PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREET JA HOITOTYÖN INTERVENTIOT PSYKOOTTISEN TAI PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREISEN IHMISEN KOHTAAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREET JA HOITOTYÖN INTERVENTIOT PSYKOOTTISEN TAI PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREISEN IHMISEN KOHTAAMISESSA"

Transkriptio

1 PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREET JA HOITOTYÖN INTERVENTIOT PSYKOOTTISEN TAI PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREISEN IHMISEN KOHTAAMISESSA Sanna-Mari Simola Virve Särkelä Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 Sanna-Mari Simola & Virve Särkelä. Psykoosin ennakko-oireet ja hoitotyön interventiot psykoottisen tai psykoosin ennakko-oireisen ihmisen kohtaamisessa. Oulu, kevät 2009, 34 s., 3 liitettä, 2 käsitekarttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ Opinnäytetyömme tehtävänä oli analysoida kehittämishankkeeseen psykoosin ennakkooireita aikaisempien suomalaisten tutkimusten ja artikkeleiden mukaan. Aineisto koostui 99 lähteestä. Hankkeessa laaditaan hoitotyön suositus ensi kertaa psykoosiin sairastuneen ja ennakko-oireisen potilaan varhaisesta tunnistamisesta ja tarpeenmukaisesta hoitotyöstä. Tutkimuskysymyksinä oli: mitä psykoosin ennakkooireet ovat näiden aikaisempien suomalaisten tutkimusten mukaan ja mitkä ovat hoitotyön interventiot ensikertaa psykoosiin sairastuneen tai psykoosin ennakkooireisen potilaan kohtaamisessa. Psykoosin ennakko-oireet ennakoivat henkilöllä ensimmäisen psykoosin puhkeamista tai psykoosin uusiutumista. Psykoosin ensimmäisiä ennakko-oireita ovat masennus ja ahdistus sekä muut mielialahäiriöt. Näitä seuraavat usein negatiiviset oireet: vetäytyminen, passiivisuus ja toimintakyvyn lasku. Lähempänä psykoosin puhkeamista esiintyy positiivisia oireita, kuten harhaisuutta.. Nämä oireet eivät yksittäisinä kuitenkaan varmasti ennusta psykoosin puhkeamista. Psykoosin ennakko-oireet ovat aina merkki psyykkisten toimintojen häiriöstä, joka vaatii selvittelyä. Hoidolliset tavoitteet ovat psykoosin varhaistunnistamisen yhteydessä psykoosin puhkeamisen estäminen ja myös oireiden lievittäminen. Psykoottisen henkilön kohtaamisessa avainasemassa ovat psykososiaaliset hoitokeinot. Näitä ovat mm. ongelmakeskeinen lähestymistapa, tukea antava kontakti ja perhekeskeinen hoito. Keskeistä on yhteisymmärrykseen pyrkivän yhteistyösuhteen luominen potilaan ja läheistensä kanssa. Ihanne olisi, että riskien tunnistaminen tapahtuisi jo perusterveydenhuollossa. Oireilun edetessä tulisi potilas ohjata välittömästi erikoissairaanhoitoon. Tärkeää olisi, että potilas pysyisi hoidon piirissä, sillä hoidosta jättäytyminen näkyy usein akuuttihoitoa tarvitsevien potilaiden hoitohistoriassa. Tuloksia tullaan hyödyntämään hoitotyön suositusta laatiessa. asiasanat: psykoosi, ennakko-oireet, hoitotyön interventiot

3 3 Sanna-Mari Simola & Virve Särkelä. Prodromal symptoms of psychosis and interventions in encountering a person who is psychotic or has prodromal symptoms of psychosis in nursing. Oulu, Spring 2009, 34 p., 3 appendices, 2 mind maps. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in nursing. ABSTRACT The present thesis was made as a part of development project, a recommendation of nursing a person who is psychotic for the first time and patients who have presymptoms of psychosis and how to recognize them and how to create relevant nursing. The aim of the final thesis was to analyze previous Finnish studies and articles on this subject. This product will be used when creating the recommendation of nursing. Research questions of the final thesis were what are the pre-symptoms of psychosis according these previous Finnish studies? and which are the interventions when meeting a first-time psychotic patient?. The identification of psychosis and prodromal symptoms should take place in public health care. Pre-symptoms of psychosis are depression, anxiety and other mood changes of the patient. Negative symptoms, such as withdrawal, passivity and lowered ability to function, usually follow. With the outbreak of the psychosis, positive symptoms like delusional behaviour can be noticed. Individual symptoms do not necessary mean that psychosis is about to outbreak, but almost certainly tell about dysfunction in psychic actions. The main goals of the nursing should be early detection, preventing the outbreak and relieving the symptoms. Psychosocial treatments used with psychotic persons are: co-operation with the patient and family, problem-oriented approach, supportive contact and family-centered caretaking. Special healthcare becomes necessary if the patient continues having symptoms. It is important to keep the patient in healthcare. If the patient is left outside when acute treatment is needed, he/she will have long periods of sickness and hospitalcare. The results are taken into consideration when forming the guidelines to nursing. main words: psychosis, prodromal symptoms, intervention

4 4 SISÄLLYS JOHDANTO PSYKOOSI -KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Ennakko- oireet Varsinaiset psykoosioireet Psykoottisen henkilön hoitotyön interventiot AINEISTO JA SEN KERÄÄMINEN LÄHDEAINEISTON ANALYSOINTI PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREET AIKAISEMPIEN SUOMALAISTEN TUTKIMUSTEN KUVAAMANA Psykoosin ennakko-oireiden jaottelu negatiivisiin ja positiivisiin oireisiin Psykoosin ennakko-oireiden jaottelua eri näkökulmista Psykoosin erotusdiagnostiikan ongelmat HOITOTYÖN INTERVENTIOT ENSIKERTAA PSYKOOSIIN SAIRATUNEEN TAI PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREISEN POTILAAN KOHTAAMISESSA Psykoottistyyppisesti oireilevan potilaan kohtaaminen ja perushaastattelu Käytössä olevat mittari psykoosin ennakko-oireiden selvittämiseksi Voimavarojen kohdentaminen riskiryhmiin Psykoosityöryhmien toiminta avohoidossa Kriisi-interventio ja avoin dialogi psykoottisen potilaan kohtaamisen tukena Sairaalahoito ja tahdonvastainen hoito psykoosipotilaan hoidossa ja hoidon jatkuvuuden merkityksellisyys JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS LÄHTEET LIITE 1 AINEISTON KERUUSSA KÄYTETYT HAUT LIITE 2 PSYKOOSIN PRODROMAALIOIREET, KÄSITEKARTTA LIITE 3 PSYKOOSIN PRODROMAALIOIREIDEN INTERVENTIOT, KÄSITEKARTTA LIITE 4 - LÄHDETAULUKKO... 34

