Int. Review of Business Develoment & Management & Growth & Internationalization of SME s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Int. Review of Business Develoment & Management & Growth & Internationalization of SME s 1990-2009 9.2.2010"

Transkriptio

1 Pk-yritysten johtamisen ja kehittämisen, kasvun ja kansainvälistymisen kv. tutkimuskatsaus vuosilta International Review of Business Development and Management, Growth and Internationalization of SME s during the last twenty years Tekijät Authors: Esko Huttu-Hiltunen, business management consultant, M.Sc. (Econ. & bio sciences), AFN Oy/Ltd. Vesa Puhakka, professor, D.Sc.(Econ.), Oulu university, Int. business, management and entrepreneurship Toni Tevio, business management consultant, M.Sc. (Econ.), AFN Oy/Ltd. Tiivistelmä - Abstract: A Comprehensive international review of the use of effective business development and management methods and tools, and the challenges of the growth and internationalization in small and middle size enterprises (SME s) during Pk- ja mikroyritysten johtamiseen ja kehittämiseen sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvä kv. tieteellinen tutkimus on 1990-luvun alkupuolelta lähtien keskittynyt tehokkaiden kansainvälisten verkostojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Ohjelmisto- ja korkean teknologian yritykset ovat olleet tutkijoiden mielenkiinnon kohteena, koska niiden kasvu ja eteneminen kansainvälisille markkinoille noudattaa usein nopeampia polkuja kuin perinteisten toimialojen yritykset. (Bell, J. 1995; Crick, D. & Jones, M. (1998). McDougall, P.P, Oviatt, B.M. & Shrader, R.C, 2003; Tyrväinen P. et.al. 2005; Academy of Management Review, 2006; Mainela T. & Puhakka, V. (2009)). Vaikka yrityksillä on niukasti omia sisäisiä voimavaroja, niillä on halukkuutta luottaa ulkopuolisiin resursseihin liiketoimintaverkostojen rakentamisessa, mikä luo mahdollisuuksia murtautua kansainvälisille markkinoille. Erilaisten verkostojen aktiivinen hyödyntäminen synnyttää usein ns. uusia jo syntyjään kansainvälisiä yrityksiä, born globals (Bell et al. 2003). Kuitenkin useat korkean teknologian yrityksetkin pääsevät vientimarkkinoille toimittuaan ensin menestyksellisesti useiden vuosien ajan kotimarkkinoilla. Vaikka aiemmissa tutkimuksissa mainitaan pk-yritysten monia erilaisia kansainvälistymisreittejä, niin niissä on loppujen lopuksi tutkittu hyvin vähän erilaisten kv. kasvupolkujen taustalla olevia selittäviä ja ratkaisevia tekijöitä (Komulainen, H., Mainela, T. & Tähtinen, J. (2006); Autio, E., Sapienza, H. J. & Almeida, J. G. (2000)). Tutkittaessa em. tietoperustaisten yritysten kehitystä ja kasvua on havaittu, että pystymme mittaamaan monella tavalla yritysten kasvua, mutta emme pysty selittämään miksi toiset yritykset kasvavat kansainvälisesti mutta toiset eivät! (Bell, McNaughton, Young & Crick, 2003; Harris & Wheeler, 2005; Mathews & Zander, 2007; McDougall et al., 2003; Park, 2005; Perks & Hughes, 2008; Zahra, Korri & Yu, 2005). Yrittäjyystutkimuksessa ehdotetaankin, että jatkossa panostetaan enemmän yrittäjien sosiaalisten verkostoyhteyksien ja mahdollisuuksien selvittämiseen. Toisaalta kansainvälistymistutkimus korostaa kyvykkyyttä synnyttää kansalliset rajat ylittäviä yritysten välisiä verkostoja. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä ja organisaatioissa paljon käytettyihin nykyaikaisiin strategisiin ja operatiivisiin johtamismenetelmiin ja työkaluihin, kuten strategiseen tavoiteasetantaan ja suunnitteluun, suorituksen mittaukseen ja johtamiseen (Performance Measurement and Management = PMM), tasapainotettuun tuloskorttiajatteluun (Balanced Scorecard =BSC), liiketoimintaprosessien johtamiseen ja kehittämiseen (Business Process Management = BPM), toimintolaskentaan (Activity Based Costing = ABC) (Kaplan R.&Norton D. 1988, 1992, 1996, 1998), projektinjohtamiseen (Project mangement = PM) sekä erilaisiin sähköisiin toiminnanohjausjärjestelmiin (Enterprise Resource Planning =ERP) liittyvä tutkimus pk-yritysten parissa on ollut vähäistä (Andersen H. 2001; Paolo Taticchia, Luca Cagnazzob, Tennant C. & Tanoren M., 2005; Taticchia P., Luca Cagnazzo L. & Botarelli M.,2008). Tulevaisuudessa globaalin kilpailun lisääntyessä sekä sähköisten ohjaus- ja viestintäjärjestelmien kehittyessä isot ja pienet yritykset tekevät todennäköisesti yhteistyötä paljon nykyistä enemmän ja monipuolisemmin. Kun valtaosa maailman taloudellisista aktiviteeteista tapahtuu jatkossakin pk-yrityksissä, tulisi niiden tutkimiseen ja kehittämiseen paneutua tulevaisuudessa pitkäjänteisemmin, tarvelähtöisemmin ja monitieteisemmin. Esimerkiksi USA:ssa 88%:lla yrityksistä on alle 500 työntekijää. Ja Euroopan 20 miljoonasta yrityksestä, 99%:lla on vähemmän kuin 250 työntekijää; ja ne työllistävät 2/3-osaa kaikista työpaikoista ja 2/3- osaa eurooppalaisten yritysten liikevaihdosta tulee näistä pk-yrityksistä. (Laubacher R. & Quimby J. et al, 2003; Gray G., 2007). 1

