Joutsan Harjujärvensuon kultatutkimukset vuosina
|
|
- Sami Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 51/2017 Joutsan Harjujärvensuon kultatutkimukset vuosina Perttu Mikkola & Matti Niskanen
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Perttu Mikkola & Matti Niskanen Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Joutsan Harjujärvensuon kultatutkimukset vuosina Tiivistelmä Harjujärvensuon kultamineralisaatio Joutsan kunnan Kivisuon kylässä paikannettiin alueellisen kallioperätutkimuksen yhteydessä löydettyjen lohkareiden perusteella aloitetuissa tutkimuksissa. Lohkare-etsinnän lisäksi alueella suoritettiin magneettisia maastomittauksia ja kairattiin kuusi reikää, yhteispituudeltaan 892,90 metriä. Analysoiduissa kairasydännäytteissä korkein kultapitoisuus metrin pituisessa näytteessä oli 4,5 g/t. Kairauksilla paikannetun, kullan suhteen anomaalisen vyöhykkeen leveys kohteella on noin 160 metriä. Kultapitoisuus korreloi selkeimmin arseenin kanssa sekä jossain määrin myös lyijyn, antimonin ja sinkin kanssa. Mineralisaation isäntäkivet edustavat Pirkanmaan migmatiittiseurueeseen kuuluvan Tammijärven grauvakkalitodeemin hyvin säilyneitä sedimenttejä. Alueen vallitseva deformaatio ja mineralisaation muodostus liittyvät koillinen-lounas suuntaiseen vasenkätiseen Leivonmäen hiertovyöhykkeeseen. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, kulta, grauvakka, konglomeraatti, arseenikiisu, lohkare-etsintä, syväkairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Keski-Suomi, Joutsa, Kivisuo, Harjujärvensuo Karttalehdet N431 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 51/2017 Kokonaissivumäärä 10 s. Kieli Suomi Hinta ---- Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue Mineraalivarat Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Perttu Mikkola
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/2017 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Tutkimusten tausta 1 2 Tutkimusvaiheet Lohkare-etsintä Varaus Magneettinen maastomittaus Kairaus 3 3 Tulokset Kairasydän havainnot Petrografia ja mineralogia Geokemia 7 4 Johtopäätökset 9 5 Kohteen potentiaalisuus ja jatkotutkimusehdotukset 9 Kirjallisuus 10
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ TUTKIMUSTEN TAUSTA Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi projektin (Mikkola ja muut 2016a) suunnittelua varten kenttäkaudella 2011 suoritettiin Tammijärven ja Leivonmäen välisellä alueella jonkin verran kallioperä- ja lohkarehavainnointia (kuva 1). Muutamissa tutkimusavustajien Rauli Lempiäinen ja Tuomo Stranius tuolloin ottamassa näytteessä oli analyysien perusteella kultaa selvästi kohonneina pitoisuuksina (Au 0,3 g/t). Tämän takia projektin varsinaisten kenttätöiden yhteydessä alueella kiinnitettiin erityistä huomiota samankaltaisten lohkareiden esiintymiseen, etenkin kun alueelta ennestään tunnettiin Tammijärven ja Vatsan kultamineralisaatiot sekä eräitä vähäisempiä kultaviitteitä. Tässä raportissa esitetään lyhyt yhteenveto kohteen tutkimuksista ja niistä saaduista tuloksista. Laajempi esitys ja perusteellisempi tulosten käsittely tullaan tekemään GTK:n Special Paper sarjassa julkaistavaan Keski-Suomi teemanumeroon, jonka yhteydessä julkaistaan myös analyysitulokset kokonaisuudessaan. 2 TUTKIMUSVAIHEET 2.1 Lohkare-etsintä Kesällä 2014 suoritetussa kallioperäkartoituksessa ja lohkare-etsinnässä Harjujärvensuolle päättyvän metsäautotien ojista löydettiin useita kullasta rikastuneita lohkareita (kuva 2). Ulkoasultaan nämä olivat samankaltaisia hiertyneitä grauvakoita ja konglomeraatteja kuin kesällä 2011 löydetyt ensimmäiset lohkareet. Korkein kesällä 2014 otetuista lohkarenäytteestä analysoitu kultapitoisuus on 4,8 g/t. Pohjoisimmat löydetyt kultapitoiset lohkareet sijaitsivat aukkohakkuulla metsäautotien kääntöpaikan läheisyydessä. Tältä hakkuu-aukealta löydettiin myös kolme suhteellisen varmaa paljastumaa, joista kaikissa otetut näytteet olivat jonkin verran kullasta rikastuneita. Lohkareiden lähtöpaikan arvioitiin sijaitsevan pohjoisimpien löydettyjen lohkareiden läheisyydessä. Arvio perustui merkittävältä osalta lohkareiden kivilajeihin, jotka olivat pääosin hiertyneitä metasedimenttejä, joiden esiintymisalueen pohjoisrajan oli tulkittu sijaitsevan n. 500 m kääntöpaikan pohjoispuolella. Lisäksi arvioon vaikuttivat lohkareiden melko kulmikas ulkoasu. 2.2 Varaus Jatkotutkimusten suojaamiseksi alueelle tehtiin kaivoslain mukainen varaushakemus nimeltään Harjujärvensuo 1.
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ Kuva 1. Harjujärvensuon ja muiden alueelta tunnettujen kultamineralisaatioiden ja viitteiden sijainti geologisella kartalla. Kartta muokattu Suomen kallioperä - DigiKP:stä. Pohjakartta Maanmittauslaitos.
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ Magneettinen maastomittaus Kallioperän rakenteiden selvittämiseksi alueella suoritettiin marras-joulukuussa 2015 alueellinen magneettinen maastomittaus 50 ja 100 metrin linjavälein, lisäksi kolmea linjaa jatkettiin alueellisen mittauksen luoteispuolelle. Mittauslinjojen suunta oli 154, yhteispituus 27 km ja mittausalueen pinta-ala 1,8 km 2. Geofyysikko Sami Niemen suunnittelema magneettinen mittaus suoritettiin GEM-systemsin GSM19W-overhausermagnetometrillä lähes jatkuvana mittauksena siten, että magnetometri tallensi maan magneettikentän totaalivuontiheyden ja GPS-koordinaatit puolen sekunnin välein. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu tallennettiin maa-asemana toimineella Scintrexin Envimag protonimagnetometrillä. Mittaustulosten käsittelystä ja mallinnuksesta vastasi geofyysikko Matti Niskanen. Aineisto on tallennettu GTK:n ohjeistusten mukaisesti tietojärjestelmiin. Magneettisten mittausten perusteella kallioperän rakenteiden kulku alueella on noin 070. Geofysikaalisen mallinnuksen perusteella magneettisten häiriöiden aiheuttajien tulkittiin kaatuvan jyrkällä kulmalla pohjoiseen. 2.4 Kairaus Kevättalvella 2016 kohteella kairattiin GTK:n omalla GM150-kalustolla kuusi kairareikää, yhteispituudeltaan 892,20 m. Kaikkien kairareikien lähtösuunta oli 155 ja niistä viisi eteläisintä muodosti yhtenäisen profiilin lohkareiden oletetulle lähtöalueelle. Profiilin pohjoispuolella muista erillään oleva reikä N R12 kairattiin magneettisessa mittauksessa olevan voimakkaan positiivisen anomalian aiheuttajan selvittämiseksi. Yhteensä 131 kairasydännäytettä analysoitiin Labtium Oy:ssä. Normaali näytepituus oli 1 m, tätä lyhempiä näytteitä otettiin kapeista kivilajiyksiköistä. Kaikki näytteet analysoitiin kullan suhteen ICP-OES menetelmällä (Labtium koodi 705P, määritysraja 10 ppb). Kuudestakymmenestä näytteestä tehtiin lisäksi kokokivianalyysi XRF-menetelmällä (Labtium koodi 175X ja 176X). Lohkarenäytteet analysoitiin ICP-OES menetelmällä jota edelsi osittaisuutto (Labtium koodi 511PM). Kaikki kairasydämet on valokuvattu ja kairasydänraportit tallennettu GTK:n kairatietojärjestelmään. Kairasydämistä mitattiin suskeptibiliteetti metrin välein KT-10 mittarilla, jonka lisäksi petrofysiikan laboratoriossa määritettiin edustavista näytteistä suskebtiobiliteetti, tiheys, remanentti magnetoituma sekä induktiivinen ja galvaaninen ominaisvastus.
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ Kuva 2. Harjujärvensuon magneettisten mittausten varjostettuväripinta, kultapitoisten lohkareiden ja paljastumien sekä kairareikien sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 3 TULOKSET 3.1 Kairasydänhavainnot Kairasydän N R12 koostuu syvyydelle 165,80 pääasiassa vaihtelevasti hiertyneestä uraliittiporfyriitistä, mittausten perusteella kivilajin suskebtibiliteetti on erittäin vaihteleva ja
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ vaikka se aiheuttaakin magneettisessa aineistossa havaittavan voimakkaan positiivisen anomalian sitä esiintyy myös sen pohjoispuolella. Porfyyrien määrässä ja koossa havaittavan pienimittakaavaisen vaihtelen sekä noin metrin paksuisten tuffi tai tuffiitti välikerrosten perusteella uraliittiporfyriitti on tulkittu laavaksi. Uraliittiporfyriitin alapuolella kairasydän koostuu harmaasta paraliuskeesta jossa esiintyy vihertävän sävyisiä välikerroksia jotka ovat samankaltaisia kuin uraliittiporfyriitissä esiintyvät. Tehtyjen nuorenemissuuntahavaintojen perusteella laavat purkautuivat paraliuskeiden päälle, mutta koska koko alue on voimakkaasti poimuttunut, tähän tulkintaan on syytä suhtautua varauksella. Kairareiät N R7-R11 muodostavat jatkuvan profiilin (kuva 3) alueella joka edeltävien tutkimusvaiheiden perusteella oli mineralisoituneiden lohkareiden todennäköisin lähtöalue. Kairareiän N R7 alku koostuu paraliuskeesta, jossa esiintyy karkeampia ja massiivisempia grauvakkavälikerroksia sekä alle kaksi metriä leveitä happamia porfyyttijuonia. Kairareiän N R12 vihertäviä liuskekerroksia muistuttavia amfiboliittiliuskevälikerroksia esiintyy kairareiän loppuosassa (100 m alapuolella), jossa esiintyy myös klasteiltaan, sekä kivilajin että niiden koon, suhteen heterogeenistä konglomeraattia välikerroksina. Näiden konglomeraattivälikerrosten paksuus on tyypillisesti 1 2 metriä ja se on samankaltaista kuin paljastumalla TOS$ Suurimmat klastit ovat kooltaan noin 5 cm ja ne ovat tyypillisesti liuskefragmenttaja kun taas pienemmät klastit ovat tyypillisesti kvartsirakeita tai useamman kvartsikiteen yhteenkasvettumia. Kairareiän N R8 alku muistuttaa reiän R7 loppuosaa ja muodostuu vuorottelevista kerroksista grauvakkaa ja heterogeenistä konglomeraattia. Syvyydellä 60,30 103,25 oleva hapan porfyriittijuoni on havaittavissa myös paljastumalla TOS$ Leveän porfyriittijuonen eteläpuolella kivilajisto koostuu vuorottelevista grauvakka, paraliuske ja konglomeraattikerroksista. Viimeksi mainitut poikkeavat selvästi profiilin pohjoispään heterogeenisestä tyypistä koostumukseltaan keskimäärin selvästi happamampien ja kooltaan selvästi tasakokoisempien klastiensa takia. Kairareikä N R10 lävistää magneettisessa aineistossa havaittavan positiivisen anomalian syvyydellä metriä. Vaikka paraliuskeen suskeptibiliteetti nouseekin kertaluokan, ei kivi tässä kohtaa eroa ulkoasultaan mitenkään ympäristöstään. Kaikki kairasydämet, paljastumat ja mineralisoituneet lohkareet ovat vaihtelevasti hiertyneitä ja tähän hiertoon liittyviä poimuja on paikoin havaittavissa. Kuitenkin alkuperäiset rakenteet ovat monin paikoin hyvin säilyneitä. Kerroksellisuus ja liuskeisuus ovat alueella samansuuntaisia ja suunnatuista kairasydämistä tehtyjen mittausten perusteella niiden suunta on sama kuin alueen magneettisten anomalioiden. Tasosuureiden kaateen suunta on ja kaade Kapeita (<2 mm) kvartsi±karbonaattijuonia esintyy kaikissa kairasydämisssä, mutta ne ovat runsaimpia sydämissä N R7 ja R8. Pääosa näistä juonista on liuskeisuuden tasossa, mutta jonkin verran esiintyy myös kiven suuntausta leikkaavia juonia. Vallitsevat sulfidimineraalit ovat magneettikiisu ja arseenikiisu, ensin mainittu liittyy useimmiten ohuisiin kvartsi-karbonaattijuoniin ja viimeksi mainittu esiintyy hienorakeisena pirotteena kairarei issä N R7 ja R8.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ Kuva 3. Harjujärvensuo kairaprofiili. Analysoidut kultapitoisuudet kivilajipylvään yläpuolella ja alapuolella kairasydämestä metrin välein mitattu suskebtibiliteetti (asteikko 10-3 ). Huomaa että yli 1000 ppb:n kultapituudet on leikattu ja osoitettu pienellä nuolella pylvään päässä. Kuvan yläosassa on magneettinen profiili gridistä poimittuna.
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ Petrografia ja mineralogia Felsinen porfyriitti on heikosti tai kohtalaisesti suuntautunut leukokraattinen kivi, jossa hienorakeisessa ( 0.2 mm) graniittisessa perusmassassa on 1 2 mm kokoisina hajarakeina sekä kalimaasälpää että plagioklaasia. Jotkin näytteistä sisältävät myös granaattia. Reikien N R7 ja R12 amfiboliittiliuskeet ovat lepidoblastisia ja kerroksellisuus on havaittavissa vaihteluna mineraalisuhteissa ja raekoossa. Päämineraalit ovat biotiitti, amfiboliitti (sarvivälke ja/tai kummingtoniitti) plagioklaasi ja kvartsi. Paraliuskeet sekä vakkojen ja konglomeraattien perusmassat ovat hienorakeisia, voimakkaasti suuntautuneita ja koostuvat biotiitista, kvartsista ja plagioklaasista. Paraliuskeiden kerroksellisuus erottuu vaihteluna mineraalisuhteissa ja/tai raekoossa. Vakkojen klastit ovat pääasiassa kvartsirakeita tai useamman kvartsikiteen muodostamia aggregaatteja. Liittisiä fragmentteja esiintyy jonkin verran karkeampia klasteja sisältävissä kerroksissa. Pieniä (<1 mm) granaatteja esiintyy tietyissä ohuissa kerroksissa, joista ainakin osa saattaa olla alun perin karbonaattirikkaampia välikerroksia. Paikoin esiintyy myös noin 2 mm kokoisia linssimuotoisia biotiittivaltaisia kasaumia, jotka ovat joko pseudomorfeja tai liuskefragmentteja, koska niitä on paikoin havaittavissa konglomeraattikerroksissakin. Serisiittiytyminen on yleistä, mutta vain paikoin läpikotaista, useimmiten se esiintyy kapeina saumoina tai laikkumaisesti. Paikoin esiintyy myös karkeampaa myöhäistä muskoviittia, joka esiintyy muutaman millimetrin kokoisina kasaumina. Joissain paraliuskeissa on havaittavissa noin 1 mm kokoisia serisiittirikkaita linssejä, jotka saattavat olla andalusiitin pseudomorfeja. Kloriittiutumista on esiintyy paikoin, mutta se on aina serisiittiytymistä heikompaa. Hiehavaintojen perusteella karbonaattia esiintyy perusmassassa kapeiden juonien lisäksi. Vallitseva sulfidimineraali on magneettikiisu, jota esiintyy kaikissa sedimenttikivissä voimakkuudeltaan vaihtelevana hienorakeisena (<0,2 mm) pirotteena. Karkeampaa tyyppiä esiintyy kvartsi-karbonaattijuonissa. Toiseksi yleisin sulfidimineraali on arseenikiisu, joka esiintyy hienorakeisena pirotteena etenkin rei istä N R7 ja R8 olevissa näytteissä. Rikki- ja kuparikiisua on selvästi vähemmän, viimeksi mainittu esiintyy lähes aina magneettikiisun yhteydessä. Ilmeniitti on ainoa merkittävissä määrin esiintyvä oksidimineraali. Metallista kultaa ei havaittu tutkituissa ohuthie issä. Vaihtelusta huolimatta näytteet kairareiästä N R12 sisältävät keskimäärin vähemmän sulfideja kuin muut näytteet. 3.3 Geokemia Kokokivikoostumukseltaan kohteen sedimenttikivet eivät ole merkittävästi muuttuneita vaan ovat hyvin samankaltaisia kuin Tampereen Myllyniemi muodostuman ja Pirkanmaan migmatiittiseurueen paragneissit (Lahtinen ja muut 2009) ja kuuluvat selvästi Tammijärven grauvakkalitodeemiin (Mikkola ja muut 2016). Felsinen porfyriitti on sekä kvartsi- (SiO2=72,2 74,8 %) että kalirikas (K2O=3,9 4,4 %) kivi. Amfiboliittiliuskeet ja mafiset tuffiitit ovat koostumukseltaan samankaltaisia ja uraliittiporfyriitit voidaan koostumuksensa perusteella luokitella osaksi pikriittistä Ala-Siilin litodeemiä (Mikkola ja muut 2016b). Kivilajista riippumatta Harjujärvensuon kivilajit ovat rikastuneet arseenista ( 6780 ppm) ja rikistä ( 1.8 %). Kullasta rikastunut vyöhyke ulottuu reiän N R7 alusta 108 metrin syvyydelle reiässä N R8, eli sen leveys on noin 160 metriä. Pääosa näytteistä sisältää muutaman
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ kymmenen tai muutaman sata ppb:tä kultaa. Voimakkaimmin rikastunut osuus on reiässä N R7 syvyysvälillä 42,00 53,00, joka sisältää korkeimman kultapitoisuuden (4.5 ppm ) lisäksi kolme näytettä joissa pitoisuudet ovat 0,5 1 ppm ja viisi näytettä joiden kultapitoisuus on ppb. Toiseksi korkein kultapitoisuus, 1,7 ppm, on samasta reiästä näytteestä Myös kairasydän N R9 on kullan suhteen anomaalinen (10 35 ppb) noin 100 metrin syvyydelle asti. Kuva 4. Kairasydännäytteiden kultapitoisuudet piirrettynä arseenia, lyijyä ja sinkkiä vasten. Analysoiduista alkuaineista arseenilla on paras korrelaatio kullan kanssa korrelaatiokertoimen olleessa 0,60 (kuva 4). Myös lyijy ja sinkki korreloivat kullan kanssa, koko aineistoa käyttäen niiden korrelaatiokertoimet ovat 0,92 ja 0,78, mutta jos kullan
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ suhteen rikkain näyte jätetään huomiotta, ovat kertoimet selvästi matalampia (0,54 ja 0,50). Antimonin ja kullan korrelaatiota ei voi luotettavasti arvioida, koska käytetyn kairasydämillä käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajat antimonin suhteen ovat korkeat (50 ja 100 ppm), mutta jonkinlainen korrelaatio on luultavasti olemassa koska kaksi kultarikkainta näytettä ovat myös antimonin suhteen anomalisia. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Harjujärvensuon mineralisaatio eroaa selvästi Tammijärven mineralisaatiosta, koska ensimainitussa arseenikiisu esiintyy pirotteena ja jälkimmäisessä kvartsijuonissa (Luukkonen 1994). Tällä perustella mineralisoituminen Harjujärvensuolla lienee vanhempaa perua kuin kvartsi-karbonattiijuonten muodostuminen. Havaittu serisiittiytyminen liittynee mineralisoitumisprosessiin. Harjujärvensuon ja Tammijärven mineralisaatioiden isäntäkivet ovat hyvin samankaltaisia grauvakoita ja paraliuskeita, lisäksi ne sijaitsevat Leivonmäen hiertovyöhykkeen läheisyydessä (kuva 1). Samaan hiertosaumaan osuvat myös kallioista tunnetut Kärmesalon (Oivanen 1958) ja Lepolan (Mattila 1980) kultaviitteet, vaikka ensin mainitussa tapauksessa mineralisoitunut kivi on kvartsidioriitti. Hieman hiertovyöhykkeen pohjoispuolella sijaitseva Vatsan mineralisaatio (Liikanen 1992, Lehto & Finnäs 1997, Rönnqvist 2013, Lappland Gold Miners 2015) sijoittuu hiertyneeseen itä-läntiseen graniitin ja gabron kontaktiin. Alueen kultamineralisaatioissa ja viitteissä selkein yhteinen nimittäjä on isäntäkivien vaihtelevan voimakkuinen hiertyminen. Useimmissa niissä kultapitoisuus korreloi myös selvästi arseenin kanssa, poikkeuksen tähän muodostaa Vatsan mineralisaatio, jossa korrelaatiota ei paikallisesta kohonneista arseenipitoisuuksista huolimatta ole havaittavissa (Rönnqvist 2013 aineistoliitteet). Muiden alkuaineiden korrelaatiot kullan kanssa ovat selvästi vaihtelevampia. Erot mineralisaatioiden välillä selittynevät eroilla isäntäkivien kemiallisessa koostumuksessa, niiden reologisissa ominaisuuksissa ja sijoittumisessa suhteessa pitkäikäiseen Leivonmäen hiertovyöhykkeeseen. 5 KOHTEEN POTENTIAALISUUS JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET Koska kohteelle on kairattu vain yksi profiili ovat mineralisaation jatkeet avoinna kaikkiin suuntiin. Ensimmäisinä löydettyjen lohkareiden sijainti antaa viiteitä jatkeista ainakin itään, koska jäätikön kuljetussuunnan perusteella ne ovat lähtöisin kairaprofiilin itäpuolelta. Koska jäätikkökuljetus alueella on ollut melko lyhyt, pohjamoreeninäytteenotto voisi olla tehokas keino jatkotutkimusten kohdentamiselle. Kairausten perusteella moreenipeitteen paksuus alueella on n. 5 metriä. Petrofysikaalisten laboratoriomittausten ja kairasydänhavaintojen perusteella on epätodennäköistä että painovoimamittauksilla tai sähköisillä menetelmillä voitaisiin paikantaa mineralisaation jatkeita. Magneettisen aineiston perusteella vaikuttaa siltä että korkeimmat mitatut kultapitoisuudet esiintyvät alueilla joissa magneettisuudessa on havaittavissa gradientti. Tällä perusteella mineralisaation jatkeita tulisi etsiä liuskeisuuden/kerroksellisuuden kulun suunnassa. Tämä on luultavasti liiallinen yksinkertaistus, mutta kairasydämissä tai paljastumilla ei ole havaittavissa voimakasta lineaatiota joka voisi korreloida linssimäisen mineralisaation suunnan kanssa.
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 51/ Kohteen houkuttelevuutta arvioidessa on huomioitava Leivonmäen kansallispuiston sijainti 500 metriä itää ja 800 metriä pohjoiseen kairausprofiilista. Profiili sijaitsee kuitenkin metsätalousmaalla eikä tutkimusten alkuvaiheen luvitus näin ollen aiheuta merkittäviä ongelmia. KIRJALLISUUS Lappland Gold Miners Vatsa project, Hopeavuori project, Tampere district. Mining claim report 6702/ p. Lehto, T. & Finnäs, P Vatsa 1996 Malminetsintätutkimukset. Mining claim report 4655/1, 4695/1. 3 p., 3 app. Liikanen, J Vatsa Rapport om geologiska undersökningar i Korpilahti. Mining claim report 4665/1. 7 p., 8 app. Luukkonen, A Main geological features, metallogeny and hydrothermal alteration phenomena of certain gold and gold-tin-tungsten prospects in southern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 377, Mikkola, P., Heilimo, E., Aatos, S., Ahven, M., Eskelinen, J., Halonen, S., Hartikainen, A., Kallio, V., Kousa, J., Luukas, J., Makkonen, H., Mönkäre, K., Niemi, S., Nousiainen, M., Romu, I. & Solismaa, S. 2016b. Jyväskylän seudun kallioperä. Summary: Bedrock of the Jyväskylä area. Geological Survey of Finland, Report of Investigation p., 6 apps. Mikkola, P., Heilimo, E., Aatos, S., Kousa, J., Luukas, J., Makkonen, H., Niemi, S., Niskanen, M., Nousiainen, M., Romu, I. & Solismaa, S. 2016a. Keski-Suomen malmipotentiaalin arviointi-projektin ( ) loppuraportti. Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportti 94/ s. Oivanen, P Raportti malmitutkimuksista Luhangan Tammijärvellä kesäkuussa Geological survey of Finland, archieve report M17/Lhk-56/2. 2p. Rönnqvist, J Redogörelse för undersökningsarbeten samt infromationsmaterial som gäller undersökning enligt Gruvlagen / mom. 2 inom inmutningsområde Vatsa nr 1 reg nr 7672/1, Vatsa nr 2 reg nr 7672/2, Vatsa nr 3 reg nr 7672/3, Vatsa nr 4 reg nr 7672/4 samt Vatsa nr 5 reg nr 7672/5. Mining claim report 7672/ p. Suomen kallioperä - DigiKP. Digitaalinen karttatietokanta [Elektroninen aineisto]. Espoo: Geologian tutkimuskeskus [viitattu ]. Versio 2.0
Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN
LisätiedotViidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 26/2016 Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 26/2016 GEOLOGIAN
LisätiedotHollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 31/2015 Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotSuolikon kairaukset Muuramessa 2014
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotHaapasuon kairaukset Joutsassa vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kapera/Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 79/2015 Haapasuon kairaukset Joutsassa vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 79/2015
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPetri Rosenberg
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotAla-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 85/2014 Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLitium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotGeokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen
GTK Etelä-Suomen Yksikkö Espoo GTK 122/2014 Geokemian Au anomalian tutkimus Tammelan Susikkaassa 2011-2012 Pekka Sipilä, Pekka Huhta, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Susikas GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotKeski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina
Geologian tutkimuskeskus 43/2011 23.11.2011 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Huittisissa valtausalueilla Palokallio 1(8524/1) ja Palokallio 2(8524/2) vuosina 2006-2009 Sari Grönholm, Saku Vuori,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotPirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Etelä-Suomen yksikkö Raportti GTK 160/2013 Pirkkalan Erkkilän kultamineralisaatio Niilo Kärkkäinen, Mikko Pelkkala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ
TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANUAN JA ROVANIEMEN KUNNISSA, SAARIAAVAN - KILVENJÄRVEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen
LisätiedotRaportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI- TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - M 06/2332/-84/1/10 Halsua Karvonen, Tienpää Kaj J. Västi 5.3.1984 ; TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HALSUAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TIENPÄÄ 1, KAIV.REK. N:o 3381/1, SUORITETUISTA MALMI-
LisätiedotKAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
/ E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2743/-92/1/10 Kittilä Suurikuusikko Ilkka Härkönen 24.11.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SUURI- KUUSIKKO 1, KAIV. REK. N:O 4283/1 SUORITETUISTA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKeski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kairaukset Kangasniemellä, Toivakassa ja Pieksämäellä 2013
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 61/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kairaukset Kangasniemellä, Toivakassa ja Pieksämäellä 2013 Perttu Mikkola, Sami Niemi ja
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotAITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/1/10 HAAPAVESI Aittoneva Esko Iisalo 21. 4. 1993 AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ TUTKIMUKSET SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotPatakankaan alueen kultapotentiaalin arviointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Espoo GTK 68/2016 Patakankaan alueen kultapotentiaalin arviointi Pekka Huhta, Hanna Leväniemi, Sari Grönholm, Niilo Kärkkäinen, Markku Tiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotSärkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotGeokemialliset maaperätutkimukset ja geofysikaaliset maastomittaukset Hiekkapohjan alueella Jyväskylässä ja Laukaassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopio 74/2015 Geokemialliset maaperätutkimukset ja geofysikaaliset maastomittaukset Hiekkapohjan alueella Jyväskylässä ja Laukaassa Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2009/79 31.12.2009 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä 4 Kuvailulehti Documentation page SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedot