessa on testattu, ankaran talven koettelemukset on koettu jne. Suositeltavaa on mahdollisimman moneen, erilailla toteutettuun ja toiminnoiltaan erilaiseen kohteeseen tutustuminen. Mitä enempi kohteita on, sitä parempi kuva omasta tulevasta navetasta muodostuu. Tutustumiskohteiden vähimmäismääränä voidaan pitää kohdetta läpikäytynä kahden kolmen vuoden aikana. Aikajänne tuo syvyyttä ratkaisuille. Myös ulkomaalaisiin navettoihin ja heidän toimintatapoihinsa kannattaa käydä tutustumassa, jos se vain on mahdollista. Rakenteellisesti navetat eivät välttämättä sovellu sellaisenaan Suomen olosuhteisiin tai ne eivät täytä Suomen asetuksien ja säädösten vaatimuksia, mutta ideoita esimerkiksi navetan toiminnallisuuteen voi löytyä runsaasti. Euroopasta esimerkkejä voi hakea esim. Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista. Virossa yksikkökoot ovat nykyisin ehkä liian suuria perheviljelijöille. Pohjois-Amerikan puolelta USA:sta saattaa löytyä ajatuksia maitotilan talouden hoitamiseen (ratkaisut talous edellä). Kanadan puolelta parhaat ideat löytynevät mm. toiminnallisuuteen, erilaisiin porttiratkaisuihin ja robottilypsyyn (ratkaisut tekniikka edellä). Matkan voi järjestää joko itsenäisesti (voi olla hankalaa) tai osallistumalla erityisesti maidontuottajille räätälöidyille valmismatkoille (esim. AgriHusu Oy). Matkat ovat yleensä tiiviitä viikon ammattimatkoja, joihin navettakierrosten lisäksi on järjestetty erilaisia luentoja ja alan messukäyntejä. 14

16 2. Lainsäädäntä, asetukset, viranomaiset, tuetturakentaminen, tutkimus Tässä osiossa asiat esitetään hyvin suppeasti vain pääkohdittain. Navettarakentajan on nämä asiat kuitenkin tiedettävä ja ymmärrettävä voidakseen suorittaa navettainvestointinsa mahdollisimman hyvin ja jouhevasti. Kaikkien alla esitettyjen toimijoiden kanssa ajoissa aloitettu rakentava yhteystyö on erittäin suositeltavaa. Mukana on linkkejä, joiden alta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa MAVI Maaseutuvirasto vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa toimien kansallisena maksajavirastona. Mavi vastaa toimeenpanon organisoinnista niin, että säädöksien edellytykset täyttyvät. Navettainvestoijan kannalta Mavi järjestää tukihaut, vastaa tukien maksatuksesta ja valvoo tukien käyttöä. (Lähde: Maaseutuvirasto) Navettarakentajan ei käytännössä tarvitse asioida suoraan Mavin kanssa. Lisätietoja: ELY-keskukset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. ELY-keskus toimii EU-rahoituksen myöntäjänä. Tuetussa rakentamisessa ELY-keskuksien tehtäviin kuuluu tukien myöntö, maksatus ja valvonta sekä tarkastukset. Navettarakentaja asioi ja tekee yhteistyötä alueensa ELY-keskuksen kanssa seuraavissa tilanteissa: - tukien haku - tuen myöntäminen - tuen myöntämisen jälkeiset muutokset jotka vaikuttavat voimassa oleviin tukiehtoihin - yhteistyö viranomaisten kanssa rakennuspaikalla tehtävissä tarkastuksissa (tukiehdot) - maksatuksien (tukierät) hakeminen. Lisätietoja: AVI Aluehallintovirasto hoitaa Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Sen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, työsuojelu, ympäristöluvat, pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi. Navettarakentaja asioi ja tekee yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa seuraavissa tilanteissa: - ympäristöluvan haku (Kohta 1.3. luvat: ympäristölupa, rakennuslupa) - rakennustyön ennakkoilmoitus. Lisätietoja: MMM, YM, tuetturakentaminen Ministeriöt vastaavat toimialansa lakien ja asetusten säätämisestä. Rakentamisessa Maa- ja metsätalousministeriö vastaa maatilarakentamisesta sekä niihin liittyvistä tuista (tuetturakentaminen). Ympäristöministeriö vastaa kaikesta muusta rakentamisesta sekä ympäristöön liittyvistä asioista. Tuetunrakentamisen erityisehdot asettaa Maa- ja metsätalousministeriö. 15

