Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Transkriptio

1 Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1

2 Teemat Viestinnän psykologiaa Sisällöntuotannon vastuukysymyksiä Informaatiosisällöt ja mediaelementtien käyttö 2

3 Viestinnän psykologiaa 3

4 Viestinnän psykologiaa Informaatio määritellään usein tiedoksi, jota siirretään tai viestitään. Vain pieni osa nykyajan viestinnästä on kasvokkain viestintää. Erilaiset mediat tarjoavat runsaasti informaatiota: kuvallista, äänellistä ja sanallista aineistoa. 4

5 Viestinnän psykologiaa - kognitio Kognitiolla tarkoitetaan ihmiselle luontaista tapaa hankkia, järjestää ja käyttää tietoa tai informaatiota. Kognitiivinen psykologia tutkii kognitiota ja informaationkäsittelyä miten ihminen jäsentää havaintoja ja tekee tulkintoja ajattelutoimintoja kuten oppimista, ongelmanratkaisua ja muistamista. Havainnot perustuvat ihmisten synnynnäisiin aistivalmiuksiin, kun taas informaationkäsittely kehittyy iän myötä. Muistiin jäävä informaatio ja tieto kertyy kokemusten ja elämäntilanteiden kautta ja ovat sen vuoksi yksilöllisiä. (Mustonen 2001) 5

6 Viestinnän psykologiaa - kognitio Havaintoon ja informaationkäsittelyyn liittyvien tutkimusten mukaan media on useimmille ihmisille tärkeä tulkintakehysten tarjoaja. Tulkintoja välittäviä tekijöitä ovat myös mm. sosiaaliset normit, asenteet, käsitykset mediasisällön realistisuudesta, omat tavoitteet, yleiset tai esimerkiksi ystävien mielipiteet. Tieto informaation käsittelyn sosiaalisesta puolesta antaa paljon eväitä mm. markkinointi- ja yleisöviestinnän kehittämiseen mm. median vaikutusten ennustamiseen ja selittämiseen (Mustonen 2001) 6

7 Viestinnän psykologiaa imago ja mielikuva Imago viittaa viestijän tuottamaan informaatioon Mielikuva syntyy ihmisten informaatiosta muodostamiin käsityksiin ja tulkintoihin. Tulkinta riippuu siitä, millaisia aiempia ymmärtämisen rakenteita tulkinnan tekijällä aiheesta on. (Karvonen 1997; Mustonen 2001) 7

8 Viestinnän psykologiaa - brandi Markkinointiviestinnässä käytetty termi brandi kuvaa tuotteen tai palvelun identiteettiä ja sen tuomaa lisäarvoa. Brandillä pyritään kuvaamaan tuote tai palvelu mahdollisimman houkuttelevana ja laadukkaana. Brandin ulkoisia merkkejä ovat mm. tuotteen tai palvelun nimi, merkki, värit ja typografia. Liiketoiminnassa brandin avulla kilpaillaan markkinaosuuksista. Erilaistaminen on vahvojen brandien avaintekijä. (Karvonen 1997; Mustonen 2001) 8

9 Lamborghini Uusi Lada Bentely 9

10 Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Viestintä on keskeinen vaikuttamisen ja näin ollen myös vallankäytön väline. Viestinnän avulla voidaan ohjata ihmisten ajattelua tiettyyn suuntaan. suora että epäsuora vaikuttaminen mediatekstit valistavat, tiedottavat ja suostuttelevat. Suostuttelu ja sosiaalinen vaikuttaminen ovat keskeisiä viestinnän keinoja. (Mustonen 2001) 10

11 Viestinnän psykologiaa - suostuttelu Toisen tahallista ja tavoitteellista ohjaamista halutunlaiseen käyttäytymiseen. Mm. mainonta, poliittinen vaikuttaminen sekä terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävä vaikuttaminen. Suostuttelevan viestinnän tärkein tehtävä on synnyttää motivaatio sekä halu toimia viestin mukaisesti. Tietopohjaisia suostuttelun keinoja ovat vetoaminen taloudelliseen etuun tai rahansäästöön (tehokkain). myös vertailut muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin vetoaminen uutuuteen tai erikoisuuteen. (Mustonen 2001) 11

