Akavan vastaukset puheenjohtaja Juha Sipilän työmarkkinajärjestöille esittämiin yhteiskuntasopimuskysymyksiin ( )

Transkriptio

1 Akava ry MUISTIO 1 (8) Akavan vastaukset puheenjohtaja Juha Sipilän työmarkkinajärjestöille esittämiin yhteiskuntasopimuskysymyksiin ( ) Akava edustaa korkeakoulutettuja, joiden työpanos on avainasemassa suomalaisen työn tuottavuuden ja kasvun vauhdittamisessa. Akavan mielestä Suomella pitää olla rohkeutta uudistaa rakenteita sekä panostaa osaamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitsemme sellaista taloudelliseen kasvuun perustuvaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka synnyttää uutta työtä. Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta tämän saavuttamiseksi. Työn tekemisen kannusteet ovat myös avainasemassa. Suomalaisten ostovoimakehityksen turvaavat maltillinen palkkapolitiikka ja kaikille palkansaajille nykyistä kannustavampi ansiotulojen verotus. Työelämää pitää kehittää ja uudistaa työhyvinvointia lisäämällä, jotta työn tuottavuus paranee ja työurat pidentyvät kestävästi. Koko koulutusjärjestelmän voimavaroista pitää huolehtia ja turvata myös työntekijöiden ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Myös julkisen talouden kestävyys varmistetaan kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Rakennepoliittisten uudistusten toteuttamista tulee jatkaa siten, että uudistukset vahvistavat kansalaisten osaamista ja muita pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Kun uudistukset toteutetaan hallituskauden alussa, niiden voidaan luotettavasti arvioida pienentävän kestävyysvajetta. Luottamus sopijapuolten välillä niin kaksi- kuin kolmikannassa tukee talouskasvua. Tämän edistämiseksi keskusjärjestöt ja alakohtaiset osapuolet kävisivät ns. jatkuvaa neuvottelumenettelyä, jonka pohjana ovat yhdessä tehtävät kansalliset ja alakohtaiset makrotalouteen, ostovoimakehitykseen, tuottavuuteen, tasa-arvoon ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät analyysit. Jatkuvalle neuvottelumenettelylle perustuva yhteinen tilannearvio rakentaa luottamusta alakohtaiselle sopimiselle. 1. Millä keinoilla saamme aikaan noin viiden prosentin tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi? Työn verotus - Kokonaisveroastetta ei koroteta vaalikauden aikana. Ansiotuloveroaste lasketaan EU15 maiden tasolle. Työmarkkinaosapuolten talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevia toimia edistetään tekemällä

2 Akava ry MUISTIO 2 (8) vuosittain inflaatiotarkistukset ansiotuloverotuksen veroperusteisiin kaikissa tuloluokissa. Ylin rajaveroaste alennetaan 50 prosenttiin. Osaamispääoman kartuttamisen kannustimia parannetaan. Sosiaalietuuksien verotusta selkeytetään ja kehitetään siten, että työn vastaanottaminen on kannustavaa. - Terveen kilpailun edistämiseksi laaditaan harmaan talouden torjumisen jatko-ohjelma, jossa vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisin saatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä kaksinkertaistetaan nykyisestä tasosta. Rakenteiden uudistaminen julkisen sektorin tehostamiseksi - Julkisen sektorin rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan kaikilla tasoilla. Uudistukset toteutetaan huolehtimalla palveluiden laadukkuudesta, saatavuudesta ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksista. Toimintatapoja uudistettaessa yhtenä lähtökohtana on sähköisten palveluiden ja digitalisaation hyödyntäminen ja sen turvaaminen, että kansalaisilla on eri elämäntilanteissa tasavertaiset mahdollisuudet palvelujen käyttöön. - Henkilöstövaikutukset selvitetään yhdessä henkilöstön kanssa pyrkimyksenä välttää palvelussuhteiden päättymistä: henkilöstön uudelleen sijoittumisesta ja koulutuksesta laaditaan yhteinen ohjelma, johon sisältyy tarkastelu yksikkö- ja organisaatiorajojen yli (konserniajattelun laajentaminen julkiselle sektorille) kartoitetaan mahdollisuuksia työllistää henkilöstöä uudelleen. Muutosten vaikutukset palvelussuhteen ehtoihin sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa. - Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutus varmistetaan erottamalla palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen palveluiden tuottamisvastuusta. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Uudistuksessa parannetaan asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, kun raha seuraa potilaan mukana. Henkilöstövaikutukset toteutetaan ottaen huomioon edellisessä kohdassa sanottu uudelleen sijoittumisselvitys ja palvelussuhteen ehtoja koskeva sopiminen. - Terveyspolitiikan painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Tarvittavat resurssit saadaan toteuttamalla sote-uudistus edellä tarkoitetulla tavalla. Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden lisääminen vapauttaa resursseja jälkikäteisistä toimenpiteistä. - Kuntarakenteen uudistamista ja tehostamista jatketaan. Laadukkaat koulutus-, kaavoitus- ja elinkeinopalvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää vähennetään, jotta voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon.

