LAPIN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LAPIN LIITTO

Transkriptio

1 LAPIN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LAPIN LIITTO

2 Kartat: Karttakeskus, Lupa 4356 Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/10 Kannen ja raportin kuvat: Lapin liitto Kemin kaupungin kuvapankki Lapin ELY-keskus Sito Oy Ulkoasu ja taitto: Sito Oy Lapin liitto Julkaisu: A28/2011 ISBN Rovaniemi 2011

3 LAPIN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA

4

5 Esipuhe Edellinen koko Lapin maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Tämän jälkeen on kansainvälisessä ja kansallisessa toimintaympäristössä sekä maakunnan kehitysnäkymissä ja kehittämisstrategioissa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutoksista merkittävimpiä ovat kaivostoiminnan ja matkailun voimakas kehitys sekä arktisen alueen merkityksen huomattava kasvu. Muutosten johdosta päätettiin kesällä 2010 käynnistää Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen. Suunnitelman yhteydessä laadittiin myös Länsi-Lapin maakuntakaavoitusta palveleva ja erikseen raportoitu Länsi-Lapin liikenneselvitys. Samanaikaisesti maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa on ollut käynnissä mm. Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035-projekti, Lapin ilmastostrategia, Lappi-Murmansk-liikennejärjestelmäsuunnitelman esiselvitys, Lapin matkailun kehittämisstrategian päivitys ja Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Seudullisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia on aikaisemmin laadittu lisäksi Kemi-Tornion seudulta. Uusi hallitusohjelma on myös laadittu suunnitelman viimeistelyn aikana. Suunnitelman keskeisenä lähtökohtana on toiminut Lapin maakuntasuunnitelma 2030 ja siinä esitetyt kehittämisstrategiat. Lisäksi on otettu huomioon myös mm. EU-tason ja valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten vaikutukset sekä Lappi osana arktista aluetta. Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen tavoitteena on ollut tarkastella ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia kokonaisuutena, jotta liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ymmärretään syvällisemmin ja toimenpiteet pystytään perustelemaan aikaisempaa tarkemmin. Huomiota on kiinnitetty myös yhteistyön ja toimintamallien kehittämistarpeisiin. Tarkastelujen pohjalta on pyritty löytämään toteuttamiskelpoiset keinot ja linjaukset, joilla liikennejärjestelmä parhaiten tukee maakunnan kehittymistä ja joita toteuttamalla maakuntasuunnitelmassa esitetyt Lapin kehittämisen tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Linjaukset on avattu myös lähivuosien toimenpideohjelmaksi. Suunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa eri seutukuntien ja liikennejärjestelmän eri osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitteluprosessin aikana on järjestetty kaksi laajaa seminaaria sekä alueelliset seutukuntakohtaiset sidosryhmätilaisuudet. Suunnitelmaa ohjanneeseen ohjausryhmään ovat kuuluneet: Jorma Winter, Lapin liitto, puheenjohtaja Maiju Hyry, Lapin liitto Riitta Lönnström, Lapin liitto Mervi Karhula, Liikennevirasto Jorma Leskinen, Lapin ELY-keskus Viljo Hytönen, Lapin ELY-keskus Ulla Alapeteri, Lapin ELY-keskus Erkki Parkkinen, Itä-Lapin kuntayhtymä Martti Ruotsalainen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Timo Sirkkala, Torniolaakson Kehitys Oy Markku Mäkitalo, Tunturi-Lapin seutukunta Timo Lohi, Pohjois-Lapin kuntayhtymä Aku Raappana, Rovaniemen kaupunki Keijo Putkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto Veijo Petrelius, Suomen Taksiliiton Lapin lääninyhdistys ry Reino Rautajoki, Auto- ja Kuljetustyöväen liitto Martti Oinas, Finavia Oyj, Pohjois-Suomen alue Jukka Haavikko, Linja-autoliitto Kari Kähkönen, Lapin Liikenneyrittäjät ry Matti Andersson, VR-Yhtymä Oy

6 Suunnitelman on laatinut konsulttina Sito Oy, jossa työstä on vastannut DI Petri Launonen. Työhön ovat osallistuneet lisäksi TkL Kati Kiiskilä, FM Ilkka Salanne ja KTM Sanni Rönkkö. Alikonsulttina ovat toimineet DI Henriika Weiste Waystep Consulting:sta ja DI Timo Perälä Navico Oy:sta. Tässä liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportissa on esitetty tiivistetysti Lapin maakunnan liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen keskeiset lähtökohdat, liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset lähivuosien toimenpideohjelmineen ja vaikutusarviointeineen. Lähtökohdat on esitetty tarkemmin erillisessä taustaraportissa. Rovaniemellä lokakuussa 2011 LAPIN LIITTO

7 Sisällys 1 Suunnittelun lähtökohdat Liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtia ja reunaehtoja Toimintaympäristön muutos luo haasteita Lapin liikennejärjestelmän kehittämistarpeet Visio ja tavoitteet Tavoiteasettelun taustaa Visio ja tavoitteet Kehittämisstrategia Suuret väyläinvestoinnit Turvalliset ja sujuvat matkat Joukkoliikennettä kehitetään kokonaisuutena, eri kulkumuotojen roolit huomioon ottaen Autoliikenteen osalta korostuu päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen Kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteet suunnataan potentiaalisille alueille Liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan priorisoidusti ja asenteisiin vaikuttamista lisäten Kunnossapidolla turvataan päivittäinen liikennöitävyys koko tie- ja katuverkolla Maastoliikenteen hallinnointivastuita selkeytetään Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kehittäminen on pitkien etäisyyksien maakunnassa elintärkeää Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka Kuljetusten kustannustehokkuutta parannetaan kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden tarpeita priorisoiden Logistisen järjestelmän solmupisteitä kehitetään verkostomaisena kokonaisuutena Logistiikkapalveluita, -osaamista ja -yhteistyötä kehitetään systemaattisesti Yhteistyö ja toimintamallit Lapin tulee toimia aktiivisesti arktisen alueen yhteistyöfoorumeissa Lappiin perustetaan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Liikenteen ja maankäytön suunnittelu ja toteutus sovitetaan yhteen kaikilla tasoilla Liikennettä ja maankäyttöä koskevien työryhmien toimintaa kehitetään ja päällekkäisyyttä karsitaan Liikennejärjestelmän rahoitukseen ja alueellisen päätösvallan lisäämiseen vaikutetaan aktiivisesti Päätöksentekijät sitoutetaan suunnitelmassa esitettäviin linjauksiin Lähivuosien kärkitehtävistä laaditaan maakunnallinen aiesopimus Toimenpideohjelma Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuus tavoitealueittain Turvalliset ja sujuvat matkat Elinkeinoelämän kilpailukyky Yhteistyö ja toimintamallit Riskejä ja haasteita...35

8 1 Suunnittelun lähtökohdat Liikennejärjestelmän tilaa tarkasteltaessa on keskeistä, miten hyvin liikennejärjestelmä palvelee asiakkaiden tarpeita ja tätä kautta koko Lapin kehittämistä; koskien niin ihmisten arjen liikkumista kuin elinkeinoelämän kuljetus- ja liikkumistarpeita. Miten nykyisessä ja myös lähitulevaisuudessa nähtävillä olevassa haasteellisessa ja toteutusresursseiltaan niukassa toimintaympäristössä pystytään parhaiten kehittämään asiakaslähtöistä sekä Lapin kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää liikennejärjestelmää ja miten se on myös valtakunnallisten alueidenkäyttöä ja liikennepolitiikkaa koskevien linjausten mukaista? On varmistettava, ettei liikennejärjestelmästä synny Lapin ja myös koko Suomen kehittymisen pullonkaulaa vaan että se vahvistaa Lapin kilpailuasemaa yritysten toiminta- ja investointiympäristönä. Lapin asema keskellä Barentsin aluetta ja sen kehittyvää elinkeinotoimintaa korostaa kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisten liikennekäytävien kehittämisen merkitystä osana Lapin kilpailukyvyn vahvistamista. 1.1 Liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttö- ja liikennepoliittiset linjaukset, strategiset suunnitelmat ja keskeisten tahojen toiminta- ja taloussuunnitelmat muodostavat maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohdan. Alueidenkäyttö- ja liikennepolitiikan haasteita ovat muun muassa Suomen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, väestön ikärakenteen ja yhdyskuntarakenteen muutokset sekä julkisten resurssien tehokas käyttö. Valtakunnallisessa liikennepolitiikassa on nähtävissä selkeitä muutoksia. Niukka resurssitilanne on johtamassa päivittäisen liikennöitävyyden turvaamisen ja kohtuuhintaisten liikennepalvelujen järjestämisen painottamiseen. Suuria investointeja ei pystyttäne toteuttamaan enää entisessä mittakaavassa. Liikennejärjestelmän rahoituksen ei voida odottaa lähitulevaisuudessa lisääntyvän, vaikka erityisesti Lapissa tarve suuriin investointeihin on alueen kehittymisen kannalta erittäin suuri. Lapin maakuntasuunnitelman 2030 tavoitteena on vetovoimainen, investointeja houkutteleva ja ainutlaatuisesta luonnosta tunnettu menestyvä ja kansainvälinen maakunta, jonka väestökehitys kääntyy positiiviseksi. Lapin on oltava kansainvälisesti saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin. Sekä liikennejärjestelmän että sähköisten palveluiden on tuettava väestön sujuvaa arkea ja elinkeinoelämän tarpeita. Maakuntasuunnitelma yhdessä tavoiteltavan aluerakenteen sekä kehittämisvyöhykkeiden ja -käytävien kanssa muodostavat lähtökohdan Lapin liikennejärjestelmän kehittämiselle. Rovaniemen ja Kemi- Tornion kehittyvät seudut sekä matkailukeskuksiin ja kaivoksiin verkottuneet aluekeskukset muodostavat yhdessä kehittämisvyöhykkeiden kanssa Lapin aluerakenteen kehittämisen rungon. Lapin asema osana arktista aluetta ja sen kehittyvää elinkeinotoimintaa korostaa kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisten liikennekäytävien merkitystä. Liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä tehdään Lapissa lukuisissa eri tason työryhmissä. Maakunnallista liikennejärjestelmätyöryhmää ei Lapissa vielä ole. Liikennejärjestelmätyön organisointi on Lapissa osin hajanaista. Liikennejärjestelmän ongelmia ei voida kuitenkaan ratkaista yksinomaan väyläinvestoinnein tai yhden hallintokunnan voimin, vaan tarvitaan laajaa eri osapuolten välistä yhteistyötä ja yksimielisyyttä edistettävien hankkeiden ja toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksestä. Liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavien organisaatioiden vähenevät henkilöresurssit tulee ottaa työn organisointia kehitettäessä huomioon. Liikennejärjestelmän rahoitukseen käytetään Lapissa vuosittain noin 115 M. Summassa eivät ole mukana kertaluontoiset laajennus- tai kehittämisinvestoinnit. Rahoitus määrittää realistiset kehittämismahdollisuudet, Mikäli liikennejärjestelmän palvelutasoa halutaan kehittää, tulee olemassa oleva rahoitus käyttää entistä tehokkaammin ja samalla kehittää esimerkiksi uusia rahoitusmalleja, jotta alueen kehittäminen ei esty liikennejärjestelmän takia. 6 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

9 Kaivosteollisuuden merkitys on Lapissa vahvassa kasvussa. Kaivostoiminta on aktiivista tai lähivuosina käynnistymässä jo Kemin seudulla, Kittilässä, Sodankylässä, Kolarissa ja Savukoskella ja sen volyymi tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa erittäin voimakkaasti myös muualla Lapissa. Suurten matkailuinvestointien myötä matkailun merkitys elinkeinona tulee edelleenkin kasvamaan. Lisäksi jo tehtyjen investointien hyödyntäminen edellyttää toimivaa liikennejärjestelmää ja hyvää saavutettavuutta. Matkailun kasvun arvioidaan tulevan ennen kaikkea kansainvälisestä matkailusta, mikä korostaa erityisesti lentoliikenteen merkitystä. Arktisen alueen kehittyminen ja mahdollinen esimerkiksi Koillisväylästä aiheutuva läpikulkuliikenteen kasvu luo tulevaisuudessa aivan uusia mahdollisuuksia Lapin elinkeinoelämälle. Lapin asema keskellä kehittyvää arktista aluetta luo Lapille suuria kehittymisen mahdollisuuksia ja korostaa liikennejärjestelmän kehittämisen merkitystä. Kuva 1. Maakuntasuunnitelmassa esitetty Lapin aluerakenne ja kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät Toimintaympäristön muutos luo haasteita Väestön keskittyminen Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukuntiin, haja-asutusalueiden väestön väheneminen sekä samanaikaisesti tapahtuva ikääntyneiden osuuden kasvu aiheuttaa haasteita Lapin liikennejärjestelmän ylläpidolle ja kehittämistoimenpiteiden suuntaamiselle. Ihmisten arki ja sen aiheuttamat liikkumisen haasteet poikkeavat eri puolella Lappia toisistaan. Erityisesti Kemi-Tornion ja Rovaniemen kaupunkiseuduilla työpaikat ja palvelut ovat pääosin hyvin saavutettavissa niin eri käyttäjäryhmien kuin liikennemuotojen suhteen. Pienemmissä kuntakeskuksissa sekä hajaasutusalueilla peruspalvelujen turvaaminen eri käyttäjäryhmille laadukkaasti ja saavutettavuuden näkökulmasta kohtuullisesti on kasvava haaste. Lapin päätieverkon kunto on kokonaisuutena vielä kohtuullinen. Alhainen rahoitustaso on kuitenkin uhka pitkällä tähtäimellä myös Lapin päätieverkon ylläpidolle ja hoidolle. Nähtävissä oleva suurten investointien toteuttamisen vaikeus uhkaa viivästyttää Lapin saavutettavuuden kannalta tärkeiden, erityisesti valtatielle 4 sijoittuvien parantamishankkeiden toteutumista. Niukka rahoitus asettaa haasteita paitsi päätiestölle erityisesti laajan alemman tieverkon liikennöitävyydelle. Yleisen tieverkon lisäksi kuntien katujen ja kevyen liikenteen väyliä uhkaa rappeutuminen korjausvelan jatkuvasti kasvaessa. Rataverkon perusradanpidon rahoitus on pahasti alijäämäinen eikä palvelutaso vastaa tulevaisuuden tarpeita henkilö- eikä tavaraliikenteen osalta. Arktisen alueen kansainvälisiin projekteihin osallistuminen edellyttäisi merkittäviä rataverkon infrastruktuuri-investointeja. Ratayhteystarve Jäämeren satamiin on nousemassa vahvasti esille pohjoisen suunnan merkityksen kasvamisen myötä. Kemin väylän syventäminen ja pohjoisten väylien talvimerenkulun turvaaminen ovat myös avainasemassa ja vaativat lisää taloudellisia panostuksia Lapin alueen kaivostoiminnan kasvaessa. Pahimmillaan liikenneinfrastruktuurista voi muodostua paitsi Lapin myös koko Suomen kehittymisen pullonkaula, jos mahdollisuuksia investointeihin ei ole. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 7