12 Viestinnän psykologiaa - suostuttelu Tietopohjainen viestintä herättää tehokkaammin kiinnostusta, mikäli siihen lisätään tunnesisältöjä kuten esimerkiksi ruokamieltymyksiin ja perinteisiin sekä elämäntapaan ja huumoriin pohjautuvat tunnepitoiset viestit samoin kuin ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuden tarve, sosiaalisuuden ja rakastamisen sekä itsensä toteuttamisen tarpeisiin pohjautuva viestintä. Myös muita tapoja: Eroottisten tunteiden tai huumorin käyttö (olipa esityksellä yhteyttä itse tuotteeseen/palveluun tai ei) Itsetuntoa vahvistavat tai rohkaisevat ja kannustavat viestit. Suostuttelun vaikuttavuuteen liittyvät myös suostuttelijan ominaisuudet tavoitteena luottamuksen herättäminen Luottamusta herättävät mm. viestijän sosio-ekonominen asema, koulutuksen tai kokemuksen myötä syntynyt asiantuntijuus, tilanteeseen sopiva viestinnän tapa, esittämistapa, attrakiivisuus eli viehättävyys, samanlaisuus sekä tuttuus. (Mustonen 2001) 12

13 Viestinnän psykologiaa - suostuttelu Tehokas markkinointiviestintä tai tietoisku yhdistää useita suostuttelun keinoja. Perinteisiä tapoja on esitellä häiriö tai puute ja antaa siihen selitys tai ratkaisu. Monia tuotteita tai palveluja markkinoidaan myös mielikuvin voimin osana elämäntapaa. Valinnat viestivät muille elämäntavasta ja identiteetistä. Elämäntapamainonnassa synnytetään mielikuvia ja luodaan mielleyhtymiä tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksista, jotka tukevat omistajansa ominaisuuksia. Viestinnän sisällön ohella suostutteluun liittyvät erilaiset tilannetekijät kuten ajoitus, esittämistapa ja toisto. (Mustonen 2001) 13

14 Viestinnän psykologiaa - vaikuttaminen Sosiaalisen vaikuttamisen tavoite on vaikuttaa siihen, miten ihminen havaitsee todellisuutta ja toimii. Sosiaalinen vaikuttaminen viittaa tahattomaan vaikuttamiseen Sosiaalisessa vaikuttamisessa on halun herättämisen lisäksi keskeistä muistin tukeminen tuotteen tai palvelun visuaalisen ilmeen tai viestin sisällön toiston avulla. Muistia tukevaan esittämistapaan kuuluu oleellisesti tuotteeseen tai palveluun yhdistetty myönteinen tunnelma, joka saadaan aikaa esimerkiksi musiikilla, symboli- tai värimaailmalla. (Mustonen 2001) 14

15 Viestinnän psykologiaa Yksilön asenne ja mieliala vaikuttavat hänen toimintaansa Asenne on ihmisen yleinen taipumus arvioida muita ihmisiä, kohteita ja asioita. Asenteeseen sisältyy ihmisen tieto kohteesta tai tilanteesta, tunteet sitä kohtaan sekä aikeet toimia asiassa. Mieliala ohjaa ainakin lyhytaikaisia sosiaalisia vaikutuksia myönteisessä mielialassa ihminen on myötämielisempi uusille ajatuksille kuin pahalla tuulella. (Mustonen 2001) 15

16 Viestinnän psykologiaa - medialukutaito Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa ymmärtää ja tulkita kriittisesti eri viestimien sanomia; kykyä paitsi ottaa vastaan, myös käsitellä ja purkaa viestejä. Medialukutaito on tietoyhteiskunnan kansalaisen välttämätön taito. Nykypäivän nuoret ovat olleet jo pienestä pitäen tekemisissä median eri muotojen kanssa. Havaitsemisen taito on varsin kehittynyt; esimerkiksi audiovisuaalista kieltä (esim. musiikkivideot ja mainokset) osataan tulkita usein aikuisia paremmin. On tärkeää oppia kyseenalaistamaan median luomia todellisuuksia sekä olemaan kriittinen mediassa esiintyvien hahmojen, tulkintojen, roolien ja asetelmien suhteen. (Mustonen 2001) 16

17 Vastuukysymyksiä 17

18 Sisällöntuottajan vastuu Internetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, Sananvapauslaki ja rikoslaki sekä Henkilötietolaki. 18

19 Sananvapauslaki Koskee ennen kaikkea säännöllisesti julkaistavia verkkojulkaisuja julkaistaan säännöllisesti ja jonka sisältö on kustantajan tuottamaa ja käsittelemää. verkkojulkaisu on tallennettava 21 vuorokaudeksi. oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä Ei koske portaaleja tai keskustelupalstoja ( mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti) Perussääntö: lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan Tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. (SananvapausL 1: 2-3) 19

20 Lainvastainen viestintä Verkkoviestien sisältöä säätelee myös rikos- ja vahingonkorvauslaki sekä tekijänoikeuslaki. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8). Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9). Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17). Lapsipornon levittäminen ja hallussapito (RL 17: 18-19). 20

21 Henkilötietolaki Henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Nimi ja yksilöintitiedot sekä kaikki muutkin yksittäiseen henkilöön liitettävät tiedot; myös valokuva tai videokuva, josta henkilö on tunnistettavissa (HetiL 3 ) Sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Kuvien julkaisemisessa Internetissä sovelletaan henkilötietolain kaikkia säännöksiä (EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu C101/01). Keskustelupalsta, sähköinen kaupan, neuvonnan ja palvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin (Ota oppaaksi henkilötietolaki) 21

22 Henkilötietolaki Jos keräät henkilötietoja verkon välityksellä, niin varmista, että sinulla on oikeus kerätä henkilötietoja, tietojen kerääminen on tarpeellista, tiedot ovat virheettömiä, tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä), sinulla on oikeus käsitellä henkilötunnuksia ja tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Huomioi myös, että käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot, vaatia virheellisen tiedon oikaisua, estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa. Huolehdi myös rekisteriselosteen laatimisesta, kerro käyttäjälle yleisistä tietosuojaperiaatteista ja kerro käyttäjälle henkilötietojen käsittelystä tietojen keräämisen yhteydessä. (Ota oppaaksi henkilötietolaki) 22

23 Informaation luotettavuus 23

24 Informaation luotettavuus Internet on täysin vapaa julkaisufoorumi Kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille Ei ole mitään tarkistuskäytäntöä tai vastuutahoa kuten esim. paperijulkaisujen ollessa kyseessä Tiedon oikeellisuudesta, laadukkuudesta ja virheettömyydestä ja sen julkaisun motiiveista ei siis aina voi olla täysin varma. Julkaisijoilla on kuitenkin aina motiiveja, jonka perusteella he valitsevat kenen tiedontuottajan aineistoa he julkaisevat. Motiiveina voivat olla niin julkaisijan omien intressien edistäminen kaupalliset intressit (Alexander & Tate 1998) 24

25 Luotettavuuden arviointikriteerien käyttö Perinteisten kriteerien käyttö edellyttää useimmiten asiasisällön asiantuntemusta Täsmällisyys (accurancy) luotettavuus ha virheettömyys Asiantuntevuus (authority) Objektiivisuus Voimassaolo (currency) Kattavuus (coverage) Verkkojulkaisun erityispiirteiden huomioiminen Hypertekstilinkkien käyttö Kehysten käyttö Informaatio irti alkuperäisestä asiayhteydestä Kaupalliset sivustot Ohjelmistovaatimukset Verkkosivujen epästabiilisuus Sivujen alttius muutoksille (Alexander & Tate 1998) 25

26 Informaation esitystapa 26

27 Miksi verkkopalvelun sisältöä voi olla hankala omaksua? Informaatio voi olla hankalaa ymmärtää, koska se on huonosti jäsennetty tai kielellisesti sekavasti tai monimutkaisesti esitetty sen esittämisessä on käytetty liiallisesti ja/tai informaatiosisällöltään ristiriitaisia mediaelementtejä sen esittämisessä käytetyt visuaaliset vihjeet ovat epäjohdonmukaisia, puutteellisia tai sekavia Toimiva esitystapa auttaa erottamaan oleellisen ja epäoleellisen informaation toisistaan kyseessä toiminnallisuuden ja esteettisyyden yhteen nivominen toimivaksi, miellyttäväksi, käytettäväksi ja houkuttelevaksi kokonaisuudeksi 27

28 Informaation esitystapa Tekstuaalisen informaation luettavuuden ja ymmärrettävyyden tukeminen Tekstin jäsentäminen visuaalisin keinoin Tekstin näytöltä lukemisen tukeminen Kieliasu Mediaelementtien käyttö Mediaelementtien tarkoituksenmukainen viestinnällinen käyttö Mediaelementtien tekniset ominaisuudet Visuaalisuus Visuaalisten vihjeiden käyttö Värien ja muotojen käyttö 28

29 Mediasuunnittelun pitkä historia Aina kun joku ihminen välittää informaatiota toisille ihmisille kuvan, tekstin yms. avulla on kysymys mediasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Painottui voimakkaasti graafiseen suunnitteluun aina 1900-luvun alkuun saakka. Radion, elokuvateollisuuden ja television yleistymisen myötä liikkuvan kuvan ja äänen merkitys on kasvanut voimakkaasti. Verkkojulkaisut pohjautuvat edelleen perinteisen painetun viestinnän periaatteille Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosisällöstä välitetään tekstin ja kuvan avulla. Muiden mediaelementtien osuus on kuitenkin lisääntynyt verkkoyhteyksien, laitteistojen ja sovellusten kehittymisen myötä. 29

30 Tarvitaan mediasuunnittelua Mediasuunnittelulla tarkoitetaan audiovisuaalisten esitysten eli representaatioiden suunnittelemista. Voi liittyä myös audiovisuaalisten esitysten tuotantoprosessien tutkimukseen ja kehittämiseen. Mediasuunnittelu liittyy läheisesti mediakasvatuksen käsitteeseen. Mediakasvatuksessa keskitytään esitysten eli representaatioiden vastaanottamiseen liittyvien prosessien tutkimiseen. Liikkuvan kuvan ja äänen tuottaminen on kallista Edellyttää jo tästä syystä tarkkaa etukäteissuunnittelua. Suurissa projekteissa sisällönsuunnittelijan lisäksi on olemassa mediasuunnittelijat (myös kuva- ja/tai äänisuunnittelijat) mediasuunnitelmasta erillinen mediakäsikirjoitus osaksi asiakäsikirjoitusta ja tuotantokäsikirjoitusta 30

31 Mediaelementti Mediaelementillä tarkoitetaan tiedon (tai informaation) esitysmuotoa. Tässä: sellainen tiedon osio, jota voidaan käsitellä itsenäisenä kokonaisuutena ihmisen tai tietokoneen toimesta ja joka on uudelleenkäytettävä. Keskeisiä ominaisuuksia ovat sisältö, konteksti ja rakenne. Sisällön perusteella voidaan päätellä mitä elementti on tai mitä se sisältää. Konteksti määräytyy elementin ulkopuolelta ja sen perusteella voidaan sanoa kuka, mikä, miksi, missä tai kuinka jokin liittyy elementin luomiseen. Rakenne taas viittaa niihin assosiaatioihin, jotka ovat elementin sisällä tai useiden elementtien välillä. Muita ominaisuuksia ominaisuuksina on mainittu myös sellaisia tekijöitä kuin laatu, eheys, ymmärrettävyys, oikeellisuus, luotettavuus, ajantasaisuus, kattavuus, määrä ja laajuus. Perinteisesti jaoteltu tekstiin, kuvaan ja ääneen. Jaottelu heijastaa tekniikan, taiteen ja viestinnän traditioita. (Vrt. Gilliland-Swetland 2000; Kauhanen-Simanainen 2003; Kämäräinen 2001.) 31

32 Tekstuaalinen informaatio Aoccdrnig to a rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer In what oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoetnt tihng is that frist and lsat ltteer is at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by it slef but the wrod as a wlohe. -David Harris- Näytöltä luettavan informaation ymmärtämistä ja omaksumista tukee Kieliasu: tiivis, ytimekäs ja kieliasultaan tarkoituksenmukainen teksti Visuaalinen jäsentäminen: jäsennetty teksti (otsikot, ingressit, tarkoituksenmukaiset tekstikappaleet) Näytöltä lukemisen tukeminen: näytöltä helposti luettava teksti (kirjasintyyppi, kirjasimen koko, pienaakkoset, rivin pituus, kontrasti, silmäiltävyys, tyhjä tila) 32

33 Esimerkki sisältö 33

34 34

35 Informaation omaksumisen tukeminen Informaatiota voidaan välittää tekstin ohella myös kuvien, liikkuvien kuvien ja äänen avulla Suunnittelematon mediaelementtien käyttö hämmentää käyttäjää Tarkoituksenmukainen mediaelementtien käyttö edellyttää perehtymistä informaation tarkoitukseen ja sisällölliseen merkitykseen sekä käyttäjien tarpeisiin ja kulttuuritaustaan. Miten eri mediaelementtien käyttö tukee uuden informaation omaksumista tai tiedon, asenteen tai taidon oppimista? 35

36 Mediaelementtien käyttö Huomioitava kunkin mediaelementin kohdalla mikä on sen merkitys informaatiosisällön omaksumisen tukemiselle onko mediaelementin välittämä viesti ristiriidaton muuhun informaatiosisältöön verrattuna onko mediaelementtiä käytetty hyödyntäen sen viestinnällisiä ominaisuuksia esim. valokuvaa tunnelman luomiseen, videota liikkeen ja persoonallisuuden välittäminen. Arvioidaan, onko eri mediaelementtejä yhdistelty siten, että ne tukevat toisiaan. 36

37 Dual coding Informaation omaksumisen tukemiseksi on hyvä hyödyntää sekä verbaalisen että ei-verbaalisen aistikanavan samanaikaista käyttöä (dual coding) (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Esimerkkejä yleisesti käytetyistä yhdistelmistä: Kuva ja ääni: Tehokas keino tukea informaation omaksumista. Kuvan (ei-verbaalinen) ja äänen (verbaalinen) yhdistelmä toimii silloin kun tieto on saatava nopeasti. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. 37

38 Dual coding Kuva ja teksti: Kuvan (ei-verbaalinen) ja tekstin (verbaalinen) käyttö rasittaa käyttäjän kognitiivisia prosesseja enemmän kuin kuvan ja äänen käyttö. Auttaa palauttamaan paremmin mieleen tekstissä esitettyjä asioita. Joillakin käyttäjillä kuva saattaa tekstin yhteydessä häiritä liikaa informaation prosessointia. Tukee visuaalisia ihmisiä. Teksti ja ääni: Ei toimi muutoin kuin tietyissä tapauksissa (käyttäjä on joko kuulo- tai näkövammainen ja informaatio välitetään hänelle ainoastaan toisen aistikanavan kautta). Animaatio/video ja ääni: Verbaalinen ja ei-verbaalinen kanava. Tukee informaation omaksumista jopa paremmin kuin kuvan ja äänen yhdistelmä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käyttäjä voi kontrolloida animaation ja kuvan etenemistä tarvittaessa. Hyvä still- kuva toimii kuitenkin paremmin kuin heikkolaatuinen animaatio. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. 38

39 Dual coding Informaatiosisältö Mediaelementti Esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet Teksti ja tekstiä havainnollistava kuvat Toimintaohjeet esim. sovelluksen käyttöohjeet Ongelman ratkaisuun liittyvä informaatio Tunnistaminen Selittävä teksti ja animaatio tai diagrammi Animaatio ja selittävä, kertova teksti tai puhe Kuva Tilaan liittyvä avaruudellinen tieto Kuva Lyhyt sanallinen informaatio nopeasti Ääni Yksityiskohdat kertomuksessa Video ja kertova puhe tai teksti ja sitä tukevat kuvat (Najjar 1996.) 39

40 Mikä kasvi? Monivuotinen, 8 20 cm korkea lehtojen ja lehtomaisten metsien ruohokasvi, jolla on yleisimmin siniset tai sinivioletit kukat. Toisinaan kukkia tavataan myös valkoisen ja punertavan sävyissä. Lehdet ovat nahkeat, kolmihalkoiset, talvivihreät ja ne kasvavat ruusukkeena. Juuri on pystykasvuinen. Kasvia tavataan luonnonvaraisena koko Etelä- Suomessa, ja harvinaistuvampina esiintyminä aina Vaasan-Joensuun korkeudelle asti. 40

41 Mikä kasvi? 41

42 Teksti ja kuva Olympus Finland Oy 42

43 Still-kuva Keskeinen merkitys informaation välittämisessä. Asia voidaan kertoa nopeasti ja havainnollisesti. Välittää tunnelman tekstiä nopeammin. Ohjaa havaintoa. Kuvan tehtävänä täydentää, selventää ja havainnollistaa tekstin esittämää informaatiota. Soveltuvat erityisesti konkreettisten asioiden ja avaruudellisen (tilaan liittyvän) informaation esittämiseen. Käsitteiden ja ajatusprosessien esittämiseen soveltuu paremmin teksti kuin kuva. Auttavat visuaalisesti orientoituneita käyttäjiä hahmottamaan ja muistamaan tekstissä esitettyjä asioita Kuvia on monia eri tyyppejä Valokuva, piirroskuva, maalaus, kaaviot ja graafiset esitykset (Esim. Najjar 1996.) 43

44 Huomioitavaa kuvituksen suunnittelussa Kuvalla on usein monta eri merkityksiä, joiden tulkitseminen on opittua. Erilaiset merkitykset ja niiden tulkinta on varsin kulttuurisidonnaista. Kuvan tulkintaan ja merkitykseen vaikuttaa sen vieressä olevat muut mediaelementit. Mietittävä tarkoin mikä on kuvan tarkoitus. Liiallinen kuvitus häiritsee, hajottaa huomiota ja hankaloittaa siten informaation omaksumista. Vastaavasti kuvituksesta on vain haittaa, mikäli se korostaa vääriä tai epäolennaisia asioita. Perusteettomat kuvat tulee karsia. Pelkästään katseenvangitsijana toimivat kuva, jolla ei ole muuta merkitystä, on useimmiten turha ja harhaanjohtava. (Vrt. Metsämäki 1995, 91-94; Najjar 1996; Nielsen 2000, 143.) 44

45 Ääni Ääni on voimakas elementti ja äänimaailma muodostaa usein suuren osan käyttäjien kokemuksesta. Vaikuttaa tunteisiin voimakkaammin kuin esim. kirjoitettu teksti. Äänielementit voidaan jakaa puhe äänitehosteet musiikki varoitus- ja huomioäänet 45

46 Huomioitavaa äänielementtien käytössä Äänitiedostojen tekninen laadukkuus on tärkeä tekijä. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Taustalta kuuluva melu, kohina tai muut ylimääräiset äänet voivat häiritä olennaisen informaation kuulumista. Käytä laadukkaita mikrofoneja ja kiinnittää huomiota myös tilan akustisiin ominaisuuksiin. Tarjoa aina kontrolli käyttäjälle Äänen voimakkuudensäätö ja mahdollisuus sulkea äänitiedosto. Huomioi, ettei käyttäjällä ole aina mahdollisuutta kuunnella Koneessa ei ole äänikorttia/kaiuttimia, käyttötilassa edellytetään hiljaisuutta jne. Tarjoa mahdollisuuksien mukaan tekstuaalinen vastine. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 84.) 46

47 Liikkuva kuva Liike ääreisnäkökentän reunalla vie helposti osansa ihmisen huomiokyvystä tehokas huomion herättäjä. Jatkuvasti liikkuva animaatio, video tai rullaava teksti häiritsee helposti sivulla olevan informaation omaksumista. Oikein tehty animaatio liikkuu vain hetken ja pysähtyy sitten. Eri tyyppejä Video animaatiot 3D animaatiot (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 91.) 47

48 Huomioitavaa liikkuvan kuvan käytössä Tietokoneen ruudulta katseltaessa katseluelämys on kuitenkin erilainen kuin esim. televisiossa tai elokuvissa. Kuva toistetaan yleensä pienessä ikkunassa. Etenkin videokuva voi olla heikkolaatuista, rakeista (ns. mosaiikkiilmiö) ja usein myös nykivää (kuvan liian hidas päivittyminen). Videoon/animaatioon liittyvään äänen laadukkuuteen tulee kiinnittää huomiota silloin, kun äänellä on olennainen merkitys informaation ymmärtämisen kannalta. Havainnollistavassa animaatiossa animoidun kohteen liikkeen oltava riittävän hidas käyttäjän on ehdittävä tarkastelemaan mikä muuttui ja miten. käyttäjälle on tarjottava mahdollisuus hidastaa tai pysäyttää animaation liike kokonaisuudessaan 48

49 Lähteet Alexander, J. & Tate, M.A. Web Resource Evaluation Techniques [online]. Chester: Widener University, [viitattu ] Saatavissa Power Point -muodossa. Bernard, M. ym. A Comparison of Popular Online Fonts: Which Size and Type is Best? [online] Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Guttormsen, S. & Krueger, H. Empirical research on the Effect of Dynamic Media for Information Presentation. Julkaisussa: EURODL - European Journal of Open and Distance Learning [online], 2001, Vol. 5, Nro 1 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: ICL2001.htm >. Karvonen, E Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Acta Universita-tis Tamperensis 544. Tampereen yliopisto. Keränen, V. ym Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. 49

50 Lähteet Mustonen, A Mediapsykologia. Porvoo: Ws Bookwell Oy. Najjar, L. J Multimedia information and learning. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia, Vol. 5, Nro. 2, Saatavissa myös pdf-muodossa [viitattu ]: <URL: _and_learning.pdf >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Nielsen, J. How Users Read on the Web [online] [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebas-topol: O'Reilly Media Inc. Sinkkonen, I. ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy/IT Press. 50

51 Lähteet Suomen säädöskokoelma Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, SananvapausL Rikoslaki 39/1889, RL Tekijänoikeuslaki 404/1961, TekijänL 51