2 Suomessa oli vuoden 2007 virallisten tilastojen mukaan (100%) yritystä, joista 1-9 työntekijän mikroyrityksiä 93,0% (so yritystä), työntekijän pieniä yrityksiä 5,8% (14.578) ja työntekijän keskisuuria yrityksiä 1,0% (2.436) - eli yhteensä alle 250 työntekijän pk-yrityksiä oli 99,7% (eli ) koko yrityskannassa. Ja suuria yli 250 työntekijän yrityksiä oli hieman alle 0,3% eli 641 kappaletta (Tilastokeskuksen yritystilastot, 2007). Global Etrepreneurship Monitor in (GEM, 2007) mukaan Suomen kokonaisyrittäjyys on vuosittaiseen GEMtutkimukseen osallistuvien maiden vertailussa keskitason yläpuolella. Mutta maamme yrittäjyysaktiviteetin luonne ja laatu on huollestuttava, sillä Suomesta puuttuu innovatiivista ja kasvuhakuista ja kansainvälistä yritystoimintaa. Suomessa on kyetty luomaan vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan näytä edistävän kunnianhimoista, kasvuhakuista ja innovatiivistä yrittäjyyttä. Nykyisen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa todetaan, että Suomen selviämiseksi globaalitalouden kilpailussa uusia kasvuyrityksiä pitäisi syntyä nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä edistämään rakennemuutosta ja vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa sekä korvamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja (Hallituksen politiikkaohjelmat, Yrittäjyys 2005). Yritysten ja yhteiskunnan osalta tarvitaan jatkossa entistä enemmän panostusta kasvuyrittäjyys- ja markkinaosaamisen vahvistamiseen, jotta merkittävät sijoitukset koulutukseen ja teknologiaan eivät ala valua hukkaan. Pk-yritysten omistajilla ja johdolla on tyypillisesti paikallisten markkinoiden hyvä tuntemus ja ne ovat hyvin tietoisia asiakkaiden tarpeista. Niiden jälkimarkkinointi on asiakaslähtöistä ja ongelmien ratkaisu sekä päätöksen teko tapahtuu nopeasti. Pk-yrityksillä on kevyt organisaatio, määrällisesti vähän johtoa ja päälliköitä, pienet investoinnit perusrakenteeseen ja hyvä tuntuma kustannuksiinsa. Pk-yritysten on mahdollista erikoistua kapeiden erikoistuotteiden (niche) markkinoille ja keskittyä valikoituihin asiakkaisiin ja tyydyttää heidän tarpeitaan räätälöidyillä tuotteilla ja persoonallisilla palveluillaan. (Winch, G.& McDonald, J. (1999); Vinten, G. (1999); Taticchia P., Cagnazzo L. & Botarelli M. (2008)). Pk-yrityksiltä puuttuu kuitenkin pitkän tähtäimen tavoitteet ja strategiat eikä niillä ole varsinaista johtamiskulttuuria eikä myöskään kehittämisresursseja ja -kykyä toteuttaa haastavia suunnitelmia; tai jos suunnitelmia yms.on ne ovat useasti epämääräisiä ja hapuilevia. Pk-yritysten ensimmäinen tavoite onkin itse asiassa säilyä hengissä kovasti kilpailuissa olosuhteissa. (Levy, M., Powell, P. & Galliers, B., 1999, Vinten G. 1999, Andersen, H., 2001; Kale P.T., Banwait S.S. & Laroiya S.C.,2008). Pienet yritykset ovat taloudellisesti epävakaita, rahoitusta on niukalti ja yrityksillä on ongelmia teknologian hyödyntämisessä. Yritykset ovat tehottomia ja niillä on vähän hyviä käytäntöjä. Iso osa pk-yrityksistä lopettaa toimintansa 3-5 ensimmäisen elinvuoden aikana. Tämä pk-yritysten maailmanlaajuinen ongelma on suora seuraus liikkeenjohdollisesta kyvyttömyydestä ja kokemuksen puutteesta, vähäisestä suunnittelusta, heikosta talouden seurannasta, tiedonhallinnasta ja kirjaamiskäytännöistä (Baard V. & Watts T.( 2001); Taticchia P., Cagnazzo L. & Botarelli M. (2008)). Edellä mainituista syistä johtuen pk-yritysten olisi elintärkeää mitata ja ymmärtää niiden omia suorituksiaan globalisoituvilla markkinoilla (Underdown R. & Tallury S. (2002); Taticchia P. et al. (2008)). Isojen yritysten järjestelmät sopivat harvoin suoraan pk-yrityksille, joten tulevaisuudessa on suuri tarve kehittää helppokäyttöisiä ja toimivia internetpohjaisia työkaluja ja palveluita, joilla voidaan kehittää ja tukea pkyritysten liiketoimintaa ja niiden välistä yhteistyötä. (Laubacher R. & Quimby J. et al, 2003; Similä P. & Huttu- Hiltunen E. et.al. 2008). Muutamissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa on selvitetty ja saatu käytännön kokemusta, mitkä tekijät ovat estäneet tai vaikeuttaneet strategisten ja operatiivisten johtamismenetelmien (BSC, BPM, ABC ym.) käyttöönottoa ja kehitystyötä pk-yrityksissä. Ja tulokset ovat hyvin samansuuntaisia: Yrityksen johdon ja avainhenkilöiden jatkuvat päivittäiset kiireet sekä rahoituksen ja muiden kehittämisresurssien ja -tuen puute eivät anna riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia paneutua vaativaan ylimääräiseen käyttöönottotyöhön. Myös yritysjohdon vaatimattomat tietotekniset taidot tai IT-osaajien puute sekä käyttöönotettavan menetelmän heikko tuntemus ja ymmärrys vaikeuttavat niiden tehokasta käyttöönottoa. (Chong S., 2007; Similä P.& Huttu- Hiltunen E. et.al. 2008; Andersen H. 2001). Lähtökohtaisesti kaikella kehitystyöllä täytyy olla yritysjohdon varaukseton tuki; samoin yritysten avainhenkilöiden käytännön projektinjohtamiskokemus ja -taidot sekä kehitysmyönteisyys kuin myös koko henkilökunnan ottaminen mukaan kehitystyöhön ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä erilaisten johtamismenetelmien ja - työkalujen käyttöönoton onnistumisessa (Similä P.& Huttu-Hiltunen E. et.al., 2008). 2