10 1.3 Lapin liikennejärjestelmän kehittämistarpeet Liikkuminen ja kuljetukset kohdistuvat Lapissa suurelta osin tieverkolle. Rataverkko ulottuu vain osaan aluetta, mutta sen saavutettavuus on suurimpien teollisuuslaitosten ja puukuljetusten osalta vielä kohtuullinen. Rataverkko on kuitenkin osin huonokuntoinen. Liikenneverkot ovat suurelta osin Lapissa riittävän kattavia. Päätieverkko on toistaiseksi pystytty pitämään pääosin kunnossa, mutta alemman tieverkon laajuus tulee asettamaan jatkossa haasteita edes nykytasoiselle ylläpidolle. Lisäksi tieverkon korjausvelka on jatkuvasti kasvanut ja päätieverkolla, paitsi valtatiellä 4 myös muun muassa valtatiellä 21 sekä kantatiellä 82 on paljon parantamistarpeita. Perämeren satamat ovat teollisuuden kannalta tärkeitä. Lisäksi Lapin lentoasemille on säännöllistä ympärivuotista lentoliikennettä lukuun ottamatta Enontekiön lentoasemaa. Päivittäisten lentojen määrä vaihtelee kausiluontoisesti. Lapista/Lappiin on kotimaisten yhteyksien lisäksi hyvät yhteydet Helsinki-Vantaan kautta myös globaaliin lentoyhteysverkkoon. Talvikautena myös kansainvälisten tilauslentojen määrä Lapin lentoasemilla on huomattava. Kokonaan uusia yhteystarpeita nousee esillä kaivostoiminnan, matkailun ja kansainvälisten liikennekäytävien kehittämisen johdosta. Harva asutus, pitkät etäisyydet ja ohuet matkustajavirrat vaikeuttavat joukkoliikenteen järjestämistä; joukkoliikenne on ongelmissa myös kaupunkiseuduilla. Em. seikat yhdessä taajamien hajautumisen ja elintason nousun kanssa ovat vahvistaneet maakunnan autoistumista. Kävelyn ja pyöräilyn asema on osin puutteellinen. Vastaavasti pitkät etäisyydet, ohuet kuljetusvirrat ja kuljetusten epätasapaino nostavat kuljetuskustannuksia; toisaalta kuljetukset ovat keskittyneet vahvasti pääliikennekäytäville. Logistiikan peruspalvelut ovat pääosin hyvin saavutettavissa, mutta logististen ketjujen toimivuudessa on kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmää tulee kehittää monipuolisesti, tulevaisuuden mahdollisuudet, mutta myös riskit tunnistaen. Kehittämisessä tulee hyödyntää ns. neliporrasperiaatetta, eli tarpeisiin vastataan ensin pienemmillä investoinneilla ennen laajoja ja vaikeammin toteutettavissa olevia suurinvestointeja. Eri liikkumis- ja kuljetusmuodoille on tunnistettava oma vahva toiminta-alueensa, jossa niitä kehitetään. Muun muassa matkan pituus, volyymi ja vaadittu nopeus vaikuttavat tehokkaan ja toimivan kuljetus- ja liikkumismuodon valintaan. Liikkumis- ja kuljetusmuotojen yhteispeli ja toimivien matka- ja kuljetusketjujen muodostaminen on modernia ja tehokasta liikennejärjestelmän kehittämistä. Osaoptimointiin ei tulevilla rahoitustasoilla ole varaa. Lapin liikennejärjestelmän keskeisimmät kehittämistarpeet kohdistuvat: keskeisten elinkeinoelämän alojen; kaivos-, metalli- ja metsäteollisuuden sekä matkailun kehittymismahdollisuuksien tukemiseen, ihmisten arjen liikkumisen sujuvuuden ja turvallisuuden sekä palvelujen saavutettavuuden turvaamiseen niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla, maakunnan saavutettavuuden parantamiseen sekä entistäkin voimakkaammin Lapin liikenteellisen ja logistisen aseman hyödyntämiseen osana laajaa ja kehittyvää arktista aluetta. Tarpeet koskevat niin infrastruktuurin, liikennepalvelujen kuin niihin liittyvien toimintamallien kehittämistä. Maakunnan kehittymisen kannalta keskeiset kehittämistarpeet tulee pystyä priorisoimaan ja osoittamaan rajalliset resurssit maakunnan kannalta keskeisten kilpailukykytekijöiden turvaamiseen ja kehittämiseen; tunnistaen, mitkä ovat maakunnan/ valtakunnan tasolla edistettäviä asioita. Oman haasteensa tähän tuo osin vielä hajanainen liikennesek- 8 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

11 torin organisointi; tarve liikennejärjestelmäkokonaisuutta koskevan maakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle on selkeä. Osana liikennejärjestelmän kehittämistä tulee ottaa huomioon myös tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kehittämisen antamat mahdollisuudet. Kustannuksiltaan suurimmat infrastruktuurin kehittämistarpeet kohdistuvat suurelta osin kaivosteollisuuden sekä kansainvälisten liikennekäytävien, erityisesti Jäämeren satamiin johtaviin uusiin rataverkon yhteystarpeisiin. Myös nykyisen rataverkon kunnos- taminen ja päätiestön kehittäminen edellyttäisi suuria investointeja. Liikennejärjestelmän rahoituksen niukkuus asettaakin riskin sille, että liikennejärjestelmä muodostaa paitsi Lapin myös koko Suomen kehittämisen pullonkaulan. Valtakunnan tasolla tulisi pystyä varmistumaan siitä, että Lapin erityispiirteet otetaan huomioon riittävällä painoarvolla myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Lapin kannalta on tärkeää kehittää yhteistyössä muun Pohjois-Suomen kanssa myös saavutettavuuden kannalta tärkeitä pääyhteyksiä; niin Pohjanmaan rataa kuin valtatietä 4 kokonaisuudessaan. Lapin liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja -haasteita Joukkoliikenne: Reittilentoliikenteen saatavuus ympärivuotisesti. Lento- ja junaliikenteen liityntäyhteydet. Yöjunaliikenne ja riittävä vaunukapasiteetti sesonkiaikoina. Kustannustehokas julkisen liikenteen peruspalvelutaso. Kunnallisten joukkoliikenneorganisaatioiden osaaminen. Uudet keinot matkailua ja alueen asukkaita palvelevien joukkoliikenneyhteyksien yhdistämisessä. Joukkoliikenteen poikittaisyhteydet. Lippujärjestelmät (koko matkaketju, satunnaiskäyttö). Kaupunkiseutujen joukkoliikennettä tukeva maankäyttö. Autoliikenne: Päätieverkon kunnon heikkenemisen uhan torjunta. Alemman tieverkon kunto ja ylläpidon taso. Päätiestön talvi-100 km/h-rajoituksen säilyttäminen. Päätiestön parantaminen - kiireellisimpänä vt 4 Rovaniemen kohta ja väli Oulu-Kemi sekä vt 21 Palojoensuu - Kilpisjärvi. Tiivistävän maankäytön vaatimukset tie- ja katuverkolle. Kävely ja pyöräily: Ympärivuotisen kävelyn ja pyöräilyn lisääminen erityisesti tiiviisti rakennetuissa ympäristöissä. Yhteysvälipuutteet ja epäjatkuvuuskohdat taajamissa ja matkailukeskuksissa. Uudet väylätarpeet taajamien reuna-alueilla ja hajaasutusalueilla. Väylien korjausvelka. Liikenneturvallisuus Uusien liikkumismuotojen lisävaatimusten huomiointi. Kävelyn ja pyöräilyn rooli suunnitteluprosesseissa ja vastuutaho kokonaisvaltaisessa edistämisessä. Pyöräily matkailumuotona. Maastoliikenne: Moottorikelkkareittien jatkuvuus yli valtakunnan rajojen. Maastoliikennelakiuudistuksen vaikutukset reitteihin. Turvallisuus. Vastuullisen toimijan nimeäminen. Reittien suunnittelu, koordinointi ja hallinnointi yhteistyössä. Alueiden erityisvaatimusten sekä muiden polkujen ja reittien huomiointi. Monipuolistuvien maastossa liikkumismuotojen ja liikkujien (mm. esteettömyys) vaatimukset reiteille, erityisesti matkailukeskusten läheisyydessä. Liikenneturvallisuus: Kuolemaan johtavien tieliikenneonnettomuuksien huomattava vähentäminen. Tehokkaimpien infrastruktuurin parantamistoimenpiteiden priorisointi. Taajamat ja niiden reuna-alueet sekä koulureitit. Liikennevalistus matkailijoille. Matkailukeskusten liikenneturvallisuuden parantaminen erityisesti pienet kasvavat keskukset. Kaivos- ja puutavarakuljetusten turvallisuusriskien minimointi. Kuljetukset ja logistiikka: Liikenneverkon hoito ja ylläpito erityisesti huomioiden maantiekuljetusten suuri rooli. Rataverkon kunto, sähköistys ja kyky vastata elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin. Perämeren ympärivuotisten satamien palvelut. Arktisen alueen toiminnan kasvun ja avautuvan Koillisväylän hyödyntämisen aiheuttamat investoinnit. Logistiikkaosaamisen ja -yhteistyön lisääminen. Kuva 2. Lapin liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja -haasteita. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 9

12 2 Visio ja tavoitteet 2.1 Tavoiteasettelun taustaa Lapin liikennejärjestelmän visio ja tavoitteet on muodostettu ohjaamaan liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen suuntaamista ja priorisointia. Tavoiteasettelun aikajänteenä on vuosi Vision ja tavoitteiden toteutuminen edellyttää nykyisessä ja myös nähtävissä olevassa resursseiltaan niukassa toimintaympäristössä yhteistyön järeää kehittämistä, maakunnallista kokonaisajattelua, toiminnan tehostamista ja vaikuttavuuden parantamista sekä valmiutta uusiin, rohkeisiinkin maakunnan kehittämistä tukeviin avauksiin, valintoihin ja toimintatapamuutoksiin. Koska visio ja tavoitteet toteutuvat vaiheittain, on tärkeää priorisoida, mihin ensimmäisessä vaiheessa lähdetään panostamaan. Ko. valintojen vaikutukset realisoituvat hitaasti, mutta valinnat ovat liikennejärjestelmän suuntaa määritettäessä kuitenkin erittäin tärkeitä. Valintojen merkitystä korostavat Lapissa avautumassa olevat suuret kehittämismahdollisuudet esimerkiksi kaivostoimintaan, matkailuun ja arktisen alueen kehittymiseen liittyen. Valtakunnalliset ja Lapin kehittämisen linjaukset sekä nähtävissä olevat toimintaympäristön muutokset muodostavat tavoiteasettelulle tärkeän lähtökohdan. Yleisiksi linjauksiksi ja reunaehdoiksi voidaan katsoa seuraavaa: Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä linjauksia ja reunaehtoja ovat: Liikennejärjestelmän rahoitus ja sen kehittämiseksi käytettävät resurssit eivät ole kasvamassa. Mikäli liikennejärjestelmän palvelutasoa halutaan kehittää, tulee olemassa oleva rahoitus ja resurssit käyttää entistä tehokkaammin ja suunnata ne vaikuttavuuden parantamiseksi kerrallaan tiettyihin osa-alueisiin. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttää alueellisen päätösvallan ja yhteistyön lisäämistä. Olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja infrastruktuuri muodostavat liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen rungon. Liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa ja kannustaa ihmisiä ja elinkeinoelämää kestäviin, vastuullisiin ja turvallisiin valintoihin. Samalla tulee vaikuttaa myös asenteisiin. Elinkeinoelämän logististen kustannusten alentaminen ja saavutettavuuden parantaminen luovat rungon elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiselle. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen, ympäristöriskien vähentäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ovat keskeisiä kehittämistoimenpiteiden valintaa ohjaavia reunaehtoja, joiden on täytyttävä. Kehittämisessä tulee käyttää monipuolista keinovalikoimaa sekä laajentaa näkökulmaa väylänpidosta asiakkaiden tarpeita tyydyttäviin palveluratkaisuihin. - - Rahoitusta on suunnattava päivittäisen liikennöitävyyden, toimivien matkaketjujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen sekä pieniin kehittämistoimiin. Samalla tulee kuitenkin löytää keinot Lapin ja koko maan kannalta tärkeisiin pohjoisen alueen suurinvestointeihin. 10 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

13 2.2 Visio ja tavoitteet Lapin liikennejärjestelmän visioksi on määritelty seuraavaa: On osa arktisen Euroopan liikennejärjestelmää, jota kehitetään organisaatioiden, kulkumuotojen ja valtioiden rajat ylittävällä yhteistyöllä LAPIN LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ Mahdollistaa kaikille väestöryhmille turvalliset ja sujuvat matkat Tukee maakunnan vetovoimaisuutta ja vahvistaa Lapin ja koko Suomen kilpailuasemaa yritysten y toiminta ja investointiympäristönä Kuva 3. Lapin liikennejärjestelmän visio. Visio on avattu liikennejärjestelmän tavoitetilaksi kolmeen ryhmään jaettuna: Turvalliset ja sujuvat matkat Liikkumisen peruspalvelutaso tarjotaan kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta. Lappi on helposti saavutettavissa. Pitkien etäisyyksien Lapissa autoliikenneyhteydet ovat turvallisia ja sujuvia. Liikennejärjestelmä houkuttelee kestäviin liikkumisen ja asumisen valintoihin sekä tukee aluerakenteen eheyttämistä erityisesti Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee suurimmissa taajamakeskustoissa ja matkailukeskuksissa, keskeisillä pendelöinti- ja opiskelumatkasuunnilla sekä matkailuliikenteessä. Haja-asutusalueiden joukkoliikenne järjestetään riittävällä palvelutasolla ja kustannustehokkaasti. Maaseudun taksiverkko säilyy riittävänä. Liikkumisympäristöt ovat aikaisempaa turvallisempia, viihtyisämpiä ja esteettömämpiä. Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat Lapissa jokaisen ulottuvilla. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 11

