Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen"

Transkriptio

1 Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen 8/2009 Rahoitusmarkkinat

2

3 Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/2009 Rahoitusmarkkinat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Helsinki 2009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2009 Tekijät Elina Rainio Julkaisun nimi Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 8/2009 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika Julkaistu ainoastaan sähköisessä muodossa ISSN ISBN ISSN (PDF) ISBN (PDF) Sivuja 66 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkastellaan kasvuyritysten toimintaedellytyksien ja -ympäristön tilaa ja kehitystä sekä kasvuun pyrkivien yritysten rahoitusmahdollisuuksia Suomessa. Kasvuyritysten merkitys kansantalouden kasvulle ja tuottavuuden kasvulle on oleellinen. Suomessa kasvuhaluisia yrityksiä on kuitenkin suhteellisen vähän. Kasvuyritysten rahoitusongelmat johtuvat enimmäkseen pääomamarkkinoiden pienuudesta ja likviditeetin puutteesta. Merkittävä osa rahoituksesta on julkisten rahoittajien varassa. Markkinapuutteiden korjaaminen julkisin varoin saattaa kuitenkin vääristää rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja hidastaa niiden kehitystä. Uusia keinoja ja rahoittajien roolien tarkistamista tarvitaan pääomamarkkinoiden ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksien tehostamiseksi tulevaisuudessa.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2009 Författare Elina Rainio Publikationens titel Förbättring av tillväxtföretagens verksamhetsförutsättningar och effektivisering av finansieringen Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 8/2009 Beställningar/distribution Finansministeriet publikationsteamet, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år Finns endast i elektronisk form ISSN ISBN ISSN (PDF) ISBN (PDF) Sidor 66 Pris Språk Finska Sammandrag I denna utredning granskar man läget för och utvecklingen av tillväxtföretags verksamhetsförutsättningar och omgivning, samt finansieringsmöjligheterna för tillväxtorienterade företag i Finland. Tillväxtföretagen är av väsentlig betydelse för samhällsekonomins tillväxt och ökningen av produktiviteten. Det finns dock förhållandevis få tillväxtorienterade företag i Finland. Tillväxtföretagens finansieringsproblem beror för det mesta på begränsade kapitalmarknader och brist på likviditet. En betydande del av finansieringen är beroende av offentliga finansiärer. Finansieringsmarknadernas funktion kan emellertid förvrängas och deras utveckling bromsas upp av att marknadsbristerna avhjälps med offentliga medel. För att kapitalmarknaderna och tillväxtföretagens finansieringsmöjligheter ska kunna effektiviseras i framtiden behövs nya medel och översyn av finansiärernas roller.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2009 Author(s) Ms Elina Rainio Title of publication Enhancing the operating conditions and financial resources of emerging growth companies Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords - Publication series and number Ministry of Finance publications 8/2009 Distribution and sale Ministry of Finance, Publicationes team, Printed by Available in electronic form only ISSN ISBN ISSN (PDF) ISBN (PDF) No. of pages 66 Price Language Finnish Abstract This publication examines the operating conditions, environment and development of emerging growth enterprises and the financing options available in Finland to companies that wish to grow. Emerging growth companies play an essential part in the growth of the national economy and productivity. However, relatively few enterprises in Finland actually aspire to grow. One of the main financial problems faced by emerging growth enterprises is that the capital markets are small and there is a shortage of liquidity. Public resource providers account for a significant share of funds for these companies. If public resources are used to addresses the market shortfalls, this could distort the operation of the financial markets and slow down developments. New solutions are needed, and the roles of funders should be examined so that the capital markets and the financing options of emerging growth companies can be made more efficient in future.

8

9 Sisältö 1 Taustaa Yritysrahoitusmarkkinoiden kehityksen merkitys kansantaloudelle Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja toiminnan tehostaminen Rahoitusjärjestelmän ja talouden kasvun yhteys Suomen rahoitusjärjestelmän toimivuus ja yhteys kasvuun Innovatiivisten kasvuyritysten kansantaloudellinen merkitys Suomalaisyritysten kasvuhakuisuus Yritysten kasvun ja innovaatioiden edistäminen Sääntelyn merkitys Tutkimus, tuotekehittely ja innovaatioyhteistyö yliopistojen kanssa Kasvuyritysten rahoitusmahdollisuudet Yritysten aseman ja rahoituksen saatavuuden ja riittävyyden varmistaminen Pääomamarkkinoiden näkymät Pääomamarkkinoiden merkitys ja toiminta - rahoituksen kysyntä ja tarjonta Pääomamarkkinat Suomessa Pääomamarkkinoiden kehityksen haasteet Julkisen rahoituksen ja yritystuen tarve ja merkitys Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotuksia kasvu- ja rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi Kasvuyritysten asema Rahoituksen saatavuus...58 Lähteet:...63

