Toimintavuosi lyhyesti

Transkriptio

1

2 Toimintavuosi lyhyesti KSS-KONSERNI Liikevaihto, milj. euroa 14,5 14,4 Liikevoitto, milj. euroa 1,6 2,1 Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 3,9 3,6 Omavaraisuusaste 57,7 % 55,0 % (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) Sähkön siirto, GWh 171,9 180,2 Henkilökunnan määrä (keskimäärin) Omistus Kunnat 99,8 % 99,7 % Yhteisöt ja yksityiset 0,2 % 0,3 % Myyntipäällikkö Aarne Haikonen testaamassa Online-käyttöliittymää.

3 Sisältö Toimialue 2 Toimitusjohtajan katsaus 4-5 Organisaatio ja henkilökunta 6 Yrityshallinto 7 OMISTUS 7 Sähkönmyynti 8 VerkkoTOIMINTA 9-10 Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 23 Kun kaivaa kaapelin maahan hyvän sään aikana, ei tarvitse myrskyn jälkeen vikoja korjailla, tuumivat työnjohtaja Ismo Mäntysalmi, asentaja Heikki Ihainen ja koneyrittäjä Antti Ylä-Ilomäki Vaskiveden kesäisissä maisemissa.

4 Toimitusjohtajan katsaus AJANKOHTAISTA SÄHKÖMARKKINOILTA Sähkömarkkinalaki sai lopullisen muotonsa pitkän kuulemiskierroksen ja käsittelyn jälkeen. Tavoite oli kansanedustajilla, sähköverkkoyhtiöillä ja asiakasryhmien edustajilla sama eli hyvä sähkön laatu ja saatavuus kaikissa luonnonolosuhteissa. Toteutuksen aikataulun, työn haasteellisuuden ja investointien rahoituksen suhteen näkemykset olivat eriäviä. Sähkömarkkinalain muutokset tulivat voimaan syyskuussa Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:lle ja muille maaseutuolosuhteissa toimiville verkkoyhtiöille lain määräysten täyttäminen merkitsee nopealla aikataululla erittäin suuria investointeja sähköverkkoon. Vuonna 2028 sähkökatkot eivät myrskyissäkään saa kestää asemakaava-alueella 6 tuntia ja muun verkon alueella 36 tuntia enempää. Nykyisellä verkoston rakenteella tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Käytännössä suurin osa sähköverkosta joudutaan rakentamaan uudestaan ja vanha verkko purkamaan. Vakiokorvausten kiristyminen lisää verkkotoiminnan liiketoimintariskiä. Investointien rahoitus joudutaan käytännössä hoitamaan siirtohintojen korotuksilla. Korotuspainetta voidaan hieman siirtää lainarahoituksella mutta viime kädessä rahoitus tulee asiakkaiden kukkarosta. Hyvänä puolena asiakkaiden kannalta on sähkön toimitusvarmuuden ja laadun parantuminen. Verkoston uusiminen tulee työllistämään sekä yhtiön omaa henkilökuntaa että urakoitsijoita seuraavat viitisentoista vuotta. Suomessa on vallinnut jo pitkään asutuksen ja elinkeinoelämän keskittyminen muutamiin kaupunkikeskuksiin ja maaseudun alasajo. Tämä näkyy esimerkiksi Koillis-Satakunnan Sähkön toimialueella siten, että uusien sähköliittymien rakentaminen on vähäistä ja sähkön kulutus ei ole kasvanut 1990-luvun jälkeen. Kun siirtoliiketoiminnan siirretyn energian määrä ei kasva ja sähköverkko pitää kuitenkin uusia sähkömarkkinalain vaateiden mukaisesti, on rahoituksellinen haaste erittäin vaikea. Laki turvaa verkkoyhtiölle kohtuullisen tuoton joten sähkön siirtohintoja voidaan korottaa verkon uusiutumisen tuovan arvonnousun tahdissa. Siirtohintojen nosto merkitsee yrityksille ja maataloudelle entistä korkeampia tuotantokustannuksia ja heikompaa kilpailukykyä. Kuluttaja-asiakkaille sähkö on välttämätöntä ja suuri osa elantokustannuksista. Toivottavasti valtio on sähkön käyttäjien mukana näissä sähköverkon uusimistalkoissa edes sen verran, että sähköveroa ei lähivuosina koroteta. Jo nykyisellään sähkövero ja arvonlisävero merkitsevät kuluttaja-asiakkaalle yli kolmanneksen osuutta sähkölaskusta. Vuosi 2013 antoi ensimakua siitä miten tuulivoiman syöttötariffi ja muut valtioiden maksamat tuet vaikuttavat sähkömarkkinoilla. Silloin kun tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto on suurimmillaan, sähkön spottuntihinnat ovat alhaiset. Sähkön kulutuksen ollessa korkeimmillaan tarvitaan luonnonolosuhteista riippumatonta tuotantoa. Kun kaikki mahdollinen tuotantokapasiteetti valjastetaan hetkellisesti käyttöön, niin sähkön spot-tuntihinnat pomppaavat erittäin korkealle. Huipputehon tarve on lähinnä arkipäivisin sähkön kulutuksen ollessa suurimmillaan. Sähkön tuottajia säätövoiman rakentaminen ei enää kiinnosta, koska voimalaitosten käyttöaste ja siten myös kannattavuus jää alhaiseksi. Seurauksena on, että tulevaisuudessa kukaan ei kanna vastuuta sähkön riittävyydestä. Suomen ja Euroopan päättäjiltä kaivataan nyt päätöksiä, joilla sähkön tukijärjestelmät puretaan ja vastuu tuotannon ja kulutuksen tasapainosta kohdistuu kaikille sähkön tuottajille markkinaehtoisesti. 4

5 Voimalaitosvero (ns. windfall-vero) tuli voimaan 2014 vuoden alussa. Lain perustelut ovat aivan käsittämättömät. Lain valmistelutyö tehtiin kiireellä ja puutteellisesti, joten tuloksena on laki, joka kohtelee voimalaitoksia erittäin epätasa-arvoisesti. Tavoitteena oli kohdistaa veroa niille voimalaitoksille, jotka saavat hyötyä päästökaupan nostamista sähkön spot-hinnoista. Tuloksena oli kohtuuttoman suuri vero niille pienille vesivoimalaitoksille, joiden kiinteistöverotuksen verotusarvo on korkea suhteessa tuotetun sähkön määrään. Esimerkiksi Killin Voima Oy:n Käenkosken voimalaitoksen windfall-vero on liki 5 euroa megawattitunnilta. Vanhoissa ydinvoimaloissa windfallveron on laskettu olevan noin 0,40 euroa megawattitunnilta eli alle kymmenesosan Käenkosken voimalaitoksen verosta. Tiedossa on, että useat sähköntuottajat ovat tehneet lain johdosta kantelun Euroopan komissiolle. Toivottavasti lakia joudutaan muuttamaan, jotta eri sähköntuottajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoen Hankikiven niemelle eteni suotuisissa merkeissä. Sopimus laitostoimituksesta allekirjoitettiin Rosatomin kanssa ennen vuoden vaihtumista. Voimalaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen on varattu aikaa kymmenen vuotta. Sähkön tuotanto on ajoitettu alkamaan vuonna Aikataulu on realistinen ja sopii erittäin hyvin ennakoituun sähkön tuotantotehon tarpeeseen. TOIMINTAVUOSI 2013 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n taloudellinen tulos vuodelta 2013 ei vastannut tulostavoitteita. Sähkön kulutus verkkoalueella pieneni noin 5 prosenttia, minkä johdosta liikevaihto jäi ennustettua alhaisemmaksi. Vuosi oli poikkeuksellinen lämmin, joten lämmityssähkön tarve oli normaalia pienempi. Myös teollisuuden sähkönkulutus aleni edellisvuoden tasosta. Sähkön myyntimäärä oli edellisvuoden tasoa johtuen lähinnä verkkoalueen ulkopuolisen myynnin lisäyksestä. Tytäryhtiö Killin Voima Oy:n kulut olivat budjetoidulla tasolla, mutta vesivoiman vuosituotanto jäi kuivan kesän johdosta normaalivuotta alhaisemmaksi. Marraskuussa alkaneet sateet korjasivat tilannetta ja vuoteen 2014 lähdettiin normaalia vetisemmissä merkeissä. Sähkö-Virkeät Oy:n tulos oli budjetoidun mukainen. Alueverkon vuosittaiset kunnossapitotyöt ja johtokatujen raivaus tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Verkostoinvestoinnit saatiin toteutettua suunnitelmien mukaisesti ja hieman ylikin johtuen myöhäisestä talven tulosta. Kesän ja syksyn aikana oli neljä merkittävämpää myrskyä. Vikojen etsintä ja korjaustyöt sujuivat näissä varsin joutuisasti ja asiakkaiden keskeytysajat olivat varsin lyhyitä. Syksyllä toteutettiin sähköalan yhteinen asiakastyytyväisyystutkimus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kokonaisuutena yhtiömme asiakkaat ovat entistäkin tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin. Asiakaslaskutuksen kehittäminen ja sähkön tuntimittaukseen siirtyminen on ollut useiden vuosien projekti ja lopputulos on asiakkaiden mielestä onnistunut. Yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä ja tarjoaa kestävän pohjan tulevalle toiminnalle. Henkilöstön ammattitaito on kehittynyt alan vaatimusten kasvun tahdissa ja toiminta on luotettavissa käsissä. Esitän asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme parhaat kiitokset luottamuksesta yhtiötä kohtaan. Kiitän hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä hyvästä yhteistoiminnasta liiketoiminnan kehittämisessä sekä henkilöstöä tuloksellisesta ja ripeästä toiminnasta vuoden aikana. Mauri Kaleva, toimitusjohtaja 5

6 Organisaatio ja henkilökunta Organisaatio TILINTARKASTAJAT Markus Koro Jaakko Laitakari JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Osastopäälliköt YHTIÖKOKOUS HALLINTONEUVOSTO Pj. Vesa Haapamäki HALLITUS Pj. Eero Johde TOIMITUSJOHTAJA Mauri Kaleva KÄYTTÖTOIMINTA Juha Koivula VALVOMOTOIMINNOT Timo Rentto LAITOSTEN KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Raimo Pitkänen Kari Andersson Tapani Raivio VERKKOTOIMINTA Markku Pouttu VERKOSTO- SUUNNITTELU Matti Kolari Petri Lahti Sami Ilvesaho Timo Mäkelä Arto Teppo Arttu Ahonen MATERIAALI- TOIMINNOT Heikki Ruohonen ALUEYKSIKÖT TALOUSHALLINTO Mauri Kaleva LIIKEKIRJANPITO Maire Hakala Sirpa Myllymäki PALKAT Mari Puromäki SÄHKÖN MYYNTI JA HANKINTA SEKÄ LASKUTUSPALVELUT Aarne Haikonen SÄHKÖN MYYNTI Jukka Kujala Minna Kalliojärvi, ma SÄHKÖLASKUTUS Anitta Ukkola-Matikainen Sini Ilvesaho HALLINTO- JA ASIAKASPALVELUT Marja-Leena Niemenmaa ICT-JÄRJESTELMÄT JA LASKUTUS- MITTARIT Jari Hakala MITTAUKSET JA TASESELVITYS Kalle Kiljunen Eero Raiskinmäki Pirta Iso-Hirvelä Mikko Savilahti, ma TIETOJÄRJESTELMÄT Kimmo Hakala Toimintavuoden päättyessä yhtiön palveluksessa oli 49 vakinaista työntekijää ja toimihenkilöä. Määräaikaisia työsuhteita oli 3. Kaikkien vuoden aikana palveluksessa olleiden yhteenlaskettu työpanos oli 51,4 henkilötyövuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Henkilöstöryhmittäin vakinainen henkilöstö jakautui seuraavasti: toimitusjohtaja ja osastopäälliköt 5 teollisuustoimihenkilöt 7 tekniset toimihenkilöt 14 asentajat VIRTAIN ALUE Erkki Korhonen Ismo Mäntysalmi Juha Hirviaho Antti Keskitalo Matti Moisio Jukka Rantanen Pekka Saikkonen Tero Savilahti Kimmo Sihvonen Heikki Suutari Timo Viertola Juha Yläjärvi ÄHTÄRIN ALUE Matti Takamäki Tapio Puromäki Kari Kauttu Tuomas Liikala Petri Mäkinen Juhani Niemi Pertti Pöyhölä Matti Rajala Jukka Sahi Heikki Salmenaho, ma Matti Vuorela 6

7 Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Virroilla. Puheenjohtajana toimi Timo Louna Keuruulta. Edustettuna oli 5 osakkeenomistajaa, jotka omistivat yhteensä 98,9 prosenttia yhtiön osakekannasta. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Yrityshallinto Omistus Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto kokoontui vuoden kuluessa kolme kertaa. Yhtiön hallintoneuvostoon kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Puheenjohtaja toimikausi Vesa Haapamäki, kaupunginjohtaja, Virrat Varapuheenjohtaja Heimo Pirttimäki, salaojateknikko, Ähtäri Muut jäsenet Heikki Ihainen, opiskelija, Virrat Tapio Järvinen, hitsaaja, Ähtäri Vesa Kankaanpää, maanviljelijä Keuruu Sami Lamminmäki, toimitusjohtaja, Keuruu Olli Korpi, maanviljelijä, Alavus Irmeli Kukkola, laboratorionhoitaja, Alavus Veijo Leino, maanviljelijä, Ähtäri Marika Silmonen, vanhustyön johtaja, Virrat Kalervo Suomela, yrittäjä, Virrat Erkki Vainionpää, maanviljelijä, Alavus Markku Viitala, maanviljelijä, Alavus Matti Viitanen, levyseppä, Virrat Harri Yli-Hietanen, sotilasinsinööri, Kihniö Yhtiön hallitus Edessä vas.: Mauri Kaleva (tj.), Hannu Paloranta, Hellevi Sopanen sekä Eero Johde (pj.). Takana vas.: Vesa Haapamäki (hall.neuvo.pj.), Vesa Pyylampi ja Mika Saarimäki. Hallitus Hallitus kokoontui vuoden kuluessa seitsemän kertaa. Hallitukseen kuuluivat kertomusvuoden lopussa: Puheenjohtaja toimikausi Eero Johde, toimitusjohtaja, Ähtäri Varapuheenjohtaja Vesa Pyylampi, maanviljelijä, Alavus Jäsenet Hannu Paloranta, maanviljelijä, Keuruu Mika Saarimäki, maanviljelijä, Alavus Hellevi Sopanen, talousjohtaja, Virrat Johtoryhmä Edessä vas.: Käyttöpäällikkö Juha Koivula, toimitusjohtaja Mauri Kaleva ja verkostopäällikkö Markku Pouttu. Takana vas.: Myyntipäällikkö Aarne Haikonen sekä oikealla ICT-päällikkö Jari Hakala. osakepääoman jakautuminen Vuoden 2014 alusta hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet: Eero Johde puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Ähtäri Pekka Ala-Mäenpää varapuheenjohtaja, kaupunginjohtaja, Alavus Jorma Lamminmäki, rakennusmestari, Alavus Hannu Paloranta, maanviljelijä, Keuruu Pentti Tikkanen, toimitusjohtaja, Virrat 7

8 Sähkönmyynti hankinta ja myynti Tukkusähkön hankinta Hankitusta tukkusähköstä 70 prosenttia oli peräisin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Tytäryhtiö Killin Voiman vesivoimalaitosten tuotanto Virroilla ja Parkanossa oli 19 prosenttia tukkusähkön hankinnasta. Loput 11 prosenttia tuotettiin Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksessa, jossa sähköä tuotetaan turpeella ja kiinteillä biopuupolttoaineilla. Vuodenaikojen tukkusähköhinnat Vuosi alkoi normaalisti mutta maaliskuussa keskilämpötila laski noin 6 astetta normaalin alapuolelle ja tukkusähkön tuntihinta kohosi neljän sentin kilowattituntihinnasta 4,50 senttiin. Myös huhtikuussa keskilämpötila jäi vajaat kolme astetta normaaliarvojen alapuolelle. Suomen aluehinta huhtikuussa oli 4,39 senttiä kilowattitunnilta ja oli samalla hieman systeemihintaa edullisempi. Toukokuussa hinnat laskivat odotetusti mutta kesä-heinäkuussa Suomen aluehinta alkoi kohota systeemihintaa korkeammaksi. Syyskuussa aluehinta oli 0,93 senttiä systeemihintaa korkeampi. Vuoden alin tuntihinta 0,14 senttiä kilowatilta oli 23. päivä kesäkuuta klo Vuoden korkein kilowatin tuntihinta 21 senttiä oli yllättävästi keskiviikkona 16. päivä lokakuuta klo Euroopan taloudellinen tilanne hillitsi kysyntää ja syksyllä alkaneiden runsaiden sateiden vaikutuksesta vettä riitti hyvin sähkön tuotantoon. Loppuvuoden siirtorajoitusten vuoksi Suomessa ei kuitenkaan pystytty täysin hyödyntämään pohjoismaisen tuontisähkön edullista hintaa. Tukkusähkön hinta pysyi kuitenkin kohtuullisena koko toimintavuoden ajan. Vesivarastot riittivät hyvin Vuoden alussa pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste oli normaali eli 70 prosenttia. Alkuvuoden aikana vesivarastojen täyttöaste heikkeni tavanomaisesti. Alimmillaan pohjoismainen vesivaranto oli huhtikuussa viikoilla 15-19, jolloin täyttöaste oli alle 30 prosenttia alimmillaan noin 12 terawattituntia alle normaalin. Toukokuun alkupuolella vesivaranto alkoi parantua ja viikolla 21 saavutettiin mediaaniarvo 45 prosenttia. Heinäkuussa vesivarastojen täyttyminen hidastui. Syksyn ja loppuvuoden aikajaksolla viikoilla täyttöaste oli keskimäärin noin 11 terawattituntia alle normaalin, joka vastaa noin 9 prosentin vajausta. Vuoden viimeisten viikkojen kuluessa vesivarastot kohenivat erittäin runsaiden sateiden ansiosta. Vuoden päättyessä vesivarastojen määrä oli lähes normaali eli 68 prosenttia, energiamäärä oli 82 terawattituntia. Tytäryhtiö Killin Voiman tuotanto oli 92 prosenttia kymmenen vuoden tuotantokeskiarvosta. Tuotanto oli keskimääräistä suurempaa kevään lisäksi myös joulukuussa, jolloin vettä oli runsaasti pitkään jatkuneista vesisateista johtuen. Säästyneet hiilidioksiditonnit, päästökaupan hinta-ajuri Vuoden alkaessa hiilidioksiditonnin hinta oli 6,87 euroa, josta se lähti laskuun johtuen lähinnä hiilen markkinahinnasta sekä kolmannen päästökauppajakson alkamisesta. EU-komission ehdottamaa direktiivimuutosta odoteltiin. Sen mukaan päästökaupan alkujaksolla huutokaupattavia päästöoikeuksia voi siirtää jakson loppuvuosille. Tämä backload -menettely koskee 900 milj. hiilidioksiditonnin päästöoikeuksia. Neuvottelujen aikana päästöoikeuden hinta vaihteli 3,5-5,5 euron välillä. EU-parlamentti äänesti kuitenkin komission ehdotusta vastaan 16. päivä huhtikuuta. Markkinat reagoivat ja päästöoikeuden hinta romahti 2,88 euron tonnihintaan. Hinta lähti kuitenkin kohoamaan jo ennen EU-komission ehdottaman uuden backload-ehdotuksen hyväksymistä 3. päivä heinäkuuta. Syyskuun alkupuolelle mentäessä päästöoikeuden hinta oli noussut nopeasti 5,8 euroon. Vuoden lopussa hiilidioksiditonnin hinta oli asettunut 5 euron tuntumaan. Sähkön myynti Sähkön myynnin kireänä jatkunut hintakilpailu hyödytti asiakkaita pitkin toimintavuotta. Toimitusvelvollisen myynnin energian hintoja alennettiin keskimäärin 7 prosenttia huhtikuun alusta alkaen. Toimitusvelvollisen myynnin ohella tarjottiin asiakkaille kahden- ja yhden vuoden määräaikaisia myyntisopimuksia. Huhtikuussa avattiin yhtiön verkkosivuille sähkösopimusten verkkokauppa. Määräaikaisia sopimuksia solmittiin tasaiseen tahtiin koko toimintavuoden ajan. Myydyn energian määrä oli noin 4 prosenttia edellisvuotta suurempi. Myyntimäärän kasvu toteutui verkkoalueen ulkopuolelle solmittujen sähkösopimusten ansiosta. Elspot keskihinnat kuukausittain Nord Pool, snt/kwh Hiilidioksidipäästön hinta, eur/tonni 8

9 Verkkotoiminta Yleistä Sähkömarkkinalaki uudistetussa muodossaan astui voimaan syyskuun alussa. Laki edellyttää jokaisen verkonhaltijan laativan verkkonsa kehittämiseksi investointisuunnitelman, jolla myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamien keskeytysten kesto saadaan 15 vuodessa rajattua asemakaava-alueilla enintään 6 tuntiin ja muilla alueilla enintään 36 tuntiin. Tavoitteeseen pääsy vaatii mittavat investoinnit, joiden rahoittaminen tulee olemaan erittäin haasteellista eritoten harvaan asutulla maaseudulla toimiville verkkoyhtiöille. Verkonhaltijoiden on myös laadittava myrskyjä ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten varautumissuunnitelma sekä annettava asiakkailleen säännöllisesti varautumisohjeita. Asiakkaille pitkistä jakelukeskeytyksistä maksettavat vakiokorvaukset nousivat lain voimaantullessa ja nousevat korvauksen euromääräisen ylärajan osalta nykytasoon verrattuna kaksinkertaisiksi lähivuosina. Uusien liittymien kysyntä supistui kolmanneksen Talouden lama ja siitä johtuvat rakentamisen vähäisyys ja teollisuustuotteiden heikko kysyntä vähensivät uusien ja aikaisempaa isompien liittymien tarvetta. Toimintavuonna Sähkönkäytön ja huipputehon kehitys verkkoalueella myytiin vain 45 uutta sähköliittymää. Uusien liittymien myynti supistui kappalemääräisesti 35 %. Pääsulakkeen suurennuksia ja kolmivaiheistuksia myytiin 24, joka ylittää edellisen vuoden määrän neljällä kappaleella. Liittymien euromääräinen kokonaismyynti oli 13,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja alle puolet parhaiden vuosien liittymämyynnistä. 3x25 A liittymän hinta vyöhykkeellä 1 oli Taajamien osuus peruskorjausinvestoinneista kasvussa Verkostoinvestoinnit kohdistuivat aikaisempia vuosia enemmän Virtain ja Ähtärin taajamien asemakaavoitetuille alueille. Pitkien jakelukeskeytysten riskiä pienentäviä kaapelointitöitä tehtiin Virroilla Ahjolan teollisuusalueella sekä Nallelan, Tapiolan, Penkkivuoren ja Torisevanpään asuinalueilla. Ähtärissä kaapelointi keskittyi Riihimäen, Leppävuoren, Tikkakujan alueille ja rautatieaseman ympäristöön. Edellisten lisäksi toimitusvarmuutta parannettiin siirtämällä Makkaraoja-Koro, Pusu-Kulomäki ja Leviä- Leveelahti johto-osat metsästä tienvarteen. Vuoden lopussa pienjännitejohdoista oli maakaapelia runsas viidennes, 20 kv johdoista noin kolme prosenttia. Sähkönkäytössä palattiin 10 vuoden takaiselle tasolle Vuonna 2013 toimitettiin sähköä yhtiön verkkoalueen asiakkaille MWh eli 4,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tätä pienempi vuosikulutus on ollut edellisen kerran vuonna Lämpötilaltaan vuosi oli poikkeuksellisen leuto, sillä keskimääräinen lämpötila oli peräti 0,4 astetta lämpimämpi kuin kymmenen vuoden ajalta laskettu vertailukeskiarvo. Yhtiön verkkoalueen suurin yhden tunnin tehohuippu 43,96 MW mitattiin klo 8-9 välisenä aikana. Huipputeho on sähkönkulutuksen tapaan pysytellyt samoissa lukemissa jo viimeiset kymmenen vuotta. Eri käyttäjäryhmien osuudet sähkön kulutuksesta käyvät ilmi alla olevasta ympyrädiagrammista. Yksityinen kulutus, jalostus ja julkinen talous kasvattivat osuuksiaan, kun taas palvelu ja maatalous tarvitsivat sähköä selvästi edellisvuotta vähemmän. Määrällisesti kulutus kasvoi vain julkisen talouden käyttäjäryhmässä. Yksityisen kulutuksen ryhmään kuuluvat omakotitalot, taloyhtiöiden yhteiset tilat, rivi- ja kerrostaloasunnot sekä vapaa-ajan asunnot. Sähkönkäyttäjät Vuoden lopussa verkkoon kytkettynä oli sähkönkäyttäjää. Toimialueen runsaista vesistöistä johtuen 4929 sähkönkäyttäjää eli lähes 31 % sähkönkäyttäjistä on erilaisia vapaa-ajan asuntoja. Maatalouksien lukumäärä supistui edelleen ja on enää 820 eli 5,1 % sähkönkäyttäjistä. Sähkönkäyttö käyttäjäryhmittäin 9

10 Verkkotoiminta Verkoston käyttö Käyttöhäiriöt Kesällä jakeluverkosto säästyi laajoilta vaurioilta, sillä ukkosmyräkät vain hipaisivat toimialueen reunaa. Marras-joulukuussa myrskyt sen sijaan kiusasivat jakelua useaan otteeseen aiheuttaen keskijänniteverkkoon runsaasti keskeytyksiä. Koko vuoden aikana sähköasemilla ja 20 kv jakeluverkossa oli yhteensä 98 pysyvää häiriökeskeytystä, valtaosa myrskyn kaatamien puiden aiheuttamia. Pysyvien vikojen määrä oli kuitenkin 42 % pienempi kuin PJK 496 AJK 235 Yhteensä: 731 edellisvuonna. Jälleenkytkennällä selvinneitä ohimeneviä keskeytyksiä oli 731 eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Pikaja aikajälleenkytkentöjen määrät kuitenkin poikkesivat merkittävästi edellisen vuoden tuntia (mph/mpk) oli selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Alla oleva pylväsdiagrammi esittää kyseisen tunnusluvun kehitystä vuo- desta 1988 lähtien. Eniten viankorjausajan myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet verkostoautomaation monipuolinen hyödyntäminen ja johtojen siirto metsistä maanteiden varsille. Vuosien 2001, 2003, 2010 ja 2013 pylväiden erivärinen yläosa kuvaa poikkeuksellisten myrskyjen aiheut- Lumi- ja jääkuorma 2 Tuuli ja myrsky 55 Ukkonen 16 lukumääristä. AJK-määrä pieneni 26 %, Eläimet ja varomattomuus 10 (sisältää eläinten ja ulkopuolisten ihmisten aiheuttamat viat) Rakenneviat 9 mutta PJK-määrä kasvoi 20 %. Muut syyt 6 (sisältää muiden Keskimääräinen säätekijöiden, tuntemattomiksi viankorjausaika jääneiden 1,04 tekijöiden tamaa ja verkonhaltijan lisäystä kyseisten toimintavirheiden vuosien aiheuttamat tunnuslu- viat) kuihin. Tavanomaiset viat Myrskyt 1,5 Keskimääräinen viankorjausaika Keskimääräinen viankorjausaika Käyttöhäiriöiden jakauma 1,125 Rakenneviat 9 % Lumi- ja jääkuorma Muut syyt 2 % 6 % 0,75 Eläimet ja varomattomuus 10 % 0, Ukkonen 16 % Tuuli ja myrsky 56 % Yhtiön ensimmäisen 1/0,4 kv muuntamon asennus menossa Särkiperällä. Kuvassa työnjohtaja Ismo Mäntysalmi sekä asentajat Juha Yläjärvi ja Jukka Rantanen. 10

11 Hallituksen toimintakertomus PÄÄKOHTIA KOILLIS-SATAKUNNAN SÄHKÖ OY:N TILINPÄÄTÖKSESTÄ, SIVUT Yhtiön tilinpäätös sekä tytäryhtiöiden Sähkö-Virkeät Oy ja Killin Voima Oy tilinpäätökset ovat luettavissa yhtiön kotisivuilla, osoite Liiketoiminta Koillis-Satakunnan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy (100 %) ja Sähkö-Virkeät Oy (64,5 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähkön myyntiliiketoimintaa. Killin Voima Oy tuottaa sähköä kolmella vesivoimalaitoksella (Killinkosken ja Soininkosken voimalaitokset Virroilla ja Käenkosken voimalaitos Parkanossa). Sähkö- Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja omistaa 110 kv alueverkon välillä Alajärvi Ähtäri Virrat Keuruu Petäjävesi. Emoyhtiön ja konsernin liikevoitto olivat lähes tavoitteiden mukaiset. Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, minkä johdosta sähkön siirron ja myynnin energiamäärät sekä liikevaihto jäivät selvästi tavoitteesta. Kesäkuun ukkosmyrsky ja syksyn kolme myrskyä aiheuttivat yhteensä noin euron ylimääräiset korjauskustannukset. Vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat hyviä. Taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Konserni Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta 10,8 % 14,4 % 13,3 % Oman pääoman tuotto % 14,0 % 13,1 % 15,2 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) 57,7 % 55,0 % 80,9 % Emoyhtiö Liikevaihto EUR Liikevoitto EUR Liikevoitto %:a liikevaihdosta 10,3 % 14,4 % 12,9 % Oman pääoman tuotto % 8,6 % 13,5 % 10,5 % Omavaraisuusaste (liittymismaksut rinnastettu omaan pääomaan) 64,3 % 62,7 % 91,4 % Arvio liiketoiminnan kehittymisestä Alkaneena vuonna konsernin ja emoyhtiön liiketoiminta jatkuu aikaisempien vuosien laajuisena. Investoinnit ja rahoitus Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat konsernissa 3,860 milj. euroa ja osakkeisiin 0,065 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin liittymismaksuilla, tulorahoituksella, kassavaroilla ja lainoilla. Liittymismaksujen lisäys oli 0,267 milj. euroa. Investoinnit sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi jatkuivat. Investointien painopiste on ollut Virtain ja Ähtärin asemakaavoitettujen alueiden maakaapeloinneissa, 20 kv:n johtojen rakentamisessa teiden varsille, pienjännitejohtojen maakaapeloinneissa sekä verkostoautomaation kehittämisessä. Sähkömittarit ovat etäluettavia tuntimittareita ja laskutus tapahtuu todellisten kulutustietojen perusteella. Yhtiön omistus ja osakkeet Verkkoalueen kunnat omistavat yhtiön osakkeista 99,8 prosenttia. Yhtiö osti toimintavuoden aikana omia osakkeitaan 30 kappaletta pienomistajille suunnatulla hankintatarjouksella. Ostetut osakkeet mitätöitiin. Omistus jakautuu seuraavasti: Virrat 41,2 %, Alavus 25,1 %, Ähtäri 19,8 %, Keuruu 9,7 %, Kuortane 0,9 %, Kihniö 3,1 %, muut omistajat 0,2 %. Osakkeiden määrä on kappaletta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeiden siirtoa rajoittavat yhtiöjärjestyksen määräykset. Henkilöstö Toimitusjohtajana emoyhtiössä ja tytäryhtiöissä on toiminut Mauri Kaleva. Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 51 henkilöä (vuonna 2012 oli 50 henkilöä). Ympäristöasiat Emoyhtiöllä on sähköverkossaan CCAkyllästettyjä puupylväitä ja tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy:llä kreosoottikyllästettyjä pylväitä. Käytöstä poistettavat pylväät käsitellään jätelain ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. CCA-kyllästettyjä pylväitä voidaan luovuttaa uusiokäyttöön niitä ammatissaan tarvitseville vastaanottajille. Riskienhallinta Sähköverkkotoiminnan merkittävin riski on sähköverkon vaurioituminen poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Sähköturvallisuuteen, vesivoiman tuotantoon ja ympäristöasioihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Riskejä vähennetään investoinneilla vaurioalttiimpiin verkon osiin, varautumalla verkoston ja voimalaitosten pääkomponenttien yllättävään rikkoutumiseen, säännöllisillä kuntotarkastuksilla, ennaltaehkäisevän huolto-ohjelman avulla sekä hoitamalla vastuuntuntoisesti sähköturvallisuus- ja ympäristöasiat. Sähkön myyntiliiketoiminnan taloudelliset riskit johtuvat sähkön markkinahintojen ja sääolosuhteiden vaikeasta ennustettavuudesta. Sähkökaupan riskejä pyritään hallitsemaan sähkömarkkinoiden seurannalla, tehokkaalla salkunhallinnalla sekä nopealla reagoinnilla muutoksiin. Hallituksen ehdotus tilikauden voiton käyttämisestä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,24 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 7,60 euroa osakkeelta eli yhteensä ,60 euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia yhtiön taloudellisessa asemassa. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. 11

12 Tuloslaskelma/Konserni LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN VOITTO

13 Tase/Konserni Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset verovelat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

14 Tuloslaskelma/Emoyhtiö LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN TILIN- PÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron isäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden verot TILIKAUDEN VOITTO

15 Tase/Emoyhtiö Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

16 Rahoituslaskelma 1000 Konserni emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-) / vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+) / vähennys(-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin Sijoitukset rahoitusarvopapereihin Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen lisäys Saadut korot ja rahoitustuotot Omien osakkeiden osto Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

17 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Koillis-Satakunnan Sähkö Oy sekä tytäryhtiöt Killin Voima Oy ja Sähkö-Virkeät Oy. Konsernitilinpäätös on laadittu konserniin kuuluvien yhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelmänä. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyhtiöiden sisäiset tuotot ja kulut, konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. Konsernin sisäisen omistuksen eliminoimisessa on käytetty hankintamenomenetelmää. Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Valmistus omaan käyttöön käsittää sähköverkoston rakentamisen osuuden tarvikkeista, ulkopuolisista palveluista, henkilöstökuluista ja liiketoiminnan muista kuluista kuten ajoneuvojen käyttökulut ja poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina omaisuuserien taloudellisen pitoajan perusteella. Emoyhtiön sähköverkon ja johtoalueiden maankäyttöoikeuksien poistoaika on vuotta. Sähkö-Virkeät Oy:n 110 kv:n sähköverkon ja maankäyttöoikeuksien poistoaika on 40 vuotta. Killin Voima Oy:n voimalaitoskoneiden poistoaika on 50 vuotta. Poistoajat eri omaisuusryhmille ovat seuraavat: Aineettomat hyödykkeet 5-40 v. Rakennukset ja rakennelmat v. Johtoverkosto ja maankäyttöoikeudet v. Koneet ja kalusto 5-50 v. Muut aineelliset hyödykkeet 15 v. Tuloslaskelmassa on esitetty aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hankintamenoon ja kyseisen omaisuusryhmän pitoaikaan. Killin Voima Oy:n omaisuusarvot on arvostettu konsernitaseessa huomioiden vesivoimalaitosten omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöikä. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidossa tehtyjen poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa erässä Poistoeron lisäys tai vähennys. Kertynyt poistoero esitetään taseen vastattavissa erässä Tilinpäätössiirtojen kertymä. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan, joka vuoden 2013 osalta on laskettu 20 prosentin yhteisöverokannan mukaan. Materiaalivarasto ja vaihto-omaisuus on arvostettu todellisiin hankinta-arvoihin liukuvaa keskihintaa käyttäen. Valmistus omaan käyttöön Erä sisältää omaan käyttöön valmistetun sähköverkon muuttuvat kulut, joiden erittely on tuloslaskelmariveittäin liitetiedoissa. Vertailtavuus edelliseen vuoteen Vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Sähkön hankintaan liittyvät vastuut Yhtiö suojaa sähkönhankintaa pitkäaikaisilla ja kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla. Suojaukset kohdistuvat kiinteähintaisiin myyntisopimuksiin, verkkotoiminnan häviösähkön hankintaan ja toimitusvelvollisuuden piirissä olevaan sähkönmyyntiin. Sähkön hankintaan liittyy myös tuotantoyhtiöiden ns. Mankala-vastuita. 17

18 Eriytettyjen tilinpäätösten lisätiedot ERIYTETTÄVÄT LIIKETOIMINNAT Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n harjoittamat sähkömarkkinalain mukaan eriytettävät liiketoiminnat ovat sähköverkkotoiminta ja muu sähköliiketoiminta, joka käsittää sähkönmyyntiliiketoiminnan sekä työpalvelujen myynnin lähinnä konserniyhtiöille. Tytäryhtiö Sähkö-Virkeät Oy harjoittaa alueverkkotoimintaa ja se esittää sähkömarkkinalain mukaiset tiedot omassa tilinpäätöksessään. ERIYTTÄMISPERUSTEET Kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle sisäisen laskennan avulla. Tapahtumat on mahdollisuuksien mukaan kohdistettu eriytetyille toiminnoille kirjanpitoon kirjattaessa. Yhteiset kulut ja tuotot sekä tase-erät on jaettu kohdistuslaskennan avulla eri liiketoiminnoille. Poistot ja poistoeron muutos saadaan käyttöomaisuuskirjanpidosta. Rahoitustuotot ja -kulut on kohdistettu taseen perusteella. Oma pääoma, varaukset ja kertynyt poistoero jaettiin tasan sähköverkkotoiminnalle ja muulle sähköliiketoiminnalle kun eriyttämislaskelmat tehtiin ensimmäisen kerran vuonna ERIYTTÄMISPERUSTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET Eriyttämisperusteet ovat aiemman käytännön mukaiset. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN NETTOINVESTOINNIT 2013 Netto- Tase-erä investoinnit Sähköverkon aineettomat hyödykkeet ,52 Sähköverkon aineelliset hyödykkeet ,38 Muut aineettomat hyödykkeet ,72 Ennakkomaksut (aineettomat) ,60 Muut aineelliset hyödykkeet ,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,17 euroa SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kirjanpitoarvoin on 3,92 %. Laskentakaava (KTM:n asetuksen mukainen): tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet Sijoitetun pääoman tuotto % = X 100 taseen loppusumma - korottomat velat ml. liittymismaksut + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut Konsernilla ei ole laskentakaavassa esiintyviä sähköverkon leasing- ja vuokravastuita. 18

19 SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Alueverkko- kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

20 Eriytetyn liiketoiminnan tase SÄHKÖVERKKOTOIMINTA Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat muille VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

21 MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA Eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelma LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Muut liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

22 Eriytetyn liiketoiminnan tase MUU SÄHKÖLIIKETOIMINTA Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat muille VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ Vastattavaa yhteensä

23 Tilintarkastuskertomus 23

24 Keskustie 10, PL 25, VIRRAT puh , fax Yrittäjäntie 3, ÄHTÄRI puh , fax