14 Elinkeinoelämän kilpailukyky Lapin liikennejärjestelmä mahdollistaa elinkeinoelämän, erityisesti matkailun, kaivostoiminnan ja muun teollisuuden kehittymisen, huomioi alkutuotannon ja metsätalouden tarpeet sekä vahvistaa Lapin houkuttelevuutta yritysten toiminta- ja investointiympäristönä. Kansainvälisten liikennekäytävien kehittäminen on tärkeä osa koko Lapin ja Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä. Kemi-Tornion alueesta muodostuu koko Barentsin alueen logistinen keskus. Lappi on saavutettavissa kohtuullisessa ajassa ja kustannuksin. Kuljetukset ovat koko Lapin alueella kustannus- ja ekotehokkaita sekä ennustettavia ja täsmällisiä. Logistiset ketjut ovat toimivia ja tehokkaita. Yhteistyö ja työnjako kuljetusketjujen eri osapuolten ja kuljetusmuotojen välillä on parantunut. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit, solmupisteiden toimivuus sekä kustannus-, kuljetusaika- ja ekotehokkuustarpeet huomioon ottaen. Liikennejärjestelmä mahdollistaa työvoiman saamisen matkailukeskuksiin ja kaivoksille. Yhteistyö ja toimintamallit Uudet rahoitus- ja toimintamallit nopeuttavat Lapin kannalta keskeisten hankkeiden toteutumista. Toiminta Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöfoorumeissa tukee Lapin kehittämistä ja lisää Lapin painoarvoa myös Suomen päätöksenteossa. Lapin maakunnallinen liikennejärjestelmätyö lisää seutukuntien välistä sekä seutukuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, hyödyntää eri tahojen asiantuntijuutta organisaatiorajat ylittäen ja käyttäjien tarpeet huomioon ottaen, kattaa kaikki liikennemuodot sekä on vaikuttavaa, konkreettista ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on yhteen sovitettu ja päällekkäisyydet karsittu. Yhteistyötä maankäytön suunnittelun kanssa on lisätty sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. Yhteistyö, toimintamallien kehittäminen ja pitkäjänteinen toiminta takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. 12 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

15 3 Kehittämisstrategia Liikennejärjestelmän visiota ja tavoitteita on konkretisoitu määrittämällä tavoitetiloja vastaavat keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset. Linjaukset ohjaavat toimenpiteiden määrittämistä ja niiden priorisointia sekä niukassa rahoitus- ja resurssiympäristössä tehtäviä valintoja. Linjaukset on avattu kohdassa 4 esitettäväksi lähivuosien toimenpideohjelmaksi. Keskeisenä lähtökohtana on päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen ja kohtuuhintaisten liikennepalvelujen järjestäminen ottaen kuitenkin huomioon Lapin erityispiirteet ja suuria investointeja edellyttävät uudet kehittymismahdollisuudet. Linjaukset on esitetty jaotuksella turvalliset ja sujuvat matkat, elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka sekä yhteistyö ja toimintamallit. Tämän lisäksi on Lapin erityispiirteistä johtuen eroteltu erikseen suuret väyläinvestoinnit, koska investoinnit koskevat sekä elinkeinoelämän kuljetuksia että turvallisia ja sujuvia matkoja ja ovat Lapin kehittymisen mahdollistajina erittäin tärkeitä varsinkin arvioitaessa niiden merkitystä kaivostoiminnan kannalta ja laajemmin myös sen kannalta, miten koko Suomi pystyisi mahdollisimman hyvin hyötymään arktisen alueen kehittymisestä ja Koillisväylän avautumisen antamista mahdollisuuksista. Lisäksi suuret investoinnit edellyttävät valtakunnallisen tason päätöksiä kun taas muut esitetyt linjaukset ovat suurelta osin toteutettavissa maakuntatason toimin. Suuret tie- ja ratainvestoinnit ovat nousseet Lapin kehittymismahdollisuuksien ja laajemmin Lapin saavutettavuuden turvaamisen kannalta keskeisiksi. Pohjoisen suunnan merkityksen kasvu avautumassa olevien uusine mahdollisuuksineen edellyttää varsinkin pidemmällä tähtäimellä suuria väyläinvestointeja. Kaupunkiseuduille sijoittuvat investoinnit ovat tärkeitä myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen kannalta. Rataverkon investoinnit hyödyttävät erityisesti elinkeinoelämää, mutta luovat uusia mahdollisuuksia samalla niin lappilaisten kuin muun muassa matkailijoiden liikkumiselle. Tieverkkoa koskevat suuret investoinnit ovat pitkien etäisyyksien maakunnassa tärkeitä sekä ihmisten turvallisille ja sujuville matkoille kuin elinkeinoelämän kuljetuksille. Suuret investoinnit rahoitetaan nimettyinä valtion budjetissa eduskunnan päätöksellä. Lapin kannalta on tärkeää priorisoida hankkeet yksimielisesti. Investointitarpeita on niin tie- ja rataverkolla kuin satamissa ja niiden yhteyksissä. Osassa kohteista suunnitteluvalmius on jo hyvä; osin kyse on pidemmällä tähtäimellä tarpeen olevien suurten investointien edistämisestä ja suunnitelmavalmiuden parantamisesta. Huomioon otettavaa on, että lähivuosina nähtävissä oleva liikennejärjestelmän niukka rahoitus tulee kiristämään entisestään mahdollisuuksia suurten investointien toteuttamiseen. Uusien rahoitusmallien kehittäminen ja käyttöönotto sekä entistä tarkempien hankeperusteluiden määrittäminen tulee nousemaan Lapin kannalta erittäin tärkeäksi. Suurten investointien kärkihankkeita ovat Lapissa valtatien 4 parantaminen Rovaniemen kohdalla, valtatien 4 parantaminen välillä Oulu-Kemi, valtatien 21 parantaminen välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi sekä Lapin ulkopuolelle sijoittuva, koko Pohjois-Suomen kannalta tärkeä Seinäjoki-Oulu-ratayhteyden palvelutason parantaminen. 3.1 Suuret väyläinvestoinnit Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 13

16 Taulukko 1. Suurten investointien kärkihankkeet Lapissa. Hanke Kustannusarvio Perustelu Vt 4 Rovaniemen kohdalla Vt 4 välillä Oulu- Kemi Vt 21 välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi Seinäjoki-Oulu-ratayhteyden palvelutason parantaminen, toinen vaihe 65 M (toteutettavissa kahdessa vaiheessa, ensimmäinen vaihe 25 M ) 130 M (Lapin puoleinen osuus 30 M ) Tiejakson parantaminen on valtatien 4 Rovaniemen kohdan pitkämatkaisen ja paikallisen liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden sekä kaupungin maankäytön kehittämisen kannalta välttämätöntä. Valtatie 4 on tärkein maantieyhteys etelästä Lappiin ja osa Perämerenkaarta. Yhteysvälin liikenne on kasvanut voimakkaasti. Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tie on keskeinen kuljetusreitti. Liikenne jonoutuu ajoittain ja pitkämatkaisen liikenteen osuus on huomattava. Lapin kaivostoiminnan ja matkailun kehittyminen korostavat yhteysvälin merkitystä. 50 M Tieyhteys on merkittävä yhteys Suomesta Norjaan ja sen merkitys on kasvussa. Tie on rakenteelliselta kunnoltaan heikko ja se on ainoita vielä rakenteeltaan rakentamattomia valtatieyhteyksiä Suomessa. Tiellä on raskasta liikennettä haittaavia mäkiä ja kaarteita. Tiellä on norjalaista ja ruotsalaista liikennettä eikä korvaavaa yhteyttä ole. 350 M Hanke on koko Pohjois-Suomen yhteinen kärkihanke. Junayhteyden nopeuttaminen parantaa Lapin saavutettavuutta sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta. Kaivostoiminnan ja Lapin logistisen aseman hyödyntämisen kannalta ovat tärkeitä hankkeita lähitulevaisuudessa myös: Kemi-Kolari-raideyhteyden sähköistäminen ja perusparantaminen (sisältäen välin Äkäsjokisuu- Kolari perusparantamisen) Ajoksen sataman kehittäminen, meriväylän syventäminen sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen uusien kaivosten vaatimat uudet tie- ja ratayhteydet/nykyisten yhteyksien parantaminen. Kaivostoiminnan kannalta tärkeistä, Jäämeren satamaan suuntautuvista ja Koillisväylän hyödyntämiseen tähtäävistä raideyhteysvaihtoehdoista esitetään laadittavaksi erillinen perusteellinen selvitys, jossa vertaillaan esille nostettuja vaihtoehtoja. Selvitys toimii jatkossa maankäytön ja liikenteen suunnittelun perustana. Lapissa on merkittäviä parantamistarpeita myös muulla päätieverkolla. Niukoista resursseista johtuen on kuitenkin todennäköistä, että erityisesti muiden kuin edellä mainittujen kärkihankkeiden toteuttaminen on mahdollista vasta kauempana tulevaisuudessa. Muista parantamistarpeista ovat merkittävimpiä: valtatien 4 parantaminen väleillä Koivu-Rovaniemi ja Rovaniemi-Vikajärvi-Kevitsa valtatien 21 parantaminen välillä Tornio -Pello ja aina Palojoensuuhun saakka sekä kantatien 82 parantaminen välillä Vikajärvi-Kemijärvi-Salla. Yhteyden merkitystä korostavat Venäjän puolella parannettavat tieyhteydet. Esille ovat nousseet myös erityisesti Pohjois-Lapin poikittaiset yhteydet, muun muassa välin Kittilä-Inari parantaminen. Myös kantatien 79 parantaminen välillä Rovaniemi-Kittilä ja kantatien 80 parantaminen välillä Kolari-Ylläsjärvi on tarpeen. Valtatien 5 merkitys korostuu erityisesti Itä-Lappiin Itä- ja Kaakkois-Suomen suunnasta suuntautuvan liikenteen kannalta. Rataverkon osalta tulee tulevaisuudessa varautua Oulusta Kemiin ja Rovaniemelle suuntautuvien yhteyksien kehittämiseen erityisesti tavaraliikenteen tarpeita vastaaviksi. 14 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

17 Kuva 4. Lapissa esille nostettuja uusia raidelinjausvaihtoehtoja. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 15

18 3.2 Turvalliset ja sujuvat matkat Turvalliset ja sujuvat matkat ovat keskeinen osa ihmisten sujuvaa arkea. Sujuvat matkat ovat tärkeitä myös elinkeinoelämän kannalta koskien niin maakunnan sisäistä työ- ja työasiamatkaliikkumista, matkailijoiden liikkumista kuin laajemmin maakunnan saavutettavuutta. Arjen liikkumista määrittää työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus. Kaupunkiseuduilla ja matkailukeskuksissa on mahdollisuuksia parantaa työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen. Muualla pitkien etäisyyksien Lapissa on liikkuminen kuitenkin vahvasti autoriippuvaista ja haasteena on erityisesti haja-asutusalueilla asuvien autottomien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Palvelujen saavutettavuuden kannalta on tärkeää parantaa haja-asutusalueen liikkumismahdollisuuksien ohella myös sähköisiä palveluja sekä tuoda palveluja uudentyyppisin keinoin haja-asutusalueelle ( liikkuvat palvelut). Lapin ulkoista saavutettavuutta parannetaan lentoja junaliikennettä sekä tieliikenteen sujuvuutta kehittämällä. Lentoliikenteen merkitys ainoana nopeana pitkien etäisyyksien yhteytenä on Lapin saavutettavuuden kannalta keskeisin. Maakunnan sisäisessä liikkumisessa otetaan huomioon pitkät etäisyydet mutta myös kaupunkiseutujen kestävien kulkutapojen käytön edistäminen siellä, missä edistäminen on realistista Joukkoliikennettä kehitetään kokonaisuutena, eri kulkumuotojen roolit huomioon ottaen Joukkoliikenteen merkitys on Lapin saavutettavuuden ohella tärkeä myös arjen liikkumismahdollisuuksille kaupunkiseuduilla ja koko Lapissa. Joukkoliikennettä kehitetään seuraavin periaattein: Kaukoliikenteen matkaketjuja kehitetään matkailijoita ja lappilaisten liikkumista palvelevaksi Matkailun kasvun perusedellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet. Toisaalta matkailu on merkittävin nähtävissä oleva kotimaan lentoliikennettä ylläpitävä ja lisäävä tekijä. Toimivat kaukoliikenteen matkaketjut palvelevat samalla myös lappilaisten omia matkustustarpeita. Kaukoliikenteessä liikennemuotoja kehitetään rinnakkain. Lentoliikennettä kehitetään yhteistyössä matkailualan, Finavian ja liikenneoperaattoreiden kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena on turvata nykyisen lentoasemaverkon säilyminen ja ympärivuotinen liikenne kaikille lentoasemille. Parhaiten tähän voidaan vaikuttaa kehittämällä palveluja, jotka pidentävät matkailu- ja samalla lentosesonkia. Yhteistyöllä turvataan ja kehitetään lentoliikennettä kotimaassa ja pyritään avaamaan uusia reittejä ulkomaille. Charterlentoliikennettä kehitetään suunnitelmallisesti. Lapin liitto ja kunnat osallistuvat lentoliikenteen kehittämistyöhön tukemalla uusia reittejä koskevia markkinointikampanjoita. ELY-keskus ja kunnat huolehtivat riittävien liityntäyhteyksien järjestämisestä ja Finavia lentoasemien parantamisesta esille nousevien tarpeiden pohjalta. Kestävän matkailun trendi tulee lisäämään junamatkailun suosiota tulevaisuudessa. VR:n ja matkailuelinkeinon yhteistyötä lisätään ja kehitetään junamatkailutuotteita. Kaivostoiminnan kuljetusten myötä mahdollisesti kehitettäviä ratayhteyksiä pyritään hyödyntämään myös Levin ja Ylläksen saavutettavuutta parannettaessa. Tulevaisuudessa tavoitteena on käynnistää matkailua ja kaivostoimintaa palveleva henkilöliikenne. Kemijärven yöjunaliikennettä jatketaan valtion tukemana yhtenä valtakunnallisen kaukoliikenteen erityispalvelutasokohteena. Junaliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta kehitetään muun muassa Pohjanmaan rataa parantamalla. Henkilöliikenteen käynnistäminen esimerkiksi Pyhä-Luoston 16 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

19 ja Sallan matkailukeskuksia palvelemaan on Itä-Lapin kannalta mahdollisuus, mikäli Lapissa päädytään edistämään Sallan ja Kantalahden välisen raideyhteyden toteuttamista. Busseilla hoidettua kaukoliikennettä hoidetaan jatkossakin pääasiassa markkinaehtoisesti ja yrittäjät vastaavat kysyntää vastaavien palvelujen kehittämisestä. Yhteiskunnan tehtävänä on parantaa bussien kaukoliikenteen toimintaedellytyksiä infrastruktuuria, kuten pysäkki- ja terminaalijärjestelyjä kehittämällä sekä kehittämällä lippu- ja informaatiojärjestelmiä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tähän liittyen muun muassa toteutetaan Rovaniemen ja Tornion matkakeskukset. Matkakeskuskonseptia tulee kuitenkin kehittää erityisesti Rovaniemellä siten, että keskus palvelee mahdollisimman hyvin myös linjaautoliikennettä. Syöttöliikennettä matkailukeskuksiin kehitetään ja matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. Yhteyksien suunnittelussa otetaan huomioon matkailijoiden sekä alueiden työntekijöiden matkustustarpeet. Matkailuelinkeinon erityisesti tarvitsemien yhteyksien rahoituskanavia kehitetään, koska kyseessä on suurelta osin kehittyvän elinkeinotoiminnan tukeminen. Junabussiliput tai vastaavat koko matkaketjulle sopivat lipputuotteet turvataan jatkossakin. Tärkeää on parantaa matkailijoita palvelevan julkisen liikenteen informaatiota ja lippujärjestelmää niin, että matkaketjua koskeva tieto ja matkalippu ovat saatavissa yhdestä paikasta. Kemijärven yöjunaliikenteeltä turvataan kysyntää vastaavat julkisen liikenteen liityntäyhteydet Pyhätunturin, Luoston, Sallan, Suomun ja Rukan matkailukeskuksiin sekä Posiolle. Kittilän lentoaseman reittilentojen sekä Levin ja Ylläksen välillä toteutetaan toimivat, kysyntää vastaavat liityntäyhteydet, samoin Ivalon ja Saariselän matkailukeskuksen välillä sekä Kuusamon lentoaseman ja Sallan ja Posion matkailualueiden välillä. Myös Rovaniemen lentoasemalta toteutetaan vastaavat liityntäyhteydet Pyhätunturille ja Luostolle. Joukkoliikenteen matkaketjujen kehittämisen näkökulmasta esitetään laadittavaksi yhteistyössä matkailutoimialan kanssa Lapin kaukoliikennestrategia, jossa otetaan laajemmin kantaa eri liikennemuotojen ja lento- ja juna-asemien rooleihin ja niiden liityntäyhteyksien järjestämiseen. Samassa yhteydessä määritetään Lapin tarpeet valtakunnallisen kaukoliikenteen palvelutasomäärittelyn tarkoittaman erityispalvelutasoisen joukkoliikenteen järjestämiseen. Joukkoliikenteen kilpailukykyä parannetaan monipuolisesti siellä, missä kysyntää on riittävästi Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueen paikallisliikenteen parhailla yhteysväleillä tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen matkustajamääriä. Edellytykset tehokkaalle joukkoliikenteen järjestämiselle luodaan kaavoituksessa. Joukkoliikenteen lakisääteisen palvelutason määrittelyprosessin yhteenkytkentää kaavoituksen kanssa kehitetään. Yleiskaavoituksen yhteydessä määritetään joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn pohjalta vyöhykkeet, joissa joukkoliikenne on priorisoitu ja joissa on kaupunkiseudulla kilpailukykyisin palvelu joukko- ja kevyessä liikenteessä. Vyöhykkeen alueella tarjotaan merkittävästi parempaa joukkoliikenteen palvelutasoa kuin muualla. Samalla hyväksytään, että kunnan alueilla on eritasoisia joukkoliikennepalveluja ja resurssit on keskitetty joukkoliikennevyöhykkeille. Vyöhykkeille pyritään sijoittamaan joukkoliikennepalveluita edellyttävät toiminnot ja palvelut. Myös muilla kaupunkiliikenteen parhailla yhteysväleillä joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan ja huolehditaan tarvetta vastaavista joukkoliikennepalveluista myös kesällä ja viikonloppuisin. Kaupunki- ja seutuliikenteen lipputuotteita kehitetään säännöllistä ja satunnaista matkailua tukeviksi. Lippujärjestelmät pidetään kuitenkin selkeinä ja yksinkertaisina. Kaupunkiliikenteessä otetaan käyttöön arvokortit. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 17

20 Kuntien hankkimat erilliskuljetuksina hoidettavat henkilökuljetukset suunnitellaan ja kilpailutetaan kokonaisuutena. Matkaoikeuksien myöntämisperusteet yhtenäistetään. Seutukuntiin nimetään henkilökuljetusten yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on käynnistää ja koordinoida kuljetusten järjestämistyö. Kelan maksamien kuljetusten suunnittelu kytketään muuhun henkilökuljetusten suunnitteluun valtakunnallisten uudistusten mahdollistamassa tahdissa Autoliikenteen osalta korostuu päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen Tärkeimpien työpaikkojen saavutettavuus joukkoliikenteellä varmistetaan Joukkoliikennepalveluiden puute ei saa muodostaa estettä työvoiman saatavuudelle. Alueellisesti merkittäville työpaikoille (joiden työssäkäyntialue on laaja työtehtävien erityisvaatimusten tai työpaikan sijainnin vuoksi) järjestetään yhteistyössä yritysten kanssa riittävät työmatkayhteydet joko bussi- tai taksivuoroina. Käytännössä tämä tarkoittaa työvuoroja palvelevan työssäkäyntiliikenteen kehittämistä kylistä keskuksiin ja kaivoksiin tarpeen mukaan. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä ja toteutuksessa otetaan huomioon työvuoroihin sovitettujen bussivuorojen järjestäminen merkittävimmille työpaikoille ympäri vuoden. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso turvataan vähäisen kysynnän alueilla ja hillitään yhteiskunnan kuljetuskustannusten kasvua Haja-asutusalueilla joukkoliikenteen säilymistä edesautetaan ohjaamalla yhteiskunnan maksamat kuljetukset mahdollisuuksien mukaan avoimeen joukkoliikenteeseen. Kuntien hallintokuntien välistä yhteistyötä kuljetusten järjestämisessä lisätään. Seutukuntien henkilökuljetustarpeita tarkastellaan kokonaisuutena. Kuntiin perustetaan kutsu- ja/tai palveluliikennettä, jolla täydennetään mahdollisia muita joukkoliikennepalveluja, hoidetaan liityntäyhteyksiä olemassa oleville bussireiteille sekä palvellaan autottomien asiointitarpeita ja kuntien henkilökuljetuksia. Haja-asutusalueilla selvitetään myös mahdollisuudet ns. kyläpysäkkien järjestämiseen (joiden kautta reitit olisi mahdollista ohjata). Henkilöauton käyttö on suuressa osassa Lappia käytännön pakko niin nyt kuin nähtävillä olevassa tulevaisuudessa. Joukkoliikenteen palvelutaso ei ole autottomien liikkumistarpeiden kannalta riittävä eikä päivittäisen työssäkäynnin mahdollistaminen ja riittävä palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteellä ole realistista kaupunkiseutuja ja matkailukeskuksia lukuun ottamatta. Ongelma korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, jossa ongelmallisuutta lisäävät pitkät etäisyydet ja tieverkon huononeva kunto. Autoliikenteen rooli on myös matkailun kannalta tärkeä. Ilmastonmuutoksen hillinnän asettamiin haasteisiin vastaaminen tarkoittaa Lapissa (kaupunkiseutuja lukuun ottamatta) suurelta osin ajoneuvoteknologioiden kehittymiseen tukeutumista. Esitetyt suuret tieinvestoinnit tukevat osaltaan päivittäisen arjen liikkumisen mahdollisuuksia Rovaniemen seudulla sekä Lappiin saavuttaessa. Muutoin mahdollisuuksia on Lapin tieverkolla lähitulevaisuudessa vain pieniin liikenneturvallisuus- ja rakenteen parantamistoimenpiteisiin. Kunnossapidon (kohta 3.2.5) merkitys korostuu jatkossa entistä voimakkaammin. Päällysteiden ja rakenteen kunto sekä talvihoidon taso pyritään pitämään päätieverkolla nykyisellään, mutta jo se edellyttää nykyisen rahoituksen suuntaamista entistä enemmän päätieverkolle. Ilman valtakunnan tasolla määriteltävää lisärahoitusta tulee muun tieverkon kunto laskemaan edelleen. Erityisen suuren haasteen edessä ovat vähäliikenteiset päällystetyt maantiet, joita ei pystytä parantamaan nykyisellä rahoituksella. Rahoitusta suuntaamalla pyritään kuitenkin parantamaan seututiestön hoidon tasoa nykyisestä. Alemmalla tieverkolla nostetaan talvihoidon tasoa täsmähoitokohteina, mutta muutoin mahdollisuuksia talvihoidon tason nostoon ei ole. Päivittäinen liikennöitävyys turvataan 18 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

21 kuitenkin jatkossakin koko tieverkolla. Maantieverkon osalta on kuitenkin paineita muuttaa vähäliikenteisimpiä maanteitä yksityisteiksi, jolloin vastuu yksityisteiksi muuttuvilla teillä siirtyy tienhoitokunnille. Haja-asutusalueen yksityistieverkon ylläpitämiseksi esitetään yksityistieavustusten tason nostoa ja isännöintitoiminnan tukemista. Pitkien etäisyyksien maakunnassa pyritään säilyttämään talvi-100 km/h-rajoitukset nykyisessä laajuudessaan. Haasteen tälle tuovat liikenneturvallisuusvaatimukset jolloin nopeusrajoitusten säilyttäminen tulee edellyttämään vähintään nykyisen kaltaista päätiestön talvihoitoa ja liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Matkailun kannalta keskeiset tieyhteydet ovat alueelle saapumisen elämyksellisyyden kannalta tärkeä mahdollisuus. Keskeisten matkailukeskusten läheisyyteen sijoittuvien tiejaksojen maisemallisuutta esitetään kehitettäväksi pienin valaistus-, maiseman avaamis-/ siistimis- ja tienvarsitaidetoimenpitein. Lisäksi kansainvälistä matkailua palvelevaa opastusta kehitetään systemaattisesti. Itärajan kansainvälisten rajanylityspaikkojen tieyhteyksiä ja itse rajanylityspaikkoja kehitetään tarpeiden pohjalta ottaen huomioon mahdollinen venäläisten viisumivapaus. Rajanylitysten määrät ovat olleet vahvassa kasvussa, mikä korostaa laajassa yhteistyössä tehtävän kehitystyön ja ennakoinnin merkitystä Kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteet suunnataan potentiaalisille alueille Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä, niiden houkuttelevuutta ja turvallisuutta parannettaessa priorisoidaan niitä kohteita, joissa edellytykset kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamiselle ovat parhaat. Käytännössä tämä tarkoittaa kaupunkiseutujen sekä tärkeimpien matkailukeskusten kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä. Näissä kohteissa kehittämisen painopiste on erityisesti lasten ja nuorten kävelyn ja pyöräilyn turvallisten liikkumisolosuhteiden kehittämisessä. Suuri potentiaali lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta on myös saada aikuisväestöä siirtymään lyhyiltä (alle 5 km) automatkoilta jalankulkijoiksi tai pyöräilijöiksi. Taajamien läheisyydessä tai niiden ulkopuolella parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ELY-keskuksen laatiman priorisoidun hankekorin mukaisesti. Maankäytön suunnittelun prosessien kehittäminen on kuitenkin paras keino välttää uusien kevyen liikenteen väylätarpeiden syntymistä ja lisätä kevyen liikenteen suosiota. Priorisoidun hankelistan häntäpään kohteisiin kehitetään ja testataan vaihtoehtoisia toteutusmalleja yhdessä paikallisten maanomistajien ja asukkaiden kanssa sekä etsitään uusia rahoitusmalleja. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa, arvostusta ja suunnittelua kehitetään määrätietoisesti. Kulkumuotojen hyvien olosuhteiden mahdollistaminen on oltava maankäyttöä ohjaava tekijä. Lapin kaupunkiseudut laativat omat kevyen liikenteen strategiansa, jotka hyväksytään kuntien korkeimman tason päätöksenteossa yhdeksi koko kunnan toimintaa ohjaavaksi strategiaksi. Kevytliikennestrategiassa esitetään tavoitteet kulkumuoto-osuuksille matkatyypeittäin ja -ryhmittäin, niihin pääsemiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tavoiteverkko. Lisäksi strategiassa tulee käydä läpi mm. seuraavia asiakokonaisuuksia ja niiden tarvittavat kehittämistoimenpiteitä: maankäytön suunnittelun prosessi, viitoitus ja opastus, liikennemäärien seuranta, pyöräpysäköinti, yhteistyö ja tiedottaminen, jalkakäytävien ja pyöräteiden rakenteet eri liikkumisympäristöissä, liittyminen ajoneuvoliikenteen verkkoon, liityntäpysäköinti, kunnossapito, jne. Lapin ELY -keskus laatii kuntien ja seutukuntien strategiatyötä ohjaavan ohjeen. Vastaavat strategiat laaditaan myös matkailukeskuksiin osana matkailukeskusten ydinalueiden autottomaksi kehittämistä ja liikkumisen ohjausta. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 19

22 Lapin pyörämatkailua kehitetään määrätietoisesti. Merkittävimmät pyörämatkailun reitit ja niiden luokitukset laatuvaatimuksineen määritellään Lapin pyörämatkailusuunnitelmassa. Paikallisten pyöräretkeilyreittien vaatimukset laaditaan samassa suunnitelmassa. Paikalliset pyöräretkeilyreitit täydentävät pyörämatkailureittejä. Pyörämatkailun palvelut kartoitetaan ja laaditaan niiden tarvesuunnitelma. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkaketjujen toimintaedellytyksiä parannetaan rakentamalla pyörien liityntäpysäköintipaikkoja tärkeimpien joukkoliikenteen käytävien linja-autopysäkeille. Kevyen liikenteen väylien yhteyksiä kehitetään näille pysäkeille Liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan priorisoidusti ja asenteisiin vaikuttamista lisäten Liikenneturvallisuus- ja esteettömyysnäkökulmat ohjaavat koko liikennejärjestelmän suunnittelua ja ne tunnistetaan suunnittelun reunaehdoiksi. Kehittämistoimenpiteissä otetaan huomioon syksyllä valmistuvassa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettävät linjaukset (mm. ajokunto, liikennekäyttäytyminen, taajamien liikenneturvallisuus, maanteiden turvallisuuden parantaminen). Linjaukset jalkautetaan maakuntatasolle juuri käynnistymässä olevassa maakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisprosessissa. Nykyisen sekä maakunta- että pääosin myös kuntatasolla jo hyvin toimivan liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyön toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Lapin liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan pääosin pienin kehittämistoimenpitein taajamakeskustoissa ja niiden reuna-alueilla, asuinalueiden lähiliikkumisympäristöissä, koulujen ja päiväkotien lähialueilla, koulureiteillä sekä matkailukeskuksissa. Lisäksi otetaan huomioon rajapaikkakuntien ulkomaisesta liikenteestä aiheutuvat erityisongelmat. Taajamien osalta ovat paineet suurimmat Rovaniemen, Kemin, Tornion ja Kemijärven taajamakeskustoissa. Väestön ikääntyminen korostaa esteettömyyden merkitystä. Haja-asutusalueella toimenpiteet ovat lähinnä asutuskeskittymien ongelmiin vastaavia pieniä parantamistoimenpiteitä. Kuntakeskuksia yhdistävillä tieyhteyksillä (pääteitä lukuun ottamatta) toimenpiteet ovat päällysteiden ja tierakenteen kunnon ylläpitämistä ja tarvelähtöistä parantamista päällystys- ym. urakoiden yhteydessä. Lisäksi riskialtteimmat poro-onnettomuustiejaksot esitetään aidattaviksi. Toimenpiteiden runkona toimivat laadituissa kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet. Suunnitelmien päivittäminen ja ajantasaisina pitäminen sekä realistisuus on tärkeää, jotta ne ohjaavat aidosti myös kuntakohtaista liikenneturvallisuustyötä. Pääteiden automaattista nopeusvalvontaa esitetään lisättäväksi Lapissa valtakunnallisen kehityksen tahdissa. Liikenneturvallisuus- ja esteettömyystilanteen parantamiseksi ja toiminnan yhtenäistämiseksi tulisi kuntien noudattaa yhteisiä liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteita. Periaatteiden olisi hyvä koskea mm. asuinalueiden nopeusrajoituksia (30 km/h käyttöönotto) ja tasa-arvoisia liittymiä, hidasteiden käyttöperiaatteita, yksityistieliittymien järjestelmällisiä näkemäraivauksia, suojateiden havaittavuuden parantamista, poro-onnettomuuksien vähentämistä ja muun muassa kevyen liikenteen väylillä mopoilua. Lisäksi esteettömyyden osalta on hyvä tuoda esille pienten, erityisesti kiinteistönomistajien vastuulla olevien toimenpiteiden merkitys. Esteettömyysasioiden huomioimista voitaisiin parantaa myös nimeämällä kuntiin esteettömyysvastaavat. Periaatteet on hyvä kuvata käynnistymässä olevassa maakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa ja niihin on hyvä hakea malleja jo nykyisin hyvin toimivista kuntien/ kaupunkien, esimerkiksi Rovaniemen käytännöistä. Esteettömyyden kokonaisvaltaiseksi huomioimiseksi laaditaan esteettömyysselvitykset kattavasti Kemin, Tornion, Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkeihin. 20 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

