Työpaja 4: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Transkriptio

1 Työpaja 4: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari

2 Työpajan teemat Sopimuksia Tuotantosopimuksen perusasiat Alihankintasopimukset Sopimukset oman henkilöstön kanssa Huomioonotettavia säädöksiä Sananvapauslaki Henkilötietolaki

3 Sopimukset - verkkopalvelun paperisota

4 Verkkopalvelutuotannon juridiset karikot Omat tuotantohankkeet suojatun aineiston lisensioinnit alihankinnat Yhteistyöhankkeet em. lisäksi vastuualueet voiton- ja tappionjako päätöksentekomekanismit Sopimusten epäyhtenäisyys Voidaan hallita suojaus- ja sopimustekniikalla tarvitaan juridista osaamista tekijän-. sopimus- ja yhtiöoikeuksista jos oma osaaminen mietityttää, kannattaa kääntyä alan asian tuntijan puoleen (Lukkari 2004, 93 95; Lampola 1996.)

5 Tarjous tuotantoketjun osana Mahdollinen asiakas Vihje asiakkaan tarpeesta Lähde: Lukkari 2004, 92. (Lukkarin esittämää kaaviota muokattu) Markkinoiden ja asiakkaiden kartoittaminen Keskusteluja mahdollisten tulevien asiakkaiden kanssa Tarjous Toimeksianto ja sopimusneuvottelut Sopimus Tuotanto Raha

6 Tarjouspyyntö ja tarjous Suunnittelu- ja toteutusprojekti lähtee liikkeelle useimmiten tarjouspyynnöstä. Tilaajalla voi olla valmis synopsis ja konseptisuunnitelma, joista selviää mitä tehdään, kenelle, miksi ja milloin. Helppo laatia tarjous. Tarjous aina kirjallisena sisällöstä voidaan varmistua. Tarjous on juridisesti sitova. Tarjouksen jättäjä ei voi yksipuolisesti peruuttaa tarjoustaan Tilaajalla on oikeus saada tarjottu tuotanto tarjouksessa mainitulla hinnalla ja mainituilla ehdoilla. Tarjous sitoo tarjouksen jättäjää tarjouksen voimassaolon ajan. Joissakin yksittäistapauksissa tarjous voidaan peruuttaa. Esim. tilaajan yrityksestä saadaan viime hetkellä jotakin sellaista tietoa, jonka perusteella voidaan olettaa yhteistyön olevan eettisesti arveluttavaa tai muodostavan taloudellisesti liian suuren riskin. (Esim. Lukkari 2004, )

7 Tarjouspyyntö ja tarjous Useimmiten tarjouspyyntö sisältää liian vähän informaatiota tarjouksen laatimisen pohjaksi. Mitä sitten? 1. Tavataan tilaaja ja keskustellen selvittään, mitä tilaaja haluaa ja mitkä hänen tavoitteensa ovat. 2. Laaditaan vastineeksi tiukka tarjous. Tarjotaan asiakkaalle perustoiminnallisuuden sisältävä ratkaisu. 3. Tarjotaan asiakkaalle erillistä esitutkimus- ja kartoitustyötä. Kannattaa pitää omana kokonaisuutenaan - oma projektisuunnitelma ja budjetti. Esitutkimusta ja kartoitusta varten myös suunnitelma. (Esim. Lukkari 2004, )

8 Toimeksianto tuotantosopimus Tarjouksen hyväksymisen jälkeen tilaaja laatii toimeksiannon. Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko suunnittelu- ja tuotantoprosessille. Toimeksianto on tilaajan vastuulla. Tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai sisällön hän tilaa. Usein se tehdään kuitenkin yhteistyössä (tässä vaiheessa voidaan esim. tehdä yhdessä ideointityötä tilaajan kanssa) Toimeksiannon tulee olla riittävän yksiselitteinen ja kattava, jotta molemmat sekä tilaaja että toimittaja ovat yhtä mieltä siitä, mihin lopputulokseen pyritään. Käytännössä toimeksiannon tarkentamisen yhteydessä käydään myös sopimusneuvottelut Olennaisinta on, että tuotantoprojektin laajuus (mitä tehdään, missä ajassa ja millä rahalla) on selvillä ennen lopullisen tuotantosopimuksen allekirjoittamista Tuotantosopimus kattaa yleensä suunnittelu- ja toteutusvaiheen, mutta voi kattaa pelkän toteutusvaiheenkin

9 Tuotantosopimuksen osatekijät Toimialan yleiset toimitusehdot eivät korvaa tuotantosopimusta välttämättä yhden alan sopimusehdot eivät riitä hyvä toimittaa asiakkaalle jo tarjousvaiheessa Verkkopalvelun määrittelydokumentit ja aikataulu määrittelydokumentti riittävällä tarkkuudella (tarvittavat rajaukset) molemmat osapuolet ovat samaa mieltä siitä mitä ollaan tekemässä Varsinainen sopimus sovitaan yleisistä periaatteista testiversioiden ja tuotoksiin liittyvistä oikeuksista ja vastuista aineistojen ja rahan liikkumisesta projektin aikana ja sen jälkeen Huomioitava, että ensisijaisesti noudatetaan sopimustekstiä ja niiltä osin kuin sopimuksessa ei ole erikseen sovittu noudatetaan toimitusehtoja (Esim. Lukkari 2004, )