5 5 JOHDANTO Opinnäytetyömme tavoitteena on arvioida aikaisimpia suomalaisia tutkimuksia koskien psykoosin ennakko-oireita ja kuvata, mitä psykoosin ennakko-oireet ovat näiden tutkimusten mukaan ja mitä ovat ensisijaiset hoitotyön toimenpiteet eli interventiot kohdatessa psykoottinen potilas. Opinnäytteen tuloksia tullaan käyttämään laatiessa hoitotyön suositusta ensi kertaa psykoosiin sairastuneen ja ennakko-oireisen potilaan varhaisesta tunnistamisesta ja tarpeenmukaisesta hoitotyöstä, joka on Diakoniaammattikorkeakoulun, Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin yhteinen kehittämishankkeeseen. Hoitotyön suositus on tärkeä, sillä hoitajat osallistuvat merkittävissä määrin niin itsenäisesti kuin työryhmien ja yhteisöjen jäsenenä psykiatrisen potilaan hoidon arviointiin sekä hoitoon. Lopullisella hoitotyön suosituksella pyritään vähentämään yksittäisestä ammattihenkilöstä johtuvia hoitokäytäntöjen vaihteluja ja varmistamaan yhtenäinen toiminnan laatutaso hoidettaessa ensi kertaa psykoosiin sairastunutta ja psykoosin ennakko-oireisen potilaan varhaisessa tunnistamisessa antamalla näyttöön perustuvia keinoja ja välineitä hoitoon, sekä auttaa hoitotyöntekijöitä tunnistamaan oma roolinsa ensi kertaa psykoosiin sairastunutta ja psykoosin ennakko-oireista potilasta hoidettaessa, sekä näin nostamaan hoitotyön laatua. Lisäksi tämä suositus mahdollistaa potilaslähtöisyyden edistämisen hoitotyössä. (Vuokila-Oikkonen 2007). Meidän roolimme hankkeessa on arvioida tutkimusten laatua Sairaanhoitajaliiton Näytöllä tuloksiin käsikirjan avulla, jotta saadaan selville minkälaista tutkittua tietoa on jo olemassa psykoosin ennakko-oireista. Lisäksi kuvaamme mitä psykoosin ennakko-oireet sekä psykoottisen potilaan hoidon interventiot ovat näiden aikaisempien tutkimusten mukaan. Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään hoitotyön suositusta tehdessä. Hanketta koskevien tavoitteiden lisäksi opinnäytteemme tarkoitus syventää omaa ammatillista tietoa psykooseista ja psykoosin ennakko-oireisen ihmisen kohtaamisesta ja hoitamisesta sekä osoittaa asiantuntemustamme kyseessä olevasta aiheesta. Opinnäytetyön tulokset antavat apua käytännön työssä mm. perusterveydenhuollossa psykoosin ennakko-oireiden tunnistamiseen ja psykoottisen potilaan kohtaamiseen.

6 6 Hankkeen ja omien oppimistavoitteidemme pohjalta olemme johtaneet seuraavat tutkimuskysymykset opinnäytetyötämme varten: 1. Mitä ovat psykoosin ennakko-oireet aikaisempien suomalaisten tutkimusten mukaan? 2. Mitkä ovat hoitotyön interventiot ensikertaa psykoosiin sairastuneen tai psykoosin ennakko-oireisen potilaan kohtaamisessa näiden aikaisempien suomalaisten tutkimusten mukaan?

7 7 1 PSYKOOSI -KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Useimmiten psykoosi määritellään lääketieteen näkökulmasta sairautena, joka on itse asiassa yhteisnimitys vaikeille mielenterveyden häiriöille kuten esimerkiksi skitsofrenialle. Psykoosi voidaan määritellä myös elämäntilanteesta johtuvana vaikeutena selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Tällöin psykoosi on ihmisen tapa reagoida liian tuskaiseen ja raskaaseen elämäntilanteeseen. Näin ajateltuna psykoosia voidaan pitää inhimillisenä toimintana. Psykoottiset tilat voidaan pääsääntöisesti jakaa kahteen tyyppiin: reaktiivisiin ja funktionaalisiin psykooseihin. Reaktiivisissa psykooseissa ympäristön aiheuttamalla stressillä on keskeinen vaikutus psykoosin syntyyn. Funktionaalisissa psykooseissa ei tiedetä tarkkaan synty- ja syytekijöitä, mutta esimerkiksi lääkärit painottavat sairauden syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä laukaisevia psykologisia tekijöitä kuin myös biologista taustaa (Koivisto, 2003.) Psykoosit voidaan nähdä myös hankalana ja laajana egon kehityksen häiriönä, joka on yhteydessä vajavaisuuksiin ja häiriöihin aikaisissa objektisuhteissa. Psykooseille on myös ominaista laaja ja voimakas taantuminen ja alkukantaisien puolustusmekanismien käyttö sekä huono realiteettitaju (Tähkä, 1970.) Psykoosissa henkilön todellisuudentaju siis heikkenee niin että hänellä on hankaluuksia erottaa mikä on totta ja mikä ei. Oireita ovat hallusinaatiot ja harhaluulot sekä kieroutunut näkemys ulkoisesta realiteettista (Lönnqvist, Heikkinen, jne ) ;(French, Morrison, 2008). Psykoosiriski käy ilmi kirkkaammin prodromaali - eli ennakko-oireissa. Ennakkooireet voidaan jaotella kahteen ryhmään, psykoosin puhkeamista edeltäviin oireisiin ja psykoosin uusiutumista edeltäviin oireisiin. Psykoosin puhkeamista enteilevät oireet voivat kestää yleensä jopa vuosia, kun taas sen uusiutumisen oireet ovat usein kestoltaan päivistä pariin viikkoon. Tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat masentuneisuus ja sitä seuraavat energiattomuus, vetäytyneisyys ja vähäpuheisuus sekä aloitekyvyn puute. Sen jälkeen ilmaantuvat myös epäluuloisuus, vainoharhaisuus sekä kuulo-, luuloja näköharhat. Ei tule myöskään unohtaa ahdistuneisuutta, ihmissuhteista vetäytymistä ja unettomuutta (Salokangas, Heinimaa, jne. 2002, 17 19).;(French, Morrison, 2008).