17 Tuetunrakentamisen erityisehdot liittyvät lypsykarjarakennuksien kohdalla rakennusteknisiin ja toiminnallisiin vaatimuksiin. Kaikkiin tuettavaan rakentamiseen liittyy lisäksi paloteknisiä erityisvaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa myös asetuksesta koskien tuetun rakentamisen rakentamisinvestoinnin hyväksyttäviä yksikkökustannuksia. Ympäristöministeriö vastaa kaikesta rakentamiseen liittyvistä asetuksista ja määräyksistä. Näiden mukaan myös navettarakennus toteutetaan. Tuetunrakentamisen erityisehdot ovat tuen antajan asettamia lisäehtoja, jotka ovat voimassa vain käytettäessä tuettua rahaa suoraa tukea ja korkotukilainaa. Navettarakentaja ei asioi suoraan ministeriöiden kanssa. Lisätietoja: kunnat, rakennusvalvonta Kaupunkien ja kuntien rakennusvalvonta (rakennusviranomaiset) edistää, opastaa ja valvoo rakennuskannan ja ympäristön syntymistä sekä säilymistä. Rakennusvalvonta palvelee kuntalaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta. Rakennusvalvonta ohjaa hankkeita hankesuunnitteluvaiheesta lähtien. Tämä nopeuttaa lupakäsittelyä ja varmistaa tavoitteiden toteutumisen jo hankkeen alkuvaiheessa. Navettarakentaja asioi ja tekee yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa seuraavissa tilanteissa: - rakennusvalvonta opastaa rakennuttajaa kaikissa hankkeen vaiheissa - ympäristöluvan haku (Kohta 1.3. luvat: ympäristölupa, rakennuslupa) - rakennusluvan haku - rakennusluvan edellyttämät kokoukset, katselmukset ja tarkastukset - asiakirjojen, dokumenttien ja piirustusten arkistointi. Rakennusvalvonta pyytää pelastusviranomaisen ja terveysviranomaisen lausunnot. Lausunnot liitetään osaksi rakennusluvan ehtoja Lisätietoja löytyy kuntien ja kaupunkien kotisivuilta RakMk, muut navettarakentamista koskevat säädökset Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet ovat koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Asetuksena annetut ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut rakentamista koskevat säännökset ovat velvoittavia. Navettarakentamista koskevat samat säädökset ja lait kuin muutakin rakentamista lisänä eläinsuojelulait ja -asetukset. Lisämausteena asiassa on tuetturakentaminen, joka kiristää vaatimuksia. Navettarakentajan ei välttämättä tarvitse tuntea kaikkien lakien ja säädösten yksityiskohtia, mutta Maankäyttö- ja rakennuslaista on kuitenkin sisäistettävä seuraava: (MRL 119 ) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. 16

18 Lisätietoja: TTS, MTT, PTT, muut tutkimuslaitokset TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS on toteuttanut VIRAKO-Viljelijä rakennuttajana hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on ollut parantaa mm. viljelijöiden tietoa rakennushankkeen rakennuttajan tehtävistä. Vuonna 2011 päivitetyt sivustot löytyvä osoitteesta Sivustoilta löytyy laaja kokoelma rakentamiseen liittyvistä asioista sekä linkkejä valmiisiin asiakirjapohjiin ja sopimuksiin. Maa- ja elintarvikkeiden tutkimuskeskus MTT tekee tutkimustyötä myös navettarakentamiseen liittyen. Tutkimuksista on laadittu julkaisuja, joihin tämänkin raportin yhteydessä on viitattu. Linkki julkaisuihin on https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut. Pellervon taloustutkimus PTT ry tekee maatalouteen liittyvää taloudellista tutkimustyötä. Käytännön rakentamiseen niistä harvoin löytyy apua tai suoraa yhteyttä. Rakentamiseen liittyvää tutkimustyötä tehdään mm. teknillisissä yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja VTT:lla. Maatalouteen keskittyvissä ammattikorkeakouluissa tehdään usein myös maatilarakentamiseen liittyviä opinnäytetöitä, joista voi löytyä käytännön hyötyä myös navettarakentajalle. 17

19 B. Työt investointipäätöksen jälkeen ennen rakentamisen käynnistymistä 3. Suunnittelu 3.1. rakennussuunnittelu/arkkitehtisuunnittelu, toiminnallinen suunnittelu (lay-out) Seuraavat määritelmät on koottu eri lähteistä: Rakennussuunnittelu käsittää rakennuksen rakennesuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun ja taloteknisten järjestelmien suunnittelun. Arkkitehtisuunnittelussa määritetään rakennuksen muoto, ulkoasu ja tilaryhmittely, sekä rakenteiden perusratkaisut. Rakennesuunnittelu määrittää ja mitoittaa rakennuksen rakenteet ja yksityiskohdat. Taloteknisiä järjestelmiä ovat muun muassa lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät, sekä esimerkiksi turvajärjestelmät. Rakennussuunnittelun tarkoitus on luoda suunnitelmat, jossa rakennuksen sijainti, ulkoasu, rakenteet, tilat, tekniikka ja varustetaso vastaavat niiden käyttötarkoitusta ja haluttua laatutasoa, sekä täyttävät lakien ja määräysten asettamat vaatimukset. Arkkitehtisuunnittelu on rakennussuunnittelun osa-alue, joka käsittää rakennuksen yleissuunnittelun; rakennuksen sijoittelun, ulkoasun, muodon ja tilojen suunnittelun. Arkkitehtisuunnittelun tehtävänä on erikoissuunnittelijoiden tukemana yhdistää tilaajan tavoitteet paikan vaatimuksiin. Työhön sisältyy rakennetun ja rakennettavan ympäristön suunnittelu, sekä rakennusryhmien ja rakennusten suunnittelu. Suunnittelu voi sisältää uudishankkeen tai olla korjaus- ja muutos- ja entistämissuunnittelua. Eri suunnittelualoille kuuluvat asiakirjat ja suunnitelmat eritellään alakohtaisilla tunnuksilla. Rakennesuunnitelmista käytetään tunnusta RAK, arkkitehtisuunnitelmista tunnusta ARK, ja lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmistä vastaavasti tunnuksia L, V, I ja S. Muista taloteknisistä järjestelmistä käytetään tunnusta TEK. Navettarakentamisessa rakennussuunnittelu sisältää rakennuksen arkkitehtisuunnitelman ja toiminnallisen suunnitelman. Harvoin navettarakennukseen teetetään erillisenä arkkitehtisuunnitelmat eri suunnittelijalla kuin toiminnallinen suunnitelma. Arkkitehtuuri ja toiminnallisuus vaativat kuitenkin suunnittelijalta erilaista osaamista. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta käytännössä toiminnallisuus on ajanut arkkitehtuurin edelle. Arkkitehtuurin taka-alalle jääminen näkyy myös useissa kunnissa, missä ei edes kiinnitetä huomiota siihen miten rakennus on ulkonäöllisesti toteutettu ja vastaako toteutus edes jossain määrin rakennusluvan myöntämisen perusteena olleita pääpiirustuksia. Ennuste kuitenkin on, että rakennusvalvonnan yhdistymisien myötä lupa/toteutus -muutokset tulevat vähenemään. Navettarakennusten suunnitteluun erikoistuneita rakennussuunnittelijoita Suomesta löytyy parisen kymmentä. Valtaosa rakennussuunnittelun toimeksiannoista sisältää seuraavat tehtävät: 1. Suunnitelmat ympäristölupaa varten 2. Suunnitelmat rakennuslupaa varten 3. Suunnitelmat investointitukihakemusta varten Suunnittelupalkkio rakennussuunnittelusta vaihtelee käytännössä alv 0 % välissä. Lopullinen hinta määräytyy toimitussisällön ja muutosten määrän mukaan. Esimerkiksi ympäristöluvan käsittely voi viedä jopa 2-3 vuotta (valitukset, käsittely) ja vaatia useampia suunnitelma muutoksia ennen kuin asiat saadaan eteenpäin ja päätökseen. 18

20 Myös valmisnavettatoimittajat tekevät rakennussuunnittelua, jonka saa ilmaiseksi jos navettarakennuksen ostaa heiltä. Tällöin kuitenkin sitoo kätensä hyvin pitkälti ko. toimittajan ratkaisuihin, koneisiin ja laitteisiin. Suunnittelukustannukset otetaan takaisin tuotteiden hinnoissa. Mikäli valinta ei kohdistu suunnitelman tehneeseen yritykseen, peritään suunnitelmista alv 0 % jos on allekirjoittanut tarjoussuunnittelusta esitetyn sopimuspaperin. Suositus on, ettei tällaista paperia allekirjoiteta. Tarjouksen laatijan tulee tehdä tarjouksensa omalla riskillä piirustusten ollessa osa tarjousta. Vastaavaa käytäntöä ei esiinny missään muussa rakentamisessa navettarakennusten hankekokoluokassa pääsuunnittelija Navettarakentamisessa pääsuunnittelijan tehtävään ei useinkaan suhtauduta tehtävän vaativuuden asettamalla vakavuudella. Saattaa olla, että hankkeeseen ryhtyvä (maidontuottaja) ei tunne tai tiedä pääsuunnittelijan tehtäviä ja vastuita, ja taasen pääsuunnittelijaksi ryhtyvä toki tietää tehtävät, muttei ymmärrä riittävästi tehtävään liittyviä vastuita. Maatilarakentamisessa pääsuunnittelijan rooli koetaan helposti toissijaiseksi, vasemmalla kädellä hoidettavaksi tehtäväksi. Useissa hankkeissa asiat luistavatkin niin, että pääsuunnittelija jää taka-alalle, mutta ongelmatilanteissa tilanne voi muuttua merkittävästi. Maankäyttö- ja rakennuslaista (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/ #p120) MRL 120 löytyy tarvittaessa lisäinformaatiota pääsuunnittelijan tehtävistä ja vastuista. Oulun seudun rakennusvalvonnassa pääsuunnittelija on kuvattu seuraavasti: PÄÄSUUNNITTELIJA "Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset." Pääsuunnittelijaksi ryhtyvä ilmoittaa lupahakemuksessa nimensä, koulutuksensa, kokemuksensa ja yhteystietonsa. Lisäksi hänen tulee allekirjoittaa hakemus omalta osaltaan. Vastuun varsinaisesta rakennustyön valvonnasta kantaa vastaava työnjohtaja, joka pientalotyömailla toimii usein myös pääsuunnittelijana. Pätevyys Pääsuunnittelijalla tulee olla rakennusalan korkeakoulututkinto tai ammatillinen korkea-asteen tutkinto ja riittävä kokemus (arkkitehti, rakennusarkkitehti, DI, rakennusinsinööri). Myös pitkään suunnittelijana toiminut rakennusmestari voi toimia pääsuunnittelija. Tehtävät Pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta ja hän voi toimia myös rakennussuunnittelijana. Pääsuunnittelijan velvollisuutena on tarkistaa erikoissuunnittelijoiden pätevyys ja vastata suunnitelmien yhteensopivuudesta sekä laadusta. Pääsuunnittelijan tulisi olla mukana jo tonttia valittaessa, viimeistään arkkitehtisuunnitelmien luonnostelussa tai talotyypin valinnassa. Pääsuunnittelijan tehtävä hankkeessa jatkuu koko rakentamisen ajan käyttö- ja huoltokirjaan saakka. Vastuut Pääsuunnittelijan vastuu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain mukaan hän vastaa siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Suhteessa sopijakumppaneihin vastuu perustuu työsopimukseen tai suunnittelusopimukseen ja niissä mainittuihin velvoitteisiin. Pääsuunnittelija on nimettävä kaikkiin navettarakennushankkeisiin ja hänen on osallistuttava hankkeen aloituskokoukseen. Pääsuunnittelijan palkkio on hyvin tapauskohtainen ja riippuvainen tehtävän suorittajasta ja tehtävään paneutumisen asteesta. Hintahaarukka vaihtelee alv 19

Tyyppinavetta-hanke. Ari Roininen MTK ry 26.5.2014

Tyyppinavetta-hanke. Ari Roininen MTK ry 26.5.2014 2014 Tyyppinavetta-hanke Ari Roininen MTK ry 26.5.2014 TYYPPINAVETTA HANKE Yleistiedot: Dnro: 1393/3560-2010 Päätösnumero: 15790 Hankkeen numero: 11997 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #91949 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Heureka, Vantaa 12.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #99622 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Oulu 20.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto seija.oikarinen@mavi.fi

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA KUN RYHDYT RAKENTAMAAN: 1. Tontin hankinta ja rakennusoikeuden varmistus Lappajärven kunnan omistamia tontteja voi tiedustella kunnan Teknisestä toimistosta. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla.

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 YLEISTÄ Nämä asiakirjat piirustuksineen ja liitteineen sisältävät rakennusluvan. Rakennettaessa on noudatettava hyväksyttyjä piirustuksia.

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

VOIMASSA OLEVAN PÄTEVYYDEN SIIRTO MRL 41/2014 UUSIEN VAATIVUUSLUOKKIEN MUKAISEKSI PÄTEVYYDEKSI

VOIMASSA OLEVAN PÄTEVYYDEN SIIRTO MRL 41/2014 UUSIEN VAATIVUUSLUOKKIEN MUKAISEKSI PÄTEVYYDEKSI VOIMASSA OLEVAN PÄTEVYYDEN SIIRTO MRL 41/2014 UUSIEN VAATIVUUSLUOKKIEN MUKAISEKSI PÄTEVYYDEKSI FISE on uudistanut kaikki suoraan maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat suunnittelu- ja työnjohtopätevyytensä.

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1 RAKENTAJAILTA Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen 13.1.2010 Rakentajailta 1 OMA KOTI UNELMAAKO Akan otossa ja auton ostossa ei terveellä järjellä ole mitään tekemistä Näin ei pidä edetä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvonnan tietopäivä 3.3.2015 ERITYISMENETTELY

Lisätiedot

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS 41/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS KANTAVISTA RAKENTEISTA 477/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS POHJARAKENTEISTA 465/2014 SÄHKÖINEN ASIOINTI - LUPAPISTE RAKENNUSTYÖMAAN

Lisätiedot

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Varsinais-Suomen maaseudun rahoitus- ja kehittämispäivä Janne Gröndahl 9.6.2015 Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus.

Lisätiedot

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Pornainen 21.9.2011 Päivi Kauppinen-Ketoja Toimialajohtaja, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Pornainen, Pukkila, Askola, Myrskylä Rakennusvalvonta muutosten

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 SUUNNITTELUN TARJOUSPYYNTÖ Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy pyytää Teiltä tarjousta (As Oy Mäkärä) -nimiseen rakennuskohteeseen vesikattojen ja yläpohjien peruskorjauksen

Lisätiedot

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016

MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020. Helmikuu 2016 MAATILOJEN INVESTOINTITUET 2015-2020 Helmikuu 2016 Sivu 1 19.2.2016 MANNER-SUOMEN MAASEUTUOHJELMA 2014-2020 Maatilojen investointituet rahoitetaan osittain ohjelmasta 1) Ns. EU-osarahoitteisia tukia 2)

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen RAKENTAMISTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN Normien perkaaminen Yleisesti sääntely vähenee Tavoitteena sääntelyn

Lisätiedot

Rakennesuunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat, kelpoisuus. Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 4.3.2015

Rakennesuunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat, kelpoisuus. Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 4.3.2015 Rakennesuunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat, kelpoisuus Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 4.3.2015 Missä mennään? MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetukset

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne

Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Rakentamismääräyskokoelman uusi rakenne Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Aila Korpivaara Rakentamisen säännökset muutostilassa 2010-luvulla Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi 2011-2013 Perustuslaista

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat.

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat. 1 R A K E N N U S L U V A N H A K E M I N E N SAVONLINNAN KAUPUNGISSA Lupaa rakentamiseen, purkamiseen ja toimenpiteeseen haetaan rakennusvalvonnasta saatavalla hakulomakkeella. Lomake on saatavilla myös

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Mihin lupa tarvitaan Rakennuksen rakentaminen, laajentaminen, korjaus ja muutostyöt sekä kaupunkikuvaan tai -ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä

Hankehakemuksen käsittely ELYssä Hankehakemuksen käsittely ELYssä Viisarin hankesuunnittelupäivä Suolahdessa 17.3.2015 Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä: Ark -ja Rak-suunnittelu. Ari Hyvärinen Oulu 28.01.2010

Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä: Ark -ja Rak-suunnittelu. Ari Hyvärinen Oulu 28.01.2010 Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä: Ark -ja Rak-suunnittelu Ari Hyvärinen Oulu 28.01.2010 Suomen Salaojakeskus (SSK) Oy lyhyesti Omistajina ovat lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen ProAgriat: Oulu 51%, Pohjois-Savo

Lisätiedot

Rakennusalan tuotantoinsinööri. Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius

Rakennusalan tuotantoinsinööri. Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius Rakennusalan tuotantoinsinööri Syventävät opinnot Info ke 25.02.2015 A Stenius Rakentamisen tuotantojohto ammattina Rakennustuotannon ammattiprofiilit Tuotantoinsinöörin ammattiprofiili Rakennustuotannon

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 1 (6) VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 2 (6) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 RAKENTAJAINFO 31.10.2013 RAKENTAJAINFO 31.10.2013 18:00 Tilaisuuden avaus (Mervi Fors ja Jaakko Niemi) 18:00 18:20 Tontinluovutuksen detaljit (Mervi Fors) 18:20 19:00 Pientalon laatu + rakennusvalvonnan

