Parlamentaarisen demokratian kriisi ja siitä toipuminen Suomessa

Transkriptio

1 Parlamentaarisen demokratian kriisi ja siitä toipuminen Suomessa Ikääntyvien yliopisto, Jyväskylä, Pasi Ihalainen Historian ja etnologian laitos, yleinen historia, vertaileva Euroopan historia

2 Hyvää Suomen itsenäisyyden satavuotispäivää 15. marraskuuta 2017! Bolševikkien myöhemmin lokakuun vallankumouksena tunnettu vallankaappaus Petrogradissa Eduskunta päätti ryhtyä valtionhoitajien vaaliin Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Eduskunnan enemmistö hyväksyi hallituksen esittämän itsenäisyysjulistuksen

3 Tutkimus luennon taustalla perustuu kirjaan Pasi Ihalainen, The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, eli Demokratian keväät: Kansalliset ja ylirajaiset keskustelut valtiomuotouudistuksista Britannian, Saksan, Ruotsin ja Suomen parlamenteissa, (589 sivua) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana tilattavissa osoitteesta _springs_of_democracy_national_and/ Myöhemmin vapaasti luettavissa myös e-kirjana osoitteessa Lisäksi artikkelit Kleiossa (4/16), Kanavassa (1/17) ja Tieteessä tapahtuu lehdessä (1/17)

4 Uusi näkökulma itsenäistymisen vuosiin Kansallinen historia Suomen itsenäistymisen yhteydet kansainväliseen politiikkaan ja ylirajaisiin kansallisvaltioiden rajat ylittäviin poliittisiin prosesseihin Vertailevan ja ylirajaisen historiantutkimuksen näkökulma Suomen demokratisoitumisen ja parlamentarisoitumisen ajoitusta ja muotoa ei voida ymmärtää ilman, että huomioidaan Venäjän vallankumoukset, saksalaisen valtiosääntödebatin vaiheet ja länsiliittoutuneiden voitto ensimmäisessä maailmansodassa.

5 Prosessin ymmärtämistä, ei syyllisten etsintää Yksikään puolue ei ole enää ideologialtaan sama kuin sata vuotta sitten, vaikka nimet samoja olisivatkin. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä sekä kansallisesta menneisyydestä että demokratisoitumisen ja parlamentarisoitumisen monimutkaisista prosesseista yleensä. Miten koko järjestelmä sata vuotta sitten epäonnistui, kun ajauduttiin sisällissotaan, ja miten ahdingosta onnistuttiin nousemaan? Mitä voisimme vuosien kokemuksista kenties edelleen oppia?

6 Suhde aiempaan tutkimukseen On korostettu yhteiskunnallista epätasa-arvoa, järjestysvallan horjumista, nälän pelkoa, työttömyyttä ja keskinäisen luottamuksen puutetta sisällissodan taustalla. Vertailut osoittavat, että ratkaisevaa ei ollut niinkään asioiden todellinen tila vaan ne tavat, joilla asioista keskusteltiin, joilla niistä ajateltiin ja joiden pohjalta toimittiin. Suomessa törmäsivät sisällissodan alla vuoden 1917 aikana eri suunnista lainatut ideologiset puhetavat. Tulkinta haastaa jossain määrin niin valkoisen Suomen, kaunokirjallisen kuin sosiologisenkin tulkinnan sisällissotaan johtaneesta kehityksestä.

7 Euroopan demokratisoituminen ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Suhteutetaan suomalainen poliittinen prosessi Suomen kannalta tärkeimpien poliittisten kulttuurien Ruotsin, Saksan ja Britannian kehitykseen ja huomioidaan myös Venäjää koskeva tutkimus. Suomi risteyspaikkana, jossa erilaiset rajat ylittäneet keskustelut kohtasivat: ruotsalainen valtiomuotoperinne, Venäjän vallankumousten dynamiikka, saksalainen valtiosääntökeskustelu, länsiliittoutuneiden voitto demokratian nimissä Ensimmäinen maailmansota konfliktina oikeanlaisen demokratian luonteesta

8 Euroopan demokratisoituminen ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Niin kollektiivisesti kuin yksilötasollakin koettu ennennäkemätön tragedia johti merkittäviin muutoksiin poliittisissa järjestelmissä. Ristiriita uhrausten ja poliittisten oikeuksien välillä Valtiot eivät vastanneet kansalaisten odotuksiin, jolloin valtiovallan oikeutus ajautui kriisiin. Kansalliset ja ylirajaiset (transnational) keskustelut poliittisten uudistusten tarpeesta

9 Huomiota poliittisen keskustelun dynamiikkaan ja ylirajaiseen vuorovaikutukseen Tavoitteena ymmärtää poliittisen keskustelun monimutkaisuutta ja sisäistä dynamiikkaa: politiikka on ennen muuta keskustelun kautta käytyä kamppailua vallasta. Historiapoliittisen ymmärryksen syventäminen: kamppailu poliittisten käsitteiden merkityksistä (kansa, demokratia, parlamentarismi), ylirajaisten vaikutteiden kulkeutuminen, poikkikansalliset vaikuttamisyritykset Kilpailevat ylirajaiset verkostot tukivat poliittisten järjestelmien välisiä vertailuja ja mahdollistivat niiden väliset poliittisen keskustelun siirtymät. Lisää tietoisuutta kansallisten menneisyyksien yhteen kietoutuneesta luonteesta.

10 Perustuslaillinen tilanne Suomen kannalta keskeisissä maissa Keskeisiä kehityspiirteitä

11 Britannia erillään Euroopasta ja kuitenkin osana sitä Äänioikeuden laajentaminen ja parlamentin edustavuuden parantaminen kansan järjestelmää kohtaan tunteman luottamuksen vahvistamiseksi Uudistusten aikataulu sidoksissa Venäjän vallankumoukseen, Yhdysvaltain sotaan liittymiseen ja sotapropagandaan -> osoitettava oman poliittisen järjestelmän demokraattisuus Voitto sodassa teki brittiläisestä parlamentaarisesta järjestelmästä kelvollisen mallin myös Suomessa.

12 Preussilainen järjestys ihanteena, sen murskaaminen sodanpäämääränä Vahva perustuslaillinen monarkia mallina muille Sota-ajan paineet vahvistivat vaatimuksia epätasaarvoisena säilyneen Preussin (Saksan suurimman osavaltion) äänioikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Ulkoiset paineet: Venäjä oli kokenut vallankumouksen, Britannia valmisteli äänioikeusuudistusta, ympärysvallat haastoivat Saksan poliittisen järjestyksen demokratian vastaisena Oikeisto leimasi demokratian ja parlamentarismin epäsaksalaisiksi malleiksi; vasemmisto varoitti syksyllä 1918 Suomen tiestä. Ruotsin ja Suomen kehitys suoraan riippuvaista Saksasta: Saksa kulttuurisena mallina ja ideologioiden emämaana.

13 Ruotsi mallina ja perässähiihtäjänä Oikeisto vastusti yhtäläistä äänioikeutta. Vallankumous läsnä liikkuvuuden ansiosta Suomen sisällissodan merkitys varoittavana esimerkkinä suuri: haluttiin välttää niin Venäjän, Suomen kuin Saksankin kaltainen kumous. Vasta Saksan tappio sodassa ja keisarivallan romahdus sai oikeiston taipumaan yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen.

14 Vallankumous saapuu Suomeen

15 Suomi eristyksissä ja kuitenkin tapahtumien keskipisteessä Suomi ajautui osaksi ylirajaista poliittista muutosta vaikka pysyi varsinaisen sodan ulkopuolella ja jäi Venäjän keisarikunnan osana eristyksiin suhteessa läntisten maiden valtiomuotokeskusteluihin. Venäjän vallankumouksen käynnistyminen maaliskuussa 1917 nosti Suomessa pintaan vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen toteutumatta jääneet reformitoiveet. Ruotsalaiset ja preussilaiset mallit törmäsivät kasvavassa määrin vallankumoukselliseen sosialidemokratiaan.

16 VALLANKUMOUS VENÄJÄLLÄ JA SUOMESSA KEVÄÄLLÄ 1917 Mielenosoitus Nevski Prospektilla Petrogradissa, : Vaadimme suurempia annoksia vapautta ja kansojen yhteisöjä puolustavien sotilaiden perheille (Wikipedia Commons)

17 Vallankumous Venäjällä ja Suomessa keväällä 1917 Julkisessa keskustelussa ottivat yhteen ruotsalainen perustuslaillisuuden ja edustuksellisuuden perinne, säännöksistä tiukasti kiinni pitävä saksalainen legalismi ja Venäjältä lainatut vallankumoukselliset puhetavat (digi.kansalliskirjasto.fi) Suomi bolševikeille erityisen mielenkiinnon kohde sosialistienemmistöisen Eduskunnan vuoksi. Tarkoittaisiko kansanvalta suomalaisten valtaa omassa maassaan, suomenkielisten valtaa, proletariaatin valtaa vai jotakin aivan muuta?

18 Vallankumous Venäjällä ja Suomessa keväällä 1917 Jokainen ajatteleva ihminen tässä maassa ymmärtää, että Venäjän vapaus on Suomen vapaus, Venäjän voitto Suomen voitto ja Venäjän kansanvalta Suomen kansanvaltaa. Työmies Ainoastaan laillisella, suomalaisella ja kansanvaltaisella pohjalla on Suomen kansa onnellisen tulevaisuuden saavuttava ja kantava kortensa inhimillisyyden alttarille. Uusi Suometar Poliittinen ja yhteiskunnallinen luokka ja harvainvalta on muutettava kansanvaltaan. Maakansa

19 Vallankumous Venäjällä ja Suomessa keväällä 1917 Suomalainen keskustelu oli osa ylirajaista poliittista vastakkainasettelua toisaalta läntisen parlamentaarisen kansanvallan kannattajien, toisaalta radikaalin vallankumouksellisen demokratian kannattajien välillä. Suomi maailmanvallankumouksen tapahtumapaikkana?

20 Yhteydet bolševikkeihin, valtalaki, vaalit, lokakuun vallankumous, itsenäistymiskriisi Venäjän vallankumouksellisten (erityisesti bolševikkien) sovittamatonta luokkataistelua korostava puhetapa kulkeutui suomalaisten sosialidemokraattien toimesta osaksi lehdistön ja Eduskunnan keskusteluja. Vallankumouksellinen demokratia bolševistisessa merkityksessä merkitsi koko porvarillisen valtion hävittämistä. SDP esitti itsensä ainoana alempien luokkien eli Suomen kansan ytimen tarpeita edistävänä puolueena; ei jakautunut parlamentarismin ja suoran toiminnan kannattajiin vaan radikalisoitui koko ajan lisää.

21 Parlamentaarisen konfliktinratkaisun sijaan sisällissotaan Eduskuntakeskustelua leimasivat molemminpuoliset syytökset parlamentarismin sääntöjen rikkomisesta ja näistä seurannut koko järjestelmän legitimiteetin mureneminen. Marras-joulukuussa 1917 Eduskunta jakautunut kolmen ylirajaisen ideologian kannattajiin: sosialidemokraatit liittyivät puheissaan Venäjän bolševikkivallankumouksen kansainväliseen luokkataisteluun, porvaripuolueet hakivat tukea Saksasta, keskustalaiset moittivat molempia äärilaitoja. Syvenevä kiista kansanvallan ja parlamentarismin merkityksestä; väkivallalla ja sisällissodalla uhkaaminen eduskuntakeskusteluissa Sisällissodassa molemmat osapuolet taistelivat oman ymmärryksensä mukaan kansanvallan puolesta.

22 Preussilainen reaktio vuonna 1918 Suomi oli vuonna 1918 varoittava esimerkki romahtaneesta demokratiasta. Demokratia oli vaaranalaista niin kauan kuin valkoisen Suomen johtajat uskoivat Saksan voittoon ensimmäisessä maailmansodassa. Tynkäeduskunta jakaantui toisaalta keisari-saksaa kritiikittömästi ihailleisiin monarkisteihin, toisaalta kansanvaltaan ja tasavaltaan edelleen luottaneisiin keskustalaisiin tasavaltalaisiin. SDP:n linja määrittyi uudelleen: yhteiskunnallisiin uudistuksiin tekemällä parlamentaarista yhteistyötä eisosialististen demokraattien kanssa

23 Preussilainen reaktio vuonna 1918 Läntisten demokratioiden voitto marraskuussa 1918 pakotti myös suomalaisen oikeiston pohtimaan uudelleen läntisen parlamentaarisen demokratian vastustustaan ja sopeutumaan asteittain perustuslailliseen kompromissiin. Molempien poliittisten ääripäiden vallankumouksellisten punaisten ja taantumuksellisten kuningasmielisten uskottavuus enemmistön silmissä oli mennyt. Kaikki halusivat välttää uutta sisällissotaa. Maaliskuun 1919 vaaleissa tasavaltalaisten keskustaryhmien kannatus osoittautui huomattavaksi.

24 Presidenttivaltainen parlamentaarinen demokratia: Pakotettu kompromissi? Suomi toisena Ruotsina 1700-luvun malliin, pikku Preussina, maailmanvallankumouksen airuena vai läntisenä parlamentaarisena demokratiana? Tunnustus Britannialta ja Yhdysvalloilta kiinni tasavaltaisesta hallitusmuodosta Kompromissiksi saatiin presidenttivaltainen tasavalta, kun sosialidemokraatit siirtyivät revisionistiselle linjalle, kokoomus löysi taas luottamuksen kansaan ja molempien puolueiden maltilliset tekivät yhteistyötä keskustalaisten parlamentaarisen demokratian kannattajien kanssa.

25 Mitä Suomessa vuosina tapahtui? Suomen työväenliikkeen keskuuteen kulkeutui Venäjän vallankumouksen radikaaleimpia puhetapoja. Puhe viimeisestä taistosta ja väistämättömästä luokka- ja sisällissodasta törmäsi Ruotsista ja Saksasta periytyneeseen oikeistolaiseen pikkutarkkaan lakien noudattamiseen. Poliittinen debatti kaksinapaistui, väkivallalla uhkaamisesta tuli arkipäivää, parlamentaarisen demokratian oikeutus mureni. Ajauduttiin sisällissotaan, jossa molemmat osapuolet katsoivat taistelevansa kansanvallan puolesta, mutta tarkoittivat kansanvallalla eri asioita.

26 Mitä Suomessa vuosina tapahtui? Sodan jälkeen niskan päälle pääsi preussilainen kuningasmielisyys, joka halveksi niin bolševismia kuin läntistä demokratiaakin. Samaan aikaan sosiaalidemokratian valtavirta määrittyi uudelleen: se oli nyt valmis tekemään parlamentaarista yhteistyötä porvarillisten demokraattien kanssa. Britannian ja Yhdysvaltain taholta tullut paine sai lopulta myös oikeiston taipumaan presidenttivaltaiseen tasavaltaan perustuslaillisena kompromissina. Suomesta onnistuttiin vähitellen rakentamaan toimiva, keskusteluun ja keskinäiseen luottamukseen nojaava parlamentaarinen demokratia.

27 Loppupäätelmät Harvassa maassa on kansanvaltaa ja parlamentarismia puolustettu 1900-luvulla yhtä kiivaasti kuin Suomessa kilpailtu suorastaan siitä, kuka on kaikkein kansanvaltaisin. Suomen valtiosäännön muotoutuminen oli sidoksissa kansainvälisiin suhteisiin ja ulkomaisiin valtiomuotokeskusteluihin. Kansan, kansanvallan ja parlamentarismin käsitteet ovat poliittisessa keskustelussa aina kiistanalaisia. On tunnistettava julkisesta keskustelusta vastakkainasettelujen ja väkivallalla uhkaamisen kierteet, sillä tapa keskustella vaikuttaa tapoihin ajatella ja toimia. Kompromissien kautta voidaan palata demokratian ja parlamentarismin tielle.