3 Akava ry MUISTIO 3 (8) - Maakuntiin perustuva hallinto tehostaa aluehallintoa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja aluehallintovirastoja yhdistetään. Kaikista ELY-keskuksista tehdään täyden palvelun ELY-keskuksia ja niiden määrää vähennetään. - Eri ministeriöt yhdistetään yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi yksiköiksi. Moderni ja tasa-arvoinen työelämä - Työaikalainsäädäntöä uudistetaan ottaen huomioon työelämän ja teknisen kehityksen muutokset, työhön sidonnaisuus myös muuna kuin varsinaisena työaikana sekä työstä palautumisen merkitys luovuudelle ja innovaatioille. Uudistus pitää sisällään etätyötä ja joustavia työaikajärjestelyjä, kuten työaikapankkeja koskevan sääntelyn sekä työntekijän oikeuden osa-aikatyöhön sosiaalisilla, terveydellisillä ja ikääntymiseen liittyvillä syillä. Uudistuksella parannetaan myös mahdollisuuksia ottaa huomioon toimialojen erilaisuus ja varautua työvoiman tarpeen vaihteluihin toimialakohtaisesti valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. - Vahvistetaan laillisesti toimivien organisaatioiden kilpailukykyä suhteessa laittomasti toimiviin. Harmaaseen talouteen puuttumiseksi ja työntekijöiden taloudellisen ja oikeudellisen riskin pienentämiseksi säädetään ammattiliitoille kanneoikeus työelämäasioissa. - Selvitetään kolmikantaisesti työhyvinvointi-investointien vaikutukset työn tuottavuuteen (ekonomistiryhmä: VM, STM ja TEM, työmarkkinajärjestöt). STM:n laskelmat osoittavat, että työkyvyttömyyden välilliset ja välittömät kustannukset ovat vuosittain 25 miljardia euroa. Yhden euron panostus työntekijöiden työhyvinvointiin parantaa organisaation tuottavuutta kuudella eurolla. - Käynnistetään pitkäkestoinen tutkimus- ja toimenpideohjelma työhyvinvointia ja työn tuottavuutta heikentävien henkisten ja sosiaalisten riskitekijöiden vähentämiseksi. Tutkimuksen keskiössä on psykososiaalisen kuormituksen haitat ja niiden ennaltaehkäisy eri henkilöstöryhmissä ja työtehtävissä. Toimenpideohjelmassa on keskiössä työpaikkatason työsuojelu- ja työterveysyhteistoiminnan tehostaminen kaikissa henkilöstöryhmissä. - Edistetään kilpailua osaavasta työvoimasta ja hyvistä työntekijöistä. Työnantajaorganisaation tuottavuus- ja kilpailukykynäkökohdista suotuisat työpaikkatason ratkaisut eivät edistä pitkäjänteistä positiivista ja tasapainoista työmarkkina- ja talouskehitystä, ellei samalla edistetä myös kilpailua osaavasta työvoimasta ja hyvistä työntekijöistä. Työntekijöiden näkökulmasta toimiva markkinatalous edellyttää työehtojen, palkkausjärjestelmien ja palkkapolitiikan läpinäkyvyyttä, jotta työvoima liikkuu huonoista työpaikoista hyviin tukien kasvun edellytyksiä. Henkilöstön vaikutusmahdolli-