10

11 9 1 Taustaa Viimeaikaisissa tutkimuksissa on usein tullut esille rahoitusmarkkinoiden ja talouskasvun välinen yhteys, jonka mukaan rahoitusmarkkinoiden tehostuminen johtaa kansantalouden kasvuun. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan saatu yksiselitteistä vastausta siihen, miten tämä mahdollinen syy-seuraus -suhde toimii. Nopeutuvan talouskasvun ja eri aloille ja hankkeisiin kanavoituvan markkinaperusteisen rahoituksen on joka tapauksessa havaittu liittyvän toisiinsa. Pankkikeskeisessä Suomessa erityisesti pääomamarkkinoiden tehostamisella voitaisiin ilmeisesti edistää merkittävästi rahoitusjärjestelmän kehittymistä ja samalla edistää talouden kasvua. Kansantaloudellisesti pääomamarkkinoiden kehittymisellä on suuri merkitys yritystoimintaa tehostavana ja kilpailukykyä parantavana tekijänä. Koska kasvuyritysten työllistävä vaikutus on merkittävä, on pääomamarkkinoiden kehittymisellä myös positiivinen työllisyysvaikutus. Näiden tekijöiden positiivisten vaikutusten kautta myös kansantalouden kasvu on mahdollista. Kansainvälisille markkinoille tähtäävät kasvuyritykset luovat dynaamisuutta koko yrityssektorille. Yrittäjyyden ja erityisesti kasvuhaluisten yritysten vähäisyys on kuitenkin yleinen huolenaihe Suomessa, kuten koko muussakin Euroopassa. Yrittäjyyden lisääminen, uusien yritysten ja yritysten kasvun rahoittaminen ja kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen on monella sektorilla tavoitteena sekä kansallisesti että koko Euroopan Unionissa. Suomessa hallituksen yhdeksi hallituskauden keskeiseksi tavoitteeksi hallitusohjelmaan on kirjattu yritystoiminnan edellytysten parantaminen, johon tähdätään varsinkin erilaisilla pääomamarkkinoiden tehostamiseen pyrkivillä toimenpiteillä. Hallituksen veropolitiikalla on tarkoitus edistää yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta, sekä kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta esimerkiksi pääomasijoitusten verokannustimilla ja pienten osinkotulojen verotusta keventämällä. Uusien, innovatiivisten toimialojen kehittymisessä riskipääomarahoituksen merkitys on huomattava. Tämä on ollut nähtävissä Yhdysvaltojen pääomamarkkinoiden kehityksestä 1980-luvulta saakka. Euroopassa nk. venture capital -rahoitus on paljon uudempi ilmiö, eivätkä eurooppalaiset yksityisen riskirahoituksen markkinat toimi tarpeeksi tehokkaasti. Eurooppalaisten pääomamarkkinoiden, erityisesti riskipääomamarkkinoiden, tehottomuuden taustalla pidetään kulttuuri- ja asenne-eroja verrattuna amerikkalaiseen sijoituskulttuuriin