10 Tuotantosopimuksen perusasiat Sopijaosapuolten nimet ja yhteystiedot Sopimuksen kohde ja määrittelyt Tilauksen yksilöinti Immateriaalioikeudet Sopijaosapuolien velvoitteet Valmiin tuotteen luovutustapa ja hyväksyminen Viivästyminen Vastuut ja vahingonkorvaukset Salassapito ja kilpailukielto Takuut, ylläpito ja päivitykset Sopimuksen voimaantulo, muuttaminen ja purkaminen Muuta Erimielisyydet Aikataulu Hinta (mitä kustannuksia kattaa) ja maksuehdot (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

11 Sopijapuolet, sopimuksen kohde ja määrittelyt Sopijaosapuolten nimet ja yhteystiedot Sopijapuolena tulee olla oikeuskelpoinen taho. Pelkkä yrityksen nimi ei riitä, tarvitaan myös yrityksen edustajan nimi. Miksi? Tiedetään kenen puoleen käännytään sopimukseen liittyvissä asioissa. Sopimuksen kohde ja tarkoitus Millaisista tai mistä asioista ko. sopimuksessa sovitaan Määrittelyt Määritellään ongelmalliset käsitteet, jotka voivat aiheuttaa tulkintaongelmia. esim. mitä sopimuksessa tarkoitetaan termeillä ylläpito, päivitys Liitteissä tulee käyttää samoja käsitteitä. (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

12 Tilauksen yksilöinti Toteutuksen nimi ei riitä, tarvitaan tiivis kuvaus toteutettavasta palvelusta. Liitteeksi yksityiskohtaisempi erittely tuotteesta Mitkä ovat toteutuksen keskeiset osiot tai toimintoprosessit? Ketkä käyttävät, missä käyttötarkoituksessa ja missä käyttöympäristössä? Miten tuotteen luvataan toimivan? Mahdolliset standardit yms. vaatimukset esim. verkkosisällön saavutettavuustaso A Miksi? Tiedetään mitä toteutusta sopimus koskee ja tiedetään millaisesta toteutuksesta on kysymys (eli mitä on sovittu tehtäväksi). (Vrt. Lukkari 2004, )

13 Immateriaalioikeudet Valmiin toteutuksen, sen sisällön ja sen sisältämän ohjelmistokoodin sekä tuotannossa syntyvän muun materiaalin oikeudet ja niiden jakautuminen sekä oikeuksien voimassaolo Edelleen luovutus: Kenellä on oikeus luovuttaa/myydä mitäkin kolmannelle osapuolelle? Julkinen esittäminen: Kuka saa näyttää toteutusta julkisesti demo yms. tarkoituksessa? Muunteluoikeus: Kuka saa muokata, kääntää, muunnella, yhdistää toisen teokseen yms.? Käyttöoikeus: Missä laajuudessa, missä yhteydessä, missä tarkoituksessa Keskeneräisen tuotteen oikeudet - mitä sillä saa tehdä Immateriaalioikeuksiin liittyvät vastuut Kuka vastaa miltäkin osin tarvittavista tekijänoikeussopimuksista, sekä mahdollista kolmansien osapuolien immateriaalioikeuksien loukkausten aiheuttamista kustannuksista? Esim. tilaaja toimittaa tekstisisällön ja kuvat. vastaa niihin liittyvistä tekijänoikeuksista ja mahdollisista oikeudenloukkauksista (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

14 Valmiin tuotteen luovutustapa ja hyväksyminen Missä muodossa tuote toimitetaan? Milloin tuote todetaan valmiiksi? Yleensä katsotaan valmiiksi, kun tekijä ilmoittaa sen olevan valmis luovutettavaksi. katsotaan hyväksytyksi kun tilaaja on sen suullisesti tai kirjallisesti hyväksynyt tai ottanut käyttöön. Missä aikataulussa hyväksymisen on tapahduttava ja missä paikassa tarkastus suoritetaan? Miten toimitaan mikäli toteutusta ei hyväksytä? Kenen kustannuksella korjaukset tehdään? Valmiiseen tuotteeseen tehtävistä muutoksista ja niiden kustannuksista sovitaan erikseen. (Vrt. Lukkari 2004, 67-69; Verkko-opetuksen 2001.)

15 Viivästyminen ja siihen liittyvät korvaukset Määriteltävä millainen viivästyminen johtaa oikeuteen purkaa sopimus. yleisesti käytetty 2 kuukautta tuottajalla oikeus saada korvaus tehdystä työstä tilaajalla oikeus saada takaisin sellaiset maksut, joita vastaava työtä ei ole tehty sekä kaikki toimittamansa materiaali Tuotanto on sidottu tilaajan toimittamaan materiaaliin, jota ei toimiteta sovitussa aikataulussa. tuottajalla oikeus viivästyttää tuotantoaikataulua myöhästymistä vastaavan ajan ja periä aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista korvaus asiakkaalta (Vrt. Lukkari 2004.)

16 Sopijaosapuolien velvoitteita Kuka vastaa eri osioiden tuotannosta esim. tekstisisällöt, kuvat, äänet sekä niihin liittyvistä mahdollisista kustannuksista (esim. musiikin teostomaksut)? Sovittava myös käytettävistä tiedostomuodoista Kuka vastaa (raaka)aineiston ja lähdekoodin säilyttämisestä (missä muodossa, kuinka kauan)? Aineiston varmuuskopiot (tilaaja vastaa omien aineistojen osalta) Korvaus vaurioitumisesta (yleensä raaka-aineen osalta) Tiedottaminen: Kuka saa kertoa, mitä ja missä? Milloin tiedottamisesta on erikseen sovittava? Yhteyshenkilöt ja velvollisuus ilmoittaa henkilömuutoksista Kenellä on oikeus antaa tuotantoon liittyviä ohjeita ja määräyksiä? Kenellä on oikeus hyväksyä esim. määrittelydokumentteja, testiversioita? Kenellä on oikeus neuvotella aikataulu-, laskutus yms. muutoksia? (Esim. Lukkari 2004, )

17 Vastuut ja vahingonkorvaukset Tuottaja on vastuussa siitä, että Valmistuva tuote on määrittelydokumentin mukainen, huolellisesti tehty ja toteutus valmistuu sovitussa aikataulussa. Se toimii sovitussa laite- ja ohjelmistoympäristössä. Tuote ei loukkaa kolmansien osapuolien immateriaalioikeuksia. Sillä on oikeus luovuttaa alihankkijoilta ja muilta tekijöiltä saamiaan oikeuksia edelleen esim. tilaajalle. Tuottaja vastaa myös alihankkijoiden työstä kuten omastaan. Tilaaja vastaa sovitun materiaalin toimittamisesta määräajassa. Osapuolet vastaavat omasta huolimattomuudestaan aiheutuneista vahingoista ja korvauksista. Force majeure tilanteet eivät korvausperusteena Vain välittömät vahingot korvataan (enintään tilaajan maksama korvaus toteutuksesta) Tahallisista oikeudenloukkauksista johtuvat vahingot jäävät vastuunrajoituksen ulkopuolelle. (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

18 Salassapito Tuottaja ja tilaaja ovat velvollisia pitämään salassa luottamukselliset tiedot. liike- ja ammattisalaisuudeksi luokiteltavat asiat julkistamaton aineisto ja lain määräämät tiedot voidaan erikseen sopia joko sopimukseen sisällytettävällä salassapitolausekkeella tai erillisellä salassapitosopimuksella kaikki osapuolten väliset keskustelut ja asiapaperit ovat luottamuksellisia tai sellaiset asiat, jotka erikseen määritellään salassa pidettäviksi tai luottamukselliseksi yleensä: liikeideat, tuotantoon tai prosessiin liittyvä osaaminen, liikesuunnitelmat, neuvotteluosapuolten nimet, neuvottelujen käyminen Salassapitosopimuksessa mainittavia asioita sopimuksen osapuolet, määritelmät salassapitolauseke (asiat omassa tiedossa, riittävät turvatoimet) luottamuksellisten asiakirjojen yksilöinti ja niiden merkitseminen salassapitovelvoitteen kesto ja sopimussakko kenellä oikeus tiedottaa projektin asioista (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

19 Kilpailukielto Tilaaja voi haluta suojata kilpailuetunsa. Voiko tuottaja hyödyntää toteutuksen osia esim. tilaajan kilpailijalle toteutettavassa verkkopalvelussa? Tällöin määritellään kilpailevat tahot. Kilpailukielto voidaan määritellä esim. siten,että tuottaja ei saa luovuttaa samaa tai samankaltaista toteutusta kilpailevaan toimintaan. Kilpaileva toiminta on määriteltävä riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti. (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

20 Takuut, ylläpito ja päivitykset Takuuajan pituus Takuuaikana tuottaja on velvollinen korjaamaan viipymättä tuottajasta johtuvat virheet toteutuksessa. Perusteellisesta määrittelystä hyötyä Ylläpidosta ja päivityksistä on sovittava aina erikseen Tuottaja voidaan sopimuksella velvoittaa huolehtimaan päivityksestä ja ylläpidosta. Sovittava korvauksista tai korvausperusteista Tuottajalle voidaan myös sopimusteitse taata ensisijainen päivitys- ja ylläpito-oikeus. Sovittava erikseen korvauksista tai korvausperusteista Tilaajan näkökulmasta: miten ylläpito toteutetaan, kun Tuottaja ei halua tai tuottajan suoritusta ei voida hyväksyä. Tuottaja on lakkauttanut toimintansa eikä kykene vastaamaan sopimusvelvoitteista. (Vrt. Lukkari 2004; Verkko-opetuksen 2001.)

21 Sopimuksen voimaantulo, muuttaminen ja purkaminen Voimaantulo Kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet Käyttökelpoinen maininta: Sopimus korvaa ja syrjäyttää kaikki sopijapuolten väliset aikaisemmat suulliset ja kirjalliset sopimukset tai ehdot sopimuksen kohteesta. Muuttaminen Voidaan pätevästi muuttaa vain kirjallisesti (muut muutokset ovat pätemättömiä) Sopimuksen siirtäminen kolmannelle osapuolelle ainoastaan toisen osapuolen kirjallisella sopimuksella Purkaminen Sopimus voidaan purkaa, jos toinen osapuoli rikkoo sopimusta eikä korjaa sitä sovitun ajan kuluessa kirjallisesta huomautuksesta oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat. (Vrt. Lukkari 2004, 76; Verkko-opetuksen 2001.)

22 Muuta Erimieleisyydet Missä oikeusasteessa erimieleisyydet sovitaan, mikäli neuvotteluratkaisuun ei päästä? Yleensä kannattaa sopia tuottajan kotipaikkakunnan alioikeudessa. ei tarvitse matkustaa (vrt. toisella paikkakunnalla, toisessa maassa, toisella kielellä) Hinta ja maksuehdot Hinta tai hinnoitteluperuste Maksuehdot, myös kertamaksu vai maksu osissa Milloin omistusoikeus teoskappaleeseen siirtyy ostajalle Aikataulu Varsinaiseen sopimukseen projektin aloitus- ja päättymisajankohta Varsinainen aikataulu liitteeksi Muuta Onko tuottajalla oikeus lisätä oman yrityksenä nimi ja/tai logo toteutukseen? Saako tuottaja esitellä toteutusta työnäytteenä? (Esim Lukkari 2004, 76.)

23 Alihankintasopimukset Tuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan. Alihankintasopimukset on tehtävä yhtä huolella kuin tilaajan kanssa tehtävät sopimukset. Sopimukseen voidaan sisällyttää em. kaltaisia asioita. Kiinnitettävä huomiota määrittelyosioon. (Vrt. Lampola 1996; Lukkari 2004, 78.)

24 Alihankintasopimukset Huolehdittava riittävistä immateriaalioikeuksista Riittävät oikeudet alihankintana tehtyyn työhön tai työn osaa oikeus luovuttaa kolmannelle osapuolelle Yleensä ns. vapaa käyttöoikeus eli oikeus käyttää vapaasti ilman rajoitteita (huomioidaan hinnassa) - usein tietty työ tiettyyn hintaan tietyssä aikataulussa Muistettava tarvittavat salassapitosopimukset Koskevat myös alihankkijaa Voivat rajoittaa alihankkijoiden käyttöä Usein mukana myös rekrytointirajoitus - pyritään varmistamaan osaaminen omassa yrityksessä Kumpikaan osapuoli ei saa rekrytoida toisen osapuolen työntekijöitä. (Vrt. Lampola 1996; Lukkari 2004, 78.)

25 Sopimukset oman henkilöstön kanssa 1/2 Immateriaalioikeuksien siirtäminen Työ- tai virkasuhteessa työtehtävänä valmistelun tietokoneohjelman ja siihen välittömästi liittyvän teoksen sekä tietokannan oikeudet siirtyvät työnantajalle (TekijäL 40b ). Korkeakoulun itsenäisessä opetus- tai tutkimustehtävässä toimivan tekijän oikeudet eivät siirry automaattisesti työnantajalle. Muiden teosten osalta ei ole erityisiä säädöksiä tekijänoikeuksien siirtymisestä työ- tai virkasuhteessa Tulkinta on, että työnantaja saa oikeudet teoksen käyttämiseen normaalin toiminnan vaatimassa laajuudessa. Määrittely ei ole helppoa tarvitaan sopimukset työntekijän ja työnantajan välillä riittävien tekijänoikeuksien siirtymisestä. Tekijän oikeus itse hyödyntää omaa teostaan Tarvittaessa voidaan rajoittaa kilpailukieltoehdolla. (Vrt. Lampola 1996; Verkko-opetuksen 2001.)

26 Sopimukset oman henkilöstön kanssa 2/2 Työntekijän velvollisuudet ja vastuu liittyen immateriaalioikeuksiin Työ- ja virkasuhteen lähtökohta on se, että työntekijä toimii työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajalla on normaali työantajan vastuun esim. tekijänoikeuksien riittävyydestä. Valvonta vaikeaa kannattaa sopia, että työntekijällä ei ole lupaa käyttää kolmansien osapuolien tuottamaa aineistoa ilman työnantajan edustajan lupaa nimettävä sopimuksessa työnantajan edustaja Mahdolliset salassapitosopimukset (Vrt.Verkko-opetuksen 2001.)

27 Lisätietoa Toimitusehtoja ja sopimusehtoja IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot (maksullisia) etotekniikka-alan_sopimusehdot.php Valtion tietotekniikkahankintojen sopimusehdot Valtio12375/name.jsp Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat ry Musiikki- ja äänitallennetuotannon yleiset toimitusehdot Yritysohjelmatuotannon yleiset toimitusehdot Mainoselokuvatuotannon yleiset toimitusehdot Televisio-ohjelmatuotannon yleiset toimitusehdot Multimediatuotannon yleiset toimitusehdot

28 Huomioon otettavia säädöksiä

29 Sisällöntuottajan vastuu Internetissä, ekstranetissä, intranetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti salasanasuojauksella ei merkitystä Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, Sananvapauslaki, Rikos- ja vahingonkorvauslaki, Perustuslaki ja Henkilötietolaki.

30 Sananvapauslaki ja verkkoviestintä Suomen perustuslain (731/1999) 10 mukaan jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Sanavapauslakia sovelletaan kaikkeen joukkoviestintään riippumatta käytettävästä tekniikasta. Erityisiä vaatimuksia verkkojulkaisuille, joille on tyypillistä säännöllisyys: tarkoitus julkaista säännöllisesti (väh. 4 kertaa vuodessa) toimituksellisuus: sisältö on julkaisijan tuottamaa ja käsittelemää. tunnistettava kokonaisuus: aineiston osat muodostavat yhtenäiseksi laaditun verkkoviestien kokonaisuuden esim. sanomalehden verkkoversio, säännöllisesti julkaistava uutisalue tai verkkolehti Muuhun verkkoviestintään sovelletaan sananvapauslakia rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. (SananvapausL 1: 2; Prättälä ym. 2003)

31 Sananvapauslaki ja verkkojulkaisu Sanavapauslaki asettaa tiettyjä velvoitteita verkkojulkaisulle: oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä voi johtua vastuuseen laiminlyönneistä verkkojulkaisussa oltava tieto vastaavasta toimittajasta verkkojulkaisu on tallennettava ja säilytettävä 21 vuorokautta siitä kun se saatettu yleisön saataville verkkojulkaisun on julkaistava yksityisen henkilön tekemä vastine, mikäli voidaan perustellusti katsoa hänen tulleen loukatuksi verkkojulkaisun on myös julkaistava oikaistava yksityishenkilöä, yhteisöä, säätiötä tai viranomaista koskeva virheellinen tieto Edellä mainitut velvoitteet eivät koske portaaleja tai keskustelupalstoja (mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti) yksityisten henkilöiden ja yritysten kotisivuja (vaikka niitä päivitettäisiin säännöllisesti) (SananvapausL 2: 4-5 ja 3: 8-11 Prättälä ym. 2003)

32 Sananvapauslaki ja muu viestintä Yksityisen henkilön, yrityksen, yhdistysten tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikostai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. 12 : rikoksen tekijän ja osallisen vastuu (lainvastaisen viestin saattaminen yleisön saataville) perussääntö: lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan 14 : määrätään vahingonkorvausvastuista (yleisön saataville asetetun viestin sisällöstä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen), 16. määrätään lähdesuojasta ja oikeudesta anonyymi ilmaisuus (oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot esitutkinta ja oikeudenkäynti ovat asia erikseen), 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys (velvollisuus keskeyttää lainvastaisen verkkoviestin jakelu tuomioistuimen määräyksestä ) 22 : viestin hävittämisvelvollisuus (velvollisuus hävittää lainvastainen viesti tuomioistuimen määräyksestä. (SananvapausL 5: ja 6: 22)

33 Sananvapauslaki ja tekninen toiminta Toimintaan, joka vastaa julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta sovelletaan sanavapauslain seuraavia kohtia: 17 : verkkoviestien tunnistetietojen luovuttaminen, silloin kun on perusteltua olettaa viestin olevan lainvastainen (tuomioistuimen vaatimuksesta) 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys (velvollisuus keskeyttää lainvastaisen verkkoviestin jakelu tuomioistuimen määräyksestä ) 19 : jakelun keskeyttäminen käsitellään ylläpitäjän kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa 20 : julkaisun kaikki levitykseen tarkoitetut kappaleet voidaan takavarikoida 22 : viestin hävittämisvelvollisuus (velvollisuus hävittää lainvastainen viesti tuomioistuimen määräyksestä. Huomioitavaa: esim. keskustelupalstan ylläpitäjän rikosoikeudellista osuutta voidaan arvioida, mikäli keskustelupalsta muodostuu rikollisten viestien julkaisukanavaksi. (SananvapausL 5: ja 6: 22)

