Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22 Oletus vakioraportti Lasten ja nuorten palvelut Raportointi 1-12 KUVAUS Lasten ja nuorten palvelut lukien sivistyspalvelut jaettiin lasten ja nuorten sekä vapaa-ajanpalveluiksi. Lasten ja nuorten palvelut tuottavat peruspalvelua varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, 2. asteella, nuorisotoimessa ja musiikkiopistossa. Lasten ja nuorten palveluiden tehtävillä ja valmistelluilla opetuslautakunnan päätöksillä hoidetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä 2. asteen ja musiikkiopiston tarvitsema hallinto jonka tehtävänä on johtaa ja tukea aktiivista ja kehittyvää Salolaista koulutusta. Riski- ja epävarmuustekijänä lasten ja nuorten palveluissa on talouden sopeuttamistoimet. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen palveluverkkotyöryhmä aloitti palveluverkkoselvityksen työstämisen keväällä Palveluverkkoselvityksestä ei tehty päätöstä, asia siirtyi vuoden 2015 puolelle. Lasten ja nuorten palveluiden organisaatio hyväksyttiin opetuslautakunnan kokouksessa huhtikuussa. Uuden organisaation myötä varhaiskasvatuksen yksiköiden esimiehiä oli tarkoitus vähentää 28 esimiehestä 21 esimieheen, joka toteutettiin osittain johtamisjärjestelmän muutoksella ja pienten yksiköiden yhdistämisellä saman katon alle toiminnan antamien mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkaan Inkere- Kaivolan ja Hähkänän yksiköiden yhdistäminen ei toteutunut hallinnollisesti, koska uusia yhdistämisen mahdollistavia tilaratkaisuja ei löytynyt. Näin ollen Inkere-Kaivolassa jatkettiin yksikön esimiehen tehtävää määräaikaisena. Varhaiskasvatusyksikön esimiehiä oli vuoden vaihteessa 22. Varhaiskasvatuspalveluiden uusi esimies aloitti työnsä lokakuussa, hänen johdolla varhaiskasvatuksen organisaatiomuutoksen loppuunsaattamista työstettiin ja aluevastaava malli purettiin vuoden loppuun mennessä. Opetuslautakunta tarkisti ja hyväksyi sopimuksen edelleen jatkettavaksi varhaiskasvatuksen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämästä ilta/yö/viikonloppuhoidosta, niissä tapauksissa jolloin varhaiskasvatusyksiköt eivät kyseistä hoitoa pysty tarjoamaan. Varhaiskasvatuksen tilojen tehokas ja taloudellinen käyttö sekä henkilöstöresurssin oikea kohdentaminen edellytti viikonloppuhoidon keskittämistä keskustan alueen päiväkoteihin ja Suomusjärven päiväkodin viikonloppuhoito lopetettiin heti vuoden alusta. Sopeuttamisohjelmaa on noudatettu varhaiskasvatusyksiköiden henkilöstörakenteen muuttamisesta lain edellyttämälle minimitasolle vähitellen muuttamalla lastentarhanopettajien vakansseja hoitajan vakansseiksi. Muutettiin 8 lastentarhanopettajan vakanssia hoitajan vakanssiksi. Tämä asia on tuottanut vaikeuksia käytännön järjestelyissä, yksikössä tulee olla riittävästi lain edellyttämällä tavalla pedagogisen koulutuksen omaavaa henkilöstöä eli lastentarhanopettajia esiopetukseen sekä varhaiskasvatukseen. Osaviikkohoito varhaiskasvatuksessa muuttui opetuslautakunnan päätöksellä 12 päivästä 8 ja 14 päivään alkaen. Tämä on aiheuttanut lasten siirtymistä avoimista palveluista kokopäivähoitoon(8päivän käyttäjiksi). Päivähoitomaksujen kokonaismäärä on jäänyt saavuttamatta jo parina vuonna aikaisemmasta kaupungin huonon työllisyystilanteen johdosta. Päivähoitomaksut määräytyvät vanhempien tulojen mukaan, alimman maksun ollessa 0 euroa. Lasten kotihoidontuen tuella olevien lasten määrä väheni viime vuodesta 86 lasta, tästä johtuen lasten kotihoidontukea jäi käyttämättä noin Vuoden lopussa kotona työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia oli 23 vähemmän vrt. edelliseen vuoteen, tästä johtuen myös kunnallisia päivähoitopaikkoja oli 92 paikkaa vähemmän. Perusopetuspalvelut Perusopetuksen osastolla tuotetaan lakisääteisiä opetuspalveluja noin 5600 oppivelvollisuusikäiselle. Perusopetuksen isoimpana kehittämiskohteena vuosina on opetussuunnitelman uudistaminen. Kaikki osahankkeet ja koulutuskokonaisuudet tukevat opetussuunnitelmaprosessin toteutumista. Tavoitteena on laatia kuntakohtainen opetussuunnitelma. Mm. Oppiva Ops prosessi osallistaa koko perusopetuksen henkilöstön kehittämisprosessiin. Hanketyön kautta tuetaan e-learning kokonaisuuksia koulujen arjessa. Osa kouluista osallistuu e-learning hankekokonaisuuden puitteissa kehittäjäkouluverkostoon, NPDL -Microsof-ankkeeseen, Turun yliopiston osa-hankkeisiin tai aluehallintoviraston rahoittamiin Salossa toteutettaviin hankkeisiin. Osassa perusopetuksen yksikköjä aloitettiin joustavan koulupäivän kehittäminen osana liikkuvan koulun hanketta. 1

23 Oletus vakioraportti Opettajatyöpäivät toteutettiin syksyllä Osuma-hankkeen kautta, sisällöllisenä painopisteenä TVT-taidot opettajan perustehtävässä. Kouluverkkoselvityksen mukaiset toimet kevään 2014 aikana konkretisoivat palveluiden sopeuttamista kaupungin taloustilanteen mukaisessa suunnassa, lopputuloksena Karjaskylän koulun lakkauttaminen sekä montessoriopetuksen loppuminen. Kyseiset toimet aiheuttivat perusopetuksen toimintakentässä johtamisen sekä toiminnan uudelleen arviointia. Valtuuston päätöksen ( KV ) mukainen tuntijaon jakaminen tuntikehykseksi kevään 2013 aikana oli osa palveluiden sopeuttamista taloustilanteen vakauttamiseksi. Tämä päätös konkretisoitui lukuvuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että kustannusvaikutus vuoden 2014 osalta oli 5 kuukautta. Toimintojen sopeuttaminen jatkuu edelleen. Toinen aste Toisen asteen palvelukokonaisuuteen lasten ja nuorten palveluiden osalta kuuluu lukiokoulutus. Lisäksi tuotamme oppilashuollon palvelut koulutuskuntayhtymälle. Osaston tulot muodostuvat aikuislukion myyntituotoista. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten valmistelu on aktiiviseesti vireillä, hanketyöllä tuetaan valmistelua. Toimintaympäristö on ollut vuonna 2014 vakaa. Musiikkiopisto Musiikkiopiston tehtävänä on opetusministeriön järjestämisluvan perusteella antaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta ja kyseisen luvan perusteella oppilaitoksen toiminta kuuluu tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin. Musiikkiopiston opiskelu on tavoitteellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan hyvää musiikkisuhdetta antamalla valmiuksia musiikin elinikäistä harrastamista, esittämistä ja ammattiopintojen aloittamista varten. Musiikkiopistossa annettiin opetusta opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti 21 eri pääaineessa, teoria-säveltapailuaineissa ja yhteismusiikissa. Opetustoimintaan sisältyy myös tasosuoritukset opiskeltavissa pääaineissa ja teoria-aineissa sekä esiintymiset. Opisto järjesti lv aikana opetukseen liittyen yli 40 oppilasiltaa tai konserttia. Musiikkiopistossa opiskeli yhteensä 530 opiskelijaa, joista valmennus-, perus- ja opistotason opiskelijoita oli 320. Musiikkileikkikoululaisia opistossa oli 216. Varsinaisten oppilaiden määrä oli 0,45 % kaupungin väestömäärästä (valtakunnan keskiarvo on 0,8 % väestömäärästä). Pienenä riskinä ja epävarmuustekijänä on ollut musiikkileikkikoulun kysynnän väheneminen. Musiikkileikkikoululaisten määrä laski 170:een lukuvuoden aikana, mutta syksyllä 2014 laskua ei enää ollut. Nuorisopalvelut Toimintatuottojen kertymä jäi arviota pienemmäksi johtuen myönnetyistä valtionavustuksista. Tämä johti mm. starttipajatoiminnasta luopumiseen. Toimintakulujen ylitys johtuu nuorisopalvelujen talouteen kirjatuista työllistetyn henkilöstön palkkakuluista. Nuorisotilatoimintaa toteutettiin 15:sta paikassa, joista viiden ohjaus- ja valvontatehtävät ostettiin täysin kolmannen sektorin toimijoilta. Nuorten pajatoimintaan osallistui 95 nuorta. Ko. palvelulle olisi tarvetta enemmän kuin nuorisopalvelujen toimesta voidaan järjestää. Etsivällä nuorisotyöllä ohjattiin 204 asiakasta. Erityisnuorisotyö keskittyi lähinnä yksilöohjaukseen. Nuorten keskus Steissin osalta käyttöön vuoden 2014 aikana saatiin puutyöpajan ja skeittihallin tilat. Nuorisopalvelujen henkilöstöresurssit ovat palveluverkkoon nähden vähäiset. Nuorisopalvelujen henkilöstöresurssista lähes puolet on määräaikaista henkilöstöä, josta kolmanneksen palkkakulut katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Lakisääteistä etsivää nuorisotyötä tehdään Salossa kolmen määräaikaisen ulkopuolisella rahoituksella palkatun etsivän nuorisotyöntekijän voimin, samoin kahvila- ja mediapajat toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella. Tämä vaikeuttaa huomattavasti työn kehittämistä ja suunnitelmallisuutta. 2