Helsinki Erkki Piironen & Linda Ikonen

Transkriptio

1

2 Helsinki Erkki Piironen & Linda Ikonen

3 Miksi toteutettu? Senso-projekti käynnistettiin kehitysvamma-alalla työskentelevien henkilöiden aloitteesta Havainto, että kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden parissa seksuaalisuuteen liittyviä asioita käsitellään hyvin eri lailla eri yhteisöissä Jossakin on toimivia käytäntöjä Toisaalla ollaan hämillään ja mietitään mitä pitäisi tehdä On yhteisöjä, joissa seksuaalisuuteen liittyvät asiat kielletään Miten ohjataan ja neuvotaan jos henkilö ei osaa puhua, puhe on epäselvää tai ymmärtämisessä on vaikeuksia? Kuuluvatko seksuaalisokeudet myös vammaisille? Mitä ovat seksuaalioikeudet? Asian käsittelyssä ammatillinen ote on osittain hukassa

4 Taustalla vaikuttavat linjaukset - YK:n vammaisyleissopimus (ratifiointi) - Vammaispoliittinen ohjelma - Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen - Itsemääräämisoikeuslaki

5 Muutoksen suunta - Vahvistetaan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta - Korostetaan yhdenvertaisuutta - Vahvistetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta - Vahvistetaan vammaisen henkilön kuulemista palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, ja arvioinnissa

6 Päätavoite Lisätä kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden tietoa ja tietoisuutta omasta seksuaalisuudestaan. Tuottaa ohjaamiseen ja neuvontaan tarvittavaa materiaalia, jossa keskeisenä viestinnän välineenä käytetään sosiaalisia tarinoita.

7 Kohderyhmä Kehitysvammaiset ja autisminkirjon henkilöt, joilla on kommunikointiin liittyviä vaikeuksia.

8 Päätavoitetta tukevat osatavoitteet (Projektiseloste ) 1. Seksuaalisanastoon liittyvien kuvasymbolien luominen 2. Aihealueittain seksuaalisuuteen liittyvien sosiaalisten tarinoiden rakentaminen (yhteistyö pilottiyhteisöjen kanssa) 4. Koulutuksen organisointi ja järjestäminen kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille (lähtökohtana pilottiyhteisöjen tarpeet) 6. Seksuaalisuuteen liittyvät sosiaaliset tarinat seksuaalikasvatuksessa ja -ohjauksessa verkkosivuston luominen (yleinen/extranet) 7. Sekso - opetusvideoiden kuvaaminen.

9 1. Seksuaalisanastoon liittyvien kuvasymbolien luominen - selvitettiin millaisia kuvasymboleja aihealueelta oli jo olemassa. - yleisimmin käytössä olevissa kuvakansioissa oli vähän seksuaalisuuteen liittyviä kuvia - löydettiin belgialainen Sclera picto s kuvagalleria, jossa oli laaja seksuaalisuuteen liittyvä kuvamateriaali - seksuaalisuuteen liittyvä kuvat käännettiin suomeksi yhteistyössä Papunetin kanssa

10 2. Seksuaalisuuteen liittyvien sosiaalisten tarinoiden rakentaminen aihealueittain - kysyttiin millaisia tarpeita käytännön tilanteissa ilmeni (pilottiyhteisöt) - valittiin akuutteja aiheita - lähdettiin tuottamaan mallitarinoita - testattiin tarinoita pilottiyhteisöissä - Sensonet sivustolla nähtävänä mallitarinoita teemoittain arinoita/

11 3. Koulutuksen organisointi 1. Seksuaalisuus 2. Sosiaaliset tarinat 3. Internet ja Sensonet - ennakko tehtäviä - välitehtäviä - vuorovaikutusta, keskustelua - asiantuntijoita Toteutettiin samansisältöisenä Joensuussa ja Vantaalla Huhtikuu 2013 helmikuu 2014

12 4. Verkkosivuston luominen. - Valittiin tekninen toteuttaja ja suunniteltiin pohja (Sitefactory) - aiheeseen johdatteleva kaikille avoin osa Sensonet julkaistu 11/ linkittyy sisällön osalta muihin keskeisiin valtakunnallisiin sivustoihin - painopiste projektissa tuotettujen materiaalien ja toimintatapojen esilletuomisessa - täydentyy edelleen projektin loppuun saakka - työn alla extranetosuus: Sisältää koulutusmateriaalia

13 5. Opetusvideoiden kuvaaminen - monikanavainen viestintä - kommunikoinnin tukeminen esim. henkilöt, jotka eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä 1. Demovideo Kuinka käyttäydytään kutsuilla 2. Noora odottaa kyytiä 3. Noora lähtee kyytiin 4. Mielihyvää itselle (nainen) 5. Mielihyvää itselle (mies) 6. Seksuaalioikeudet: yksitoistaosainen videoleikkeiden sarja, asiantuntijana Kirsi-Maria Örö

14 Yhteistyöllä uusia malleja ja välineitä Pilotointi viidessä yhteisössä Joensuun seudulla - ammattiopisto Luovi Liperistä - palvelukodit Sirkkalanhelmi Joensuusta - palvelukoti Kotitanhua Kontiolahdelta Pääkaupunkiseudulla - Keskuspuiston ammattiopisto Helsingistä ja - Vantaan toimintakeskus Vantaalta

15 Käytännön tarpeet lähtökohtana Pilottiyhteisöihin perutettiin Senso-ryhmiä Yhteisöt ovat erilaisia (palvelukoti, toimintakeskus, ammattioppilaitos) Alettiin käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä teemoja (systemaattisuus) Teemoissa ja materiaaleissa lähtökohtana yhteisöjen tarpeet (asukas/työntekijänäkökulma) Yhteistyöllä tuotettiin toimintamalleja (Senso-ryhmät) joiden kautta on saatu käsittelyyn tärkeitä seksuaalisuusaiheeseen liittyviä kysymyksiä On tuotettu aiheeseen liittyviä sosiaalisia tarinoita ja muuta kuvamateriaalia sekä toimintaohjeita pilottiyhteisöihin ja Sensonetsivustolle

16 Esimerkki pilotoinnista Linda Ikonen seksuaalineuvoja, projektisuunnittelija

17 Pilotti Vantaan toimintakeskuksessa Vantaan toimintakeskuksessa asiakkaat ovat autismin kirjon henkilöitä. Asiakkaat tarvitsevat päivittäisissä toimissa, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja vuorovaikutuksessa vahvaa avustamista. Toimintakeskus on pieni yksikkö Asiakkaita on 10 ja ohjaajia 5

18 Käytännön toteutus Perustettiin seksuaalisuutta käsittelevät pienryhmät Ryhmiä perustettiin kaksi, miesten- sekä naisten ryhmät Ryhmässä 2 asiakasta, toimintakeskuksen ohjaaja sekä projektisuunnittelija Senso- projektista Yhdessä henkilökunnan kanssa sovimme ryhmän sisällön.

19 Senso- ryhmät Ryhmien nimi muotoutui Senso- ryhmäksi ja Senso- ryhmää kuvaavaksi kuvaksi. Senso- ryhmissä käsiteltävät asiat liittyvät muun muassa: omaan kehoon ja sen hahmottamiseen, hygieniaan ja seksuaaliterveyteen, seksuaalisiin turvataitoihin, tunteisiin ja ihmissuhteisiin

20 Kommunikoinnin merkitys Senso- ryhmässä Ryhmäläisistä suurin osa on puhumattomia. Haastavaa saada asiakkaiden omaa mielipidettä ja toiveita selville Mitä aiheita tulisi käsitellä, mistä asiakkaat itse haluisivat tietoa ja miten he itse kokevat seksuaalisuuden ja tarpeen seksuaalisuuden käsittelyyn? Avainasemassa puhetta tukevat- ja korvaavat kommunikointimenetelmät. Aiheiden suunnittelussa tietoa saatiin arjen havainnoinnin kautta, yksilökeskeisen suunnitelman ja toimintakyvyn arvioinnin avulla Sosiaaliset tarinat menetelmänä seksuaalisuuden käsittelyssä. Tarinat on rakennettu kuvista Käytetty seksuaalisuuteen liittyviä Sclera Picto s kuvia Tarinoita on tehty seksuaalisuuden eri aiheisiin liittyen Tarinan avulla aiheen käsittely etenee rauhalliseen tahtiin

21 Kommunikoinnin merkitys Senso- ryhmässä Sosiaaliset tarinat menetelmänä seksuaalisuuden käsittelyssä. Tarinat on rakennettu kuvista Käytetty seksuaalisuuteen liittyviä Sclera Picto s kuvia Sosiaaliset tarinat on USA:ssa Carol Grayn 1990-luvun alussa kehittelemä pedagoginen menetelmä Yleensä tehty johonkin sosiaaliseen tilanteeseen visuaalinen tarina, jossa kuvat ja sanat auttavat ymmärtämään tilannetta. Erilaiset tilanteet ja niihin liittyvän käyttäytymisen ymmärtäminen ja jäsentäminen helpottuu Sosiaalisessa tarinassa kuvataan vaiheittain tietty tilanne ja sen eteneminen. Tilanteessa toivottu toimintatapa tulee myös ilmetä tarinassa. Sosiaaliset tarinat rakennetaan myönteisiksi, niissä ei kerrota asioita, joita henkilö ei osaa ja missä hän toimii väärin. Tarina on lähtökohdaltaan myönteinen ja antaa mahdollisuuden onnistua.

22

23 Seksuaalisuuden käsittelyä Lähtökohtana oma keho ja sen hahmottaminen Erilaisten sosiaalisten tilanteiden, toisen ihmisen ja tunteiden ymmärtäminen helpottuu. Työyhteisössä pohdittu seksuaalisuuteen liittyviä akuutteja tilanteita Ovat joskus haastavia, eikä nopeaa ja helppoa ratkaisua aina löydy. Tiedon saannin merkitys korostuu Vaikka nopeaa ratkaisua ei löytyisikään pidemmällä aikavälillä asioiden läpikäyminen tuottaa tulosta

24 Käytännössä huomattua Aiheen käsittely vaatii käsitteiden avaamista. Pienemmistä osa-alueista kokonaisuuden hahmottamiseen. Ryhmässä on mukana myös toimintaa, jolloin keskittyminen on helpompaa ja mielenkiinto säilyy. Ryhmissä edetään hitaasti, mutta varmasti.

25 Käytännössä huomattu Sensossa tehty materiaali apuna työntekijöille seksuaalisuuden käsittelyssä Materiaalin käyttöön on tehty myös ohjeet Materiaalin lisäksi tarvitaan tietoa mm. henkilökunnan vaihtuminen Suunniteltiin perehdytys seksuaalisuuteen, sen kohtaamiseen ja käsittelyyn Perehdytyks antaa tietoa seksuaalisuudesta, mutta siinä on myös esimerkkejä ja pohdinta tehtäviä

26 Kokemuksia projektista Emma Inkisen haastattelusta poimittua Emma Inkinen toimi Joensuunseudun Sirkkalanhelmen pilotissa asumisyhteisön yhdyshenkilönä

27 Eikö seksuaalisuus saa kuulua asukkaiden elämään, miksi me henkilökuntana emme voi sitä hyväksyä? Kaikilla tulisi olla oikeus tietoon, joka vaikuttaa elämänlaatuun. Etenkin tulisi olla sinut oman kehon kanssa, sekä tietoinen siinä tapahtuvista muutoksista. (Emma Inkisen haastattelu )

28 Emma kertoi myös yllättyneensä siitä, että henkilöt, jotka olivat Senso-ryhmissä, avautuivat aivan eri tavalla kun normaalissa arjessa. (Emma Inkisen haastattelu )

29 Ryhmissä asukkaat kertoivat asioita, joita kukaan aiemmin ei ollut osannut heiltä edes odottaa. (Emma Inkisen haastattelu )

30 Emma kertoi, että hänelle tuli tunne, että asukkaat pitävät sisällään vaikeita asioita, joista he eivät uskalla puhua kenellekään. (Emma Inkisen haastattelu )

31 Asukkaat eivät tiedä onko heillä oikeus puhua itseään koskevista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. (Emma Inkisen haastattelu )

32 He pelkäävät myös tuoda esille tunteisiin liittyviä asioita, etenkin negatiivisia. (Emma Inkisen haastattelu )

33 Senso-ryhmien kokoontuminen on ollut ryhmäläisille hyvin tärkeää sillä, ryhmän kokoontumista odotettiin jo aamusta saakka. (Emma Inkisen haastattelu )

34 Lopuksi Kun olemme tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joihin vaikuttavat asenteet, pitkät perinteet ja toimintakulttuurin muutospaineet, emme voi olettaa että muutos olisi nopea.

35 Lopuksi Voimme tukea niitä, jotka ovat jo mukana muutoksessa, voimme kannustaa niitä, jotka ovat havahtumassa muutokseen ja voimme osoittaa ymmärrystä niille, jotka vielä empivät.

36 Lopuksi Pienin askelin olemme kulkemassa kohti avarampaa ja paremmin erilaisuutta hyväksyvää maailmaa toivon niin?

37 Yhteystiedot Hankekoordinaattori Erkki Piironen projektisuunnittelija/ seksuaalineuvoja Linda Ikonen projektisuunnittelija/ seksuaalineuvoja Liisa Kesonen