12 10 ja tapaan suhtautua riskinottoon; eurooppalaiset sijoittajat ovat amerikkalaisia varovaisempia ja riskiä karttavampia, mutta maiden välillä on eroja myös rahoitusmarkkinoiden rakenteessa ja lainsäädännössä. Markkinoiden tehottomuuden ohella yritysten kasvun esteet liittyvät sekä yrittäjän kasvuhaluun ja motivaatioon että yrityksen toimintaympäristön ja -edellytysten laatuun. Kasvuun kannustamisessa keskeistä on riskin jakaminen kasvuhalukkaille yrityksille tulisi luoda pitkällä aikavälillä kannattavan toiminnan mahdollistava ja kasvua tukeva toimintaympäristö. Työllistävän vaikutuksen ohella kasvuyritykset tuottavat taloudellisen kasvun kannalta tärkeitä innovaatioita. Lisäksi ne lisäävät kilpailua jo olemassa olevilla markkinoilla. Suomen ja koko EU:n laajuisena huolena kuitenkin on kasvun ja työllisyyskehityksen kannalta tärkeässä asemassa olevien pk-yritysten suhteellisen pieni määrä ja kasvuhaluttomuus. Suomessa viimeaikaiset toimet ovat lisänneet aloittavien yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Aloittavien yritysten rahoituksen saatavuutta merkittävämpi ongelma pääomarahoitusmarkkinoilla onkin yritysten voimakkaan kasvun vaiheen rahoituksen suhteellinen vähäisyys. Kasvun ulkoisen rahoituksen ongelmana on usein myös rahoitusta tarjoavien sijoittajien ja rahoitusta tarvitsevien yritysten kohtaanto-ongelmat. Rahoitusta saattaa olla tarjolla riittävästi, mutta se ei kohdistu kasvuyritysten innovatiivisten hankkeiden rahoittamiseen. Rahoittajien, varsinkin pääomasijoittajien vähäinen määrä vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia saavuttaa kokoluokkaa, jossa niiden olisi mahdollista hankkia markkinoilta pääomaa kasvaakseen edelleen. Lisäksi pääomasijoitusten ongelmana ovat usein kasvuyrittäjän ja sijoittajien erilaiset intressit; sijoittajia kiinnostaa kasvuyrityksissä ensisijaisesti niiden sijoituspotentiaali eli todennäköisyys saavutettaviin voittoihin. Sijoitusten usein heikko kannattavuus aiheuttaa potentiaalisille kasvuyrityksille ongelmia yksityisen rahoituksen löytämiseen. Tämä johtaa siihen, että myös kasvavien, innovatiivisten yritysten rahoitus on suurimmalta osalta julkisten rahoittajien varassa. Tällainen kehitys ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kasvuyrityksen eivät voi olla riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Julkisen rahoituksen lisääminen ei ole oikea ratkaisu kasvuyritysten rahoituksen saatavuuden tehostamiseen, koska julkisen rahoituksen määrän kasvaessa on mahdollista, että markkinaehtoisen rahoituksen määrä saattaa puolestaan supistua, jolloin pääomamarkkinoiden kehitys hidastuu, mikä ei ole toivottavaa, eikä tarkoituksenmukaista. Julkisella rahoituksella ja valtiontukien avulla voidaan täydentää pääomamarkkinoilta saatavaa rahoitusta ja korjata toistaiseksi pienten markkinoiden puutteita, mutta ne eivät voi korvata markkinaehtoista rahoitusta. Julkinen rahoitus aiheuttaa vinoutta pääomamarkkinoille syrjäyttämällä pääomasijoituksia ja siten hidastaa pääomamarkkinoiden kehitystä. Selvityksessä pyritään erityisesti löytämään vastauksia siihen, miten talouskasvua voidaan tukea innovatiivisten kasvuyritysten ja kasvuyrittäjyyden edellytyksiä parantamalla sekä selvitetään mahdollisuuksia kasvuyritysten rahoi-

13 tusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tämän lisäksi kartoitetaan, millaisia toimenpiteitä pääomamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja pääomasijoitusten volyymin lisäämiseksi voitaisiin tehdä. 11

14 12

15 13 2 Yritysrahoitusmarkkinoiden kehityksen merkitys kansantaloudelle Rahoitusmarkkinoiden ja talouskasvun suhdetta käsitteleviä tutkimuksia on lähivuosina tehty runsaasti. Tutkimuksissa on havaittu rahoitusmarkkinoiden kehityksen ja uusien innovaatioiden vahvistavan talouskasvua. Tämän perusteella voidaan olettaa, että rahoitusmarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun välillä on yhteys. Kehityksellä on vaikutusta koko rahoitusjärjestelmän rakenteeseen ja sen kehitykseen. On kuitenkin toistaiseksi vielä epäselvää, millainen yhteys rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on talouskasvuun, ja miten se toimii. Rahoitusmarkkinoiden ja talouskasvun yhteyttä on tavallisesti pidetty syy-seuraus -suhteena, jossa rahoitusmarkkinoiden kehittyminen vahvistaa talouskasvua, mutta yhtä lailla on mahdollista, että rahoitusjärjestelmän kehittyminen ja tehostuminen on seurausta positiivisesta talouskasvusta. Aiheeseen liittyvät tutkimukset eivät ole löytäneet yksiselitteistä vastausta syy-seuraus -suhteen suunnasta toistaiseksi. Hyytisen (2008) mukaan uusimmat tutkimukset osoittavat rahoitusjärjestelmän kehittymisellä olevan talouskasvua nopeuttava vaikutus, mutta vaikutuksen suuruusluokkaa ei ole kyetty arvioimaan, eikä sitä, muuttuuko se, ja jos niin miten, talouden kehittyessä. Rahoitusmarkkinat tehostavat talouskasvua ennen kaikkea siksi, koska ne määräävät, mille aloille rahoitusta kanavoituu ja minkälaisia investointeja yritykset tekevät. Hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä kohdentaa sijoituksia enemmän kasvaville, kilpailukykyisille toimialoille ja parhaisiin teknologioihin ja vähentävät sijoituksia supistuvilta toimialoilta, mikä tehostaa markkinoiden toimintaa ja edistää tuottavuuden kasvua. Rahoitusmarkkinoiden pitäisi hyvin toimiessaan myös kyetä hinnoittelemaan markkinoiden riskit oikein. Toisaalta hyvinkin toimivilla rahoitusmarkkinoilla syntyy välillä kriisejä, jolloin väärät päätökset karsitaan ja markkinat korjaantuvat. Kuviossa 1. on esitetty rahoitusjärjestelmän perustalla olevia tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita. Rahoitusmarkkinoiden ja talousjärjestelmän vakaus on rahoitusjärjestelmän kehittymisen ja vakaan toiminnan perustana hierarkiassa, jossa kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa.

16 14 Kuvio 1. Rahoitusjärjestelmän käsitteet ja niiden väliset riippuvuudet Lähde: Hartmann ym. (2007) RAHOITUSJÄRJESTELMÄN PERUSTA Oikeusjärjestelmä, rahoitusmarkkinoiden sääntely ja corporate governance Rahoituslaitokset Rahoitusjärjestelmän rakenne Markkinainfrastruktuuri Muut vaikuttavat tekijät Rahoitusmarkkinoiden integraatio Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja modernisoituminen RAHOITUSMARKKINOIDEN TOIMINTAKYKY Rahoitusmarkkinoiden tehokkuus Rahoitusmarkkinoiden vakaus KANSANTALOUDEN TOIMINTAKYKY Talouden tehokkuus Talouskasvu Talouden vakaus Hintavakaus 2.1 Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja toiminnan tehostaminen Euroopassa rahoitusmarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat enimmäkseen keskittyneet markkinoiden integraation edistämiseen ja sisämarkkinoiden kehittämiseen, jolla on ollut vaikutuksia myös suomalaisten rahoitusmarkkinoiden toimintaan. EU:ssa on jo pitkään keskitytty sisämarkkinoiden ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämiseen, mutta rahoitusmarkkinoiden integraatiokehityksen ohella pitäisi huomioida rahoitusjärjestelmien modernisoinnin merkitys ja vaikutus, koska integraatiokehityksen lisäksi myös rahoitusjärjestelmän kehittymisen katsotaan kontribuoivan tuottavuuden kasvua. Integraatiokehityksen edistäminen on tärkeää ja tähän mennessä onnistunut hyvin, myös tuottavuuden parantamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi fokusta tulisi kuitenkin laajentaa koko rahoitusjärjestelmän kehittämiseen ja modernisoimiseen. Integraation eteneminen luonnollisesti on yhteydessä ja vaikuttaa myös rahoitusmarkkinoiden kehi-

17 tystasoon, lisäten koko rahoitusjärjestelmän tehokkuutta ja kehitystä ja siten edistäen tuottavuuden ja kansantalouden kasvua. Hartmannin, Heiderin, Papaioannoun ja Lo Ducan (2007) mukaan eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän puitteiden kehittämiseksi voitaisiin tehdä useita toimenpiteitä, jotta innovaatiot lisääntyisivät, tuottavuus paranisi ja kansantalouden kasvu kiihtyisi. Tutkimuksen mukaan Euroopan rahoitusmarkkinat ovat suhteelliselta kooltaan hyvin pienet, mutta niiden kasvupotentiaali on huomattava. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että teollistuneissa maissa tärkein rahoitusjärjestelmän kehitystä mittaava indikaattori on rahoitusmarkkinoiden koko. Tässä valossa Euroopan, ja Suomen, rahoitusjärjestelmät eivät ole riittävän pitkälle kehittyneitä verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoihin. Kasvua kiihdyttävillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa positiivisesti pääomamarkkinoiden kokoon ja sitä kautta lisätä nopeutta, jolla rahoitusjärjestelmä uudelleen allokoi pääomia pieneneviltä sektoreilta kasvaville ja enemmän rahoitusta tarvitseville. Tällaisia ovat hyvän hallintotavan (corporate governance) mukaisesti hyvä sijoittajansuoja vähemmistösijoittajien oikeusturvan laillinen takaaminen tehostaa pääomamarkkinoiden toimintaa. Hyvä hallinto vähentää intressiristiriitoja sijoittajien kesken sekä sijoittajien ja johtajien välillä ja saattaa parantaa sijoittajien saamaa tuottoa ja tehokkuutta, jos johtajien opportunistinen käyttäytyminen vähenee hallinnon myötä. Sijoittajansuojaa parantamalla osakemarkkinoiden pääomittaminen ja yrityslainamarkkinat voivat tehostua ja uusien listautumisten määrä kasvaa. Toinen tärkeä rahoitusmarkkinoiden toimintaa tehostava tekijä on tehokas ja hyvin toimiva oikeusjärjestelmä. Tehoton, muodollinen oikeusjärjestelmä ei kannusta sijoittajia toimimaan markkinoilla, mikä pienentää niiden kokoa ja tehokkuutta. Varsinkin ristiriitatilanteissa nopeasti toimiva oikeusjärjestelmä vaikuttaa positiivisesti rahoitusmarkkinoiden kehitykseen ja parantaa pääoman jakautumista taloudessa. Myös pankkisektorin rakenteiden uudistaminen voi lisätä rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta. Varsinkin pankkien omistajarakenne ja kontrolli vaikuttavat huomattavasti julkisen sektorin laajojen pankkiomistusten on havaittu vääristävän kilpailua ja liittyvän rajoittuneesti toimiviin, pieniin ja vähemmän kehittyneisiin rahoitusmarkkinoihin. Myös pankkien keskittyminen saattaa vaikuttaa haitallisesti kasvuun. Toisaalta integraatio saattaa omistuksen keskittymisen kautta vaikuttaa markkinoihin positiivisesti, jos esimerkiksi rajat ylittävien rahoituspalveluiden kysyntä ja tarjonta kasvavat. Viime aikoina rahoitusmarkkinoilla on yleistynyt myös ei-likvidien rahoitusvälineiden arvopaperistaminen. Yhdysvalloissa myös arvopaperistamismarkkinat ovat Euroopan vastaavia huomattavasti laajemmat. Arvopaperistamista kehittämällä voitaisiin tehostaa riskipääoman ja pankkirahoituksen parempaa allokaatiota yrityksille. Arvopaperistamisella on kuitenkin myös haittapuolensa ja se saattaa aiheuttaa riskejä rahoitusjärjestelmän vakaudelle, 15

18 16 mikä viimeaikaisessa rahoitusmarkkinoiden myllerryksessä on käytännössä havaittu. On kuitenkin selvää, että sekä hyödyt että riskit, joita arvopaperistamisella voidaan aiheuttaa tai aikaansaada, on ymmärrettävä nykyistä paremmin, jos sitä halutaan käyttää tehokkaasti rahoitusmarkkinoiden ja -järjestelmän kehittämisessä (Hartmann ym. 2007). Rahoitusmarkkinoiden toimijoiden välisillä sopimuksilla voidaan pienentää markkinainformaation hankkimisen ja transaktiokustannusten aiheuttamaa markkinakitkaa, joka vähentää tehokkuutta. Tehokkaasti toimivat rahoitusmarkkinat parantavat yritysten valvontaa ja riskien hallintaa sekä tehostavat pääoman kertymistä ja uusien teknologiainnovaatioiden syntymistä. Sitä kautta hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä voi nopeuttaa kokonaistuottavuuden kasvua ja parantaa maan markkinoiden ja rahoituslaitosten kilpailukykyä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Markkinoiden kehittyessä niiden informaatiojärjestelmä ja sitä kautta läpinäkyvyys paranevat, mikä pienentää rahoittajille aiheutuvia kustannuksia siitä, että ne hankkivat tietoa sijoituskohteistaan. Tämä taas lisää sijoittajien halukkuutta toimia markkinoilla yritysten rahoittajina. Rahoitusmarkkinoiden kautta saatava talouden kasvuvaikutus syntyy yksityisten rahoituslaitosten ja -markkinoiden tehokkaan toiminnan seurauksena, ei julkisen sektorin laajamittaisen tukirahoituksen avulla. 2.2 Rahoitusjärjestelmän ja talouden kasvun yhteys Kiistattomasti ei ole osoitettu, että rahoitusjärjestelmän kehittyminen johtaa yksiselitteisesti talouskasvuun. On myös mahdollista, että kumpikin tekijä vahvistavat toinen toistaan molemminpuolisesti. Uusimmat tutkimukset viittaavat kuitenkin, että rahoitusjärjestelmän kehittyneisyydellä on pitkällä aikavälillä talouden kasvua vahvistava vaikutus. Kasvun vahvistumisen syistä on pystytty selvittämään, että rahoitusjärjestelmän syvyys vahvistaa bruttokansantuotteen kasvua, koska sillä on kokonaistuottavuuden kasvua vahvistava vaikutus kasvaville toimialoille tehtävien investointien lisääntyminen ja supistuville toimialoille tehtävien sijoitusten väheneminen parantavat kokonaistuottavuutta. Vain hyvin kehittynyt ja tehokas rahoitusjärjestelmä ohjaa rahoituksen jakautumista optimaalisesti näillä perustein. Kuviossa 2. on esitetty mekanismi, jonka välityksellä tehokas rahoitusjärjestelmä tukee kasvua.

