HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTOPÄIVÄ Hausjärven kunnanvirasto

Transkriptio

1 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTOPÄIVÄ Hausjärven kunnanvirasto HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS TIMO VIROLA

2 Haja-asutus ja vesihuolto Hämeessä Suhteellisen paljon maaseutumaista asutusta ja perustuotantoa, joille tulee turvata vesihuolto, tulee alueelle uutta asutusta tai ei. Kyliä, joille ihmiset haluavat muuttaa asumaan väljästi maaseutumaiseen ympäristöön, kylien tiivistyminen. Taajamien lähiseuduilla asutus tiivistyy yhteisistä vesihuoltopalveluista huolimatta. Pääkaupunkiseudun läheisyyden takia Häme haluttua asumisen aluetta. Vesiosuuskunnat olleet lähes ainoa tapa toteuttaa yhteistä vesihuoltoa.

3 Haja-asutuksen jätevesiasetus (542/2003) Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella olevien kiinteistöjen talousvesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset käyttöön Uudet käsittelymääräykset koskettavat HETI uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- ja toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Muilla vanhoilla kiinteistöillä on 10 vuoden siirtymäaika ( 2013). Talousvesien ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %. Ympäristöministeriössä ei ole käynnissä toimenpiteitä asetuksen muuttamiseksi. Lauri Tarastin selvitys: Jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytila, ilmenneet ongelmat sekä ehdotukset ongelmien poistamiseksi ja toimeenpanon edistämiseksi ( ).

4 Jätevesihuollon toteuttamisvaihtoehdoista Selvitys jätevesijärjestelmästä ( ) Tietoisuus omien jätevesien vaikutuksesta ja siitä, onko kiinteistöllä tarvetta tehostaa jv-käsittelyä 2014 mennessä. Toimivuuden edellytykset: Oikea ratkaisu Toimiva ratkaisu Osaava ylläpito Jos jokin näistä puuttuu, niin ratkaisu ei toimi!! Jätevesien käsittelyn ratkaisuvaihtoehdot paremmuusjärjestyksessä (toimivuus, soveltuvuus, ylläpito, yms.) : 1. Kuivakäymälä-vaihtoehto 2. Vesihuoltolaitoksen/-yhtiön viemäriverkosto (+ puhdas vesi) 3. Alueen yhteinen ratkaisu (esim. vesiosuuskunta) 4. Naapurien välinen yhteisratkaisu 5. Kiinteistökohtainen järjestelmä

5 Haja-asutuksen vesihuolto vuonna 2015 Miksi laadittu? Miten asioiden pitäisi olla? Miten edetään? Miten yhteinen vesihuolto eroaa kiinteistökohtaisesta? Kuka vastaa vesihuollon kehittämisestä?

6 Vesihuollon toteuttamisen rahoitustuki Kansallinen rahoitustuki Harkinnanvarainen vesihuoltoavustus YM:n ja MMM:n avustuksia Tuki < 30% Yleensä enintään 10-20% toteuttamiskustannuksista. Haku vuosittain lokakuun aikana. - Kuulutus tehty Oma erillinen hakemuslomake - Toimitetaan sille ympäristökeskukselle, jonka alueelle vh-toimenpide kohdistuu Avustus suunnataan vuonna 2010: - Haja-asutuksen yhteisen vesihuollon edistämistä palveleviin hankkeisiin - Yhdyskuntien vedensaannin turvaamista palveleviin hankkeisiin - Vesihuollon erityistilanteisiin varautumista palveleviin hankkeisiin Valtion vesihuoltotyöt Tuki 30 50% (isot siirtoviemäri- ja runkovesijohto-hankkeet). Vapaamuotoinen hakemus ympäristökeskukselle, hakemiselle ei määräaikoja. Esimerkki: Hausjärven siirtoviemärit (Ryttylä -Turkhauta - RMK ja Oitti - Hikiä - RMK )

7 Vesihuoltoavustusten jakautuminen MMM Haettu kpl EUR Myönnetty kpl EUR YM Haettu kpl EUR Myönnetty kpl EUR

8 Vesihuollon toteuttamisen rahoitustuki EU:n rahoitustuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Haetaan TE -keskuksen maaseutuosastolta. Tuki 30%, saatavuus?? Rahoituksessa painotetaan sellaisia hankkeita, joiden avulla toteuttamiskelpoisin keinoin konkreettisesti parannetaan maaseudun väestön ja yritysten palveluiden laatua, lisätään yhteisöllisyyttä tai luodaan uusia ansiomahdollisuuksia maaseudun toimijoille ja yrittäjille. Ensisijaisesti rahoitettavia ovat sellaiset hankkeet, joiden myötä syntyy uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Toisaalta painotetaan myös ympäristöä ja asukkaiden viihtyvyyttä parantavia hankkeita, joista hyötyvät mahdollisimmat monet toimijat ja jotka tuottavat pitkäaikaista lisäarvoa maaseutualueille. Painopisteenä on luoda tai kokeilla uusia toimintatapoja, menetelmiä tai yhteistyötä sekä räätälöidä eri väestöryhmien elinoloja parantavia toimia.

9 Talousjätevesiavustus 1/2 ( Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen, vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella Toteutettavan talousjätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksessa (542/2003) sekä muualla asetetut vaatimukset. Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien - Viemärien rakentaminen - Jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen ja - Kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin Avustusta myönnetään enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista Avustuksen saaja on ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen tai asunnon omistaja

10 Talousjätevesiavustus 2/2 ( Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja eikä ruokakunnalla ole varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan kiinteistön talousjätevesijärjestelmän ilman avustusta. Kunta myöntää avustuksen. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. Asuntoa on käytettävä vähintään viisi vuotta avustuksen myöntämisen jälkeen myöntämisehdot täyttävien perheiden asuntona. Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät bruttotulot kuukaudessa eivät saa yhteenlaskettuina ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja ( ): Henkilöluku Tulot (brutto) EUR / kk

11 Vesihuollon toteuttamisen rahoitustuki Kotitalousvähennys Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdyn työn kustannuksista Vähennys koskee vain työpalkkoja, EI laitteita eikä tarvikkeita Vähennykseen oikeuttaa mm. verovelvollisen käytössä olevan asunnon tai vapaa-ajan asunnon kiinteistöllä tehty suunnittelutyö sekä kunnossapito- ja perusparannustyö, EI saa olla uudisrakentamista Edellyttää, että työhön EI ole saatu talousjätevesiavustusta Vähennys on vuoden 2009 alusta enintään 3000 euroa/hlö/vuosi Kotitalousvähennystä käsittelevän verohallituksen ohjeen mukaan vähennyskelpoista asunnon kunnossapitotyötä on myös: Rakennuksen piha-alueella tehtävät korjaus- ja perusparannustyöt, kuten esim. viemärijärjestelmiin liittyvät asennus- ja korjaustyöt

12 Vesihuoltoavustushakemukseen sisällytettävät asiakirjat Hakemuksen yhteyteen on liitettävä lomakkeessa mainitut vesihuollon tukilain (686/2004) edellyttämät asiakirjat, kuten: Hankkeen yleissuunnitelmakartta (1: ) kustannusarvioineen ja toteuttamisaikatauluineen. Suunnitelmakartasta tulee ilmetä hankkeen liittyminen aiemmin rakennettuun vesihuoltoon sekä uusien johto-osien pituudet, putkikoot, yms. tarpeelliset tiedot kustannusarvioiden tarkastamista varten. Hankkeen rahoitussuunnitelma selvityksineen liittymis- sekä käyttömaksuista ja niiden perusteista. Selvitys siitä, että hanke voidaan vesilain mukaan toteuttaa (vedenotto-, jätevesien johtamis- ja vesistön alituslupien tarve). Myös muiden lupien hankinta!!! Yleiskartta (1: ) vesihuoltolaitoksesta, jota suunnitelma koskee. Toiminta-alueen hyväksymispäätös karttaliitteineen (1: ). Viimeisin tilinpäätös. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto alueen jätevesien käsittelystä, jos hanke liittyy vain vedenhankintaan.

13 Yhteisen vesihuollon kritiikki / vastustaminen Hajauttaa yhdyskuntarakennetta! vai tiivistääkö mahdollistamalla tiiviimmän kylämäisen asutuksen? Kylä tyhjenee ja vesi happanee putkissa? haja-asutuksen, myös syvän maaseudun, hankkeet lähtevät kylältä, kunta sidottu hankkeeseen? Ympäristö pilaantuu, vettä tulee putken täydeltä! vesi mitataan ja laskutetaan, kuormituslisäys? jätevesiasiat hoidetaan samassa yhteydessä! Yhteinen vesihuolto on kallista! käyttö- ja kunnossapito, huollettavuus, käytön helppous ennemmin rakennan vaikka 5 porakaivoa, kuin maksan vedestä yhteinen järjestelmä on investointi vuoden ajanjaksolle

14 Yhteisen vesihuollon vaikuttavuus Kunnista saadun palautteen perusteella voidaan todeta: Yhteisen vesihuollon järjestäminen on koettu selvänä piristysruiskeena kuntien ja kylien kehittämiselle. luo uusia mahdollisuuksia kuntien maanhankintastrategialle. luo uusia mahdollisuuksia yritysten ja palveluiden sijoittumiselle. luo mahdollisuuksia kylien asutuksen tiivistymiselle ja edelleen kehittämiselle. luo mahdollisuuksia kylän säilymiselle asuttuna. Sähkö ja tiet ovat, ajanmukaiset vesihuoltopalvelut puuttuvat!!

15 Lopuksi Yhteiset vesihuoltohankkeet lähtevät kylistä (= liittymishalukkuus). Kylien ja asukkaiden omalla aktiivisuudella ratkaiseva merkitys. Yhteisen vesihuollon toteuttaminen vaatii eri osapuolien aktiivisuutta ja voimakasta yhteiseen hiileen puhaltamista (luvat, yms.). Yhteisratkaisuissa kuntien ja vesihuoltolaitosten taloudellinen ja asiantuntijapalvelu välttämätön (mm. suunnitelmat ) Vesiyhtymät nähtävä siirtymä- ja toteutusvaiheen ratkaisuna. Ratkaisuja tehtäessä tulee kustannusten lisäksi ottaa huomioon myös toimintavarmuuteen, käytön helppouteen ja huollettavuuteen liittyvät tekijät. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon LÄHI ympäristön-, terveyden- ja vesiensuojelun sekä asumisviihtyvyyden näkökulmat (EI pelkästään Itämeren suojelu!!).

16 Koottu toimintaa ohjaavat merkittävimmät eri lakien säännökset sekä niiden toimeenpanosta saatuja kokemuksia. Esitellään siirtymäajan alkuvuosien aikana kehittyneitä hyviksi koettuja menettelytapoja, tulkintoja ja suosituksia. Tavoitteena selkeyttää ja yhtenäistää viranomaisten ja muiden eri toimijoiden menettelytapoja.

17 Mistä lisätietoa? Jussi Leino (Kanta-Häme) ja Timo Virola (Päijät-Häme) Hämeen ympäristökeskuksen www-sivuilta: vesivarojen käyttö vesihuolto Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategia Vesihuoltoavustuksien haku lomakkeet Haja-asutuksen vesihuolto kuntoon -esite Haja-asutuksen vesihuollon kolmikanta: Loppuraportti Sopimusmalli, yhtymä ja vesihuoltolaitos Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano julkaisu: Palvelut ja tuotteet Julkaisut Ympäristöhallinnon ohjeita Ympäristöhallinnon ohjeita sarja 2009