4 Akava ry MUISTIO 4 (8) suuksia, henkilöstöedustajien työsuhdeturvaa, tiedonsaantioikeutta ja työpaikkakohtaista neuvotteluprosessia on parannettava tasavertaisen neuvotteluaseman turvaamiseksi. Luottamus työpaikoilla on edellytys siellä sovittaville ratkaisuille. - Työmarkkinaosapuolten luottamusta lisätään myös keskusjärjestöjen ja työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken. Tämän edistämiseksi keskusjärjestöt ja alakohtaiset sopijapuolet sitoutuisivat ns. jatkuvaan neuvottelumenettelyyn, jonka pohjana ovat yhdessä tehtävät kansalliset ja alakohtaiset makrotalouteen, ostovoimakehitykseen, tuottavuuteen, tasaarvoon ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät analyysit. Tarvittaessa analyysien laatimiseen voidaan ottaa mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita. - Jatketaan Työelämä 2020 hanketta, joka kokoaa yhteen koko suomalaisen työelämätoimijoiden kentän sekä keskittyy aktivoimaan työpaikkoja omaehtoiseen kehittämiseen. Työn tuottavuuden parantaminen tapahtuu tehokkaimmin työpaikoilla. - Edistetään naisten osallistumista työelämään ja parannetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Uudistetaan perhevapaajärjestelmää siten, että se tasaa hoitovastuuta, edistää naisten osallistumista työmarkkinoille ja mahdollistaa paremmin koko työvoiman osaamisen hyödyntämisen. Innovaatioihin perustuva elinkeinopolitiikka - Elinkeinopolitiikan tulee tukea paremmin innovaatioihin perustuvaa yritystoimintaa. Panostukset tehdään erityisesti osaamisintensiivisiin yrityksiin. Uuden elinkeinopolitiikan avulla parannetaan suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa sekä luodaan edellytykset erityisesti palveluihin, digitalisaatioon, cleantechiin ja biotalouteen nojautuvien yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Elinkeinotuet on uudistettava siten, että ne kohdistuvat selkeämmin aineetonta arvonlisäystä tuottaviin yrityksiin, joilla on halu kasvaa ja kansainvälistyä. - Innovaatioihin perustuvan yritystoiminnan edellytysten parantaminen edellyttää sekä verojärjestelmän uudistamista että digitalisaation hyödyntämistä laajasti yrityksissä ja koko yhteiskunnassa. Yhteisöverotuksen tulee olla jatkossakin kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Selvitetään määräaikaisen t&k verokannustimen vaikutukset ja varaudutaan jatkamaan sen voimassaoloa. Otetaan käyttöön aineettomien oikeuksien verokannustin. - Elinkeinopolitiikkaa tuetaan hyvin toimivalla infrastruktuurilla. Uusia panostuksia kohdennetaan erityisesti digitaalisten palvelujen rakentamiseen. Suomalaisten digipalveluja ja muita palveluja tuottavien yritysten kansainvälistymiskehitystä tuetaan entistä voimakkaammin Team Finlandin toiminnassa. Tehdään pk-yritysten immateriaalioikeuksien

5 Akava ry MUISTIO 5 (8) hakemisesta aiheutuvien kustannusten tukijärjestelmästä mahdollisimman yksinkertainen. - Kasvua tukevan elinkeinopolitiikan uudistuminen varmistetaan lisäämällä resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkisten t&k-panostusten määrällinen osuus saatetaan takaisin tavoitetasolle, yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elinkeinorakenteen muutosta tukeviin kohteisiin. Kasvatetaan Tekesin t&k tukien myöntämisvaltuuksia. - Julkisten palvelujen tuottavuuden ja laadun parantamiseksi lisätään uusien innovaatioiden hyödyntämistä julkisissa palveluissa. Julkisia hankintoja hyödynnetään innovaatioiden synnyttämiseen ja niiden kaupallistamiseen. Varataan riittävä osuus julkisista hankinnoista (esimerkiksi kolme prosenttia arvosta) innovaatiohankintojen ja uusien ratkaisujen tekemiseen. - Lisätään kilpailua kotimarkkinoilla parantamalla kilpailulainsäädännön toimivuutta ja purkamalla kilpailun esteitä. Lisätään kilpailua julkisten palvelujen tuottamisessa parantamalla yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon. - Liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi toteutetaan kansallinen strategia. Suomalaiset yritykset kykenevät tuottamaan innovaatioita ja uusia tuotteita, mutta emme osaa riittävästi hyödyntää niiden kaupallista potentiaalia globaaleilla markkinoilla. Suomalaisten osaamistason nostaminen - Tuottavuuden nostamisen yksi perusedellytys on kansalaisten osaamistason parantaminen ja työntekijöiden ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Suomen tavoitteena on menestyä kansainvälisessä osaamiskilpailussa ja kilpailussa työpaikoista, jotka tuovat mahdollisimman paljon vaurautta ja hyvinvointia. Tällaisten työpaikkojen perusta on korkeatasoisessa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja osaavissa työntekijöissä. - Digitaalisen osaamisen ja ymmärryksen perusteet varmistetaan jo perusopetuksessa. Nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään oppimisympäristöjen kehittämisessä. Käynnistetään kehittämis- ja tutkimushanke digitalisaation vaatimusten huomioimiseksi koulutusjärjestelmässä, tutkimuksessa sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. - Koulutusjärjestelmän tuottavuutta parannetaan niin, että voimavaroja kohdennetaan varsinaiseen opetukseen. Koulutusjärjestelmän

6 Akava ry MUISTIO 6 (8) tuottavuutta parannetaan myös lisäämällä eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä sekä koulutusjärjestelmän ja työelämän välistä yhteistyötä ja edistämällä yksilöllistä joustavuutta. Koulutusjärjestelmän tuottavuutta lisää myös koulutusjärjestelmän laadullisen ennakoitavuuden lisääminen, erityisesti työelämän lähtökohdista. - Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja niiden keskittymistä omiin vahvuusalueisiin jatketaan. Erityisesti yliopistojen tutkimustoiminnan korkea laatu mahdollistaa, että osaamisella ja tiedolla synnytetään sellaista uutta tietoa, jolla luodaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Yhtenä tavoitteena on, että suomalaisia yliopistoja on korkeammalla sijalla kansainvälisissä vertailuissa. Saavutettavat mahdolliset korkeakoulusäästöt suunnataan korkeakoululaitoksen kehittämiseen. - Kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin uusia kannusteita erityisesti tutkimustulosten kaupallistamiseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä yritysten kanssa lisätään. Korkeakoulutuksen tulee tuottaa kaikille myös erinomaiset yleiset työelämävalmiudet - Koulutusaikoja nopeutetaan niin, että vuonna 2020 kaikista korkeakouluopiskelijoista tulee 80 prosenttia valmistua tavoiteajassa. Kaikkien tulee suorittaa ainakin alempi korkeakoulututkinto ennen työelämään siirtymistä. Ylempi korkeakoulututkinto on edelleen tavoitetutkintona yliopistoissa. Tavoitteen toteutuminen varmistetaan uudistamalla opintotukijärjestelmää valmistumiseen kannustavaksi. - Osaamisen kehittämiseen kannustetaan selkeillä verolinjauksilla. Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työnantajan maksaman, nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin liittyvän, koulutuksen menot säädetään kokonaisuudessaan verovapaiksi. 2. Millä keinoilla voimme madaltaa työllistämisen kynnystä? - Edistetään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä mahdollistamalla heidän palkkaamisensa määräaikaisesti myös luonteeltaan vakituiseen työhön. Vähintään kymmenen kuukauden työsuhteeseen voidaan palkata ilman määräaikaisuuden perustetta vähintään vuoden työttömänä ollut. Poikkeus on tarkoitettu olemaan voimassa vuoden kerrallaan, ja sen jatkamisen edellytyksistä sovitaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. - Poistetaan uuden työn vastaanottamisen tai yritystoiminnan käynnistämisen esteet ja viivästykset, jotka johtuvat vanhan työnantajan vaatimuksesta. Työlainsäädännön mahdollistamat

7 Akava ry MUISTIO 7 (8) kilpailukieltositoumukset työ- ja virkasuhteiden päättymisen jälkeisenä aikana poistetaan. - Osaavan työvoiman saanti turvataan lähentämällä koulutuksen ja työelämän yhteyksiä kaikilla koulutusasteilla. Jokaiseen tutkintoon sisällytetään työnhakua, urasuunnittelua, työelämätietoutta sekä työelämäjakso. Työstä oppimista ja työn opinnollistamista hyödynnetään laajasti korkeakouluopinnoissa. - Pienten työpaikkojen hallinnollista taakkaa, kuten lupasääntelyä sekä työnantaja- ja muiden velvoitteiden hoitamista, helpotetaan. Lainsäädännöstä poistetaan pienten työpaikkojen yhteisten hankintapoolien, kuten työterveyshuollon hankintapoolien, käytön esteet. - Siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi helpotetaan myös eläketurvan keinoin. Aloittavan osa-aikaisen yrittäjän ei tarvitsisi ottaa yrittäjäeläkevakuutusta, jos hänen eläketurvansa samanaikaisesti voimassa olevan työsuhteen perusteella on hoidettu muun työeläkejärjestelmän kautta. - Työvoiman liikkuvuutta edistetään asuntopolitiikalla. Asuntorakentamisen esteitä poistetaan tehostamalla kaavoitusta ja parantamalla joukkoliikenneyhteyksiä kasvukeskuksissa. Asumisen verotusta kehitetään niin, että se edistää alueellista liikkuvuutta. 3. Millä keinoilla saamme työttömyyden hoitamiseen käytettävät määrärahat aktivoivampaan käyttöön? - Työttömyysturva- ja muutosturvajärjestelmää kehitetään siten, että se edistää mahdollisimman nopeaa työllistymistä ja työmarkkinakelpoisuuden kehittämistä. Kehitetään työttömyysturvaa aktiivisuuteen kannustavaksi. Työttömän työnhakijan yritystoiminnan käynnistäminen ja opiskelu mahdollistetaan nykyistä joustavammin sen vaikuttamatta työnhakijan oikeuteen saada työttömyyskorvausta. Tämä voisi toteutua esimerkiksi siten, että työttömyyskorvausta voisi saada starttirahatyyppisenä ja että opinnot voisivat olla myös tutkintoon johtavia. Tällaisten etuuksien saamisen ehtona voisi olla työnhaun voimassa pitäminen. - Itsensä työllistäjien työttömyysturvaa tulee uudistaa työn tekemisen ja yrittämisen muotojen muuttuessa. Tämä koskettaa erityisesti luovilla aloilla toimivia, joiden ansiot vaihtelevat ja tulevat monista lähteistä. - Tuotannollisissa irtisanomisperusteissa työnantajan vastuuta irtisanotun uudelleen sijoittamisesta ja työmarkkinakelpoisuuden kehittämisestä lisätään siten, että irtisanominen on myös käytännössä viimesijainen vaihtoehto. Tämän ohella lisätään työantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta tilanteissa, joissa irtisanominen johtuu

8 Akava ry MUISTIO 8 (8) tuotannollisista syistä, esimerkiksi kohdentamalla työllistymissuunnitelmaan sisältyvän koulutuksen kustannuksia työnantajan maksettavaksi. - Työttömien työkykyä edistetään työllisyyspalveluja tukevilla sosiaalija terveyspalveluilla, kuten säännöllisesti tehtävillä työkykykartoituksilla. - Julkisten työvoimapalvelujen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Työpolitiikan palvelurakennearvioinnissa (vuoden 2015 alussa valmistunut raportti) esitetyt toimenpiteet toteutetaan, ostopalvelujen käyttöä ja niiden kilpailutusta lisätään sekä kasvatetaan kumppanuussopimusten käyttöä korkeakoulutettujen urapalveluissa. Tämä merkitsee erityisesti yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien ostopalvelujen lisäämistä. - Parannetaan työttömille korkeakoulutetuille tarkoitettujen ura- ja työllisyyspalveluiden saatavuutta ja laatua. Palvelut ja niiden toteuttaminen räätälöidään asiakaskunnan tarpeiden mukaisiksi. Voimavaroja kohdennetaan erityisesti työttömyysjaksojen alkupäähän. - Koulutustarpeen pitkän aikavälin ennakointitietoja käytetään nykyistä paremmin hyödyksi koulutustarjontaa koskevassa päätöksenteossa ja työttömyyden ehkäisemisessä. - Nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään nuorisotakuun toimeenpanoa jatkamalla ja edelleen kehittämällä. Nuorisotakuun jatkotoimenpiteissä keskitytään aiempaa vahvemmin ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Kiinnitetään huomiota aiempaa enemmän toisen asteen ja korkeakoulun päättävien nuorten pääsyyn työhön tai jatkoopintoihin. - Nykyaikaistetaan ja nopeutetaan työvoimahallinnon tehtäviä. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä olevien ns. peruslausuntojen antamista yksinkertaistetaan. Nykyisten opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön palvelut, tuotteet ja lainsäädäntö kootaan edistämään kokonaisvaltaista osaamista.