8 8 Psykoosin sairastuneiden ihmisten ihmissuhteet kärsivät, työ- ja toimintakyky laskee (psykoosilääkkeet vaikuttavat myös omalta osaltaan toimintakyvyssä ilmeneviin puutoksiin), itsenäinen selviytymiskyky ja taloudellinen tilanne heikkenevät. Lisäksi psykoosiin sairastuneet henkilöt voivat olla taipuvaisempia itsemurhaan. Kaiken tämän ohella toipumisen jälkeenkin he voivat kantaa sairaudestaan polttomerkkiä, joka leimaa heitä ja näin helposti vähentää ihmisarvon tunnetta (Salokangas, Heinimaa, jne. 2002, 8-9.) 1.1 Ennakko- oireet Ennakko-oirevaiheella kuvataan henkilön elämässä kautta, jossa häneltä voidaan havaita sairauden ensimmäisiä oireita ennen varsinaista psykoosin puhkeamista. Ihmisellä on riski sairastua ensipsykoosiin varhaisaikuisuudessa, mutta suurin sairastumisriski ajoittuu murrosiän ja 35-vuoden välimaastoon (Luutonen, Heinisuo jne. 2006, 15). Ennakko-oirevaihe alkaa yleensä oireilla, jotka varsinaisesti eivät ole niin ominaisia, että niiden pohjalta ei voisi ennustaa psykoosin puhkeamista. Näitä oireita ovat: energian puute, motivaation lasku, keskittymiskyvyn ja huomion kiinnittämisen heikkeneminen, unettomuus, ahdistuneisuus, sosiaalinen syrjäänvetäytyminen sekä ärtyneisyys. Ominaisina ennakko-oireina ilmenee omakohtaisia outouden tai häiriöiden kokemuksia ajattelun, kognition, havainnoinnin ja motoriikan alueella. Toisin sanoen ajatuksia voi tulvia mieleen yhtä aikaa paljon, tai ne voivat olla asiaankuulumattomia ja katkonaisia, lisäksi ympäristö on jotenkin outo tai muuttunut ja ympäristön kohtiin kiinnittää pakonomaisesti huomiota. Ennakko-oireisiin kuuluu myös tunne, että on toisten huomion ja/tai tarkkailun kohteena, esimerkiksi kokemus, että ympäristön tapahtumat kohdistuvat itseen. Tarkempana esimerkkinä voisi mainita, että henkilö voi kokea radiotoimittajan puhuvan juuri hänestä tai että sanomalehdessä kerrotaan hänestä. Toisin sanoen on vaikeutta erottaa todellisuutta ja omia kuvitelmia toisistaan. Ei tule myöskään unohtaa aistitoimintojen muutoksia, kuulee tai näkee jotain epätavallista. (Luutonen, Heinisuo jne. 2006, ) On olemassa erilaisia mittareita, joilla voidaan kartoittaa psykoosin ennakko-oireita, esimerkiksi PROD seulalla. PROD-seulassa on 21 kysymystä siitä, onko potilaalla viimeisen 12 kuukauden aikana ilmennyt ko. oireita. Potilasta pyydetään vastaamaan kysymyksiin kyllä/ei vaihtoehdoilla. (Salokangas, Heinimaa, jne. 2002, 29.)

9 9 1.2 Varsinaiset psykoosioireet Varsinaisiksi psykoottisiksi oireiksi kutsutaan oireiksi, joista voi tarkasti jo päätellä psykoosin puhkeamisen. Keskeinen tunnetila psykoottisella on kuvattu olevan tunne, että jotain on pahasti ja selittämättömällä tavalla vikana itsessä ja/tai ympäristössä. Näin ollen oireita ovat: ajattelun häiriöt, ajatuksia on vaikea hallita ja pyörivät pakonomaisesti mielessä; harhaiset ajatukset, joku panee ajatuksia päähän; epäileväisyys, halutaan pahaa ja ihmisten suhtautuminen on outoa; vainoharhaisuus, seurataan ja vakoillaan; kohonnut itsetunto, jumalallisuus paremmuus verratessa muihin; aistitoimintojen harhat kuten kuulo-, näkö-, haju- tai maku harhat. Ei tule myöskään unohtaa ruumiillisia tuntemuksia, joihin liittyy myös harha-aistimuksia ja kipu tiloja (Salokangas, Heinimaa, jne. 2002, ) 1.3 Psykoottisen henkilön hoitotyön interventiot Psykoosien hoidon kulmakiviä on oireettomuuden saaminen sekä toimintakyvyn palautuminen. Tämä mahdollistetaan luottamuksellisella ja turvallisella sekä tukea antavalla psykoterapeuttisella hoitosuhteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oudoista ja pelottavista oireista kärsivä asiakas/potilas saa toivoa paremmasta ja helpotusta oireiden saadessa selityksen (Luutonen, Heinisuo jne. 2006, ) Hoitosuhde tulee luoda mahdollisimman nopeasti, sillä jo se antaa parhaan edellytyksen hyvälle hoito suhteelle (Suomela, Heinimaa, Salokangas.2001) ; ( Luutonen, Heinisuo jne. 2006). Ennakko-oireisen potilaan hoidossa keskeisintä on myös tiivis tarkkailu, sillä näin voidaan aloittaa psykoosin nopea hoito, jos se ilmaantuu jälkeenpäin ( Luutonen, Heinisuo jne. 2006). Hoito tapahtuu avohoidossa ja vain pakottavissa tilanteissa sairaalaolosuhteissa esimerkiksi silloin kun, asiakas/potilas on vaaraksi jollakin lailla itselle tai muille.( Luutonen, Heinisuo jne. 2006, ) Lääkehoito tuo myös oman apunsa hoitotoimiin ja se onkin hyvä aloittaa mahdollisimman pian (Elonen, Mäkijärvi jne. 2005, 512).

10 10 2 AINEISTO JA SEN KERÄÄMINEN Opinnäytetyön aineisto koostuu suomalaisista tieteellisistä julkaisuista (n=99) sekä eitieteellisistä julkaisuista (mm. raportit, artikkelit ja ohjeet). Aineistoa eli tutkimustietoa on haettu tietokannoista Medic, Arto ja Linda hakusanoilla psykoosi, psychotic, psychosis, skitsofrenia, ensioireet, ennakko-oireet, tarpeenmukainen, vuorovaikutus, riski, kriisi, jatkuvuus, elämänmuutos, joustavuus, dialogi, perhekeskeisyys, verkosto, terapia, hoitotyö epävarmuus, avohoito, early diagnosis, time factors, risk factors, acute disease, patient care team, psychiatric nursing, ambulatory care, continuity of patient care, crisis intervention, professional-family relations, family relations, adolescent psychiatry. (Liite 1). Näillä hakusanoilla saimme yhteensä 99 (49+50) kappaletta lähteitä. 3 LÄHDEAINEISTON ANALYSOINTI Tiedonhaun tuloksena saimme yhteensä 99 kappaletta erilaisia lähteitä. Suljimme analysoinnista ensimmäisenä pois kaikki pro gradu työt, sillä niiden luotettavuus ei ole riittävä hoitotyön suositusta tehtäessä. Tämän jälkeen valitsimme kaikki katsausartikkelit Suomen lääkärilehdestä ja Duodecim lehdestä, jotka kelpaavat analysoitavaksi. Mukana haussa oli myös joitain mielipidekeskusteluja kyseessä olevista lehdistä. Ne suljimme pois analyysista. Tämän jälkeen aloimme läpi käydä aineistoa. Käytämme aineiston analysoinnissa sairaanhoitajaliiton ohjeita. Ohjeet löytyvät käsikirjasta nimeltä Hoitotieteellisellä näytöllä tuloksiin hoitotyössä käsikirja hoitotyön suositusten laadintaan. Käytämme työssämme näitä ohjeita, sillä tulosten täytyy olla kelvollisia hoitotyön suosituksen laatimiseen. Arvioimme aineiston analysoinnissa onko tutkimuksissa arvioitu tutkimusten taustaa, tarkoitusta, kohderyhmää, sitä, millainen on tutkimusasetelma, hoitotyön interventioita ja niiden tarkoitusta, aineistonkeruumenetelmiä, analyysimenetelmiä, luotettavuutta, eettisyyttä, keskeisiä tuloksia, kliinistä merkitystä ja tulosten soveltuvuutta. Arvioimme kuinka tasokasta aineiston edellä mainittujen kohtien tarkastelu on ollut asteikolla

11 11 korkeatasoinen, keskinkertainen, huono. Jos näihin kriteereihin löytyi vastaus aineistosta, voitiin aineistoa käyttää lähteenä opinnäytteessämme. Nämä kriteerit pohjautuvat Hoitotieteellisellä näytöllä tuloksiin hoitotyössä käsikirjaan ja hoitotyön suositusten laadinnan kriteereihin. (Sairaanhoitajaliitto 2004.) Käyttämämme aineiston taustalla on usein ollut aiheen ajankohtaisuus. Aineistoissa on käytetty aikaisempaa kirjallisuutta tai tutkimuksia vähintään keskinkertaisesti, yleensä korkeatasoisesti. Aineisto oli pääosin kuvailevaa tai selittävää, ei ennustavaa, vaikkakin joissain aineistoissa saatettiin lyhyesti ottaa kantaa mielenterveystyön tulevaisuudesta psykoosien kannalta. Aineistosta suurin osa oli katsausartikkeleja tai kuvailevia määrällisiä tutkimuksia. Aineistossa ei yleensä oltu määritelty kohderyhmää, mutta aineistosta suurin osa oli korkeatasoisesti hoitohenkilökuntaa palvelevaa. Mittareita aineistoissa oli käytetty harvoin. Käytettyjä mittareita olivat mm. kyselyjä. Aineiston tilastollisen erojen testauksessa oli käytetty Khin-neliö testiä- ja jatkuvien muuttujien osalta paritonta t- testiä ja Gas-asteikkoa. Myös aiemman aineistoin keruumenetelmistä kerrottiin huonosti tai ei ollenkaan eikä teksteissä otettu kantaa siihen miten aikaisempaa aineistoa on analysoitu. Myös aineistojen luotettavuuden sekä eettisyyden arviointi oli huonoa tai se puuttui kokonaan. Aineisto oli yleensä hyvin asiakeskeistä ja tiivistä tekstiä. Tulosten soveltuvuus käytännön hoitotyöhön oli lähes poikkeuksetta korkeatasoista. Aineiston keskeiset tulokset ja hoitotyön interventiot esittelemme seuraavissa kappaleissa.

12 12 4 PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREET AIKAISEMPIEN SUOMALAISTEN TUTKIMUSTEN KUVAAMANA Psykoosin ennakko-oireet eli prodromaalioireet ennakoivat henkilöllä ensimmäisen psykoosin puhkeamista tai psykoosin uusiutumista. Koska skitsofrenian ja psykoosien etiologiaa ei tunneta vielä niin tarkasti, että psykooseja pystyttäisiin ehkäisemään, on psykoosin ennakko-oireiden tunnistaminen tärkeää. Ensioireet tunnistamalla ja niihin puuttumalla voidaan mahdollisesti ehkäistä psykoosin puhkeaminen tai ainakin vaikuttaa sairausjakson kestoon (Salokangas, Suomela 2004);(Alakare, Veijola 2002);(Suomela, Heinimaa, Salokangas 2001);(Lehtonen, 2003). Psykoosien varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa on haaste, sillä se vaati yhteistyön kehittämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Ensipsykoosiin sairastunut tuleekin ohjata erikoissairaanhoitoon diagnosointia, tutkimusta ja hoidon aloitusta varten, ripeällä toiminnalla voidaan välttää sairaalahoito (Lehtonen, 2003.) 4.1 Psykoosin ennakko-oireiden jaottelu negatiivisiin ja positiivisiin oireisiin Tutkimusten mukaan valtaosalla psykoosiin sairastuneista potilaista on ilmennyt psyykkisiä oireita jo vuosia ennen hoidon piiriin tulemista (Salokangas, Suomela 2004); (Lehtonen, 2003). Ensimmäisiä oireita ovatkin usein masentuneisuus, ahdistuneisuus, mielialamuutokset, ärtymys, kiihtymys, jännitys, joiden jälkeen esiintyvät niin sanotut negatiiviset oireet kuten sosiaalisista kontakteista vetäytyminen, voimattomuus, aloitekyvyttömyys sekä toiminta- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen muiden oireiden voimistuessa. Ennakko-oirevaiheen alussa ihminen alkaa usein jo muuttua eristäytyneeksi, jolloin sosiaalisten yhteyksien määrä niukentuu ja ihminen ryhtyy viettämään aikaansa mieluummin itsekseen. Toimintakyvyssä tapahtuu huomattava lasku jo ennakko-oirevaiheen aikana. Muutokset käyttäytymisessä ja toimintakyvyssä vaativat aikaa kehittyäkseen ja siksi niitä on hankala tunnistaa ajoissa (Luutonen, Heinisuo,Ilonen, Jalava jne. 2006); (Lehtonen, 2003); (Vartiainen, Heikki, Vartiainen Aino, 2004); (Suvisaari, 1999). Usein toiminta- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen

13 13 näkyy myös työ- tai koulumenestyksen laskuna. Nämä oireet eivät kuitenkaan yksinään ennusta psykoosin puhkeamista. (Attenuated Psychotic Symptoms); (Heinimaa, Svirskis 2005). Henkilöllä voi olla myös varhaisia psykoottisia piirteitä kuten vainoharhaisuutta, pelkoa, syyllisyyttä ja lyhyitä aistiharhoja. Näitä kutsutaan niin sanotuiksi positiivisiksi oireiksi. Myös uni- ja syömishäiriöt sekä seksuaalinen haluttomuus edeltävät usein sairastumista. Tavallista on myös kiinnostuksen laskeminen normaaleihin askareisiin sekä tunnereaktioiden epäsopivuus tilanteisiin. Ulkopuoliset voivat huomata henkilön puheesta outoihin asioihin keskittymisen ja puheen sekä ajatusmaailman köyhtymistä, lisäksi henkilön käytös voi olla eriskummallista tai jopa aggressiivista. (Alakare, Veijola 2002);(Salokangas, Suomela 2004.) Henkilö voi muuttua myös ulkoiselta olemukseltaan erilaiseksi, liikkeet ja eleet voivat muuttua ja hänellä voi ilmetä pakkotoimintoja tai -ajatuksia. Henkilön kokemus itsestä ja ympäristöstä voi muuttua. Myös itsetuhoajatukset voivat enteillä psykoosin puhkeamista. (Salokangas, Suomela 2004.) Nämä oireet kestävät tavallisesti 1-2 vuotta ennen sairastumista, mutta ne voivat kestää pidempääkin, jopa 20 vuotta. Naisilla oireet kestävät keskimäärin pidempään. (Alakare, Veijola 2002). Ennakko-oireet pidentyvät ja voimistuvat lähempänä psykoosin puhkeamista. (Salokangas & Suomela 2004). 4.2 Psykoosin ennakko-oireiden jaottelua eri näkökulmista Salokangas ja Suomela ovat jakaneet katsausartikkelissaan spesifiset ennakko-oireet kolmeen pääryhmään eli perusoireisiin, lieviin tai lyhytaikaisiin psykoottisiin oireisiin ja geneettiseen riskiin liittyvään toimintakyvyn heikkenemiseen. Perusoireet ovat henkilön kokemia häiriökokemuksia, joita ulkopuoliset eivät näe. Nämä kokemukset ovat ennen kaikkea henkilön ajattelussa ilmeneviä häiriöitä, kuten ajatuksia itsen ja ympäristön muuttumisesta ja esimerkiksi siitä, että joku tunkeutuu hänen ajatuksiinsa tai omat ajatukset katoavat. Täten omat liikkeet ja eleet voivat tuntua omituisilta ja esineet voivat näyttää luonnottoman pieniltä tai etäällä olevilta. Lisäksi voi esiintyä ääniharhoja. Yleensä henkilö kokee olonsa hämmentyneeksi ja tuntee, että jokin on vialla. Tämä onkin ero psykoosin ja psykoosin ennakko-oireiden välillä. Psykoosissa oleva henkilö kokee esimerkiksi kuulemansa ääniharhat todeksi ja saattaa jopa toimia äänien mukaan. Psykoosin ennakko-oireita kokeva henkilö ymmärtää, etteivät äänet ole todellisia. Perusoireita voi ilmetä vuosia ennen psykoosin puhkeamista. Jos lievät ja

14 14 lyhyet psykoottiset oireet aiheuttavat todellisuudentajun menettämisen, on psykoosiin sairastumisen riski jo noin 40 % seuraavan vuoden aikana. (Heinimaa, Svirskis 2005). (Salokangas, Suomela 2004.) Kolmannen ryhmän henkilöillä on lähisuvussa todettu psykooseja tai heillä itsellään on psykoosipiirteinen persoonallisuus. Monella psykoosipotilaalla voi esiintyä näistä ryhmistä useampia samanaikaisesti. Psykoottisia oireita on myös jaettu funktionaalisiin, ei-elimellisiin ja orgaanisiin eli elimellisiin häiriöihin, mutta tämä jako on tuoreen tutkimuksen mukaan hämärtymässä. (Salokangas, Suomela 2004.); (Suvisaari, 1999.) Psykoosin puhkeamista ennakoivissa oireissa oirehdinta voi kestää useitakin vuosia, kun taas psykoosin uusiutumisessa ennakko-oireet kestävät usein vain päivistä muutamiin viikkoihin. Ennakko-oire käsitteenä on takautuva, sillä ei varmaa tietoa mikä oire johtaa psykoosin puhkeamiseen. Tulee ottaa myös huomioon, että psykoosia ennustavat oireet eivät välttämättä johda psykoosin sairastumiseen, sillä oireet voivat olla ennakko-oiretasolla pitkän ajanjakson ja kadota esimerkiksi hoidon tai ulkopuolisien stressitekijöiden muuttuessa (Salokangas, Heinimaa, Suomela jne. 2002);(Suomela, Heinimaa, Salokangas 2001). Ennakko-oireet saavat oireluonteensa usein vasta psykoosin puhjettua. Psykoosin uusiutumista ennakoivat oireet uusiutuvat usein samalla tavalla kuin edelliselläkin kerralla, mikä helpottaa uusiutuvan psykoosin tunnistamista. (Salokangas, Heinimaa, Suomela jne ) McGorry työryhmineen on kehittänyt kolmen eri prodromaalioireyhtymän luokittelun psykoosien varhaistoteamisen tueksi. Ensimmäinen oireyhtymä tulee lähimmäs akuutin psykoosin oirekuvaa. Tämä oireyhtymä on nimeltään BLIPS eli Brief, Limited an Intermitting spontaneously remitting Psychotic Symptoms. Sillä viitataan lyhyisiin, mutta selkeisiin psykoottisiin oireisiin, jotka ovat itsestään ohimeneviä. Toinen heidän kuvaamansa prodromaalioireyhtymä on APS eli Attenuated Psychotic Symptoms. Siinä oirekuva on niin lievä, ettei oireita voida todeta selkeästi psykoottisiksi, eikä oireisiin liity todellisuuden tajun katoamista. Näissä tapauksissa onkin vaikea tietää, onko kyse juuri psykoosin ennakko-oireista vai onko taustalla esimerkiksi somaattiset syyt. Tässä oireyhtymässä onkin olennaista oireiden etenemisen seuranta. Kolmannessa ennakkooireryhmässä ilmenevät sukurasite ja äkillinen toimintakyvyn aleneminen. Myös tässä tapauksessa on vaikea tietää, onko kyse juuri psykoosin ennakko-oireista ja oireet saatetaan helposti sekoittaa esimerkiksi depressioon (Heinimaa, Svirskis 2005.) ;(Suomela, Heinimaa, Salokangas jne 2002). Esimerkiksi haavoittuvuus-stressi mallin

15 15 mukaan erilaiset stressitekijät voivat laukaista alttiissa henkilössä ennakko-oireiden kehittymisen. (Suomela, Heinimaa, Salokangas 2001);(Saari 2002); (Suomela, Heinimaa, Salokangas jne. 2002). Haavoittuvuudella tässä tapauksessa tarkoitetaan tekijöitä, jotka voivat saada henkilön alttiiksi mielenterveydenhäiriölle, näitä tekijöitä ovat muun muassa perinnölliset tai biologiset tekijät. Stressitekijöillä taas tarkoitetaan esimerkiksi hetkellisiin elämäntilanteisiin kytkeytyviä tai työhän, sosiaaliseen verkostoon tai perheen vuorovaikutukseen liittyviä (Saari 2002). Psykoosille alttiilla henkilöllä tarkoitetaan henkilö, jonka geneettiset tekijät altistavat psykoosille suoraan tai epäsuorasti, jolloin tekijät muokkaavat keskushermostonkehitystä. Ilmeisimmin kyse on useamman geenitekijän poikkeavuudesta. Myös keskushermoston myöhempään kehitykseen liittyvät häiriöt voivat lisätä keskushermoston herkkyyttä reagoida psykoottisin oirein. Geeni- ja ympäristötekijät vaikuttavat samanaikaisesti. (Salokangas, Suomela 2004.) 4.3 Psykoosin erotusdiagnostiikan ongelmat Psykoosien ennakko-oireet ovat usein niin epäspesifejä, ettei niiden perusteella voida olla varmoja henkilön psykoosiin sairastumisen todennäköisyydestä. Esimerkiksi äkillisen sekavuuden, toimintakyvyn laskun ja aistiharhojen taustalla voivat olla usein ikäihmisillä myös somaattiset syyt ja nuorilla usein päihteiden käyttö (Heikkilä 2006). Ennakko-oirevaiheeseen voi kuulua myös päihdyttävien aineiden käytön lisääntyminen. (Luutonen, Heinisuo, Ilonen, Jalava jne.2006). Iäkkäämmillä ihmisillä sekavuuden taustalla voi olla usein esimerkiksi neurologiset tai verenkiertoelimistön sairaudet varsinkin, jos henkilöllä ei ole aiempia psykiatrisia sairauksia taustallaan. Tämä tekeekin psykoosin erotusdiagnostiikasta ja hoidon tarpeen arvioinnista haastavaa. (Salokangas, Suomela 2004.) Somaattisista syistä johtuva desiorientaatio alkaa kuitenkin usein nopeasti ja oireiden voimakkuus saattaa olla hyvinkin vaihtelevaa. Somaattista syytä on syytä epäillä varsinkin silloin kun aiemmat psykiatriset sairaudet puuttuvat potilaan anamneesista. (Heikkilä 2006.)

16 16 5 HOITOTYÖN INTERVENTIOT ENSIKERTAA PSYKOOSIIN SAIRATUNEEN TAI PSYKOOSIN ENNAKKO-OIREISEN POTILAAN KOHTAAMISESSA Psykoosin ennakko-oireet ovat aina merkki psyykkisten toimintojen häiriöstä ja tilanne vaatii selvittelyä ja hoitovaihtoehtojen harkitsemista. (Heikkilä 2006). Hoidolliset tavoitteet psykoosin varhaistunnistamisen yhteydessä voidaan jakaa preventiivisiin tavoitteisiin ja välittömän hoidollisiin tavoitteisiin. Preventiiviset tavoitteet ovat psykoosin puhkeamisen estäminen tai viivyttäminen, hoitoviiveen minimointi, sairauden kulun lieveneminen, sairastumisen sosiaalisten seurauksien lievittäminen ja parempi hoitokomplianssi. Välittömät hoidolliset tavoitteet taas ovat oireilun ja sen aiheuttaman ahdingon lievittäminen, potilaan omien selviytymiskeinojen tukeminen, sosiaalisen kehityksen suojaaminen ja ympäristölle oireilusta aiheutuneen kuormituksen vähentäminen. (Heinimaa, Svirskis 2005.) Tutkimustietoa psykoosien hoidosta on vielä vähän, mutta aiheesta on tehty kolme hoitotutkimusta, joissa on käytetty joko lääke ja psykoterapiahoitoa, lääkehoitoa tai pelkästään psykoterapiaa estohoitona ja näyttäisi, että estohoidolla pystyttäisiin ainakin viivästyttämään psykoosin puhkeamista. (Heinimaa, Svirskis 2005). Täytyy myös muistaa, että yhteistyö potilaan läheisten kanssa on tärkeää potilaan tukemisen kannalta sekä lisäksi omaiset pystyvät usein antamaan tärkeää tietoa potilaan voinnista, kun mietitään esimerkiksi jatkotoimenpiteitä. (Heikkilä 2006). Myös luvulla toteutetun Skitsofreniaprojektin suosituksen mukaan akuuttien psykoosien hoidossa painotettiin perheen ja läheisten mukaan ottamista hoitoon heti hoidon alkuvaiheessa. Skitsofreniaprojektin tavoitteena oli kehittää psykoottisten potilaiden hoitoa ja vähentää laitoskeskeisyyttä. Projektin yhtenä lähtökohtana oli tarpeenmukaisen hoidon malli, jonka keskeisiä periaatteita ovat hoidon välitön järjestäminen, hoidon vastaaminen potilaan ja hänen läheistensä tarpeisiin, psykoterapeuttisen asenteen korostamien sekä hoidon suunnittelun ja toteuttamisen prosessiluonne. Tämä malli on osoittautunut tehokkaaksi ensimmäisen psykoosin aikana, kun on pyritty vähentämään sairaalahoidon tarvetta.(seikkula, Alakare 2004.)

17 17 Perhekeskeistä kriisi-interventiota osana psykiatrista avohoidon kehittämistä kokeiltiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä , tulokset osoittivat, että perheet ottivat hoitovastuuta mielellään, kun olivat saaneet kattavaa informaatiota sairaudesta sekä ammatti-ihmisten tuen.( Tulisalo,Nordling,Ylihärsilä, 2002) 5.1 Psykoottistyyppisesti oireilevan potilaan kohtaaminen ja perushaastattelu Epämääräisten ennakko-oireiden vuoksi vaarana voi usein olla henkilön tarpeeton hoito tai tarpeeton sairaaksi leimaaminen. Tämänkään vuoksi lääkehoito (antipsykootit) eivät ole ensisijainen, eikä myös ainoa hoitokeino psykoosien hoidossa, vaan avainasemassa ovat erilaiset psykososiaaliset hoitokeinot kuten ongelmakeskeinen lähestymistapa, tukea antava kontakti, perhe- ja ympäristökeskeinen hoito, psykoeduktatiivinen neuvonta sekä erilaiset psykoterapiat. Keskeistä on myös hyvä yhteistyösuhde ja hoidon tapahtuminen yhteisymmärryksessä potilaan sekä hänen perheensä kanssa, sekä potilaan omien selviytymiskeinojen tukeminen. (Heinimaa, Svirskis 2005); (Alakare, Veijola 2002.) Tulee muistaa, että sekavaakin henkilöä tulee kohdella täysivaltaisena henkilönä. Se luo myös hyvän hoitokontaktin ja yhteistyösuhteen. (Heikkilä 2006);(Heikki, Vartiainen, Aino Vartiainen, 2004). Psykoosialttiin potilaan tutkiminen vaatii hyvän anamneesin eli psyykkisen statuksen. Anamneesia varten haastatellaan potilasta, mutta myös hänen perhettään (Salokangas, Heinimaa,Suomela jne. 2002). Haastattelulla pyritään siis saamaan perusteellinen käsitys potilaan terveydentilasta, elämäntilanteesta sekä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta (Saari 2002). Perushaastattelu koostui yhdeksästä eri osa-alueesta. Haastattelussa painotettiin: terveyden tilaa; työtä, opiskelua ja koulutusta; asumista; taloutta ja toimeentuloa; kasvuoloja, kantaperhettä, sukua ja nykyistä perhettä; muita ihmissuhteita, vapaa-ajan viettoa, ystäviä, vihamiehiä sekä viranomaisia. Kysyttiin myös tulevaisuuteen liittyvistä odotuksista ja uhkakuvista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä ja niistä saadusta hyödystä potilaalle (Saari 2002.) Toisen näkemyksen mukaan perushaastattelussa ennakko-oireilevan potilaan haastattelussa keskitytään vain psykoosialttiuden kannalta keskeisiin tekijöihin ja laajempi psykiatrisen potilaan kliininen tutkimus jää tässä vaiheessa pois. Haastattelussa haastatellaan niin potilasta kuin myös hänen lähiomaistaan. Haastattelussa painotetaan perheanamneesia sekä onko lähisuvussa

18 18 henkilöitä jotka sairastavat tai ovat sairastaneet psykoosin. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös potilaan ja hänen perheensä vuorovaikutustapoihin ja perheen yleiseen ilmapiiriin. Selvitellään potilaan sikiöaikaista kehitystä ja syntymää, onko silloin ollut virusinfektioita, hapenpuutetta tai keskushermollisia vammoja. Haastattelussa keskitytään myös potilaan varhaislapsuuteen ja siinä ikäkaudessa sairastettuihin sairauksiin ja kehitykseen. Toisin sanoen pohditaan onko potilaan kehityksestä tapahtunut viivästymiä kävelemisen oppimisen ja puhumisen osalta tai onko hän ollut motorisesti kömpelö. Tässä yhteydessä kysytään myös mahdollisista keskushermostollisista virusinfektioista ja vammoista. Myös persoonallisuuden kehityksestä kysytään ja varsinkin puberteetti iän edeltävästä lapsuuden kehityksestä eli onko ollut esimerkiksi käytöshäiriöitä tai eristäytyneisyyttä. Nuoruudesta puhuttaessa selvitellään koulumenestyneisyyttä, tunteiden hallintaa, aggressiivisuutta ja kaveripiiriä sekä mahdollisia päihdyttävien aineiden käyttöä. Haastattelussa arvioidaan myös ajankohtaista elämäntilannetta: perhettä, ihmissuhteita, koulunkäyntiä, opiskelua ja työtä, taloudellista tilannetta sekä ajankohtaisia ja lähiajan stressaavia tekijöitä (Salokangas, Heinimaa, Suomela jne ) Psyykkistä tilannetta arvioidessa psykoosialttiuden kannalta tärkeää on selvittää onko potilaalla havaittu psykoottisuuteen viittaavia oireita tai sairauden merkkejä. Yleensä potilailla esiintyy tunnetta, ettei kaikki ole kunnossa ja on jotakin pahasti vialla tai että jotakin kummallista on tapahtumassa. Erityistä huomiota on hyvä kiinnittää potilaan mahdollisiin poikkeaviin kokemuksiin, oireet luonnehditaan tarkasti ja selvitetään oireen alkamisajankohta ja tapa, kesto ja voimakkuus, toistuvuus sekä oireen ilmaantuvuus ja toistuvuus suhteessa stressitekijöihin. Psykoosin ennakko-oireet ovat samankaltaisia kuin psykoosinkin oireet, mutta ne ovat lievempiä ja ne voivat olla myös lyhytaikaisempia. Oireet voidaan jakaa viiteen pääryhmään 1) epätavalliset ajatukset tai harhaiset ajatukset 2) vainoharhaisuus ja epäileväisyys 3) yhtäkkiä tapahtunut itsetunnon nousu ja suuruskuvitelmat 4) aistiharhat 5) ajatusten hajoaminen ja ajankulun häiriintyminen (Salokangas, Heinimaa, Suomela jne ) 5.2 Käytössä olevat mittari psykoosin ennakko-oireiden selvittämiseksi Psykoosin ennakko-oireiden selvittämiseen on kehitetty ulkomailla myös erilaisia työvälineitä. Australialaiset ovat kehittäneet kriteeristön CAARMS ( Comprehnesive

19 19 Assessment of Risk Mental States), jonka avulla psykoosiriskin potilaat voidaan tunnistaa ennakko-oireiden perusteella. Amerikkalainen SIPS ( Structured Interview for Prodromal Symptoms) seuraa australialaisten kehittämiä kriteereitä haastattelun muodossa ja on verratessa rakenteellisempi. Haastattelumalli koostuu viidestä positiivisista oireista, kuudesta negatiivisesta oireesta ja neljästä disorganisaatio-oireesta (mitä tarkoittaa) ja neljästä yleisiä oireita mittaavasta oirekategoriasta. Jokainen oirekategoriasta (positiiviset, negatiiviset, disorganisaatio ja yleiset oireet) annetaan pisteitä nollasta kuuteen, jossa nolla kuvaa oireetonta ja kuusi kuvaa psykoottista oirehdinta (Suomela, Heinimaa, Salokangas, 2001.) 5.3 Voimavarojen kohdentaminen riskiryhmiin Ennakko-oireiden epämääräisyyksien vuoksi voimavarat tulisikin kohdentaa riskiryhmiin, joilla on suurempi todennäköisyys sairastua psykoosiin ja joista on havaittavissa psykoosin ennakko-oireita. Riskitekijöistä voimakkain on perimä. Jos henkilön lähisuvussa on todettu skitsofreniaa tai muita psykoottisia häiriöitä, on hänellä suurentunut psykoosiriski. Muita riskitekijöitä on muun muassa raskausajan infektiot, synnytyskomplikaatiot ja muut stressitekijät sekä keskushermostoa vahingoittavat tekijät, kuten infektiot. Lisäksi psykoosiin sairastuneilla on todettu olevan motorisia häiriöitä sekä mahdollisesti käytöshäiriöitä kouluiässä. Varhaiset riskitekijät eivät kuitenkaan ole yksittäisen henkilön psykoosiriskin arvioimisessa merkittäviä tekijöitä, eikä niitä voida käyttää intervention perustana, koska silloin väärien positiivisten tapausten osuus kasvaisi huomattavasti. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää, jos henkilön ensi asteen sukulaisissa ilmenee skitsofreniaa tai muita psykoottistasoisia häiriöitä ja hänellä ilmenee ongelmia useilla eri toiminnan alueilla, joita aikaisemmin olemme luetelleet ja hänestä on huomattavissa psykoosin ennakko-oireita. Kohonneen psykoosiriskin potilailla on yleensä myös muita psykiatrisia sairauksia. (Heinimaa, Svirskis 2005). Kyse onkin siitä tunnistetaanko nämä hoitoon hakeutuneet, psykoosin ennakko-oireista kärsivät henkilöt ja osataanko heitä hoitaa asianmukaisesti. (Salokangas, Suomela 2004.) Hoitamatta jäänyt psykoosi on yhteydessä heikkoon psykososiaaliseen tilaan, huonoon sairauden kulkuun ja ennusteeseen. (Alakare, Veijola 2002).

20 20 Hoidon suuntaamisen kannalta on tärkeää hoitohenkilökunnan taito oppia havaitsemaan riskitilanteet. Suomessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikalta onkin käyty antamassa ohjausta koulujen terveydenhoitajille ja opettajille psykoosien ennakko-oireista sekä tarjottu konsultaatioapua ja työnohjausta. Artikkelissa ei ole esitetty tämän toiminnan tuloksellisuutta hoitoon hakeutumisen tai ennakkooireiden tunnistamisessa.(alakare, Veijola 2002.) Psykoosiriskissä olevien seuranta on erityisen tärkeää. Ihanne olisi, että riskien tunnistaminen tapahtuisi jo perusterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa, koulu- ja työterveydenhoidossa. Mikäli oireilu etenee ja psykoosin puhkeamisen riski lähenee, tulisi hoito aloittaa välittömästi ja potilas tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon. (Heinimaa, Svirskis 2005.);(Tulisalo,Nordling,Ylihärsilä, 2002.) Potilas ohjataan sairaalahoitoon, jos avohoidon tuet eivät ole riittävät. (Heikkilä 2006). Perhekeskeistä kriisi-interventiota osana psykiatrista avohoidon kehittämistä kokeiltiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä , tulokset osoittivat, että perheet ottivat hoitovastuuta mielellään, kun olivat saaneet kattavaa informaatiota sairaudesta sekä ammatti-ihmisten tuen.( Tulisalo,Nordling,Ylihärsilä, 2002) 5.4 Psykoosityöryhmien toiminta avohoidossa Ensipsykoosipotilaat tulisi lähettää erikoissairaanhoidon piiriin tarkempia tutkimuksia ja hoitosuunnitelman laatimista varten, mutta näissäkin tapauksissa psykoosien hoitoon erikoistuneen psykoosityöryhmät ja niiden toiminta on ollut tuloksiltaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa (Heikkilä 2006.);(Saari 2002);(Tulisalo,Norling,Ylihärsilä 2002.) Se, pärjääkö psykoosipotilas avohoidon palveluilla, riippuu hyvinkin paljon siitä, mitä avohoidon palveluja on saatavilla. Eri tutkimusten mukaan % potilaista on kyetty hoitamaan akuutin vaiheen yli avohoidossa. Tähän vaikuttaneita tekijöinä pidetään hyvää kontaktia työryhmään, potilaan hoitomotivaatiota ja sairaudentunnon kehittymistä sekä asianmukaista lääkitystä, unohtamatta hoitajan mukana oloa ja ensikertalaisuutta (Tulisalo, Nordling, Ylihärsilä 2002.); (Heikkilä 2006.)

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Tarpeenmukainen hoito

Tarpeenmukainen hoito Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu

Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu Mitä Oulussa on tehty pakon vähentämiseksi? Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Oulu 5.-6.11.2015 Oys Psykiatrian tulosalue Vakioidut potilaat ja hoitopäivät psykiatrian erikoisalan laitoshoidossa vuonna

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla

Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla Kokemuksia DASA:n käytöstä erityishoidon osastolla Mitä tapahtui ja missä mennään nyt? Mirkka Kallio Sairaanhoitaja/TtM-opiskelija Photo by Gary Greatwich 2015 Esityksen tarkoitus: Kokemukset DASA:n käyttöön

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot