OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925
|
|
- Marja-Leena Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925
2
3 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus vähentää ongelman kroonistumisen vaaraa, psykoottisten häiriöiden osalta hoidon aloitus ennakko-oireiden aikana voi estää psykoosin puhkeamisen. Sairaalahoidon tai polikliinisen arvion jälkeisen hoidon järjestymisessä on vaikeuksia, sitä ei ole saatavana tai se on liian harvajaksoista. Eri terapiamuotojen osaajista on puutetta, samoin kuntoutuksen saatavuudessa kunnissa. Ylivoimaisesti suurin osa mielenterveyden häiriöiden kustannuksista syntyy muusta kuin hoidon toteuttamisesta, kolmannes kaikista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä ja neljännes SV-päivärahoista johtuu mielenterveyden häiriöstä.
4 Runsaatkaan vastaanottotyyppiset avohoitopalvelut eivät sinänsä vähennä psykiatrisen osastohoidon tarvetta, varsinkaan, jos avohoitopalvelut toimivat toisistaan irrallaan ja keskenään kilpaillen (ten Horn et al. - 88, Hansson et al. -95, Piirtola -95) Toiminnallisesti toisiinsa integroiduilla ja toisiaan täydentävillä avohoitopalveluilla sekä joustavalla ja monipuolisella päivä- ja työtoiminnalla, tuetulla asumisella ja ammatillisen kuntoutuksella voidaan vähentää psykiatrisen osastohoidon tarvetta (Salokangas et. al. -91 & 94, Saarento et al.-96)
5 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja. Matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa sosiaali ja terveyskeskuksessa, yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen (STM, selvityksiä 2009:3)
6 HOITOONPÄÄSYKRITEERIT : Psykoosit Mielialahäiriöt Päihteiden käyttäjät Ahdistuneisuushäiriöt Vanhuspsykiatria Persoonallisuushäiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Syömishäiriöt Työkyvyn arviointi
7 HOITOONPÄÄSYKRITEERIT PSYKOOSIEN HOIDOSSA Ohje perustuu lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen skitsofrenian käypä hoito suositukseen 2001 (F20). Ohjetta voidaan noudattaa soveltuvin osin myös muiden psykoottisten häiriöiden hoidossa (F22-25, F28-29). Mielialahäiriöihin ja päihteiden käyttöön liittyvien psykoosien sekä lapsuusiän psykoosien hoitoonpääsykriteerejä ei käsitellä tässä ohjeessa. I PERUSTERVEYDENHUOLTO - Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden löytäminen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta. - Tuettu asuminen, ohjattu päivätoiminta, työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus, yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tehdyn suunnitelman mukaan. - Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoito-suhteet ja somaattinen hoito. Esh tukee hoitoa konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella. II PSYKIATRINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Päivystyksellisesti Psykoottinen potilas on itsemurhavaarassa, vaarantaa muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään ja hänellä ei ole tukenaan huolehtivia ihmisiä tai nämä eivät enää jaksa tilannetta. Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa vain sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä, jossa siihen tarvittavat edellytykset. Kiireellisesti - Ensipsykoosin sairastuneet - Pitkäaikaispotilaiden kriisitilanteet, joissa ei tarvita välitöntä hoitoonpääsyä Suositus kiireellisillä indikaatioilla: hoitoonpääsy 1-7 vuorokauden kuluessa Ei kiireellisesti - Ennakko-oireileva, erityisesti nuori, jonka suvussa esiintyy psykooseja - Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla ja muut psykoterapeuttiset ja kuntoutukselliset erityistoimenpiteet. Suositus ei-kiireellisillä indikaatioilla: hoitoonpääsy 8-30 vuorokauden kuluessa Erikoissairaanhoidon hoito tapahtuu ensisijassa avohoidossa. Muiden hoitavien tahojen kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta. III VALTION PSYKIATRISET SAIRAALAT Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat. IV KOLMAS SEKTORI Kolmas sektori järjestää potilaiden ja omaisten tukemiseksi erilaista päivä- ja työtoimintaa, tukea opiskeluun ja työllistymiseen, kotikuntoutusta, vertaistukea, sopeutumisvalmennus- ja muita kursseja. Työryhmä: Outi Saarento, Ari Kauppila, Pertti Lapinkangas, Petteri Mankila OYS Psykiatria
8 HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit PERUSTERVEYDENHUOLTO (yleislääkärin johtama toiminta) Skitsofrenian ennakko-oireista kärsivien riskipotilaiden seulominen ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon Erikoissairaanhoidossa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn ja määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta Tuettu asuminen, ohjattu päivä- ja työtoiminta ja ammatillinen kuntoutus yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja muiden toimijoiden kanssa Pitkät, tarvittaessa tiiviitkin, tukea antavat hoitosuhteet ja elimellisten sairauksien hoito. Perusterveydenhuolto psykiatrin konsultaation tukemana Hoidon tuki konsultaatio- ja kriisipalveluilla sekä työnohjauksella. Psykiatrin konsultaatiolla tarkoitetaan paitsi perinteistä konsultaatiota, myös videoneuvotteluna tai paperikonsultaationa toteutettua potilastapauksen arviointia yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Jos konsultaatiota ei ole saatavilla, lähetetään potilas erikoissairaanhoitoon.
9 HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit PSYKIATRINEN ERIKOISSAIRAANHOITO Psykoosien hoito tapahtuu ensisijassa avohoidossa. Muiden hoitavien tahojen kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (esim. psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja tarvittaessa tiheät kotikäynnit, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta. Päivystyksellisesti = välitön hoitoonpääsy: Psykoottinen potilas on itsemurhavaarassa, vaarantaa muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ei kykene huolehtimaan itsestään ja hänellä ei ole tukenaan huolehtivia ihmisiä tai nämä eivät enää jaksa tilannetta. Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa vain sairaalan psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä, jossa siihen tarvittavat edellytykset. Kiireellisesti = hoitoonpääsy 1-7 vrk:n kuluessa: - Ensipsykoosin sairastuneet -Pitkäaikaispotilaiden kriisitilanteet, joissa ei tarvita välitöntä hoitoonpääsyä Ei kiireellisesti = hoitoonpääsy 8-30 vrk:n kuluessa: - Ennakko-oireileva, erityisesti nuori, jonka suvussa esiintyy psykooseja - Yksilöllisesti suunnitellut intervallihoidot psykiatrisella osastolla
10 HOITOONPÄÄSYKRITEERIT Psykoosit VALTION PSYKIATRISET SAIRAALAT Erittäin vaikeahoitoiset ja vaaralliset potilaat. KOLMAS SEKTORI Vapaaehtoisjärjestöt järjestävät psykoosipotilaiden ja heidän omaistensa tukemiseksi erilaista päivä- ja työtoimintaa, tukea opiskeluun ja työllistymiseen, kotikuntoutustoimintaa, vertaistukea sekä sopeutumisvalmennus- ja muita kursseja.
11 TERVEIN MIELIN POHJOIS-SUOMESSA -HANKE
12 tervein mielin pohjois-suomessa hanke Projektin kokonaistavoitteena on pohjoissuomalaisten hyvinvointi mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuutta ja vaikuttavuutta parantamalla sekä avohoitoisuutta lisäämällä: Yhtenäinen ja toimiva mielenterveys- ja päihdestrategia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisille yhteistoiminta-alueille osana hyvinvointistrategiaa Uusia kuntoutusmalleja ja järjestelmiä mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen, joissa huomioidaan julkisten palveluiden tarjoajat, ja muut palveluiden tuottajat (järjestöt, yksityiset) Toimiva hoidon porrastus, laadukas hoidon kokonaisuus (toimivat hoitoketjut) Perusterveydenhuollon (pth) ja erikoissairaanhoidon (esh) voimavarojen/resurssien optimaalinen hyödyntäminen P-PSHP:n alueella
13 tervein mielin pohjois-suomessa hanke MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAT Tavoitteet: Hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy on osa paikallista, seudullista, alueellista ja kansallista hyvinvointityötä Mielenterveys- ja päihdetyö nähdään ja toteutetaan ylisektoriaalisena toimintana, kaikille hallinnon aloille ja toimijoille kuuluvana Mielenterveys- ja päihdepalvelut perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat helposti ja vaivattomasti saavutettavissa ja niiden toimintakäytännöt pohjaavat vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin
14 tervein mielin pohjois-suomessa hanke Masennustalkoot Mielenterveyden ensiapukurssit RAI Haukiputaan hanke
15 Kytke-hanke, psykiatrian pilotti Psykoosien varhaisdiagnostiikka: Varomerkkien koulutus erityisesti koulu- ja opiskelija terveydenhuollon henkilöstölle Psykoosityöryhmätoiminnan aktivoiminen ja kehittäminen (ulotettava etäteknologian avulla myös etäisimmille alueille) Psykoosien uusimisen ehkäisy Konsultaatiotoiminnan tehostaminen tukemaan PTH:n mtt-tiimejä Palvelukotien asukkaiden kuntoutuksen tehostaminen: Ongelma: Palvelukodeista muodostumassa/-nut B-sairaaloita Toimenpiteet: - Yhteistoiminta alueille palvelu- ja tukiasumisesta vastaava henkilö? - PTH:n otettava vastuu kaikkien alueellaan sijaitsevien palveluyksiköiden kuntouttavan toiminnan organisoinnista?
16 MUUTOKSET PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖSSÄ V Kiimingin mielenterveyskeskus (8 ss) suljetaan vuoden alusta Vuodeosastot 75 ja 80 muuttuvat viikko-osastoiksi Lastenpsykiatria järjestellään uudestaan, 6 sairaansijaa vähenee Kustannusvaikutukset noin 2 miljoonaa
17
Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009
Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009 5.8.2008 toiminut jo vuodesta 1925 KEHITYSVAIHEITA 1925 1.8. sairaalan juhlalliset avajaiset, S1 jossa 140 ss Ensimmäinen potilas 11.10. 1933
LisätiedotPohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotPohjanmaa-hanke 2005-2014
Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotPalokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.
2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotPsykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria
Psykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria 28.3.2017 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat SOTEn pyrkimyksenä on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotPäihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä
Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotPohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotJyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotMatti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria
Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotMielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat
Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS
PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla
Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotPohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa
LisätiedotPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA
Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotNUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI
NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa Marja-Leena Niemi ESAVI 5.3.2015 Asukkaita 173 032 KYMENLAAKSO Väestöpohja ja jäsenkunnat KOUVOLA 86 488 HAMINA 21 068 KOTKA 54 587 PYHTÄÄ 5358 MIEHIKKÄLÄ 2124 VIROLAHTI
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotTerveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Markku Oinaala
Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 2013 Markku Oinaala 7.2.2013 Terveydenhuollon palvelut, palvelusopimus 2013 Terveydenhuollon palvelut sisältävät: lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnan,
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotKunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke
Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen
LisätiedotKumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli
LisätiedotSairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus
REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotPOTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?
POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotNYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT
NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:
LisätiedotLieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut
Lieksan mielenterveys- ja päihdetyö 1 (8) Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Tarkempi resurssikuvaus: - palvelupäällikkö - psykiatri kahtena päivää viikossa, lisäksi toinen psykiatri
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotHaasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin
Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat
LisätiedotMiten ja kuinka paljon voimme vähentää vuodeosastopaikkoja? Ryhmä
Miten ja kuinka paljon voimme vähentää vuodeosastopaikkoja? Ryhmä 5 24.11.2017 Työryhmän jäsenet: Kaisa Kumpulainen (os Halikon sairaala) Taina Virtanen (kokemusasiantuntija/salon Klubitalo) Pirita Känkänen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotPalliatiivinen yksikkö
Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotPohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen
LisätiedotSopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015. Sirkka Keikkala
Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Sirkka Keikkala ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT (euroa) 2011-2014 JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE Keski-Suomen shp Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2011-
Lisätiedot