23 Pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi edistetään toimenpiteiden sisällyttämistä maanteiden kunnossapidon alueurakoihin. Lisäksi tärkeää on, että jokaisella kunnalla on vuosikohtaisessa budjetoinnissaan oma kohdistamaton määräraha pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Pienten kuntakeskusten osalta toteutetaan tarvittavia kehittämistoimenpiteitä muutettaessa taajamien läpi meneviä maanteitä kaduiksi. Maanteistä kaduiksi muuttamisen toimintamalleja tulee kuitenkin kehittää, jotta muutosten yhteydessä toteutettavat toimet ovat mahdollisimman vaikuttavia. Toimenpiteitä suunniteltaessa ja niistä sovittaessa kunnan ja ELY:n kesken tulee korostaa liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä sekä suunnata toimenpiteet henkilöautoilun olosuhteiden kehittämisen sijasta kuntakeskusten palvelujen saavutettavuuden turvaamiseen jalan ja polkupyörällä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisätään myös eri toimijoiden yhteistyönä tehtävää asennekasvatustyötä valtakunnallisessa ja maakunnallisessa suunnitelmassa esitettävin painotuksin. Työssä pyritään erityisten ongelmaryhmien, mm. nuorten miesautoilijoiden saavuttamiseen uudentyyppisin keinoin. Liikenneturvallisuustyön kannalta on tärkeää, että kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät toimivat aktiivisesti. Liikenneturvallisuustyön tukena käytettävän ns. liikenneturvallisuustoimijamallin edellytysten turvaaminen on keskeinen osa kuntakohtaisen liikenneturvallisuustyön tukemista. Kuntien katu- ja kevyen liikenteen väyläomaisuuden hallintaa kehitetään suunnitelmallisesti. Samoin Lapin alueen yksityis- ja metsätieverkon kunnon hallintaa ja kunnossapitotoimien optimaalista kohdentamista kehitetään yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kesken. Kuntien ja muiden viranomaisten tieomaisuuden rekisterien kehittämisessä tehdään työtä yli hallintorajojen ja rekisterien ylläpito hoidetaan keskitetysti. Kuntien taajama-alueilla ja matkailukeskuksissa priorisoidaan kunnossapidon toimissa jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapitoa. Matkailukeskusten kunnossapidon työmenetelmissä huomioidaan matkailun erityistarpeet (visuaalisuus, eri liikennemuotojen tarpeet) etenkin talvihoidon osalta. Kunnossapidon hankinnoissa selvitetään mahdollisuuksia sisällöltään ja maantieteellisesti laajempien kokonaisuuksien aikaan saamiseksi. Urakkakokonaisuudet voivat sisältää useamman eri omistajatahon kohteita. Kunnossapidon sopimusasiakirjoja kehitetään muun muassa mahdollistamaan eri urakoiden välisen yhteistyön nykyistä paremmin Kunnossapidolla turvataan päivittäinen liikennöitävyys koko tie- ja katuverkolla Kunnossapidossa pääteiden talvihoito säilytetään nykyisellä korkealla tasollaan. Seututiestön talvihoidon tasoa nostetaan rahoitusta suuntaamalla. Alempiasteisen tiestön kunto ja sen päivittäinen liikennöitävyys turvataan täsmähoidolla elinkeinoelämän ja ihmisten jokapäiväisen liikkumisen tarpeet huomioiden. Suunnittelun ja toteuttamisen välineenä kunnossapitotoimien kehittämisessä käytetään kunnossapitosuunnitelmia, joita tulee laatia ELY:n lisäksi Lapin alueen kuntiin sekä matkailukeskuksiin. Suunnitelmilla pystytään huomioimaan riittävän yksityiskohtaisesti elinkeinoelämän ja arjen liikkumisen tarpeet. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 21

24 3.2.6 Maastoliikenteen hallinnointivastuita selkeytetään Maastoliikenteen suunnittelu- ja hallinnointivastuita selkeytetään uuden maastoliikennelain voimaan tulon myötä. Lapin ELY-keskus voisi toimia reittien valtakunnallisena koordinoijana ja kehittäjänä. Maastoliikenteen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota erämaa-alueiden, luonnonsuojelualueiden sekä paikallisten elinkeinojen erityisvaatimukset. Tärkeää on kehittää eri maastoliikenteen reittien suunnittelua, luokitusta, yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ominaisuustietojen inventointia ja tiedon hallintaa laatimalla Lapin maastoliikennestrategia. Maastoliikennestrategian mukaisesti tarvittavien rakentamis- ja ylläpitotoimien toteuttamisen välitön käynnistäminen on keskeistä. Maastoliikennereittien kunnossapidon hankinnan menetelmiä tulee parantaa esimerkiksi kehittämällä kuntien yhteishankintaa. Lisäksi maastoliikenteen karttapalvelujen ja muiden palvelujen saatavuutta tulee parantaa. Strategiassa tulee suunnitella moottorikelkkareittien jatkuvuus yli valtakunnan rajojen. Mahdollisuudet käyttää moottorikelkkareittejä kesäajan reitteinä tulee myös selvittää lainsäädännön rajoitteet huomioon ottaen. Maastoliikenteen turvallisuutta parannetaan reittien suunnittelua sekä kunnossapitoa yhtenäistämällä. Verkostojen kriittiset kohteet tulee määritellä kokonaisuutena ja priorisoida tarvittavat toimenpiteet, muun muassa eritasoratkaisut. Maastoliikenteen valvontaa tehostetaan yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa sekä liikenneturvallisuuskampanjoilla Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palvelujen kehittäminen on pitkien etäisyyksien maakunnassa elintärkeää Älyliikenne otetaan tärkeäksi kehittämisvälineeksi kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä, erityisesti henkilöliikennepalveluissa sekä liikkumisen hallinnassa ja ohjauksessa. Uutta rahoitusta ei älyliikenteen kautta ole maakuntaan kuitenkaan juuri saatavissa toimenpiteet tulevat kuitenkin osin muuttamaan luonnettaan. Alan kehittyessä on tärkeää, että maakunta hakeutuu aktiivisesti valtakunnallisiin pilotti- ja kehittämishankkeisiin. Päivittäisiä liikkumistarpeita vähennetään ja palvelujen saavutettavuutta tuetaan nopeita laajakaistayhteyksiä ja sähköisiä palveluja kehittämällä. Laajakaista tulisi ulottaa jokaisen kansalaisen ulottuville vuoteen 2015 mennessä. Pelkkä verkko ei kuitenkaan riitä, vaan kuntien tulee yhdessä operaattoreiden ja valtion viranomaisten kanssa kehittää myös sähköisten palvelujen tarjontaa ja helppokäyttöisyyttä. Kehittämisen merkitys korostuu erityisesti haja-asutusalueilla. Tietoliikenteen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään myös maakuntasuunnitelmassa esitettyjen tietoyhteiskunnan toimenpidekokonaisuuksien ja kärkihankkeiden toteuttamisella. 3.3 Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka Elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikan vaatimukset liikennejärjestelmälle ovat moninaiset. Toisaalta tarvetta on suuriin kuljetusten kustannustehokkuutta parantaviin ja uusia kehittymismahdollisuuksia myös pidemmällä tähtäimellä avaaviin valtakunnan tasolla päätettäviin suurinvestointeihin, toisaalta suurelta osin maakunta- ja seututasoilla tehtävään logistisen järjestelmän tehostamistyöhön. Kokonaisuutena on tärkeää kehittää koko Lapin logistista asemaa ja logistista kilpailukykyä. 22 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

25 3.3.1 Kuljetusten kustannustehokkuutta parannetaan kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden tarpeita priorisoiden Kuljetusten kustannustehokkuutta parannettaessa priorisoidaan kaivostoiminnan sekä metalli- ja metsäteollisuuden tarpeita. Rataverkon kehittäminen edellyttää suuria kohdassa 3.1 mainittuja investointeja, mutta on välttämätöntä kustannustehokkuuden turvaamiseksi, kuljetusreittipäätösten tueksi sekä kaivostoiminnan voimakkaamman kehittymisen mahdollistamiseksi. Kehittämisessä otetaan huomioon Kemi-Tornion asema liikennekäytävien solmupisteenä sekä Jäämeren suunnan merkityksen kasvu koskien niin arktisen alueen kehittymistä kuin Koillisväylän merkityksen kasvua. Rataverkon parantamishankkeilla tuetaan myös matkailukohteiden saavutettavuutta. Ensi vaiheessa on tärkeää kehittää olemassa olevia ratayhteyksiä, mutta pidemmällä tähtäimellä varautua myös uusien raideyhteyksien toteuttamiseen. Huomioon otettavaa on myös mahdollinen kaivoskuljetusten ohjautuminen Kemistä etelämmäksi, jolloin tarve raideyhteyksien parantamiseen nousee esille myös Kemin-Oulun välillä. Arktisen alueen kehittyminen voi luoda uusia mahdollisuuksia myös Lapin lentoasemien lentorahtiliikenteen kehittämiselle. Kaivostoiminnan kannalta tärkeistä, Jäämeren satamaan suuntautuvista ja Koillisväylän hyödyntämiseen tähtäävistä raideyhteysvaihtoehdoista esitetään laadittavaksi edellä mainittu selvitys. Samalla tulisi selvittää eri kuljetusvaihtoehtojen kustannus- ja palvelutehokkuus Lapin ja Etelä-Suomen välisissä runkokuljetuksissa. Todellisen potentiaalin selvittämiseksi tulee arvioida myös Itämeren meriliikenteelle tulossa olevan ja Lapin teollisuuden kannalta erittäin kriittisen rikkirajan tiukennuksen todelliset vaikutukset mahdollista on, että vaikutukset pystytään minimoimaan puhdistus- ja alusteknisin ratkaisuin. On kuitenkin erittäin tärkeää, että rikkirajan tiukennus astuu voimaan vasta vuonna 2025 eli samaan aikaan kuin muilla merialueilla. Kemi-Tornion satamia ja niiden meri- ja maayhteyksiä kehitetään huomioiden keskeisten ja kehittyvien kuljetusketjujen, kaivosteollisuuden kuljetusten sekä alueen teollisuuden tarpeet. Ensi vaiheessa kehitetään erityisesti Kemin Ajoksen syväsatamaa sekä syvennetään syväsataman meriväylää. Talvimerenkulun sujuvuuden varmistaminen on erittäin tärkeää myös poikkeustalvina. Sujuvuuden varmistaminen edellyttää jäänmurtokaluston uusimista. Kuljetusten kustannustehokkuuden kannalta ovat tärkeitä myös esitetyt päätiehankkeet, Lapin poikittaisten, myös itärajan rajanylityspaikoille johtavien tieyhteyksien kehittäminen sekä laajemmin koko tie- ja katuverkon kunnossapito. Päätieverkon ohella kiinnitetään huomiota täsmähoitoa kehittämällä myös matkailun ja kaivosteollisuuden, metsäteollisuuden puunkuljetusten, maatalouden ja bioenergiakuljetusten kannalta tärkeän alemman tieverkon kuntoon ja talvihoitoon. Erikoiskuljetusten hoitamista helpotetaan solmimalla ELY:n ja kuntien väliset kadunkäyttösopimukset. Sopimuksilla vähennetään erikoiskuljetuslupiin liittyvää byrokratiaa ja parannetaan edellytyksiä reitistöjen kehittämiseen Logistisen järjestelmän solmupisteitä kehitetään verkostomaisena kokonaisuutena Kemi-Tornion ja Rovaniemen alueilla keskitetään logistisia toimintoja. Kemi-Tornion alueelle suunniteltuja logistiikkakeskuksia toteutetaan priorisoidusti ottaen huomioon keskusten erilaiset roolit: Tornion Kyläjoen alueelle perustetaan kansainvälinen rautatie- ja maantieliikenteen logistiikkakeskus. Logistiikkakeskukseen rakennetaan raideyhteydet sekä Suomen että Ruotsin raideleveydellä. Keskukseen sijoitetaan myös yhdistettyjen kuljetusten terminaali, joka mahdollistaa molempien maiden raidekaluston käytön. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 23

26 Kemin Ajoksen sataman välittömään läheisyyteen on kaavailtu meri- ja maaliikenteen yhdistävää logistiikkakeskusta. Kemintullin logistiikkakeskus palvelee maaliikenteen kuljetuksia. Myös Rovaniemellä keskitetään logistiikkatoimintoja ja niiden tarvitsemia tukipalveluja. Keskittäminen on tärkeää myös maankäytön kehittämisen kannalta. Yhdistettyjen kuljetusten osalta on Torniosta ja Kemistä jo mahdollista käyttää hyväksi yhdistettyjä kuljetuksia. Tornion Kyläjoen logistiikkakeskukseen on suunniteltu myös yhdistettyjen kuljetusten terminaalia. Pidemmällä tähtäimellä varaudutaan yhdistettyjen kuljetusten hyödyntämiseen myös Rovaniemeltä ottaen huomioon Rovaniemelle esitetty logistiikkatoimintojen keskittäminen. Kemijärvelle toteutetaann raakapuuterminaali sekä sen tarvitsemat tiejärjestelyt ottaen huomioon mahdollisuudet myös muiden kuin raakapuukuljetusten järjestämiseen. Lisäksi koko Lapin muuta terminaaliverkostoa kehitetään kokonaisuutena vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Terminaaliverkoston kehittämisessä on tärkeää pystyä tarvittaessa nopeaankin reagointiin. Kuntavetoisesti selvitetään myös tarpeet ja mahdollisuudet rekkaparkkien toteuttamiseen esimerkiksi huoltoasemien yhteyteen. Tulevaisuutta varten selvitetään lisäksi mahdollisuudet perustaa Lappiin virtuaalinen logistiikkakeskus, jolla pyritään koko maakunnan kattavaan tietopalvelujen keskittämiseen ja kehittämiseen sekä yhteistoiminnan ja osaamisen edistämiseen Logistiikkapalveluita, -osaamista ja -yhteistyötä kehitetään systemaattisesti Logistiikkapalveluita, -osaamista ja yhteistyötä kehitetään monipuolisella, Pohjois-Suomen päivitettävään logistiikkastrategiaan pohjautuvalla kehittämisohjelmalla. Logistiikan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi ja alan vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet hankkeistetaan yhteistyössä Lapin liiton, oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Yritysten halukkuus logistiikkaosaamisen kehittämisohjelmiin selvitetään yhdessä oppilaitosten kanssa. Alueellisen logistiikkayhteistyön kehittämisestä laaditaan jatkossa tarkempi selvitys, jotta tarpeet saadaan tarkennettua ja toimenpiteet yksilöityä vastaamaan yritysten ja eri organisaatioiden tarpeita. Selvityksessä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet. Yritysten ja viranomaisen välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeä osa kehitystyötä. Haja-asutusalueiden kuljetuksia pyritään tehostamaan kuljetusten yhdistelyllä. Haja-asutusalueille liikennöi nykyisin useita eri toimijoita, joiden kuljetuksia yhdistämällä olisi mahdollista järkevöittää kuljetustoimintoja. Jatkossa tulee selvittää myös mahdollisuudet haja-asutusalueiden henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämiseen. Tärkeä osa haja-asutusalueelta lähteviä kuljetuksia on myös alkutuotannon pienten kuljetusten yhdistämiskokeilun käynnistäminen sekä riittävien kuljetustukien säilyttäminen. Hankintayhteistyötä kehitetään erityisesti kuntien kesken maantieteellisesti perusteltuina kokonaisuuksina, perustuen kuntien väliseen luontevaan yhteistyöhön. Mahdollisuudet hankintayhteistyöhön selvitetään myös yksityistä sektoria koskien. Tavaraliikenteen kustannus- ja ekotehokkuuden lisäämiseksi kehitetään sekä liikenteen hallintaan että kuljetusketjuihin ao. osapuolille yhteisiä tietojärjestelmiä. 24 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ulotetaan kansalaisten ohella kaikkien yritysten ulottuville. Älyliikenne otetaan huomioon myös kaikissa logistiikan kehittämistoimenpiteissä.

27 3.4 Yhteistyö ja toimintamallit Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen on keskeinen osa maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä. Sujuvalla yhteistyöllä on mahdollista reagoida nopeisiinkin toimintaympäristön muutoksiin sekä tukea jatkuvaa ja koordinoitua maakunnallista liikennejärjestelmän kehittämistyötä. Maakunnallisella yhteistyöllä tuetaan myös pääsemistä seutukuntien välisestä keskinäisestä kilpailusta kohti maakunnallista kokonaisajattelua. Toimintamallien kehittäminen on myös käytännön pakko, koska liikennejärjestelmän rahoituksen ei voida olettaa lähivuosina lisääntyvän. Yhteistyötä lisäämällä tai yhdistämällä suunnittelua ja hankintaa on mahdollista saavuttaa säästöjä. Myös kohdentamalla rahoitusta entistä tehokkaammin ja käyttäjälähtöisemmin voidaan hankkia parempaa palvelutasoa samoilla resursseilla. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen otetaan toiminnan reunaehtona mukaan kaikessa toiminnassa. Hillitsemiskeinojen realistisuus on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon ja tuoda esille se, että valtakunnan tasolla tulee tunnistaa esimerkiksi liikenteen hinnoittelua koskevien toimenpiteiden vaikutukset erityyppisille alueille. Kemi-Tornion seudulle ja Rovaniemelle on laadittu/ ollaan parhaillaan laatimassa liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Suunnitelmien ja niiden perusteella laadittujen/laadittavien aiesopimusten toteuttaminen on myös tärkeä osa maakunnallista liikennejärjestelmän kehittämistyötä. Suunnitelmien linjaukset on otettu huomioon maakunnallisessa suunnitelmassa Lapin tulee toimia aktiivisesti arktisen alueen yhteistyöfoorumeissa Lapin tulee olla aktiivinen toimija Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöfoorumeissa ja kansainvälisten liikennekäytävien kehittämisessä. Koko Barentsin alueella ja laajemmin arktisella alueella tulee päästä mahdollisimman hyvin yhteisymmärrykseen yhdessä edistettävästä alueen liikennejärjestelmästä ja eri toimijoiden vastuulle kuuluvista toimenpiteistä. Lapin tulee tuoda vahvasti esille Lapin ja koko Suomen tarpeita ja mahdollisuuksia. Barentsin alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen tulee olemaan tärkeä osa yhteistyömahdollisuuksien hahmottamista Lappiin perustetaan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Lappiin perustettava maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä koordinoi ja ohjaa maakunnan liikennejärjestelmäkokonaisuuden kehittämistä. Työryhmän toimintaan osallistuvat seutukuntien, ELY:n, maakuntaliiton, Liikenneviraston, Finavian sekä keskeisten sidosryhmien edustajat. Työryhmä korvaa nykyisen ELY-vetoisen tieliikenneryhmän. Seutukuntakohtaista liikennejärjestelmätyötä kehitetään olemassa olevien organisaatioiden (seudullisten kehittämisyhtiöiden) toimintaan pohjautuen. Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduille perustetaan toimivat seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät, joille annetaan selkeä valtuutus seudulliseen suunnitteluun sekä hankkeiden ja toimenpiteiden edistämiseen. Seutukuntakohtaisten työryhmien toiminta kytketään maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toimintaan. Seututason liikennejärjestelmätyö muodostaa konkreettisen ja kuntatason kannalta oleellisimman yhteistyötason erityisesti Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla. Muiden pienempien seutukuntien osalta tulee päättää, millä laajuudella seutukunnan sisäistä yhteistyötä halutaan liikenneasioissa tehdä. Työryhmien toiminnan suunnittelun runkona toimivat vuosikohtainen suunnittelu ja teemoitus. Työryhmien toiminnan kannalta on tärkeää, että eri osapuolten edustajille resurssoidaan työaikaa toimintaan osallistumiseen. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä vastaa myös liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvästä asiakasvuorovaikutuksen koordinoinnista ja vaikuttavuuden varmistamisesta (palautejärjestelmät, vuorovaikutus keskeisten yhteistyötahojen ja käyttäjäryhmien edustajiin, tilaisuudet, seminaarit jne.). Liikennejärjestelmätyöryhmien lisäksi esitetään vuosittain järjestettäväksi ns. liikennefoorumi, jossa julkinen hallinto ja mm. elinkeinoelämä käyvät läpi liikennejärjestelmää, investointeja ja edunvalvontaa koskevia asioita. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 25

28 3.4.3 Liikenteen ja maankäytön suunnittelu ja toteutus sovitetaan yhteen kaikilla tasoilla Liikenteen ja maankäytön suunnittelu ja toteutus tulee sovittaa tiiviisti yhteen. Yhteensovittamisen merkitys korostuu erityisesti kaupunkiseuduilla ja matkailukeskuksissa, mutta maakuntatasolla myös muun muassa uusia raideyhteyksiä suunniteltaessa. Kaupunkiseuduilla ja matkailukeskuksissa tulee joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvan liikennejärjestelmän olla laajemmin maankäytön suunnittelun lähtökohtana. Joukkoliikenteen osalta se tarkoittaa sitä, että jo kaavoituksen yhteydessä tulee huolehtia ja varmistaa joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet ja sijoittaa uudet (täydennysrakennettavat) alueet kytkeytyen olemassa olevaan joukkoliikennejärjestelmään. Suunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi vyöhykeajattelua (jalankulku-, jalankulun reuna- ja joukkoliikennevyöhykkeet). Vastaava periaate koskee myös kävelyn ja pyöräilyn edistämistä - uusille alueille tulee suunnitella heti toimivat ja turvalliset reitistöt. Joukkoliikenteen osalta tärkeää on kaupunkiseuduilla: jo kaavoituksen yhteydessä määritellä, mitkä alueet aiotaan hoitaa joukkoliikenteellä ja mitkä jäävät ilman joukkoliikennepalveluja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien varmistaminen ja esittäminen kaavoituksessa toimivan linjastorakenteen turvaaminen kaavoituksessa pysäkkien kävelyetäisyyksien turvaaminen kaavoituksessa joukkoliikenteen liityntäyhteyksien turvallisuuden ja toimivuuden varmistaminen uuden maankäytön sijoittaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kevyen liikenteen osalta yhteensovittaminen tarkoittaa: olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden tiivistämiseen panostamista, hillitään pitkien etäisyyksien päähän taajamista suuntautuvaa hajarakentamista kevyen liikenteen tavoiteverkot esitetään yleiskaavoissa ja tarvittavista tilavarauksista huolehditaan asemakaavoissa. yleis- ja asemakaavat auditoidaan kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. luodaan viihtyisiä, turvallisen tuntuisia ja esteettömiä kaupunki- ja taajamaympäristöjä. Huomioon otettavia seikkoja ovat lisäksi muun muassa: miten maankäytön ratkaisut tukevat liikenteen tehokasta hoitamista (infrastruktuuri, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) miten maankäytön tehostamista voidaan tukea esimerkiksi solmukohtien liikenneverkkoa kehittämällä miten liikenneväylien estevaikutuksia voidaan lieventää ja miten palvelujen saavutettavuutta voidaan eri liikennemuodoilla parantaa miten maankäytön kehittäminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja esteettömyyteen. Vastaavat periaatteet ovat sovellettavissa myös matkailukeskuksiin Liikennettä ja maankäyttöä koskevien työryhmien toimintaa kehitetään ja päällekkäisyyttä karsitaan Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta sovitetaan yhteen ja varmistetaan toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä toimii maakunnallista liikennejärjestelmäkokonaisuutta koordinoivana ja eri ryhmien toimintaa ohjaavana sateenvarjona jonka alla ja jonka toimintaan yhteen sovittaen muut työryhmät, esimerkiksi seudulliset työryhmät toimivat. Seudullisten työryhmien toiminnan käynnistämisen myötä vastuutetaan ja selkeytetään eri ryhmille, mm. alueellisille joukkoliikennetyöryhmille sekä kuntakohtaisille 26 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

29 liikenneturvallisuus- ja kuljetustyöryhmille kuuluvat tehtävät. Liikennejärjestelmän osa-alueittain kehitetään liikennejärjestelmätyötä seuraavasti: Liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyötä kehitetään sekä maakunta-, seutukunta- että kuntatasolla. Maakuntatason organisoinnin kehittämistä ja vaikuttavuuden parantamista jatketaan maakunnallisen liikenneturvallisuustyöryhmän ja liikenneturvallisuusfoorumin toimintaan nojautuen. Liikenneturvallisuus- ja esteettömyystyön seudullinen seuranta yhdistetään seutukuntakohtaisten liikennettä käsittelevien työryhmien toimintaan; erillisiä seudullisia liikenneturvallisuusryhmiä ei perusteta. Tarve seudulliseen käsittelyyn on suurin erityisesti Kemi-Tornion ja Rovaniemen seuduilla. Kuntatason työstä vastaavat kuntakohtaiset liikenneturvallisuustyöryhmät, joiden toiminta aktivoidaan jokaisessa kunnassa. Liikenneturvallisuustyön poikkihallinnollisuutta lisätään kunnissa kehittämällä KVT-työn suunnittelua. Kuntiin nimetään lisäksi esteettömyysvastaavat, jotka vastaavat esteettömyysnäkökulman huomioimisesta ja esteettömyysasioiden edistämisestä kunnassa. Liikenneturvallisuustyön tukena käytetään jatkossakin liikenneturvallisuustoimijaa. Kävelyn ja pyöräilyn asema nostetaan autoliikenteen rinnalle kehitettäessä suurimpien taajamakeskustojen ja matkailukeskusten liikennejärjestelmää. Kävelyn ja pyöräilyn konkreettisesta edistämisestä vastaavat Kemi-Tornion ja Rovaniemen seudulliset liikennejärjestelmätyöryhmät ja kuntatasolla liikenneturvallisuustyöryhmät. Muissa seutukunnissa käsitellään kävelyä ja pyöräilyä muiden liikenneasioiden käsittelyn yhteydessä. Kehittämisen taustana toimivat seuduille laadittavat kevyen liikenteen strategiat ja tässä suunnitelmassa esitetyt painotukset. Maakuntatasolla koordinoidaan käynnistettäviä toimenpiteitä. Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä, suunnittelussa ja palvelujen käytön seurannassa alueellista yhteistyötä kehitetään alueellisten joukkoliikennetyöryhmien toimintaan pohjautuen. Uusista liikenteenhoitomalleista saatavia kokemuksia jaetaan. Yhteistyötä yrittäjien kanssa syvennetään. Seutukuntiin nimetään henkilökuljetusten yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on käynnistää ja koordinoida henkilökuljetusten järjestämistyö. Kuntien hankkimat erilliskuljetuksina hoidettavat henkilökuljetukset suunnitellaan yhteistyössä joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn kanssa. Henkilökuljetukset kilpailutetaan kokonaisuutena. Maakuntatasolla seurataan yhteistyön kehittymistä ja vaikuttavuutta. Maakunnassa ja seuduilla tehtävän logistiikkayhteistyön koordinoinnista vastaavat maakunta- ja seututasoiset liikennejärjestelmätyöryhmät. Kunnossapidon organisointia ja yhteistyötä kehitetään siirtymällä sisällöltään laajempiin sopimusmalleihin ja määrittämällä yhteistyömekanismit alueurakoiden välille. Kunnossapidon suunnittelussa lisätään kuntien välistä sekä ELY:n ja kuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä lisätään myös kunnossapidon organisointi- ja kilpailuttamisyhteistyötä. Asukas- ja asiakaspalautteen hyödyntämistä kehitetään myös järjestelmällisesti maakuntatasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa liikenteeseen liittyvän sidosryhmäyhteistyön sekä liikennejärjestelmän eri osa-alueita koskevien palautteiden keräämis- ja analysoimismenettelyjen määrittelyä Liikennejärjestelmän rahoitukseen ja alueellisen päätösvallan lisäämiseen vaikutetaan aktiivisesti Liikennejärjestelmän rahoituksen ei voida olettaa valtakunnan tasolla lähivuosina kasvavan. Tästä huolimatta tulee pyrkiä vaikuttamaan maakunnan kannalta priorisoitavien liikennejärjestelmän osaalueiden rahoitukseen niin rahoitustasoihin, uusiin rahoitusmalleihin kuin päätöksentekokäytäntöihinkin. Alueellisen päätösvallan lisääminen olisi tärkeää, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta pystyttäisiin parantamaan. Nykyisillä valtakunnallisilla rahoituskäytännöillä (isot investointihankkeet päätetään valtakunnan tasolla eikä perustienpidon rahoituksen niukkuudesta johtuen pystytä toteuttamaan pieniä paikallisia investointeja) ei pystytä vastaamaan alueellisiin haasteisiin. Haaste on tunnistettu jo valtakunnan tasolla ja voitaneenkin arvioida, että jo lä- Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 27