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö KINNULAN KUNTA KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö 1. Tilaaja Kinnulan kunnan tilapalvelu pyytää tarjoustanne Kinnulan päiväkodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta sekä rakennesuunnittelusta.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Pääehdot yritykselle Maaseutumaisella alueella sijaitsevat pienet (alle 50 htv) - ja mikro-yritykset tai elintarvikkeiden

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020. TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Maatalouden investointituet ohjelmakaudella 2014-2020 TUKIPUHVETTI 14.4.2016 Kuopio ja 19.4.2016 Iisalmi Sivu 1 25.4.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Investointituet ovat

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa

Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa Rakennusluvan voi jättää myös sähköisesti Lupapiste-palvelun lautta. Ohjeet löytyvät rakennusvalvonnan nettisivuilta. 1. HAKEMUSASIAKIRJOJEN

Lisätiedot

Myöntö, maksatus ja valvonta: nykytila ja ehdotuksia uudelle ohjelmakaudelle

Myöntö, maksatus ja valvonta: nykytila ja ehdotuksia uudelle ohjelmakaudelle Myöntö, maksatus ja valvonta: nykytila ja ehdotuksia uudelle ohjelmakaudelle Prosessikokonaisuus Investointitukien tarpeellisuus - Selkeää rahaa, nostaa hintoja mm. toimittajien osalta - Jos investointitukea

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä. Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus

Hankehakemuksen käsittely ELYssä. Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus Hankehakemuksen käsittely ELYssä Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot sille -hankitaan ammattitaitoinen suunnittelija (koulutusammatti,

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

Rahoitustuet ja ympäristö

Rahoitustuet ja ympäristö Rahoitustuet ja ympäristö Ympäristökorvauksen koulutustilaisuudet 2016 Antti Jaatinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Jarmo Saukkola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rahoitustuet maatalouden investointeihin Tukea

Lisätiedot

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja maatilainvestoinnit. Eläinten hyvinvointiin liittyviä t&k- hankkeita

Uusi maaseutuohjelma ja maatilainvestoinnit. Eläinten hyvinvointiin liittyviä t&k- hankkeita Uusi maaseutuohjelma ja maatilainvestoinnit Eläinten hyvinvointiin liittyviä t&k- hankkeita Pohjois-Suomen tilaisuus Rukahovi 24.9.2014 Raija Seppänen Yliarkkitehti Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö

Lisätiedot

TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO

TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO KESKEISET TOIMIJAT + RAKENNUSVALVONTA + PÄÄSUUNNITTELIJA + VASTAAVA TYÖNJOHTAJA RAKENNUSHANKE LYHYESTI ENERGIATEHOKKUUDESTA SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Rakennusvalvonnan laadunohjaus

Lisätiedot

Suunnittelun tarjouspyyntö

Suunnittelun tarjouspyyntö Suunnittelun tarjouspyyntö 12.2.2014 Indepro Oy/ Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Matti Kruus Matti Kruus Esityksen sisältö Hankkeen vaiheet ja hankkeen ositus Tehtäväluetteloiden käytön haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama

Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama RAKENTAVASTI ERILAINEN 17.11.2011 / RIL Reijo Harmaajärvi 1 Rakennushankkeen toteutuksen organisointi, vastuunjako ja tiedonkulku 2 Liiketoiminta-alueet Hankekehittäminen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I Harjoitustyö 2015

Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I Harjoitustyö 2015 Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I Harjoitustyö 2015 DI Matti Pirinen Rak-43.3001 Suunnitteluharjoitustyö 2015: Tavoitteena rungon yleisuunnitelma Asuin-, liike-, toimisto- tai teollisuusrakennus

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

MAATILARAKENTAMISEN AJANKOHTAISKATSAUS

MAATILARAKENTAMISEN AJANKOHTAISKATSAUS 15.11.2011 1 Rakennushankkeiden rahoituspäätökset ELY-keskuksittain v. 2010, perinteinen maatalous, M Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

23.1.2013. Liitto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, aktiivisena kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.

23.1.2013. Liitto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, aktiivisena kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. LAUSUNTO 1 (5) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 11.12.2012 YM10/600/2012 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

1. JAKSO 22.-23.9.2015

1. JAKSO 22.-23.9.2015 1. JAKSO 22.-23.9. Tiistai 22.9. 8.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 8.15 Koulutuksen avaus toimitusjohtaja Hannu Järveläinen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL 8.30 Talonrakennushankeen kulku - hankkeen

Lisätiedot