3 Edellä kerrotut havainnot ja kokemukset tarkoittavat, että pk-yritysten suunnittelu-, kehitys- ja johtamisvälineet pitää jatkossa saada mahdollisimman nopeasti yritysten käyttöön (so. mallit rakennettua), ja niiden käytön tulee olla mahdollisimman vaivatonta ja helppoa, samoin kuin niillä saavutettavat konkreettiset hyödyt täytyy saada kattavasti ja nopeasti esille, jotta yrityksen avainhenkilöillä löytyy motivaatiota ja aikaa niiden hyötykäyttöön. Eli johtamisvälineiden helppokäyttöisyys ja -saatavuus (so. ajasta ja paikasta riippumattomuus) sekä niiden käyttöönotossa ja hyödyntämisessä tarvittavien osaavien asiantuntijaresurssien saatavuus, edullisuus ja hyvät projektinhallintataidot muodostuvat merkittäväksi kriittiseksi tekijäksi pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa (Similä P. & Huttu-Hiltunen E. et.al, 2008). Ensimmäisimpiä pk-yritysten parissa suoritettujen laajempien onnistuneiden kehittämisprojektien tuloksia löytyy 1990-luvun puolivälistä Suomesta, jolloin toimintolaskentaa ja prosessiajattelua sovellettiin hyvällä menestyksellä pieniin ja keskisuuriin meijeriyrityksiin ja yli 1000 maatilalle (Huttu-Hiltunen E., Kulju P. & Loikkanen T., 1998). Mittavassa verkostoprojektissa kehitettiin kokonaisvaltaisesti maidon tuotanto-, jalostus-, markkinointi- ja vientiverkostoa ja sovellettiin prosessijohtamista ja toimintolaskentaa todennäköisesti ensimmäisen kerran maailmassa mikrokokoisille maatilayrityksille (ref. Harvard Business Schoolin Prof. David S. Kaplanin haastattelu IIR:n videoneuvottelukonferenssissa Helsingissä 1996; Tuuri H. (1998), Huttu- Hiltunen E.(1998 & 1999)). Englantilaisissa vaatetusalan pk-yrityksissä on toimintolaskennan avulla pystytty parantamaan yritysten kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta (Huges A., 2005). Lisäksi kahdessa muussa tutkimuksessa on luotu toimintolaskennan mallipohjia pk-yrityksille, minkä tarkoituksena on tehdä siitä yritysten kannattavuuden ja kustannustehokkuuden toimiva kehittämisväline ja nopeuttaa laskennan käyttöönottoa yrityksissä (Chan M.F.S. el.al. 2000, Wingren T. 2005). Monet strategisen johtamisen perusmenetelmistä ja asioista toimivat yhtä hyvin niin suurissa kuin pienemmissä yrityksissä. BSC on osoittautunut yhdeksi maailman suosituimmista, toimivimmista ja monikäyttöisemmistä strategisten suunnitelmien toteuttamisen työkaluista, mistä on jo varsin paljon näyttöä sen toimivuudesta myös pk-yrityksissä. (Andersen H. (2001), Andersen H.,Lavrie G. & Savic N. (2004), Similä P.& Huttu-Hiltunen E. et.al (2008); Wood L.(2009)). Käytännössä on myös selkeästi osoitettu, että yritysten saamat hyödyt moninkertaistuvat, kun BSC:n rinnalla tehdään esimerkiksi prosessien mallinnus- ja kehitystyötä (Similä P.& Huttu-Hiltunen E. et.al. 2008). Pohjois-Italiassa Veneton alueella suoritetussa tutkimuksessa (n. 100 yritystä) havaittiin, että yrityksillä ei ole riittävästi johtamistaitoja ja -kykyä ottaa käyttöön monimutkaisia mittausjärjestelmiä. Pk-yritysten kasvua mitataan tyypillisesti liikevaihdolla ja työntekijöiden lukumäärällä, mutta on tärkeätä tutkia myös yrityksen kvalitatiivista kasvua kvantitatiivisen kehityksen rinnalla. Tutkimuksen tulososiossa suositellaankin suorituksen mittausjärjestelmää yhdeksi avainjohtamisjärjestelmäksi, jolla voidaan edistää pk-yritysten kvalitatiivista kasvua ja kilpailukykyä (Garengo P. & Bernardi G., 2007) Italialaisten tutkijoiden (Taticchia P. et.al. 2008) tekemä laaja kirjallisuuskatsaus pk-yritysten suorituksen mittaus- ja johtamisjärjestelmistä viimeisen (PMM) 20 vuoden ajalta osoittaa, että vain noin kymmenen prosenttia suuresta määrästä tutkimuksia kohdistuu pieniin yrityksiin. Pk-yritykset, joilla on rajallisesti johtamisja kehittämisresursseja ja kassavirtaa, mutta joiden taloudellinen merkitys on suuri, tarvitsevat vaihtoehtoista lähestymistä strategiseen suorituksen mittauksen kehittämiseen (Hudson et al. 2000). Valtaosa tällä hetkellä käytössä olevista pk-yritysten suorituksen mittauksen ja johtamisen viitekehyksistä (PMM) keskittyy yksipuolisesti vain suorituksen mittausjärjestelmään, minkä takia menetetään paljon tietoa ja potentiaalista tehokkuutta. Edellä mainitut tutkijat rakensivatkin pk-yrityksille viitekehysmallin integroidusta ideaalisesta suorituksen mittaus- ja johtamisjärjestelmästä, joka kostuu viidestä kokonaisuudesta eli suoritus-, kustannus-, kyvykkyyden arviointi-, benchmarking ja suunnittelujärjestelmästä. 3

4 Kuva 1. Mitenkä viisi järjestelmää toimii yhdessä monitasoisella tavalla (Taticchia P. et.al. 2008) Edellä esitetty ideaali malli määrittää mitä tietoa tulisi analysoida, kuinka sitä tulisi prosessoida ja kuinka se voitaisiin integroida tuottamaan arvokasta informaatiota yritysjohdon toimenpiteisiin. PMM-mallin viisi järjestelmää ovat vuorovaikutuksessa keskenään em. kaaviokuvan mukaisesti. Viitekehyksen mukaan yrityksen arvoketjun prosessit ovat syötteenä kolmelle ylemmän tason analyysijärjestelmille. Kun yrityksen prosessit on tunnistettu (mallinnettu), niitä voidaan arvioida suoritusjärjestelmän avulla, joka raportoi saavutetut tulokset eteenpäin. Suoritusjärjestellmän tulokset täytyy arvioida suhteessa yrityksen fyysiseen kyvykkyyteen. Fyysisillä kyvykkyyksillä tarkoitetaan tekijöitä ja ominaisuuksia, joiden puuttuminen rajoittaa tietyn prosessin ja yrityksen suorituskykyä. Kustannusten laskentajärjestelmä on avainroolissa kun halutaan saada tietoa prosessien tai toimintojen kustannuksista, jotka ovat olennaisen tärkeitä selvitettäessä vaihtoehtoisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia. Informaatiota, joka saadaan suorituksen mittausjärjestelmästä ja vertailusta yrityksen fyysiseen kyvykkyyteen, tulee vertailla yrityksen tavoitteisiin ja strategioihin, jotta voidaan varmistaa sen kohdistus koko rakenteen yli. Tämän takia saavutetut suoritukset (tulokset) pitää bechmarkata huippuyritysten kanssa, jotta voidaan määrittää uudet tavoitteet johdonmukaisesti yrityksen kykyjen mukaan. (Taticchia P., Cagnazzo L. & Botarelli M. (2008)). Liiketoimintaprosessien johtamisella (BPM) tarkoitetaan menetelmää ymmärtää, dokumentoida, mallintaa, analysoida, toteuttaa ja jatkuvasti muuttaa liiketoimintaprosesseja ja kaikkia olennaisia resursseja suhteessa organisaation kykyyn tuottaa lisäarvoa liiketoiminnalle (Smith H. & Fingar P. 2003). Yksi BPM:n tärkeimmistä oivalluksista on johtamisen kokonaisvaltainen prosessinäkymä, jossa asiakkaiden tarpeista lähtevät ja tarpeiden tyydyttämiseen päättyvävät prosessit leikkaavat yrityksen toiminnallisia raja-aitoja (osastoja) ja myös yritysten välisiä esteitä. Tällä tavoin tuotannon arvoketjun jokaista vaihetta toimittajalta asiakkaalle voidaan jäljittää ja linkittää tarkasti yrityksen ja/tai yritysverkoston strategiaan, toiminnalliseen tehokkuuteen ja kilpailuetuihin (Baker G. & Maddux H. (2005); Rosemann M. & de Bruin T. (2004); Harmon P. (2003); Weiss P., Rott M. & Weisheit J. (2005); Chong S. (2007)). Vaikka valtaosa BPM:ään liittyneistä tutkimuksista on peräisin suurista yrityksistä, niin muutamissa pkyritysten tutkimus- ja kehitysprojekteissa on osoitettu, että prosessien johtamiseen ja niiden optimointiin liittyviä menetelmiä ja työkaluja voidaan soveltaa yhtä tehokkaasti myös pk-yrityksiin (Hale A.J. & Cragg P.B. (1996); Raymond L., Bergeron F. & Rivard S. (1998); Fu H., Chang T.& Wu M. (2001); Riley M.J. & Brown D.C. (2001); Chong S. (2007); Similä P.& Huttu-Hiltunen E. et.al. (2008)). Pk-yritysten liiketoimintaprosessien onnistuneesta mallintamisesta ja kehittämisestä on saatu mm. seuraavia hyötyjä: toiminnallisen tehokkuuden, kustannustietoisuuden, kannattavuuden ja johtamistaitojen parantuminen, asiakassuhteiden kehittyminen, vaikeasti hallittavien palvelu- ja yhteistyöprosessien ja työnjaon selkiytymien, markkinoinnin kilpailukyvyn tehostuminen (Ahadi H.R. (2004); Raymond L. et.al. (1998),Chong S. (2007); Similä P. & Huttu- Hiltunen E et.al. (2008)).Toisaalta selvitettäessä prosessijohtamismenetelmien ja -työkalujen käyttöönoton esteitä muutamissa länsi-australialaisissa viinialan pk-yrityksessä (10 kohdetta) havaittiin, että rahan ja ajan puute olivat merkittävimmät syyt niin käyttöönoton ongelmissa, ja etenkin pienemmissä yrityksissä (joilla 4

5 oli < 20 työntekijää) oli enemmän ongelmia kuin jonkin verran suuremmissa yrityksissä (Chong S. 2007). Vaikkakin edellä mainittu yritysotos oli pieni ja tutkimuksen tulokset eivät vällttämättä ole yleistettävissä, niin pienille saman toimialan viiniyrityksille esitetään niiden kriittisistä niukoista resursseista riippuvien liiketoimintojen yhteistyön tiivistämistä USA:n ja Uuden Seelannin mallin mukaan, jotta ne menestyisivät globalisotuvassa kilpailussa (Brown B. & Butler D.K. (1995); Harfield T. (1999); Chong S. (2007)). Tässä yhteistyötä kilpailla -mallissa monia yritysten välisiä verkostotoimintoja (esim. markkinoinnissa, hankinnoissa, liiketoiminnan kehittämisessä) voidaan yhdistää ja hyödyntää, jolloin toiminnot tehostuvat ja yhteisten liiketoiminnan kehittämisresurssien ja osaamispääoman myötä kriittisten prosessien kehittäminen ja hyvien bisnesskäytäntöjen leviäminen ja omaksuminen helpottuvat ja tehostuvat ja BPM tuottaa merkittävää lisäarvoa ja kilpailukykyä yrityksille. (Chong S. 2007). BPM hyödyntää nykyistä teknologiaa, joka mahdollistaa organisaation kyvyn kartoittaa ja/tai uudelleen mallintaa liiketoimintaprosessejaan, käyttää hyväkseen prosesseja sovelluksina, jotka on integroitu olemassa oleviin ohjelmistojärjestelmiin ja antaa yritysjohdolle mahdollisuuden seurata, analysoida, säätää ja parantaa prosessien suoritusta (tai toteuttamista) reaaliajassa. Itseasissa BPM markkinat, jotka käsittävät kaikki kommunikointi-, televiestintä-, tietokone-, internet- ja ohjelmistosovellukset, jotka tukevat BPM järjestelmää, arvioitiin vuonna 2005 noin 1,1 miljardin dollarin suuruisiksi ja niiden odotetaan kasvavan noin 3,8 miljardin dollarin arvoisiksi vuoteen 2012 mennessä (WinterGreen Research 2006). Tämä osoittaa selkeästi prosessijohtamisen kansainvälisen hyväksynnän ja merkityksen tämän päivän ja tulevaisuuden liikemaailmassa (Chong S. 2007) Center for Coordination Science, Sloan School of Management, MIT ja France Telecomin t&k-keskus ovat tehneet pk-yritysten johtamis- ja yhteistyön tarpeista lähtevää todella kiintoisaa tutkimus- ja kehitystyötä, 5

6 jossa on kehitetty internetpohjaisia työkaluja hallita yritysten välistä yhteistyötä ja erityisesti koordinoida liiketoimintaprosesseja. Kehitystyön tuloksena syntyi prototyyppi, joka mahdollistaa reaaliaikaisen prosessituen pk-yritysten auttamiseksi. Samalla muotoutui perusnäkemys ja ymmärrys siitä, millaisia ovat pk-yritysten tarvitsemat tehokkaat internetin yli käytettävät työkalut. (Laubacher R., Quimby J., Bouron T., Lau W., Li Y. & Sinaceur S. (2003)) Perusmallissa on nähtävissä kehittyvä julkinen markkinapaikka, jossa pk-yritysten on mahdollista tehdä hakuja ja sopimuksia kumppaneiden kanssa kuin myös tukea yritysten yhteistyöprosesseja liiketoimintaprosessien johtamisjärjestelmän (BPMS) avulla (kuva 2). Tämän mallin uusin elementti on prosessikirjasto eli säilytyspaikka korkean tason prosessimalleille, joita mahdolliset kumppanit voivat modifioida tarpeidensa mukaan (kuva 3.) Prosessikirjasto sisältää kokoelman yleisiä ja toimialakohtaisia prosessimalleja, ja edelleen käytettävissä olevia liiketoimintaprosessien osia ja prosessisuunnittelun malleja, jotka kaikki ovat helposti saatavilla, indeksoiduissa ja haettavissa olevissa säilytyspaikoissaan. Kirjaston graafiset esitykset ovat helposti luettavissa ja käyttökelpoisessa muodossa. Prosessikirjastoa voidaan pitää liiketoimintaprosessien johtamiseen (PBM) liittyvien ratkaisujen laajentumana pk-yrityksille. Kirjasto tekee mahdolliseksi parantaa ja lisätä pkyritysten liiketoimintaprosessien määritystä, integrointia ja hyväksikäyttöä ja se tekee myös helpommaksi kehittää ja automatisoida pk-yritysten välisiä yhteistyöprosesseja. Tutkimus- ja kehitystiimi tuo esille prosessikirjaston rakentamiseen ja käyttöön liittyvän haasteen ja tarkastelee tilannetta, kun säilytyspaikassa on kriittinen määrä yritysten prosesseja, jolloin siellä on myös äärimmäisen arkaluontoista tietoainesta. Tämän vuoksi on löydettävä keinoja kuinka rohkaista uusien mallien luomista, suojella omistajien tietoja ja älyllistä omaisuutta ja kuinka rakentaa luottamusta eri kumppaneiden välille (so. käyttäjät pk-yrityksissä, palvelun tuottajat sekä prosessien omistajat ja domainasiantuntijat). Lisähaasteita tuo se, kuinka järjestelmä voi taata mallien tehokkaan haun ja versionhallinnan toimivuuden (Laubacher R. et. al. 2003). Suomalaisille pk-yrityksille rakennettiin osittain ajasta ja paikasta ja yrityksen toimialasta ja koosta riippumaton tarvelähtöisesti laajennettava palvelualusta (platform), joka pitää tällä hetkellä sisällään mm. strategiseen tavoiteasetantaan, suorituksen mittaukseen, liiketoimintaprosessien mallintamiseen ja kehittämiseen, toimintolaskentaan ja projektinjohtamiseen liittyviä maailmalla tunnettuja ohjelmistotyökaluja sekä asiantuntija- ja muita lisäarvopalveluita, joita on helppo käyttää myös internetin yli yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Yrityskohtaiset mittaristot ja prosessimallit ym. tärkeä tietoaines on tallennettu omiin tietosuojattuihin kansioihinsa palvelynympäritössä. Palvelinalustalle luotiin myös prosessi- ja mittaristopanki, mutta sen kokoaminen jäi ajan ja resurssipuutten takia kesken. Se sisältää nyt noin 50 erilaista BSC-näkökulmiin luotua mittaria sekä johtamisen, taloushallinnon, markkinoinnin ja myynnin geneerisiksi muutettuja osaprosesseja. Em. mallimittarit ja -prosessit nopeuttivat johtamistyökalujen käyttöönottoa uusissa yrityksissä ja edistivät hyvien käytäntöjen leviämistä. Palvelinkokonaisuuden rakentamiseen ja koekäyttöön osallistui asiantuntija- ja ohjelmistoyrityksiä, Oulun ammatikorkeakoulun liiketalousyksikkö, yrityspalvelukeskuksia ja yli 30 pk-yritystä usealta toimialalta. Kehitys- ja kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät kohdeohdeyritykset ottivat käyttöönsä internetpohjaisia johtamis- ja kehittämistyökaluja ja käynnistivät liiketoiminnan kehittämistyön samalla kun ne osallistuivat monitahoisen palvelun rakentamiseen. Palvelinympäristön käyttö on tieturvasuojattu. Palvelua käyttävissä asiakasyrityksissä on saatu aikaan toiminnallisia, taloudellisia ja osaamiseen liittyviä parannuksia (Similä P. & Huttu-Hiltunen E. et. al. 2008) Pk-yrityksille tarkoitettujen internetin yli käytettävien johtamis- ja kehittämistyökalujen sekä toiminnanohjausjärjestelmien tutkimus- ja kehitystyö on lisääntynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti ja siitä on tulossa kasvava bisness mikäli ohjelmistoyritykset pystyvät kehittämään edullisia, helppokäyttöisiä, selkeitä ja konkreettista lisäarvoa yrityksille tuottavia työkaluja ja palveluita (Hoyer V. & Christ O. (2007); Kale P.T., Banwait S.S. & S. C. Laroiya S.C. (2008)).. Joskaan monitoimisia ja käyttöisiä, yhteisöllisiä sähköisiä palvelualustoja ja palvelukokonaisuuksia, jotka on suunnattu kehitys- ja kasvuhakuisille ja kansainvälistyville pk-yrityksille ja sisältävät useita johtamis- ja kehittämistyövälineitä sekä yritysten avainhenkilöiden johtamis- ja verkostoitumistaitoja parantavia ja hyviä käytäntöjä levittäviä malleja ja resursseja, ei ole todennäköisesti kehitteillä tai kehitetty suorittamamme tutkimushaun mukaan kuin Suomessa, USA:ssa ja Israelissa. Pk-yritysten kv. tutkimukset ovat paljolti toteavia, kvalitatiivisia, yhteen menetelmään ja yhden toimialan yrityksiin keskittyneitä teoreettisia seurantatutkimuksia tai case-tutkimuksia, joista on vielä matkaa käytännön sovelluksiin. Tutkimuksista puuttuu useasti myös pk-yrityksille elintärkeä ja niiden niukkojen resurssien takia huomiotta jäävä soveltava tutkimus- ja kehitystyö, jolloin ne eivät suoranaisesti auta pk-yritysten kehitystä ja kasvua. Niissä ei myöskään ole tutkittu useampien johtamis- ja kehittämismenetelmien samanaikaisen käytön aikaansaamia synergiahyötyjä. Lähes poikkeuksetta useimmista korkean teknologian ja osaamisen 6

7 maista (USA:ta ja Israelia lukuun ottamatta) puuttuu pk-yritysten ja yliopistojen välinen tutkimus- ja kehitystyön kulttuuri. Suomessa Vaasan yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat olleet aktiivisia pk-yritysten verkostoihin ja johtamismenetelmiin liittyvissä tutkimuksissaan, joskin tutkimukset ovat valtaosin vielä teoreettisia. Yllä olevan tutkimuskatsauksen kirjallisuusviitteet on esitetty Lähdeluettelossa seuraavilla sivuilla. 7

8 LÄHDELUETTELO 1. Academy of Management Review (2006). Special Issue on Building Effective Networks. Academy of Management Review, 31(3). 2. Ahadi H.R. (2004). An examination of the role of organisational enablers in business process reengineering and the impact of information technology. Information Resources Mangement Journal, vol. 17, no. 4, pp Andersen H.,Lavrie G. & Savic N. (2004). Effective quality management through third-generation balanced scorecard. International Journal of Productivity and Performance Management, vol 53, no 7, pp Arantola, H. & Simonen, K. (2009). Palvelemisesta palveluliiketoimintaan Asiakasymmärrys paveluliiketoiminnan perustana. Tekesin katsaus 256/2009, Tekes, Helsinki. 5. Autio, E., Sapienza, H. J. & Almeida, J. G. (2000). Effects of age at entry, knowledge intensity, and imitability on international growth. Academy of Management Review, 43(5), Autio E., Kronlund M. & Kovalainen A. (2007). Hirgh-Gowth Support Initiatives in Nine Countries. Analysis, Categorization and Recommendations. Report prepared for the Finnish Ministry of Trade and Industry. Publications 1/ Autio E., Miikkulainen K. & Sihvola I. (2007). Innovatiiviset kasvuyritykset. Teknologiakatsaus 201/2007, Tekes, Helsinki 8. Autio, E. (2007): Global report on high-growth entrepreneurship (report based on Global Entrepreneurship Monitor GEM). London Business School 9. Baard, V. & Watts, T. (2001). The Design of a Performance Measurement Model for Small Firms within the Service Sector. 10. Baker G. & Maddux H. (2005). Enhancing organizational performance. Facilitating the critical transition to a process view of management. S.A.M. Advanced Management Journal, vol. 7, no. 4, pp Bell, J. (1995). The internationalisation of small computer software firms. A further challenge to stage theories. European Journal of Marketing, 29(8), Bell, J., McNaughton, R., Young, S. & Crick, D. (2003). Towards an integrative model of small firm internationalisation. Journal of International Entrepreneurship. 1(4), Brown B. & Butler D.K. (1995). Competitors as allies: a study of entrepreneurial networks in in the U.S. wine industry. Journal of Small Business Management, vol. 33, no.3, pp Chan M.F.S.,Keung K.F.& Chung W.W.C (2000) A design of an ABC template for easy assimilation in SME. Logistic Information Management vol 13, no 3, pp

9 15. Crick, D. & Jones, M. (1998). Design and innovation strategies within successful high tech firms. Marketing Intelligence & Planning, 17(3), Chong S. (2007). Business Process Management for SME s: An exploratory study of implementation factors for the Australian vine industry. Curting Business School, Curtin University of Technology, Australia. Journal of Information Systems and Small Business, 2007, vol. 1, no. 1-2, pp Fu H., Chang T. & Wu M. (2001). A case study of tje SME s organisational restructuring in Taiwan. Industrial Management & Data Systems, vol. 101, no.8/9, pp Garengo P. & Bernardi G. (2007). Organizational capability in SMEs: Performance measurement as a key system in supporting company development. International Journal of Productivity and Performance Management, vol 56, no. 5/6, pp Global Entrepreneurship Monitor, 2007 Report Finland: Stenholm P., Pukkinen T., Heinonen J. & Kovalainen A., Turku School of Economics, Business Research and Development Centre. 20. Gray G. (2007). Management Development in European Small and Medium Enterprises. Advances in Developing Human Resources, vol, 6, no 4, pp Harfield T. (1999). Competition and co-operation in emerging industry. Strategic Change, vol. 8, no. 4, pp Harmon P. (2003). Business Process Change: A. Mangers Guide to Improving, Redesigning and Automating Processes. Morgan Kaufmann San Francisco 23. Harris, S. & Wheeler, C. (2005). Entrepreneurs relationships for internationalization: Functions, origins and strategies. International Business Review, 14(2), Harris, S. & Wheeler, C. (2005). Entrepreneurs relationships for internationalization: Functions, origins and strategies. International Business Review, 14(2), Hale A.J. & Cragg P.B. (1996). Business process re-engineering in the small firm.. INFOR, vol. 34, no.1, pp Hoyer V. & Christ O. (2007). Collaborative E-Business Process Modelling: A Holistic Analysis Framework Focused on Small and Medium Sized Enterprises. SAP Research CEC St. Gellen Switzerland, Insitute of Industrial Management, University of Hamburg, Germany. W.Abramowicz (Ed.): BIS 2007, LNCS 4439, pp Hudson, M., & Smith,D., (2000), Running before walking: the difficulties of developing strategic performance measurement systems in SMEs. In EurOMA Conference Proceedings Operations Management, (Ghent: Academia Press Scientific Publishers), pp

10 28. Huges A. (2005). ABC/ABM activity-based costing and activity-based management: A profitability model for SMEs manufacturing clothing and textiles in the UK. Journal of fashion marketing and management. vol. 9, no 1, pp Huttu-Hiltunen E.(1998). Tuotanto ja markkinointiketjun kehittämisestä avaimia yritystoiminnan menestymiseen.osuustoiminta 7-8/1998, Helsinki. 30. Huttu-Hiltunen E., Kulju P. & Loikkanen T. (1998). Pienten ja keskisuurten meijeriyritysten ja alueellisen maidontuotannon kehittämishanke Loppuraportti (158 s), Oulun yliopistopaino, Oulu. 31. Huttu-Hiltunen E. (1999). Maitoketju selviytyy kehittämällä verkostoaan. Talouselämä 4/99, Helsinki. 32. International Business Review (2005). Special Issue on International Entrepreneurship. International Business Review, 14(2). 33. Kale P.T., Banwait S.S. & S. C. Laroiya S.C. (2008). Enterprise Resource Planning Implementation in Indian SMEs: Issues and Challenges. XI Annual International Conference of Society of Operation Management, India. 34. Kaplan R.S. (1988). The role for empirical research in management accounting. Accounting,. Organization and Society, 11: 4/5, Kaplan R.S. (1998). Innovation action research: creating new management theory and practice. Journal of Management Accounting and Research, 10, Kaplan R.S. & Norton D.P. (1992). The balanced scorecard measures that drive performance. Harward Business Review (January-February), Kaplan R.S. & Norton D.P. (1992). The Balanced Scorecard Translation strategy in to action. Boston: Harward Busines School Press 38. Kohtamäki M., Tornikoski E. & Varamäki E. (2009). The Strategic management competence of small and medium-sized firms. International J. Etrepreneurship and Small Business, vol. 7, no Komulainen, H., Mainela, T. & Tähtinen, J. (2006). Social networks in the initiation of the high-tech firm s internationalisation. International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management, 6(6), Laitinen, E. (1996). Framework for Small Business Performance Measurement. Vaasan yliopisto: University of Vaasa. 41. Laubacher R.(1), Quimby J.(1),, Bouron T. (2), Lau W. (3), Li Y. (3) & Sinaceur S. (3) (2003). The Process Library: Enabler of CrossSME Collaboration. (1) Center for Coordination Science, Sloan School of Management, MIT, Cambridge, MA 02142, USA; (2) France Telecom R&D, DTL/SPP, Issy Moulineaux Cedex, France; (3) France Telecom R&D South San Francisco, CA94080, USA. Integrated Design and Process Technology, IDPT-2003, ã2003 Society for Design and Process Science 42. Levy, M., Powell, P. & Galliers, B. (1999). Assessing information system strategy 10

11 development frameworks in SMEs. Information and Management, Vol. 36, No. 5, pp Madsen, T. K. & Servais, P. (1997). The internationalisation of born globals: An evolutionary process? International Business Review, 6(6), Mainela, T. & V. Puhakka (2009). Organising new business in a turbulent context: Opportunity discovery and effectuation for IJV development in transition markets. Journal of International Entrepreneurship, in press. 45. Manville G. (2007). Implementing a balanced scorecard framework in a not for profit SME. Bornemouth University, UK. International Journal of Productivity and Performance Management vol. 56, no 2, pp Mathews, J. & Zander, I. (2007). The international entrepreneurial dynamics of accelerated internationalisation. Journal of International Business Studies, 38(3), McDougall, P.P, Oviatt, B.M. & Shrader, R.C (2003). A comparison of international and domestic new ventures. Journal of International Entrepreneurship, 1(1), Murphy, Alan & Ledwith Ann (2006). Project Management tools and Techniques in high-tech SMEs in Irland. Department of Manufactoring and Operations Enigineering, University of Limerick, Irland, High Technology Small Firms Conference Park, J. (2005). Opportunity recognition and product innovation in entrepreneurial hi-tech start-ups: A new perspective and supporting case study. Technovation, 25(7), Pateman A. (2008). Linking Strategy to Operations: Six Stages to Execution. Business Performance Management, no 12 (2008) 51. Perks, K. & Hughes, M. (2008). Entrepreneurial decision-making in internationalization: Propositions from mid-size firms. International Business Review, 17(3), Rantanen, H. and Holtari, J. (2000). Performance analysis in Finnish SMEs. In Proceeding of the 11th International Working Seminar on Production Economics. Innsbruck, February 53. Raymond L., Bergeron F. & Rivard S. (1998). Dterminants of business process reengineering success in small an d large enterprises: an empirical study in Canadian context. Journal of Small Business Management, vol. 36, no.1, pp Rialp-Criado, Alex, Rialp-Criado, Josep, Urbano David, Vaillant Ynancy (2005): The Born- Global Phenomenon: A comparative case study research in Spain. Autonomous University of Barcelona, Spain. Journal of International Entrepreneurship 3, , Riley M.J. & Brown D.C. (2001). Case study of the application of BPR in an SME contractor. Knowledge ans Process Management, vol. 8, no. 1, pp

12 56. Rosemann M. & de Bruin T. (2004). Application of a holistic model for determining BPM maturity. AIM Pre-ICIS Workshop on Process Management and Information Systems (actes du 3e college Pre-ICIS de I AIM), J. Akoka, I. Comyn-Wattiau and M.Favier (eds.), 12 December, Washington DC, pp Ruohonen J. (2007). VICTA Virtual ICT Accelerator. Technology Review 217/2007, Tekes Helsinki. 58. Similä P. & Huttu-Hiltunen E., Tevio T., Järvelä H., Hankonen P., Laitinen A., Antila M-L., Krankkala-Hiltunen I. (2008). Pk-yritysten Kehittämispalvelukonsepti Menestykseen - osallistava johtaminen ja etäkäyttöpalvelin, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, liikatalousyksikkö. Loppuraportti, (Tavoite IB-ohjelma-Koillismaa ja Oulunkaari & Tavoite 3-ohjelma - Oulunseutu), Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, TEM:n projektitietokannat, 59. Smith H. & Fingar P. (2003). Business Process Mangement: The Third Wawe, Meghan-Kiffer Press, Tampa. 60. Tennant C. & Tanoren M. (2005). Performance management in SMEs: a Balanced Scorecard perspective. International Journal of Business Performance Management, vol.7, no. 2, pp Tuuri H. (1998). Alihankintameijereistä kehitettiin itsenäisiä yrityksiä. Projekti sopisi malliksi muillekin pk-yrityksille.taloussanomat ( ), Helsinki 62. Taticchia P., Cagnazzo L. & Botarelli M. (2008). Performance Measurement and Management (PMM) for SMEs: a literature review and a reference framework for PMM design. Department of Industrial Engineering, University of Perugia, Italy. POMS 19 th Annual Conference La Jolla, California, U.S.A. 63. Tenhunen, J., Rantanen, H. and Ukko, J. (2001). SME-oriented Implementation of a Performance Measurement System. Lahti, Finland: Department of Industrial Engineering and Management, Lappeenranta University of Technology 64. Toivonen, M., Patala, I., Lith, P., Tuominen, T. & Smedlund, A. (2009): Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut Selvitys liike-elämän asiantuntijapalvelujen kansainvälistymisestä ja niiden merkityksestä kasvulle. Tekesin katsaus 265/2009, Tekes, Helsinki. 65. Tyrväinen P., Lamberg I., Nukari J., Saukkonen J., Seppänen V. & Warsta, J. (2005). Innovatiivisilla toimialaratkaisuilla kansainvälisille ohjelmistomarkkinoille. Teknologiakatsaus 178/2005, Tekes, Helsinki. 66. Underdown, R. & Tallury, S. (2002), Cycle of success: a strategy for becoming agile through benchmarking, Benchmarking: An International Journal, Vol. 9 No. 3, pp Valtioneuvosto (2005). Hallituksen yrityspolitiikkaohjelma 2005, Helsinki 68. Vinten, G. (1999). Corporate communication in small and medium-sized enterprises. Industrial and Commercial Training, Vol. 31, No. 3, pp

13 69. Weiss P., Rott M. & Weisheit J. (2005). Facilitate Succesful Cross-Organisational Businee Processes A Business Case. Innovation and the Knowledge Economy: Issues, Application, Case Studies. Paul Cunningham and Miriam Cunninham (Eds), IOS Press, 2005 Amsterdam. 70. Wingren T. (2005). Essays in Acivity-Based Costing: Mass-Tailorization, Implementation and New Application. Disserattion Acta Wasaensia no. 136.University of Vaasa. 71. Winch, G. and McDonald, J. (1999). SMEs in an environment of change-computer based tools to aid learning and change management. Industrial and Commercial Training, Vol. 31, No. 2, pp WinterGreen Research (2006). Business Process Management (BPM) Market Opportunities, Strategies and Forecasts, 2006 to Report # R Wood L.(2009). The Trainer's Balanced Scorecard: A Complete Resource for Linking Learning to Organizational Strategy. Business Wire, New York, USA 74. Zahra, S., Korri, J. & Yu, J. (2004). Cognition and international entrepreneurship: implications for research on international opportunity recognition and exploitation. International Business Review, 14,

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro

Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Suomalaiset pk-yritykset kasvavat globaalissa taloudessa 25.11.2008 Kuinka rakentaa globaaleja verkostoja - kommenttipuheenvuoro Tuija Mainela, professori, KTT Oulun yliopisto, Markkinoinnin laitos Kansainvälistyminen

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen esittely Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin että kansainvälisen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineinfo 10.3.2015 4301+02 klo 12:15-14 Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta Pääaineen opiskelijat käyvät sekä markkinoinnin

Lisätiedot

Pääaineinfo 10.3.2015

Pääaineinfo 10.3.2015 Pääaineinfo 10.3.2015 Salissa 4301+02 klo 12:15-14 Kustannusjohtaminen Pääaine pähkinänkuoressa Kustannusjohtamisen menetelmät mittaus ja analysointi elinkaarilaskenta ja projektiohjaus Mallintaminen Ja

Lisätiedot

Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut

Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Samuli Pekkola Aki Alanne Taru Salmimaa Novi Research Center Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö tausta, motiivi ja konteksti

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd

Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd Oppaita kehittämiseen ChangeManager Pro www.changemanager.org Oy Benchmarking Ltd EFQM laatupalkintomallit - 2013 Kukin kirja kuvaa jonkin laatupalkintomallin havainnollisten esimerkkiparien avulla. Kirjat

Lisätiedot

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Työhyvinvointi ja tuottavuus Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle

Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Työelämän laadun merkitys organisaation kilpailukyvylle Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Ph.D. Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Citec journey in Norway

Citec journey in Norway Citec journey in Norway What we do and what services we produce We provide expertise within engineering, information and project management services Citec key facts Established in 1984 Turnover 2013: 70

Lisätiedot

Asiakaskokemuksesta tulosta

Asiakaskokemuksesta tulosta www.thenextten.org Asiakaskokemuksesta tulosta Outside-In lähestymistapa Prosessijohtajan ja -innovaattorin roolit toiminnan kehittämisessä Tuukka Heinonen NextTen Maailma ympärillämme muuttuu Tuukka Heinonen

Lisätiedot

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi?

Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Miten työhyvinvointi muutetaan euroiksi? Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy HTT, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia

Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Jos suunnitelmilla tehtäisiin rahaa, maailmassa olisi paljon miljonäärejä!

Jos suunnitelmilla tehtäisiin rahaa, maailmassa olisi paljon miljonäärejä! 28.3.2008 PKK- Konsepti 2008 Jos suunnitelmilla tehtäisiin rahaa, maailmassa olisi paljon miljonäärejä! Ne, jotka pystyvät toteuttamaan suunnitelmansa, voivat menestyä ja rikastuakin! MITEN SUUNNITELMAT

Lisätiedot

Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä. Kari Häyrinen 16.04.2010

Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä. Kari Häyrinen 16.04.2010 Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä Kari Häyrinen 16.04.2010 Finpron Missio Finpro s Mission Building successful Finland in global economy Finpro s Identity As a window to global change Finpro challenges

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Integraatio ja yhteistoimintamallit

Integraatio ja yhteistoimintamallit Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n tietomalliseminaari 17.9.2015 Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n toimisto, Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki 13.00 Tietomallitoimikunnan tervehdys, pj Heikki

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC

FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa. Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC FIMECC Mahdollisuudet teollisuuden murroksessa Dr. Kalle Kantola CTO / FIMECC Teollisuuteen vaikuttaa useita muutosajureita, jotka tulisi ymmärtää uhkien sijasta uusina mahdollisuuksina Digitalization

Lisätiedot

Mitkä hakukohteet ovat ammattikorkeakoulullanne yhteishaussa ja mitkä ovat niiden valintakoeryhmät? Yhteishaussa:

Mitkä hakukohteet ovat ammattikorkeakoulullanne yhteishaussa ja mitkä ovat niiden valintakoeryhmät? Yhteishaussa: Liiketalouden ala, syksyn 2015 haku AMK-tutkinnot Syksyn haussa mukana: Centria-ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Jarkko Heinonen Turun kauppakamari. Itämereltä maailmalle Itämeren talousalueen antama kasvupohja yrityksille Itämerifoorumi 19.5.

Jarkko Heinonen Turun kauppakamari. Itämereltä maailmalle Itämeren talousalueen antama kasvupohja yrityksille Itämerifoorumi 19.5. Jarkko Heinonen Turun kauppakamari Itämereltä maailmalle Itämeren talousalueen antama kasvupohja yrityksille Itämerifoorumi 19.5.2011 Itämeren talousalueen merkitys Suuryritysvetoinen hyvinvoinnin kasvun

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden

Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden Tuija Virtanen ja Mari Tuomaala Energiatehokkuuden huomioiminen investoinneissa Tiivistelmä Energian kallistuminen sekä tavoitteet vähentää hiilidioksidia ovat lisänneet paineita energiatehokkuuden lisäämiseen

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Mika Lauhde Vice President, Government Relations and Business Development SSH Communications Security

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen

Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Maailman parhaat käytännöt alueellisten innovaatiokeskittymien arviointiin, suunnitteluun ja johtamiseen Martti Launonen Hubconcepts Oy 19. Syyskuu, 2011 Tausta innovaatiokeskittymämallin kehitykselle

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy

SCM Tuloskortti. Toimitusketjun hallinnan itsearviointi. Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortti Toimitusketjun hallinnan itsearviointi Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab 1.1.2005 alkaen LOGY Competence Oy SCM Tuloskortin taustaa Prof. Takao Enkawa, Tokyo Institute

Lisätiedot

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Maailma muuttuu! Muste sormenpäissä on vaihtunut sormenjälkiin ipadin näytöllä.

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta -erikoistumisopinnot 30 op

OPINTO-OPAS 2009 2010. Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous. Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta -erikoistumisopinnot 30 op OPINTO-OPAS 2009 2010 Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalous Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta -erikoistumisopinnot 30 op 2 (5) Key Account Manager avainasiakkuuksien hallinta - erikoistumisopinnot

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

STRATEGISEN MARKKINOINNIN TUTKIMUSKURSSI. Helsinki, 2010 01 12 DI Matti Jaakkola (Aalto) DI Antti Vassinen (Aalto)

STRATEGISEN MARKKINOINNIN TUTKIMUSKURSSI. Helsinki, 2010 01 12 DI Matti Jaakkola (Aalto) DI Antti Vassinen (Aalto) STRATEGISEN MARKKINOINNIN TUTKIMUSKURSSI Helsinki, 2010 01 12 DI Matti Jaakkola (Aalto) DI Antti Vassinen (Aalto) StratMark-hanke Aalto-yliopiston kk:n ja Hankenin yhteinen tutkimushanke + Tähtää strategisen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Johdon mittarit, miten hallita paremmin?

Johdon mittarit, miten hallita paremmin? Johdon mittarit, miten hallita paremmin? TKT Aki Jääskeläinen (aki.jaaskelainen@tut.fi) Mittaritiimi, www.tut.fi/pmteam Teollisuustalouden laitos Tampereen teknillinen yliopisto Työsuojelurahasto Tutkimus

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003

HELSINKI AREA TESTBED. Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 HELSINKI AREA TESTBED Martti Mäntylä, HIIT 12.3.2003 Pääkaupunkiseudun innovaatioympäristö Pääkaupunkiseudulla hyvät lähtökohdat uusien ICTyritysten syntymiseen Innovaatioympäristöä täytyy kehittää edelleen:

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

Satakunnan TKI-toiminta

Satakunnan TKI-toiminta Satakunnan TKI-toiminta Lähtökohtia: TKI-toiminnan kohdentaminen, TKI-yhteistyö Ennakointi Maakuntaohjelma: painopisteet, älykäs erikoistuminen Rakennerahasto-ohjelma INKA-ohjelma (Tekes) Muut ohjelmat

Lisätiedot