30 hivuosina on mahdollista toteuttaa pieniä paikallisia valtion vastuulla olevia toimenpiteitä hieman nykyistä paremmin. Yksi keino alueellisen päätösvallan lisäämiseksi olisi alueellisen liikennejärjestelmärahan käyttöönotto. Raha nousi esille Liikenneviraston PTS-suunnitelmassa ja alueella tulee harkita rahoitusmallin mahdollisiin pilotointeihin hakeutumista. Yksi osa alueellista edunvalvontatyötä on valtakunnallisen rahoituksen priorisoinnissa käytettävän verkon laajuuteen ja määrittelyperiaatteisiin vaikuttaminen. Lapin tulee tuoda vahvasti esille todelliset perustelut verkon laajuudelle ja esimerkiksi uusien raideyhteyksien tarpeellisuudelle Lähivuosien kärkitehtävistä laaditaan maakunnallinen aiesopimus Lapissa esitetään harkittavaksi maakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimuksen laatimista. Sopimuksella voitaisiin sopia keskeisimmistä osa-alueita koskevista lähivuosien tehtävistä sekä varmistaa jatkuvan liikennejärjestelmätyön ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan suunnitelmallisuus. Kaivoshankkeiden tarvitsemien tie- ja ratahankkeiden toteuttamiseksi tulee kehittää edelleen toimintatapoja sekä rahoitusmalleja. Uusia rahoitusmalleja tarvitaan myös liikennepalvelujen turvaamiseksi Päätöksentekijät sitoutetaan suunnitelmassa esitettäviin linjauksiin Päätöksentekijöiden sitouttaminen suunnitelmassa esitettäviin linjauksiin on edellytys suunnitelman tavoitteiden edistämiselle ja toteutumiselle. Suunnitelma ja sen pohjalta laadittava tärkeimmät lähivuosien toimenpiteet sisältävä aiesopimus hyväksytetään maakuntatason päätöksentekijöillä. Keskeiset kehittämislinjaukset tulisi kirjata paitsi maakunta- myös seutu- ja kuntatason strategioihin. Kirjaamisten viemisestä ko. strategioihin tulee sopia erikseen (vastuut). 28 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

31 4 Toimenpideohjelma Seuraavassa on esitetty priorisoitu toimenpideohjelma maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtääviksi toimenpiteiksi seuraavan viiden vuoden ajalle. Ohjelmassa on esitetty konkreettisten toimenpiteiden/hankkeiden lisäksi toimintaa ohjaavia linjauksia vastaavat lähivuosien painotusten muutokset liikennejärjestelmän osa-alueittain. Esitetyt toimenpiteet ja painotusten muutokset toimivat jatkossa mahdollisesti laadittavan maakunnallisen aiesopimuksen sekä jatkuvan liikennejärjestelmätyön runkona. Toimenpiteiden käynnistämisestä, tarkemmasta aikataulusta ja kustannusjaosta sovitaan tapauskohtaisesti maakunnallisessa liikennejärjestelmätyöryhmässä. Esitetyt toimenpiteet edellyttävät erityisesti toimintamallien kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä sekä osin nykyisen rahoituksen uudelleen suuntaamista. Lisärahoituksen saaminen liikennejärjestelmän kehittämiseen on vaikeaa, mikä on otettu huomioon myös toimenpideohjelmaa laadittaessa. Liikennejärjestelmän kehittämisen maakunnallisia kärkitehtäviä ovat ensi vaiheessa maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän perustaminen, seutukuntakohtaisen liikennejärjestelmätyön organisointi sekä Jäämeren satamaan suuntautuvia ja kaivostoimintaa palvelevia raideyhteyksiä koskevan selvityksen käynnistäminen. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 29

32 Toimenpide Ajoitus Vastuutaho Suuret väyläinvestoinnit, kärkihankkeet (vaikuttaminen) Vt 4 parantaminen Rovaniemen kohdalla ELY, Liikennevirasto Vt 4 parantaminen välillä Oulu-Kemi ELY, Liikennevirasto Vt 21 parantaminen välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi ELY, Liikennevirasto Seinäjoki-Oulu-ratayhteyden palvelutason parantaminen, toinen vaihe LVM, Liikennevirasto Yhteistyö ja uudet toimintamallit Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän perustaminen ja aktiivinen toiminta Lapin liitto Seutukuntakohtaisen liikennejärjestelmäyhteistyön kehittäminen olemassa olevien organisaatioiden toimintaan pohjautuen, kytkentä maakunnalliseen ryhmään Lapin liitto, seutukunnat Liikenteen eri osa-alueita käsittelevien työryhmien toiminnan yhteensovittaminen ja kuntakohtaisten liikenneturvallisuustyöryhmien aktivoiminen ELY, kunnat Aktiivinen toiminta Barentsin alueen yhteistyöfoorumeissa Lapin liitto Maakunnan päättäjätahojen sitouttaminen liikennejärjestelmän kehittämiseen Lapin liitto, seutukunnat, kunnat Uusien toimintatapa- ja rahoitusmallien kehittäminen kaivoshankkeiden toteuttamiseksi ja liikennepalvelujen turvaamiseksi (valtakunnallinen vaikuttaminen) Aktiivinen vaikuttaminen valtakunnallisen rahoituksen priorisoinnissa käytettävän verkon laajuuteen ja määrittelyperiaatteisiin Lapin liitto, Liikennevirasto, LVM, ELY Lapin liitto, ELY, seutukunnat, kunnat Matkailuelinkeinolle tärkeiden joukkoliikenteen liityntäliikenneyhteyksien rahoituskanavien kehittäminen LVM, Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen vastuullisen tahon määrittäminen ja ottaminen kokonaisvaltaisesti osaksi suunnitteluprosesseja Kävelyn ja pyöräilyn arvostuksen ja tietouden lisääminen myös päätöksentekijöiden ja suunnittelijoiden keskuudessa (liikennemäärät, kulkumuotojakaumat, väylästön kunto) ELY, Lapin liitto, kunnat ELY, kunnat Liikenneturvallisuustoimijamallin toiminta- ja jatkoedellytysten turvaaminen ELY, kunnat Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutujen lj-suunnitelmien toteuttaminen yhteistyössä seutujen kanssa Lapin liitto, ELY, Kemi-Tornion seutu, Rovaniemi Maankäyttö ja liikenne Maankäytön ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällinen yhteensovittaminen ja ohjeistus kunta-, seutu- ja maakuntatasolla Lapin liitto, ELY, seutukunnat, kunnat Jatkuvan yhteistyömallin kehittäminen Rovaniemen ja Kemi-Tornion seuduilla sekä matkailukeskuksissa Seutukunnat, kunnat Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen priorisointi kaavoituksessa potentiaalisilla alueilla Kunnat Selvitykset ja suunnitelmat Jäämeren satamaan suuntautuvat ja kaivostoimintaa palvelevat raideyhteydet, perusteellinen selvitys ja vaihtoehdon valinta (sisältäen arvion meriliikenteen rikkirajan tiukennuksen vaikutuksista) 30 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 2012 Lapin liitto, ELY Barentsin alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen 2012 Lapin liitto Kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen jatkossa pääosin seutukuntakohtaisesti ELY, kunnat Pohjois-Suomen logistiikkastrategian päivittäminen 2012 Lapin liitto, ELY Lapin kaukoliikennestrategian laatiminen yhteistyössä matkailualan kanssa 2013 Maakuntaliitot, ELY Lapin maastoliikennestrategian laatiminen 2013 Lapin liitto, ELY Alueellisen logistiikkayhteistyön kehittämisselvitys 2013 Seutukunnat, Lapin liitto Matkailukeskusten liikennesuunnitelmat, sisältäen kevyen liikenteen strategiset tarkastelut ja matkailukeskusten ydinalueiden kehittämisen autottomiksi ELY, kunnat Seutukuntien kokonaisvaltaisten joukkoliikenne- ja henkilökuljetussuunnitelmien laatiminen ELY, kunnat Esteettömyysselvitysten laatiminen kattavasti Kemin, Tornion, Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkeihin ELY, kunnat Kemin, Tornion, Rovaniemen ja Kemijärven kevyen liikenteen strategioiden laatiminen (sisältäen laatukäytävät) ELY, kunnat ELY:n, kuntien ja matkailukeskusten kunnossapitosuunnitelmien laatiminen ELY, kunnat Matkailuteiden kehittämisselvitys 2014 ELY, kunnat, Lapin Liitto, matkailuyhdistykset Selvitys haja-asutusalueiden jakelu- ja noutokuljetusten yhdistämismahdollisuuksista 2014 Lapin liitto, ELY, kunnat Selvitys Lapin kansainvälisestä virtuaalisesta logistiikkakeskuksesta 2015 ELY, Lapin liitto Selvitys älyliikenteen soveltamismahdollisuuksista Lapissa 2015 ELY Lapin pyörämatkailuselvitys 2015 Lapin liitto

33 Toimenpide Ajoitus Vastuutaho Joukkoliikenne ja matkaketjujen sujuvuus Vaikuttaminen lentoliikenteen vuorotarjonnan turvaamiseen ja kehittämiseen sekä kilpailun lisäämiseen Yöjunien liikenteen turvaaminen (erityisesti Kemijärven ostoliikennesopimus) sekä riiittävän vaunukapasiteetin turvaaminen junavuoroilla sesonkiaikoina Pitkien matkaketjujen sujuvuuden parantaminen (liityntäliikenteen kehittäminen lento- ja rautatieasemille, lippu- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen) Julkisen liikenteen peruspalvelutason kustannustehokas turvaaminen haja-asutusalueilla Palvelu/asiointi/kutsuliikenteen kehittäminen suunnitelmien mukaan Rovaniemen ja Kemi-Tornion paikallisliikenteen turvaaminen Kemi-Tornion ja Rovaniemen joukkoliikenteen laatukäytävät, määrittäminen sekä toimenpiteiden priorisointi Tornion ja Rovaniemen matkakeskustoimintojen kehittäminen Finavia, kauppakamari, Lapin liitto, matkailuala LVM, Liikennevirasto ELY, kunnat, Finavia, LVM ELY, kunnat Rovaniemen kaupunki Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupungit Kunnat, ELY Kunnat, ELY Kävely ja pyöräily Kemin, Tornion, Rovaniemen ja Kemijärven sekä suurimpien matkailukeskusten kevyen liikenteen strategioiden toteuttaminen (sisältäen laatukäytävät) Taajamakeskustojen ja niiden reuna-alueiden kevyen liikenteen yhteyksien priorisoitu kehittäminen ELY:n TTS:n ja liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisesti Matkailukeskusten ydinalueiden kehittäminen autottomiksi, toteutus ELY, kunnat ELY, kunnat ELY, kunnat Liikenneturvallisuus ja esteettömyys Pienet liikenneturvallisuushankkeet ELY:n hankekorin ja liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisesti, teemapaketointi suunnitelmassa esitettyjen painotusten mukaisesti, toteutus (sisältäen riskialtteimpien poroonnettomuustiejaksojen aitaamisen) Automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen valtateillä (valtakunnallisen kehityksen tahdissa) Yhteisten liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteiden määrittäminen ja jalkauttaminen Kemi-Tornion ja Rovaniemen seutujen liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden parantaminen, seudullinen teemapaketointi ja toteutus ELY, kunnat ELY ELY, kunnat ELY, kunnat Kunnossapito Päätieverkon hoidon ja ylläpidon tason säilyttäminen Seututeiden talvihoidon kehittäminen Alemman tieverkon päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen koko maakunnassa kehittämällä täsmäkunnossapitoa (talvihoito) Kuntien katu- ja kevyen liikenteen verkon kunnon inventoinnin ja resurssien optimaalisen käytön suunnittelu ja toteuttamisen käynnistäminen Yhteistyön kehittäminen kunnossapidon hankinnoissa Yksityistieavustusten tason nostaminen ja isännöintitoiminnan tukeminen ELY ELY ELY Kunnat ELY ELY, kunnat Maastoliikenne Maastoliikennereittien suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon organisointi, vastuutahon määrittäminen Maastoliikennestrategiassa esitettävien toimenpiteiden toteuttamisen käynnistäminen Keskusten välisen runkoreittiverkoston täydentäminen ja virallistamisen loppuunsaattaminen, mukaan lukien kansainväliset yhteydet Moottorikelkkaliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen, eritasojärjestelyjen jatkaminen ja valvonnan kehittäminen Lapin liitto, ELY Lapin liitto, ELY Lapin liitto, ELY Lapin liitto, ELY Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 31

34 Toimenpide Ajoitus Vastuutaho Tie- ja katuverkko Tärkeimpien päätieyhteyksien "pullonkaulojen" parantaminen sekä poikittaisen tieverkon kehittäminen Kaivosten vaatimat uudet tieyhteydet/nykyisten yhteyksien parantaminen Maankäytön tehostamisen tukeminen ja estevaikutuksen vähentäminen solmukohtien liikenneverkkoa määrätietoisesti kehittämällä Pääteiden talvi-100 km/h-rajoitusosuuksien säilyttäminen Kuntien ja seutujen välisten tieyhteyksien pienet parantamistoimenpiteet liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisesti Seututeiden päällysteen ja rakenteen parantamiset päällystysurakoiden tahdissa Matkailuteiden maisemallisuuden kehittäminen Kansainvälistä matkailua palvelevan opastuksen kehittäminen ELY, Liikennevirasto LVM ELY, kunnat ELY ELY ELY ELY, kunnat, Lapin Liitto, matkailuyhdistykset ELY, Lapin liitto, matkailuyhdistykset Rataverkko, lentoasemat ja satamat Kemi-Kolari-raideyhteyden sähköistäminen ja perusparantaminen (sisältäen Äkäsjokisuu-Kolari perusparantamisen), toteutus Ajoksen sataman kehittäminen, meriväylän syventäminen sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen, toteutus Talvimerenkulun sujuvuuden varmistaminen Lentoasemien infrastruktuurin kehittäminen Liikennevirasto LVM, Liikennevirasto, kaupunki Liikennevirasto Finavia, kunnat Logistiikkakeskukset ja terminaalit Kemi-Tornion logistiikkakeskusten priorisoitu toteuttaminen (Tornion Kyläjoen kv. rautatie- ja maantieliikenteen logistiikkakeskus, Kemin Ajoksen logistiikkakeskus, Kemintullin logistiikkakeskus) Rovaniemen logistiikkatoimintojen keskittäminen Kemijärven raakapuuterminaali ja terminaalin tiejärjestelyt, toteuttaminen Tornio-Haaparanta-ratapihan kehittäminen LVM, Liikennevirasto, ELY, kunnat ELY, Rovaniemi Liikennevirasto, ELY Liikennevirasto Logistiikkaosaaminen ja -yhteistyö, logistiikkapalvelut Logistiikkakoulutuksen kehittäminen ja alan vetovoimaisuuden parantaminen, hankkeistaminen Alueellisen logistiikkayhteistyön kehittäminen laadittujen selvitysten pohjalta Haja-asutusalueiden jakelu- ja noutokuljetusten yhdistelyn käynnistäminen Hankintayhteistyön kehittäminen, selvitys/keskustelut Alkutuotannon pienten kuljetusten yhdistämisen käynnistäminen, kuljetustuki Oppilaitokset, Lapin liitto Seutukunnat, Lapin liitto Lapin liitto, ELY, kunnat Kunnat, seutukunnat Lapin liitto Rajanylityspaikat Itärajan kv. rajanylityspaikkojen kehittäminen mahdollisen venäläisten viisumivapauden myötä, tarpeiden määrittäminen ELY, rajavartiolaitos Älyliikenne ja liikkumisen ohjaus Älyliikenteen huomioiminen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa Matkailukeskusten liikkumisen ohjauksen kehittäminen suunnitelmien pohjalta ELY ELY, kunnat Tietoliikenne Laajakaistaverkkohankkeen toteuttaminen Kuntien ja valtion sähköisten palvelujen kehittäminen Lapin liitto, palveluntarjoajat Lapin liitto, kunnat ym. 32 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

35 5 Vaikuttavuuden arviointi Liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttavuutta on arvioitu eri tavoitealueiden tavoitteiden toteutumisen sekä eri asiakasryhmien näkökulmista. Monien toimenpiteiden vaikutusten suuruutta ja toimenpiteiden riittävyyttä halutun tavoitteen saavuttamiseksi on mahdotonta arvioida täsmällisesti. Toimenpiteiden ja vaikutusten toteutuminen halutulla tavalla on osin epävarmaa, mikä on pyritty ottamaan huomioon arvioinnissa. 5.1 Vaikuttavuus tavoitealueittain Turvalliset ja sujuvat matkat Ihmisten liikkumisen osalta suunnitelmassa painotetaan kaupunkiseuduilla ja matkailukeskuksissa etenkin kestävien liikkumismuotojen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn, kehittämistä. Haja-asutusalueilla ja pitkillä etäisyyksillä tuodaan esille henkilöautoliikenteen roolin säilyminen ja tätä kautta tiestön kunnossapidon ja päivittäisen liikennöitävyyden merkitys. Lisäksi on korostettu haja-asutusalueiden joukkoliikenteen säilyttämistä riittävällä palvelutasolla, mutta uudentyyppisin ratkaisuin ja yhteistyötä lisäämällä. Näihin painotusten valintoihin on paikallistasolla mahdollista vaikuttaa enemmän kuin valtakunnallisesti päätettäviin suuriin investointeihin. Ulkoisiin yhteyksiin vaikutetaan edistämällä suuria investointeja sekä lento- ja rataliikennettä. Liikkumisen peruspalvelutaso pystytään Lapissa pääosin turvaamaan. Haasteellisin tilanne on hajaasutusalueilla, jossa onnistuminen on kiinni joukkoliikennejärjestelmän tehostamisesta ja yhteistyön lisäämisestä. Päivittäinen liikennöitävyys pystytään turvaamaan koko tie- ja katuverkolla, mutta varsinkin alemman tieverkon kunto uhkaa laskea. Pääteiden talvi-100 km/h ja kunnossapitotason säilyttäminen turvaa päätieyhteyksien nopeutta, mutta laajamittaisempi päätiestön liikenneturvallisuuden parantaminen ei ole käytettävissä olevilla rahoitustasoilla mahdollista. Pitkien etäisyyksien maakunnassa voisi liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtävä pääteiden nopeusrajoitusten lasku uhata sisäistä saavutettavuutta mutta voi jossain vaiheessa olla edessä. Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranee kaupunkiseutujen potentiaalisimmilla alueilla sekä matkailuun tukeutuvilla yhteyksillä. Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus paranee hieman taajama- ja matkailukeskuksissa. Autoriippuvaisuuden voidaan tätä kautta valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti arvioida vähenevän hieman erityisesti kaupunkiseutujen ydinalueilla ja taajamakeskuksissa - sekä matkailukeskuksissa, mikäli matkailukeskusten kehittäminen etenee suunnitellusti. Lapin saavutettavuus paranee kokonaisuutena hieman niin lento-, rata- kuin tieliikenteellä, jos ehdotetut toimenpiteet pystytään toteuttamaan. Erityisesti eri kulkutapojen yhdistäminen toisiinsa helpottuu nykyisestä. Todelliset vaikutukset ovat erityisesti lentoliikenteessä kuitenkin kiinni myös muita kuin viranomaisia koskevan yhteistyön lisääntymisestä. Lisäksi eri kulkutapojen yhdistämisen helpottuminen vaatii erityisesti valtakunnan tasolla tehtäviä päätöksiä. Laajakaistaverkon ulottaminen jokaisen kansalaisen ulottuville sekä sähköisten palvelujen yleistyminen parantaa hieman palvelujen saavutettavuutta, mutta ei kuitenkaan laajemmin ratkaise palvelujen saavutettavuuden ongelmallisuutta haja-asutusalueilla. Palvelujen tuomista haja-asutusalueille tulee ideoida myös muutoin uudentyyppisin ratkaisuin; liikennejärjestelmän toimin pystytään turvaamaan tiestön päivittäinen liikennöitävyys sekä palvelujen saavutettavuuden kannalta välttävät, mutta työssäkäyntiin riittämättömät joukkoliikennepalvelut. Arjen matkojen kehittäminen perustuu suunnitelmassa etenkin koordinoinnin ja yhteistyön lisäämiseen, toiminnan tehostamiseen sekä tehokkaiden ja priorisoitujen toimenpiteiden täsmälliseen kohdentamiseen. Toimenpiteet tukevat suunnitelman tavoitteita hyvin taloudelliset ja päätäntävaltaan liittyvät reunaehdot huomioon ottaen. Ihmisten asenteiden muuttumiseen ja kestävien kulkutapojen suosion kasvun toteutumiseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, jotka johtuvat myös muista yhteiskunnassa vaikuttavista tekijöistä kuin liikenteestä. Toisaalta liikennejärjestelmätyöhön tulisi sisältyä nykyistä enemmän asenteisiin vaikuttamista myös muuten kuin infrarakentamisen kautta. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 33

36 Haasteellisimpana asiakasryhmänä ovat erityisesti haja-asutusalueilla ja kauempana taajamista asuvat ikääntyneet sekä liikkumis- ja toimimisesteiset. Asiakasryhmän liikkumisongelmia pystytään hieman lieventämään, mutta ei kokonaan ratkaisemaan. Lasten ja nuorten liikkumisen turvallisuus paranee taajamissa ja koulureiteillä. Muutoin toimenpiteet hyödyttävät eri asiakasryhmiä suhteellisen tasapuolisesti Elinkeinoelämän kilpailukyky Elinkeinoelämän kilpailukyvyn suhteen tavoitteena on tukea erityisesti kehittyvien ja jo nykyisin vahvojen elinkeinoalojen, mm. kaivostoiminnan ja matkailun kehittymistä, hyödyntää Lapin logistista asemaa sekä parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta, täsmällisyyttä sekä logististen ketjujen toimivuutta. Lisäksi halutaan parantaa työ- ja työasiamatkojen sujuvuutta sekä Lapin saavutettavuutta. Esitetyt toimenpiteet vastaavat toteutuessaan hyvin etenkin kaivostoiminnan, muun raskaan teollisuuden sekä matkailun tarpeisiin. Lisäksi logistinen järjestelmä tehostuu yhteistyön ja osaamisen lisääntymisen sekä toimintojen keskittämisen kautta. Logistiikkakeskukset palvelevat useita eri toimialoja ja solmupisteiden kehittäminen toimivine terminaaliverkostoineen tukee logististen ketjujen toimivuutta ja kustannustehokkuutta sekä eri kuljetusmuotojen potentiaalin hyödyntämistä. Raideliikenteen osuuden voidaan arvioida kasvavan ko. kuljetusmuodon kannalta potentiaalisilla aloilla, erityisesti kaivostoiminnassa ja metsäteollisuudessa. Vaikutuksen konkretisoituminen tapahtunee kuitenkin hitaasti ja on kiinni syntyvien kuljetusmäärien ohella esitettyjen ratainvestointien toteutumisesta. Meriliikenteeseen mahdollisesti tulossa olevat rikkirajan tiukennukset uhkaavat kuljetusmuodon kilpailukykyä; mahdollista kuitenkin on, että ratkaisut löytyvät tiukennusaikataulun muuttamisesta sekä puhdistus- ja alusteknisistä ratkaisuista. Muutoin toimenpiteillä tuetaan hyvin meriliikenteen kilpailukykyä. Kuljetusten keskittyminen jatkunee myös tulevaisuudessa. Päätiestön liikennöitävyyden ja kunnossapidon merkitys pysyy suurena. Alemman tieverkon kunnon huononeminen uhkaa heikentää kuljetusten kustannustehokkuutta, vaikka täsmähoitoa kehittämällä pyritäänkin vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Lapin logistista asemaa pystytään hyödyntämään esitetyillä toimenpiteillä. Riskinä on kuitenkin suurten investointien viivästyminen ja haasteena se, pystytäänkö Lapin kehittymisen kannalta keskeiset suuret, osana arktisen alueen liikennejärjestelmän kehittämistä toimivat investoinnit saamaan riittävän ajoissa liikkeelle. Tärkeää on myös minimoida investointien ympäristövaikutukset. Koko Suomen tasolla haasteena on se, pystyykö Suomi seuraamaan perässä naapurimaissa tehtäviä investointeja ja sitä kautta luomaan mahdollisuuksia hyödyntää arktisen alueen kehittymistä myös Suomessa Yhteistyö ja toimintamallit Yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseksi esitetyt toimenpiteet kattavat keskeiset toimijat sekä liikennejärjestelmän osa-alueet. Yhteistyössä on huomioitu myös maankäyttö. Henkilöresurssien varaaminen yhteistyöhön ja liikennemuotokohtaiseen kehittämiseen parantaa suunnitelman vaikuttavuutta ja yhteistyön onnistumisen todennäköisyyttä. Seutukunnissa ja koko Lapissa tulee löytää suunnitelman jatkoksi alueille luontevat yhteistyömallit esitettyjen toimintamallien pohjalta jotta toiminta on mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa. Lapissa korostuu myös muita vastaavia alueita huomattavasti voimakkaammin kansainvälisen yhteistyön merkitys. Lapin toiminta kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa on onnistuessaan myös koko Suomen kannalta tärkeää. 34 Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma

37 Yhteistyön ja toimintamallien vaikuttavuus todentuvat vasta, kun niitä päästään toteuttamaan. Nyt suunnitellut toimenpiteet luovat kuitenkin mahdollisuudet tehokkaan yhteistyön, luotettavien henkilösuhteiden ja pitkäjänteisesti toteutettavien toimintamallien kehittymiselle. Joillakin osa-alueilla kynnys yhteistyöhön voi olla korkea, jolloin vaikuttavuuden toteutuminen voi vaarantua. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutuminen on pitkälti riippuvainen yhteistyöstä ja sovittuihin päämääriin sitoutumisesta. Rahallisten resurssien niukkuus asettaa vaatimuksia toimintojen tehostamiselle ja päällekkäisyyksien karsimiselle. Myös pitkäjänteisyys ja toimiva yhteistyöverkosto eri toimijatahojen ja sektoreiden välillä säästää resursseja ja mahdollistaa toimenpiteiden optimaalisen koordinoinnin. Nyt suunnitelluilla toimenpiteillä luodaan pohja liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiselle sekä liikenteen ja maankäytön eri osa-alueiden koordinoidulle jatkokehittämiselle. Suurten investointien toteuttaminen vaatii muun muassa uusien rahoitus- ja toimintamallien kehittämistä. Investointien viivästyminen asettaa uhan tavoitteiden toteutumiselle ja laajemmin myös kehittyvien toimialojen tukemiselle. 5.2 Riskejä ja haasteita Tavoitteiden toteutumiselle muodostaa riskin edellä mainitun mukaisesti etenkin se, etteivät liikenteen rahoitus tai muut resurssit lähivuosina kasva. Tällöin tavoitteisiin pyritään toimintaa tehostamalla tai toiminnan painopisteitä muuttamalla, jolloin onnistuminen on usein vaikeampaa kuin lisäresurssoinnin turvin. Tällöin suunnitelman toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että suunniteltu yhteistyö toteutuu ja toiminta tehostuu suunnitellusti. Huonosti toimivat prosessit tai tiedonkulun estyminen voivat vaikeuttaa tavoitteiden toteutumista merkittävästi. Samoin seutukuntien välinen liiallinen kilpailu voi myös vaarantaa yksimielisyyttä vaativan maakuntatason kehittämisen. Todellista potentiaalia ja sen aikajännettä ei ole kuitenkaan vielä pystytty kattavasti arvioimaan. Lapin kannalta tärkeä elinkeinoelämän potentiaali on kaivostoiminnassa. Kaivosyritykset tekevät kuljetuksia koskevat päätöksensä liiketaloudellisin perustein. Tällöin ei ole itsestään selvää, että tehdyt suuret investoinnitkaan ohjaavat yritysten tekemiä päätöksiä Lapin kannalta suotuisaan suuntaan. Investoinnit on myös pystyttävä toteuttamaan siten, että vaikutukset ympäristöön ja mm. alkuperäiselinkeinoihin ja kulttuuriin minimoidaan (saamelaiskulttuuriin liittyvän lainsäädännön mukaisesti). Rahoituksen niukkuus voi vähitellen johtaa liikenneverkon kunnon ja liikennepalvelujen tason huononemiseen, vaikka pieniä tehokkaasti kohdennettuja toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista tehdäänkin koko ajan. Priorisoinnissa voidaan pitkällä aikavälillä joutua tekemään vaikeita päätöksiä kohteiden ja toimintojen luokituksen ja niihin suunnattujen resurssien suhteen. Etenkin haja-asutusalueilla, missä asukas- ja liikennemäärät vähenevät, voidaan kunnossapidosta ja liikennepalveluista joutua tinkimään. Joukkoliikenteen järjestäminen on vaikeaa myös kaupunkiseuduilla ja autoilun valta-asema säilyy muualla paitsi kaupunkikeskustojen ja matkailukeskusten ydinalueilla. Kestävien kulkutapojen suosioon vaikuttavat ihmisten asenteet eivät muutu helposti, vaan usein tarvitaan positiivisten kannustimien lisäksi taloudellista motivointia ja muita liikkumisen ohjauksen keinoja. Vastaavasti elinkeinoelämän kohdalla tiekuljetusten kilpailukyky ja täsmällisyys pitävät helposti pintansa nykyoloissa ottaen kuitenkin huomioon kaivostoiminnan ja laajemmin arktisen alueen kehittymisen kannalta tärkeän raideverkon kehittämisen antamat mahdollisuudet. Yksi keskeisistä liikennejärjestelmäsuunnittelun mahdollisuuksista liittyy kaupunkiseuduilla ja matkailukeskuksissa maankäytön ja liikenteen koordinoimiseen jo suunnitteluvaiheessa siten, että kestävä liikkuminen ja kuljetukset ovat houkuttelevia jo alun alkaen elinkeino- ja asuinalueita luotaessa. Lapin kannalta korostuvat myös suurten investointien merkitykset muuta maata voimakkaammin. Niiden toteutumatta jääminen vaikuttaa arktisen alueen kehittymispotentiaalin hyödyntämismahdollisuuksiin. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma 35

38

39

40 Lapin liitto Regional Council of Lapland Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi Puhelin Faksi