34 Muu lainsäädäntö ja verkkoviestinä Verkkoviestien sisältöä säätelee myös rikos- ja vahingonkorvauslaki sekä tekijänoikeuslaki. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8). Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9). Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17). Lapsipornon levittäminen ja hallussapito (RL 17: 18-19). Julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17: 1):

35 Rikoslaki ja aineettomien oikeuksien loukkaaminen Henkilö voidaan tuomita tekijänoikeusrikoksesta, jos tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa tekijänoikeuksien haltijan oikeuksia niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa tai vahinkoa myös sähköisten hallinnointitietojen poistaminen ja muuttaminen luvatta on rangaistavaa sähköisiä hallinnointitietoja ovat sellaiset tiedot, joiden avulla teos, sen tekijä tai oikeuksien haltija tunnistetaan sekä käyttöehdot [Tehokkaan] suojauksen kiertämisen mahdollistavan tai helpottavan laiteen, tuotteen tai niiden osien valmistaminen tai maahantuonti yleisölle levittämistä varten, levittäminen yleisölle ja hallussapito kaupallisessa tarkoituksessa on rangaistavaa myös teknisen suojauksen kiertämisen mahdollistavien tai helpottavien palvelujen tarjoaminen on rangaistavaa. (teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos). (Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005)

36 Esimerkkejä Lehtiartikkelissa oli kerrottu presidentinvaaliehdokkaan keskeisenä kampanja-avustajana toimineen A:n avioliiton ulkopuolisesta suhteesta erään TV-toimittajan entiseen puolisoon. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein artikkelin katsottiin loukanneen A:n yksityiselämää. (Ään.). KKO:2005:82 Valtionsyyttäjän tuoreen lausunnon mukaan julkinen, esimerkiksi kirjaan kirjoitettu kehotus ruumiilliseen kurittamiseen kasvatustarkoituksessa on rikos. Kotimaa- lehti k=view&id=5530&itemid=38 Internet kirjoittelu ja törkeä kunnianloukkaus johti vankilatuomioon 2 v 4kk, apumiehen tuomi 1v 2 kk sekä vahinkorvauksia useita kymmeniä tuhansia. Helsingin Sanomat

37 Henkilötietolaki ja verkkopalvelut

38 Henkilötietolaki säätelee henkilötietojen käsittelyä Suomen perustuslain (731/1999) 10 mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietolaki toteuttaa yksityiselämän ja yksityisyyden suojaa. koskee niin viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden toimintaa Henkilötieto on luonnollista henkilöä (myös kuollutta) tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. nimi ja yksilöintitiedot sekä kaikki muutkin yksittäiseen henkilöön liitettävät tiedot; myös valokuva tai videokuva, josta henkilö on tunnistettavissa Sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. (HetiL 1: 3)

39 Henkilörekisteri Henkilörekisterillä tarkoitetaan henkilötietolain mukaan henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, joka muodostuu käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista henkilöä koskevista merkinnöistä ja tietojoukkoa käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla Henkilörekisterissä henkilötiedot on voitu myös järjestää kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta (HetiL 1: 3)

40 Henkilörekisteri Verkkopalveluiden lainmukaisuus tulee arvioida aina henkilötietolain kannalta. muodostuuko tai käsitelläänkö toiminnassa henkilötietoja Verkkopalveluissa henkilörekisteri muodostuu usein käytettäessä rekisteröitymistä vaativia palveluita kuten keskustelupalstoja, verkkokauppojen palveluita, erilaisia kysely- ja tilauslomakkeita myös sähköisen kaupan, neuvonnan ja palvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat myös muodostaa henkilörekisterin Rekisterin pitäjän (esim. verkkopalvelun tarjoaja) tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste velvoitteen noudattamatta jättäminen on rangaistava teko (sakko) (HetiL 2: 10 ja 7: 33, 48)

41 Käyttäjälokin tiedot voivat olla henkilötietoja Lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin, jos ne sisältävät tunnistettavaa henkilöä koskevia merkintöjä. Henkilötietoja sisältävän lokin käytön tulee olla perusteltua käyttötarkoitus on henkilörekisterin suojaaminen ts. rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus valvominen ja toimiminen tarvittaessa rekisteröityjen turvaksi voidaan käyttää myös tilastotarkoituksiin Lokia saavat käyttää vain tietoturvasta vastaavat henkilöt liittyy vaitiolovelvollisuus - tietoja ei saa luovuttaa sivullisille lainvastaisesti (Käyttäjälokin tietojen käsittely 2003)

42 Käyttäjälokin tiedot voivat olla henkilötietoja Lokilla on yleensä oma itsenäinen käyttötarkoitus lokista on myös laadittava rekisteriseloste Lokin tietoja ei saa käyttää käyttötarkoituksen vastaisesti Lokin tulee olla tehokkaasti suojattu sivullisilta Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot saada tiedot rekisterinpitäjästä ja tietojen käyttöoikeudesta Lokitietoja tulee säilyttää kaksi vuotta (ellei aiemmin ole todettu säilyttämisen olevan tarpeetonta) henkilötietojen lainvastainen käsittely ja rekisteriin tunkeutuminen ovat rikoksia, joiden syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa (Käyttäjälokin tietojen käsittely 2003)

43 Varmistettavia asioita Henkilötietolain nojalla on otettava huomioon se, että silloin kun henkilötietoja kerätään mm. verkon välityksellä, tulee varmistua seuraavista asioista: Henkilötietojen käsittelyyn on olemassa oikeus. Tietojen kerääminen on tarpeellista - tarvittaessa voitava osoittaa. Tiedot ovat virheettömiä. Tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä). Mikäli kerätään henkilötunnuksia, tulee niiden käsittelemiseen olla oikeus. Tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle? (Ota oppaaksi henkilötietolaki 2005)

44 Milloin henkilötietojen käsittelyyn on oikeus? Henkilötietoja saa käsitellä rekisteröidyn eli henkilön yksiselitteisesti ja vapaaehtoisesti antamalla suostumuksella suostumuksen antajan tulee tietää mihin suostuu jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi on olemassa asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan nk. yhteysvaatimus jos käsittely on lakisääteinen tehtävä tai se perustuu lakiin (HetiL 2: 7.)

45 Arkaluonteisten tietojen kerääminen Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on tiettyjä laissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kiellettyä. Yksityiselämän suojaan perustuvia, arkaluonteisia henkilötietoja ovat tiedot, jotka kuvaavat: rotua tai etnistä alkuperää, henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia koskevat tiedot (HetiL 2: 11)

46 Henkilötunnusten kerääminen ja käsittely Henkilötunnuksen käsittely on sallittu rekisteröidyn yksiselitteisellä suostumuksella ja silloin, kun rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on välttämätöntä laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvoitteiden toteuttamiseksi historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten myös vuokraus- ja lainaustoiminnassa, terveydenhuollossa jne. Henkilötunnusta ei saa tarpeettomasti merkitä esim. tulosteisiin. (HetiL 3: 13)

47 Käyttäjien eli rekisteröityjen oikeudet Käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot, vaatia virheellisen tiedon oikaisua, estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa Kielto-oikeudesta on oltava maininta henkilötietojen keräämisen yhteydessä. Tuotteiden tai palveluiden markkinointi s-postiin ja matkapuhelimeen on sallittua vain etukäteen annetulla suostumuksella. Henkilörekisterin henkilötietojen laittaminen kotisivuille edellyttää suostumusta (kysymyksessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen). (Ota oppaaksi henkilötietolaki 2005)

48 Rekisteriseloste Henkilörekisteristä pitää laatia rekisteriseloste, joka tulee olla jokaisen saatavilla käytännössä verkkopalveluiden ollessa kysymyksessä verkkosivuilla Rekisteriselosteessa tulee mainita vähintään seuraavat tiedot: tiedot rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa tämän edustajasta tiedot henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta tiedot säännönmukaisesta tietojen luovuttamisesta tiedot rekisteröidyn oikeuksista kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista (Laadi tietosuojaseloste 2004)

49 Henkilörekisterin hävittäminen Henkilörekisteri tulee hävittää tai siirtää arkistoitavaksi tai sen tiedot on muutettava sellaiseen muotoon, ettei tiedon kohde ole niistä tunnistettavissa, kun henkilötiedot eivät enää ole tarpeen verkkopalvelun käyttämiseksi tai käytön asianmukaisuuden varmistamiseksi. Myös lokitiedot tulee hävittää asianmukaisesti. (Valokuva ja yksityisyyden suoja )

50 Tietosuojaseloste Tietosuojaseloste on käsite, joka kattaa informointivelvoitteen ja rekisteriselosteen saatavillapitovelvoitteen. Viitataan käytännössä henkilötietoja keräävien verkkopalveluiden henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta huolehtimiseen. henkilötietojen keräämisen yhteydessä on annettava tietyt tiedot sekä kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista rekisteriseloste rekisteriseloste pidettävä saatavilla (verkkopalvelun ollessa kyseessä verkossa)

51 Muuta huomioitavaa Henkilötietojen käsittelyä voi henkilötietolain lisäksi säädellä myös muut lait. Eri käyttötarkoituksia varten kerättävistä tiedoista on laadittava omat erilliset rekisteriselosteet Tietosuojavaltuutettu voi oma-aloitteisesti tarkastaa kenen tahansa rekisterinpitäjän henkilötietojen käsittelyn. Evästeiden (cookies) käytöstä on informoitava käyttäjää (sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) käytännössä voi tiedottaa tietosuojaselosteessa ei tarvitse informoida, jos käyttäjä on nimenomaan pyytänyt evästeiden käyttöön perustuvaa palvelua tai evästeiden ainoa tarkoitus on helpottaa teknisesti palvelun käyttöä Vrt. Facebookin yksityisyystiedote

52 Valokuvia henkilöistä Internetissä On erotettava kaksi asiaa Missä saa kuvata? Miten kuvia saa käyttää? Valokuva, josta henkilö on tunnistettavissa, katsotaan laissa henkilötiedoksi (HetiL 3 ). kun tällaisia valokuvia käsitellään sovellettavaksi tulee henkilötietolaki tulee laatia rekisteriseloste, tarvitaan henkilön suostumus, asiallinen yhteys tai keräämisen tulee olla lakisääteinen velvoite rekisteröidyllä on kuvaan tarkastusoikeus Kuvien laittamiseen verkkosivuille tarvitaan pääsääntöisesti henkilön suostumus (kysymyksessä on henkilötietojen luovuttaminen). Kuvien julkaisemisessa Internetissä sovelletaan henkilötietolain kaikkia säännöksiä (EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu C101/01). Toimituksellisessa tarkoituksessa julkaistuun valokuvan sovelletaan henkilötietolakia vain tietyin osin.

53 Valokuvia henkilöistä Internetissä Yksityisyyttä suojaavien säädösten perusteella kuvan kohteella oikeus kieltää yksityisyyttä loukkaavan kuvan käyttö ja oikeus vahingonkorvaukseen. Arviointiin vaikuttaa tunnistettavuus (henkilö on tunnistettavissa valokuvasta), kuvan rajaus, kuvaustilanne, kuvan konteksti (asiayhteys, missä kuva esitetään). Yksityisyyden suoja on voimassa myös julkisilla paikoilla. Rangaistavaa on (RL 24: 6-10) yksityiselämään liittyvän kuvan oikeudeton esittäminen kunniaa loukkaavan tiedon sisältävän valokuvan käyttäminen asiattomasti salakatselu: kuvan ottaminen ja käyttö kotirauhan suojaamassa paikassa tai yleisöltä suljetussa kokoustilassa, toimistossa, aidatulla piha-alueella jne. (jo yritys on rangaistava) Lisätietoa: Pia Hagström Missä saa kuvata mitä julkaista? Säänneltyä näppäilyä. Kamera -lehti nro 2, 2004, Saatavissa pdf-muodossa:

54 Salakatselusakot - lyhennelmä Ilta-Sanomien uutisesta Ilta-Sanomat uutisoi hovioikeuden antamasta tuomiosta. Kaksi miestä kuvasivat saaristossa soutuveneestä noin 70 m etäisyydeltä mökkinaapurinsa rantaa ja laituria rakennuslautakunnalle tehtävää valitusta varten. Kesken kuvaamisen rannalle ilmestyi naapurin rouva, joka oli menossa uimaan. Miesten käsityksen mukaan heillä oli oikeus liikkua yhteisellä vesialueella ja ottaa siitä valokuvia. He olivat varmistaneet etukäteen, ettei ranta-alueella ole ketään. He oli kyllä nähneet rannassa naishenkilön, jonka olettivat olleen naapurin rouva. Rouva näkyi kuudessa valokuvassa, joskaan hän ei ollut tunnistettavissa kuvista. Hovioikeuden mukaan miehet olivat kuvanneet oikeudettomasti kotirauhan suojaamassa paikassa oleskellutta naapuria. Ei merkitystä sillä oliko henkilö tunnistettavissa vai ei. Molemmat miehet tuomittiin salakatselusta sakkoihin. Toinen sai sakkoja 2200 euroa; toinen 120 eurolla. Molemmat määrättiin yhteisvastuullisesti maksamaan kuvatuksi tulleelle naapurille henkisistä kärsimyksistä 300 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja 5000 euroa. Koko uutinen luettavissa: Saunarannan kuvaamisesta tuli salakatselusakot [online]. IltaSanomat [viitattu ]. Saatavissa <URL: >

55 Lähteet Lampola, M Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas [online]. Helsinki: Tekes & LawTech Oy, 1996 [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa <URL: ISBN Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Prättälä. K., Tyry-Salo, S.& Seppänen, S. Sananvapauslaki ja kuntien internet-palvelut [online]. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 2003, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: Suomen säädöskokoelma Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, (SananvapausL) Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005 Rikoslaki 39/1889, RL Suomen perustuslaki 731/1999 Vahingonkorvauslaki 412/1974 Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta! [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2005, julkaistu [viitattu ]. Hyvä tietää 3/2005. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Verkko-opetuksen tekijänoikeudet Ohjeistus sopimusmallien käyttöön ja muokkaamiseen [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa rtfmuodossa: <URL: smallit.html >.