19 17 Kuvio 2. Rahoitusjärjestelmän ja kasvun yhteys Lähde: Hyytinen & Pajarinen (2005) Markkinahäiriöt informaatiokustannukset transaktiokustannukset Rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstituutiot Rahoitusjärjestelmän tehtävät säästöjen kokoaminen rahoituksen kohdentaminen sijoitusten valvonta riskien hallinta vaihdannan ja erikoistumisen helpottaminen Kasvun lähteet pääoman muodostus teknologiset innovaatiot Kasvu Rahoitusjärjestelmää kehittämällä ja uudistamalla on mahdollista parantaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja sitä kautta tehostaa tuottavuutta, innovaatioita ja kasvua. Rahoitusmarkkinoiden talouskasvua kiihdyttävä vaikutus perustuu siihen, että tehokkaasti toimiessaan markkinat määräävät sen, mihin hankkeisiin ja mille toimialoille rahoitusta kanavoituu. Kasvaville toimialoille investointeja kanavoituu enemmän ja supistuville vähemmän - kehittyneemmät ja tehokkaammat rahoitusmarkkinat allokoivat tehokkaasti resursseja yli ajan ja paikan epävarmassa toimintaympäristössä. Hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä kohdentaa rahoitusta erityisesti tuotto-riski -suhteeltaan lupaavimpiin liikeideoihin, mikäli ne kyetään erottamaan kannattamattomista ja huonommista hankkeista. Tutkimusten mukaan rahoitusjärjestelmän kehittymiseen ei vaikuta sijoituksiin käytettävissä olevien varojen määrän lisääntyminen

20 18 vaan nimenomaan järjestelmän toimivuus ja ulkoisella rahoituksella tehtävien investointien laatu. Rahoitusjärjestelmän kehittyminen etenee tavallisesti sekä sellaisten uusien rahoitusinnovaatioiden että järjestelmän institutionaalisten uudistusten ja parannusten kautta, jotka vähentävät markkinoiden asymmetrisen informaation määrää, vähentävät havaittavissa olevia markkinapuutteita ja parantavat markkinoiden täydellisyyttä, lisäävät toimijoiden mahdollisuuksia tarjota ja hankkia rahoitusta, vähentävät sopimus- ja transaktiokustannuksia sekä lisäävät kilpailua. Markkinoiden integraatio lisää kilpailua ja toimintamahdollisuuksia, mikä tehostaa markkinoiden toimintaa, ja toisaalta samalla markkinoiden kehitys edistää niiden integraatiota uusien rahoitusinstrumenttien tehostaessa riskinhallintakeinoja. Hyvin toimivalle yritysrahoitusjärjestelmälle on ominaista, että se allokoi rahoitusta rajoitetusti, ja karsii sijoituskohteita. Sellaisiin yrityksiin, joiden menestyminen ja kilpailukyky vaikuttavat huonoilta, ja jotka ovat supistuvalla toimialalla, ei sijoituksia kannata tehdä. Tehokkaan rahoitusjärjestelmän sisällä rahoitusta kanavoituu oikeisiin kohteisiin varmemmin kuin huonommin toimivassa järjestelmässä, joka saattaa ylläpitää kannattamatonta liiketoimintaa. Rahoitusjärjestelmän toimintaan ja uudistumiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Ne helpottavat markkinainformaation tuottamista ja hankkimista, tehostavat sopimusten toimeenpanoa sekä vähentävät riskipitoisiin liiketoimiin liittyviä transaktiokustannuksia. Keskeiset tekijät ovat: Rahoitusmarkkinoiden koko ja rakenne. Rahoitusjärjestelmät, joissa on suuremmat pääomamarkkinat, helpottavat eri investointeihin hankittavaa, sekä pankki- että arvopaperimarkkinoilta hankittavaa rahoitusta. Sellaiset rahoitusjärjestelmät, joissa jompi kumpi rahoituksen muoto on yleisempi, eivät yleensä toimi yhtä tehokkaasti kuin ne, joissa sekä lainarahoitus- että markkinalähtöisen rahoituksen mahdollisuuksia kehitetään ja käytetään tasapuolisesti. Myös molempien rahoitusmuotojen likviditeetillä on merkitystä rahoitusjärjestelmän tehokkaassa toiminnassa. Rahoitusinnovaatiot ja riskeiltä suojautuminen. Monet rahoitusinnovaatiot vähentävät markkinoiden epätäydellisyyttä, mikä lisää mahdollisuuksia allokoida pääomia ja suojautua riskeiltä entistä tehokkaammin. Markkinat ja rahoituksen välittäjät tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia hajauttaa ja hallita riskejä ja siirtää niitä kaupankäynnin avulla toimijoiden välillä, sekä auttavat hallitsemaan sijoituksiin liittyviä likviditeettiriskejä. Markkinoiden läpinäkyvyys ja informaatio. Rahoitusjärjestelmä helpottaa sijoitusmahdollisuuksiin, markkinoiden toimintaan ja toimijoihin liittyvän informaation tuottamista ja sen levittämistä markkinoilla. Mitä paremmin järjestelmä toimii, sitä vähemmän informaation epäsymmetrisyyttä sijoittajien ja sijoituskohteiden välillä on. Päämies-agentti -ongel-

21 19 man helpottuminen näkyy markkinoilta saatavan rahoituksen hinnassa. Erityisesti osakemarkkinoilla sijoittajilla oleva informaatio välittyy osakkeiden hintoihin sitä nopeammin ja tehokkaammin, mitä likvidimmät osakemarkkinat ovat. Corporate governance ja yritysten valvonta. Hyvä hallintotapa varmistaa, että sijoittajat saavat parhaan mahdollisen tuoton sijoitukselleen ja siten ovat halukkaita sijoittamaan varojaan yrityksiin. Myös pääomakustannukset pienenevät hyvän hallinnon myötä. Hyvään hallintotapaan kuuluu myös valvonta. Ulkoista rahoitusta tarjoavilla sijoittajilla ja pankeilla on kannustin valvoa yrityksen johtoa ja yritysvarallisuuden käyttöä: Rahoitusta välittävät instituutiot valvovat rahoitusta saaneita yrityksiä ja tehtyjä investointeja ja varmistavat, että rahoitusta saaneet toteuttavat lupaamansa hankkeet ja investoinnit, joihin rahoitusta on hankittu. Valvonta varmistaa myös sen, että yritysten hallintojärjestelmät estävät väärinkäytökset ja tehottomat investointipäätökset. Hyvin toimivien corporate governanceja yritysten valvontajärjestelmien ja mekanismien on havaittu vahvistavan talouskasvun edellytyksiä, koska se pienentää valvontatehtävistä syntyviä kustannuksia. Oikeusjärjestelmä. Rahoitusmarkkinoiden toiminnan kannalta markkinaosapuolten välisten sopimusten toimeenpanon tehokkuudella ja valvonnalla on suuri merkitys, koska se määrittää, miten tehokkaasti markkinat allokoivat pääomia eri kohteisiin ja miten rahoituksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Oikeusjärjestelmä ja sen soveltaminen määrittävät pääoman allokoitumisen tehokkuuden. Rahoitusmarkkinoiden sääntely, valvonta ja vakaus. Rahoitusmarkkinoiden toimintaa säännellään tavallisesti muita talouden aktiviteetteja enemmän. Hyvin kohdistetut sääntely ja valvonta kuitenkin vähentävät markkinoiden epätäydellisyyttä ja edesauttavat markkinoiden vakauden säilymistä sekä markkinoiden uskottavuutta. Rahoitusjärjestelmän kehittyessä on tärkeää, että markkinoiden sääntelyä ja valvontaa kehitetään markkinoiden kehityksen mukana, jotta markkinoiden häiriöt voidaan minimoida ja ylläpitää niiden vakaus. Vakavat markkinahäiriöt vaikeuttavat rahoituksen välittymisprosessia aiheuttaen negatiivisia vaikutuksia kasvuun ja hyvinvointiin. Kilpailu, avoimuus ja markkinoiden integraatio. Myös markkinoiden avoimuus ja rahoituslaitosten välillä lisääntyvä kilpailu vähentävät markkinoiden epätäydellisyyttä. Talouden vapaus, poliittiset ja sosio-ekonomiset tekijät. Taloudellista toimintaa rajoittavien tekijöiden ja poliittisten interventioiden puuttuminen lisäävät rahoitusjärjestelmän tehokkuutta. Myös sosiaalisen pääoman merkitys on huomattava rahoitusjärjestelmän kehittymisessä.

22 20 Lisäksi kirjallisuudessa mainitaan rahoituksen välittymisen tehostumisen, uuden teknologian käyttöönoton ja koulutuksen vaikuttavan rahoitusjärjestelmän uusiutumiseen ja sitä kautta tuottavuuden ja talouden kasvuun. Rahoituksen välittäjät voivat nopeuttaa tuottavuuden kasvua tehostamalla uusiin investointeihin liittyvää informaation hankintaa, mikä saattaa parantaa tehtävien investointien laatua. Rahoituksen uudelleen jakautumisen tehokkuuteen eri investointikohteiden välillä vaikuttavat pääomamarkkinoiden syvyys ja koko, ja toimialojen välisen pääomien uudelleen jakautumisen kehittyminen parantaa tuottavuutta. Kasvun nopeutuminen on pääosin seurausta tehokkaasti toimivien rahoitusinstituutioiden toiminnan tuottavuuden kasvua nopeuttavasta vaikutuksesta. 2.3 Suomen rahoitusjärjestelmän toimivuus ja yhteys kasvuun Tutkimusten mukaan markkinoilta saatavan pääoman määrän lisäämisellä ei kuitenkaan loputtomasti voida lisätä talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä esimerkiksi Suomen kaltaisen kehittyneen talouden tapauksessa (Hyytinen & Pajarinen, 2005). Suomessa rahoitusjärjestelmän kehittyminen vauhdittui 1980-luvulla, kun rahoitusmarkkinoiden säännöstelyä alettiin purkaa ja markkinat avautuivat. Rahoitusjärjestelmän syveneminen ja monipuolistuminen on osaltaan vaikuttanut 1990-luvulla alkanutta talouden rakennemuutosta ja tukenut kasvua. Perinteisesti kotimaiset luottolaitokset ovat olleet Suomessa merkittävimpiä yritysten rahoittajia. Rahoitusmarkkinoiden kehittyessä erityisesti 1990-luvulta lähtien rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin paitsi monipuolistuneet kotimaassa myös kansainvälistyneet, ja markkinaehtoisen rahoituksen merkitys yritysrahoituksessa on kasvanut. Kehitettävää on edelleen etenkin yritysrahoitusjärjestelmän suorituskyvyssä, jotta se voi voimistaa talouskasvua. Yritysrahoituksen markkinaehtoistuminen tarkoittaa, että varsinkin suurilta yrityksiltä odotetaan samaa tehokkuutta ja niihin tehdyiltä investoinneilta samoja tuottoja kuin muilta sijoituksilta kansainvälisille markkinoille. Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutoksesta ja markkinoiden globalisoitumisesta johtuen pankkien asema yritysten rahoittajana on pienentynyt, joskin kotimaiset pankit ovat pk-yritysten rahoittajana edelleen merkittävässä asemassa. On muistettava, että suomalaisesta yrityskentästä suuri osa on pieniä tai keskisuuria toimijoita, jotka ensisijaisesti hakevat paikallista rahoitusta, kun suuryrityksiä on vain muutamia. Globaaleista markkinoista huolimatta myös paikallisen rahoituksen saatavuus on tärkeää, koska se edistää pienempien yritysten kasvua ja niiden innovaatiotoimintaa. Pk-yrityksille paikallisen rahoituksen saaminen on tärkeätä, koska niiden tunnettuus ja rahoittajien kannalta merkittävät tiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Liite 1. Talousneuvosto

Liite 1. Talousneuvosto Liite 1 Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla Talousneuvosto 27.3.2013 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp 2.12.2015 Jyrki Knuutinen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Pääomamarkkinaunionin (PMU) taustaa Pj Juncker esitti ajatuksen pääomamarkkinaunionista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus

Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus Teollisuussijoitus ja EU-rahoitus ESIR-seminaari 8.12.2016 Henri Grundsten 1 Tesi lyhyesti MISSIO Sijoitamme yritysten kasvuun ja kehitämme pääomasijoitusmarkkinaa VISIO Olemme kansainvälisesti tunnustettu

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö

Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Rahoituspalvelut kansainvälistymiseen Severi Keinälä, työ- ja elinkeinoministeriö Kansainvälistymisavustukset ja -tuet 1/2 Kehittämisavustus yrityksen kansainvälistymishankkeisiin Alueellinen tuki pk-yrityksen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot