8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus"

Transkriptio

1 8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus Viestinnän psykologiaa Vain pieni osa nykyaikaisesta viestinnästä perustuu kasvokkain viestintään. Sen sijaan erilaiset mediat tarjoavat runsaasti informaatiota: kuvallista, äänellistä ja sanallista aineistoa. Informaatio on määritellään usein tiedoksi, jota siirretäään tai viestitään (Karvonen 2000). Platonin määritelmän mukaan tieto on tosi uskomus. (Mustonen 2001, 19.) Kognitio Kognitiolla tarkoitetaan ihmiselle luontaista tapaa hankkia, järjestää ja käyttää tietoa tai informaatiota. Kognitiivinen psykologia keskittyy tutkimaan kognitiota ja informaationkäsittelyä ts. sitä, miten ihminen jäsentää havaintoja ja tekee tulkintoja sekä ajattelutoimintoja kuten oppimista, ongelmanratkaisua ja muistamista. (Mustonen 2001, 19.) Havainnot perustuvat ihmisten synnynnäisiin aistivalmiuksiin kun taas informaationkäsittely kehittyy iän myötä. Hahmoteoriat pyrkivät löytämään havaintojen yleismaailmallisia lainalaisuuksia. Konstruktivistiset teoriat painottavat muistin ja ympäristövaikutusten merkitystä havainnoillemme. Muistiin jäävä informaatio ja tieto kertyy kokemusten ja elämäntilanteiden kautta ja ovat sen vuoksi yksilöllisiä. (Mustonen 2001, 19.) Havaintoon ja informaationkäsittelyyn liittyvien tutkimusten mukaan media on useimmille ihmisille tärkeä tulkintakehysten tarjoaja. Tulkintoja välittäviä tekijöitä ovat myös mm. sosiaaliset normit, asenteet, käsitykset mediasisällön realistisuudesta, omat tavoitteet, yleiset tai esimerkiksi ystävien mielipiteet. (Mustonen 2001, 30.) Tieto informaation käsittelyn sosiaalisesta puolesta antaa paljon eväitä mm. markkinointi- ja yleisöviestinnän kehittämiseen mm. median vaikutusten ennustamiseen ja selittämiseen (Mustonen 2001, 30). Imago ja mielikuva Karvosen mukaan (1997) imago viittaa viestijän tuottamaan informaatioon kun taas mielikuva syntyy ihmisten informaatiosta muodostamiin käsityksiin ja tulkintoihin. Tulkinta riippuu siitä, millaisia aiempia ymmärtämisen rakenteita tulkinnan tekijällä aiheesta on. (Mustonen 2001, 31.) Brandi Markkinointiviestinnässä käytetään termiä brandi kuvaamaan tuotteen tai palvelun identiteettiä ja sen tuomaa lisäarvoa. Brandillä pyritään kuvaamaan tuote tai palvelu mahdollisimman houkuttelevana ja laadukkaana. Brandi on mielleyhtymien kokonaisuus, joka pyritään ylläpitämään ts. kyse on tunnetuksi tulemisesta ja hyvän maineen ylläpitämisestä. Brandin ulkoisia merkkejä ovat mm. tuotteen tai palvelun nimi, merkki, värit ja typografia. Liiketoiminnassa brandin avulla kilpaillaan markkinaosuuksista. Erilaistaminen on vahvojen brandien avaintekijä. Ihmiset luottavat ja sitoutuvat herkemmin vanhoihin, tuttuihin brandeihin. (Mustonen 2001, ) 1

2 Viestintä vaikuttamisen välineenä Viestintä on keskeinen vaikuttamisen ja näin ollen myös vallankäytön väline. Viestinnän avulla voidaan ohjata ihmisten ajattelua tiettyyn suuntaan. Sen luonteeseen kuuluu sekä suora että epäsuora vaikuttaminen; siksi mediatekstit valistavat, tiedottavat ja suostuttelevat. Esimerkiksi uutisoinnin objektiivisuudessa tai viihteessä on aina painotuksia ja asenteita, jotka tahallisesti tai tahattomasti vaikuttavat vastaanottajan tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin ja asenteisiin. Suostuttelu ja sosiaalinen vaikuttaminen ovat keskeisiä viestinnän keinoja. Sosiaalisen vaikuttamisen tavoite on vaikuttaa siihen, miten ihminen havaitsee todellisuutta ja toimii. Vaikutus voi olla tiedollinen, asenteellinen tai käyttäytymiseen liittyvä. Suostuttelu on toisen tahallista ja tavoitteellista ohjaamista halutunlaiseen käyttäytymiseen. Sosiaalinen vaikuttaminen viittaa puolestaan tahattomaan vaikuttamiseen. Suostuttelua ovat mm. mainonta, poliittinen vaikuttaminen sekä terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävä vaikuttaminen. (Mustonen 2001, ) Suostuttelevan viestinnän tärkein tehtävä on synnyttää motivaatio sekä halu toimia viestin mukaisesti. Tehokkaimpia tietopohjaisia suostuttelun keinoja ovat vetoaminen taloudelliseen etuun tai rahansäästöön. Usein tehoavat myös vertailut muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin sekä vetoaminen uutuuteen tai erikoisuuteen. (Mustonen 2001, 45.) Tietopohjainen viestintä herättää tehokkaammin kiinnostusta, mikäli siihen lisätään tunnesisältöjä. Erityisesti ruokamieltymyksiin ja perinteisiin sekä elämäntapaan ja huumoriin pohjautuvat tunnepitoiset viestit tukevat tehokkaasti tietopohjaista viestintää - samoin kuin ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuden tarve, sosiaalisuuden ja rakastamisen sekä itsensä toteuttamisen tarpeisiin pohjautuva viestintä. (Mustonen 2001, 46.) Lisäksi eroottisten tunteiden tai huumorin käyttö puree yleisöön, olipa esityksellä yhteyttä itse tuotteeseen/palveluun tai ei. Tunnetusti ihmiset ovat myös erittäin persoja itsetuntoa vahvistaville viesteille. (Mustonen 2001, 46.) Suostuttelun vaikuttavuuteen liittyvät myös suostuttelijan ominaisuudet: viestijän ja hänen esittämistapansa täytyy vaikuttaa kohteeseensa ja luoda luotettava vaikutelma. Luottamusta herättävät mm. viestijän sosio-ekonominen asema, koulutuksen tai kokemuksen myötä syntynyt asiantuntijuus, tilanteeseen sopiva viestinnän tapa, attraktiivisuus eli viehättävyys, samanlaisuus sekä tuttuus. Lisäksi rohkaisu ja kannustus lisäävät viestin vetovoimaa. (Mustonen 2001, 49.) Tehokas markkinointiviestintä tai tietoisku yhdistää useita suostuttelun keinoja. Perinteisiä tapoja on esitellä häiriö tai puute ja antaa siihen selitys tai ratkaisu. Monia tuotteita tai palveluja markkinoidaan myös mielikuvin voimin osana elämäntapaa. Ostosvalinnat viestivät muille elämäntavasta ja identiteetistä. Elämäntapamainonnassa synnytetään mielikuvia ja luodaan mielleyhtymiä tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksista, jotka tukevat omistajansa ominaisuuksia. Niukkuus toimii myös psykologisena halun herättäjänä: jos tuotetta tai palvelua on niukasti saatavilla, kohteesta tulee halutumpi kuin jos sen saatavuus olisi itsestään selvää. (Mustonen 2001, 50.) Viestinnän sisällön ohella suostutteluun liittyvät erilaiset tilanne tekijät kuten ajoitus, esittämistapa ja toisto. Sosiaalisessa vaikuttamisessa on halun herättämisen lisäksi keskeistä muistin tukeminen, jota tukevat tuotteen tai palvelun visuaalinen ilme ja viestin sisällön toisto. Esimerkiksi kampanjan alkuvaiheessa viestin kohtuullinen toistuvuus on oleellista: viikoittain toistuvan viestin on todettu olevan tehokkain verrattuna päivittäin tai kuukausittain toistuvaan viestiin. Muistia tukevaan esittämistapaan kuuluu oleellisesti tuotteeseen tai palveluun yhdistetty myönteinen tunnelma, joka 2

3 saadaan aikaa esimerkiksi musiikilla, symboli- tai värimaailmalla. Verbaalisesta esittämistavasta kysymykset ovat tehokkaampia kuin toteamukset ja aktiivinen, puhutteleva muoto on tehokkaampi kuin passiivi. (Mustonen 2001, 52.) Asenteen ja mielialan vaikutus toimintaan Asenne on ihmisen yleinen taipumus arvioida muita ihmisiä, kohteita ja asioita. Asenteeseen sisältyy ihmisen tieto kohteesta tai tilanteesta, tunteet sitä kohtaan sekä aikeet toimia asiassa. Tieto on asenteen perusta. Asenteiden voimakkuus puolestaan paljastaa asenteen tunnelatauksen. (Mustonen 2001, 42.) Mieliala ohjaa ainakin lyhytaikaisia sosiaalisia vaikutuksia. Myönteisessä mielialassa ihminen on myötämielisempi uusille ajatuksille kuin pahalla tuulella. (Mustonen 2001, 44.) Medialukutaito Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa ymmärtää ja tulkita kriittisesti eri viestimien sanomia; kykyä paitsi ottaa vastaan, myös käsitellä ja purkaa viestejä. Medialukutaito on tietoyhteiskunnan kansalaisen välttämätön taito. Nykypäivän nuoret ovat olleet jo pienestä pitäen tekemisissä median eri muotojen kanssa. Havaitsemisen taito on varsin kehittynyt; esimerkiksi audiovisuaalista kieltä (esim. musiikkivideot ja mainokset) osataan tulkita usein aikuisia paremmin. Kuitenkin useita eri viestejä ja totuuksia pursuavassa maailmassa medialukutaidon jatkuva vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeää. Näin opitaan kyseenalaistamaan median luomia todellisuuksia sekä kriittisyyttä mediassa esiintyvien hahmojen, tulkintojen, roolien ja asetelmien suhteen. Media on ilmiönä niin läpitunkeva, että välineitä sen kanssa toimimiseen ja kohtaamiseen on treenattava. Kirjoittamisprosessi Verkkopalvelun olemassaolon edellytys on hyvä ja toimiva sisältö. Sisällön merkitys korostuu etenkin viestinnällisten verkkopalveluiden ollessa kysymyksissä. Sisällön suunnittelu lähtee verkkopalveluntoiminnan ja sisällön tavoitteista. Samoista lähdemateriaaleista voidaan tuottaa monenlaisia sisältöjä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille kohderyhmille. Sama asiasisältö voidaan esittää tavallisena leipätekstinä, uutisena, pelinä jne. käyttäen tekstiä ja sen lisäksi tai sijaan muita mediaelementtejä, vaihdella tekstin tyyliä jne. Vielä tällä hetkellä verkko on varsin tekstuaalinen ympäristö. Pääosa verkkoviestinnästä on kirjallista viestintää. Liikkuminen verkossa perustuu toisiinsa linkitettyihin sanoihin. Myös hakukoneet poimivat dokumentteja erilaisten hakusanojen perusteella. (Vrt. Kauhanen-Simanainen 2001, 103.) Verkkokirjoittaminen vaatii toisaalta dramaturgian ja yksinkertaistamisen tajua. Mikä toimii paperilla ei välttämättä toimi näytöltä luettaessa. Esimerkiksi kirja soveltuu hyvin mutkikkaiden ajatusten ja pitkien keskittynyttä lukemista vaativien tekstien esittämiseen. Verkkojulkaisussa on taas mahdollisuus hyödyntää laajasti muitakin mediaelementtejä kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Eri mediaelementtien käyttö tarjoaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet merkitysten luomiseen ja rakentamiseen. Puhumattakaan mahdollisuuksista kollektiiviseen sisällöntuottamiseen. 3

4 Verkkojulkaisun kohdalla on usein varsin ongelmallista puhua tekijästä tai kirjoittajasta. (Esim. Inkinen 2000.) Vaikka sisällöt vaihtelevat noudattaa kirjoitusprosessi yleensä samanlaisia vaiheita. Kokeneet kirjoittajat jaottelevatkin kirjoitusprosessinsa vaiheisiin esim. seuraavasti (vrt. Inkinen 2000): Valmistautumis- ja suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa laaditut suunnitteludokumentit toimivat varsinaisen sisällöntuotantotyön pohjana. Yksi tärkein dokumentti on asiakäsikirjoitus, missä on kuvattu palvelun informaatioarkkitehtuuri, rakenne ja mediaelementtien käyttö sekä sisällön esitystapa. Luonnostelu Suunnitteludokumenttien pohjalta lähdetään työstämään tekstiluonnoksia sekä valitsemaan muita mediaelementtejä kuten valokuvia ja piirroksia. Luonnokselle hankitaan palautetta. Sisällön tuottaminen Luonnos muokataan tekstiksi. Tekstit työstetään hyödyntäen eri lähteistä koottua tausta-aineistoa. Tausta-aineistoa käytetään ainoastaan pohjana kirjoitettaessa uutta sisältöä (viittauskäytäntö muistaen). Pelkkä Copy-Paste harrastaminen ei ole sallittua esim. pelkistä sitaateista koostuva teos ei ole tekijänoikeudellisesti luvallista (TekijäL 2: 22). Muokkaus Seuraavassa vaiheessa keskitytään luettavuuden ja tyylin muokkaamiseen. Viimeistely Viimeiseksi teksti oikoluetaan, tarkastetaan oikeakielisyys ja korjataan kirjoitusvirheet. Informaation esitystapa Kirjoittajan on pyrittävä määrittelemään koko sisältömateriaalin, sen eri osakokonaisuuksien ja jaksojen sanoma niin, että käyttäjä pystyy omaksumaan olennaisen sanoman. Esim. käyttäjä saattaa kyetä hyvinkin helposti löytämään haluamansa tiedon, mutta tieto saatetaan esittää sellaisessa muodossa, että sitä on hankala ymmärtää tai siitä on vaikea saada kokonaiskäsitystä. Informaatio voi olla joko huonosti jäsennetty, järjestetty tai esitetty sekavasti esim. sekavin lauserakentein. Hyvä esitystapa tuo esiin oleelliset asiat mediaelementeissä ja tilanteissa sekä jättää pois epäoleelliset asiat. Informaatio jäsennetään siten, että se noudattaa asian loogista jäsennystä ja käyttäjälle tuttua tapaa jäsentää ilmiö. Toisin sanoen sovelluksen rakenteen tulisi heijastaa käyttäjän ilmiöstä muodostamaa käsitteellistä mallia. (Esim. Bernard 2000; Luukkonen 2000, , Rosenfelt & Morville 1998, 2002.) 4

5 Asioiden tiivistäminen ja ymmärtämisen tukeminen Aoccdrnig to a rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer In what oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoetnt tihng is that frist and lsat ltteer is at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by it slef but the wrod as a wlohe. -David Harris- Näytöltä luettavan informaation ymmärtämistä ja omaksumista voidaan tukea laatimalla tiivistä, ytimekästä ja kieliasultaan tarkoituksenmukaista tekstiä. Ohessa muutamia nyrkkisääntöjä: Käytetty kieli Erilaisia tekstejä tulkitaan erilaisista odotuksista lähtien. Käytetty kieli tuo oman merkityksensä verkkopalvelun sisällölle. Yleiskielen käyttäminen on aina turvallista. Yleiskielellä tarkoitetaan kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteistä, kirjakielen normien mukaista kielimuotoa. Yleiskieli ei sisällä erikoisalojen sanastoa. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, ) Kielen helppous ja yksinkertaisuus Vältä monimutkaisia lauserakenteita ja vältä moniselitteisiä ja konstailevia ilmaisuja. Vältä myös lyhenteitä ja vierasperäisiä sanoja. Pyri havainnollistamaan tekstiä konkreettisin esimerkein. Asioiden yksiselitteinen esittäminen vaatii toisinaan erikoiskielelle tyypillisiä ilmaisuja esim. tieteellinen teksti. Tieteellisessä tekstissäkin on hyvä pyrkiä havainnollistamaan asioita sekä selittämään käytetyt termit yleiskielen avulla. Suosi tekstissä verbejä ja karsi monimutkaisia määriteketjuja. Huolehdi myös kieliasun virheettömyydestä. Kielioppivirheet ja monimutkaiset lauserakenteet kuormittavat lukijan muistia. Tekstin ymmärtäminen voi vaatia useita lukukertoja. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 260; Tompuri 2004.) Tiivistä tekstiä Karsi turha tietoaines ja turhat sanat. Tompurin (2004) sanomalehtimiehet käyttävät lauseissaan keksimäärin 6-7 sanaa ja virkeissä noin 13 sanaa. Kirjoita verkkosivulle enintään puolet siitä mitä olisit kirjoittanut paperijulkaisuun. Pyri myös välttämään yhdyssanoja ja korvaa pitkä sanat lyhyillä sanoilla. Jäsentely ja esitystapa Tekstin luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen vaikuttaa myös sivun informaatiosisältöjen jäsennys. Jäsennys vaihtelee sisällön mukaan, mutta sanomalehdistä tuttu uutismalli toimii varsin usein. Tärkein asia kerrotaan tekstissä, tekstikappaleessa ja virkkeen alussa ensimmäisenä. Etenkin pitkät tekstikappaleet kannattaa pilkkoa osiin lyhyiden kappaleiden, alaotsikoiden ja luetteloiden avulla. 1. Otsikko: otsikon tehtävänä on kiinnittää huomiota ja kiteyttää sisällön perussanoma. Mielekkäästi etenevä otsikointi ilmaisee olennaisen sisällöstä. Pääotsikko tarjoaa kokonaiskäsityksen koko sisällöstä. Otsikon perusteella käyttäjä usein arvioi esitettävän informaation merkityksen tai hyödyn itselleen. 5

6 Alaotsikot jäsentävät informaatiosisällön merkityksellisiin osakokonaisuuksiin 2. Ingressi: Alkukappale eli ingressi on ensimmäinen tekstikappale, joka kertoo tiivistetysti koko sisällön perusajatuksen. Usein esitetään muusta tekstistä poikkeavalla tavalla esim. kirjasinkoko. Luettuaan ingressin lukija kykenee heti ymmärtämään sivun sisällön ja arvioimaan sivun hyödyllisyyden omalta kannaltaan. 3. Varsinainen sisältö: Informaatio esitetään kiinnostavimmasta asiasta vähemmän kiinnostavaan tai tärkeästä vähemmän tärkeään. Jokaisessa tekstikappaleessa tulisi esittää vain yksi ajatus, joka on hyvä esittää jo kappaleen ensimmäisessä virkkeessä. Jokaisen uuden kappaleen tulisi nostaa esiin uutta asiaa. (Nielsen 2000, 111; Tompuri 2004.) Informaatio saattaa olla myös pirstoutunutta, jolloin käyttäjän täytyy navigoida useilla eri sivuilla kokoamassa "tiedon sirpaleita" ennen kuin hän kykenee saamaan kokonaiskäsityksen asiasta. Pitkääkään lineaarista tekstiä ei pidä jakaa hypertekstin avulla usealle eri sivulle. Tekstin jakaminen usealle sivulle hidastaa lukemista ja hankaloittaa tulostamista. (Esim. Luukkonen 2000, 147; Nielsen 2000, ) Luettavuuden tukeminen WWW-sivujen lukemista tutkittaessa on havaittu, että ihmiset lähinnä silmäilevät tekstiä sen sijaan, että lukisivat tekstin rivi riviltä. Näyttöjen suhteellisen huono resoluutio vaikuttaa siihen, että tekstin luettavuus on heikompi näytöltä kuin paperilta. (Esim. Nielsen 1997; Nielsen 2000, ; Sinkkonen 2002, ) Tekstin luettavuuteen voidaan vaikuttaa useallakin eri tavalla: Kirjasintyypit: Näytöltä luettavaan tekstiin on suositeltu käytettäväksi päätteettömiä kirjasintyyppejä kuten esim. Arial ja Verdana. Päätteelliset kirjasintyypit, jotka toimivat paperilla hyvin auttaen "pitämään" kirjasimet yhdessä, saattavat asettua liian lähelle toisiaan näytöllä etenkin pienempää kirjasinkokoa käytettäessä. Kuitenkin, jos kirjasinkoko on riittävän suuri, myös päätteellinen kirjasintyyppi kuten Georgia toimii varsin hyvin näytöltä luettaessa. (Bernard ym ) Kirjasimen koko: Suositeltavinta on käyttää pistekokoa 12 olevia kirjaimia, joka on huomattavasti nopeampaa lukea kuin esim. 10 pisteen kirjaimet. Kirjasinkoko kannattaa kuitenkin määritellä suhteelliseksi, jolloin käyttäjän on mahdollista muuttaa kirjasinkokoa haluamakseen esim. selaimen valinnoista. Pienaakkoset: Kannattaa välttää suuraakkosten käyttöä tekstissä. Sanojen ja merkkien muotoa on hankalampi hahmottaa tasaisesta suuraakkosilla esitetystä tekstistä, jolloin lukunopeus hidastuu. (Esim. Nielsen 2000, 129; Sinkkonen ym. 2002, 144.) Tekstin asettelu: Teksti tulisi aina tasata vasempaan reunaan, jolloin lukunopeus kasvaa käyttäjän voidessa aloittaa silmäilyn aina samasta kohdasta (esim. Nielsen 2000, 126). Samaten luetteloissa jokaisen kohdan ensimmäisen sanan olisi hyvä sijaita samalla kohdalla. Rivin pituus: Ihminen kykenee hahmottamaan näytöltä tyypilliseltä katseluetäisyydeltä noin 15 kirjainta kerrallaan. Hahmottaakseen seuraavat 15 kirjainta käyttäjä joutuu liikuttamaan silmiään 6

7 seuraavaan kohdistuspisteeseen. Sopiva rivin pituus on noin merkkiä, jolloin käyttäjä joutuu liikuttamaan silmiään noin neljä kertaa lukeakseen rivin kokonaisuudessaan. (Esim. Bernard, Fernandez & Hull 2002; Sinkkonen 2002, 82 ja 146.) Kontrasti: Huolehdi riittävästä tekstin ja taustan välisestä kontrastista. Tue silmäiltävyyttä: Käyttämällä avainsanojen lihavointia, luetteloita, taulukoita sekä riittävän monitasoista otsikointia. Etenkin avainsanat auttavat käyttäjää poimimaan tekstistä mielenkiintoisia virkkeitä. (Esim. Nielsen 2000, ) Tyhjä tila: Tiiviisti asetettu teksti hidastaa tekstin jäsentämistä. Kappaleiden väliin on hyvä jättää tilaa, samaten marginaaleja on hyvä käyttää eikä asemoida tekstiä laidasta laitaan. (Nielsen 1997; Nielsen 2000, ) Informaation luotettavuus Internet on täysin vapaa julkaisufoorumi, missä kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille. Toisekseen verkossa ei myöskään ole mitään tarkistuskäytäntöä tai vastuutahoa kuten esim. paperijulkaisujen ollessa kyseessä. Tiedon oikeellisuudesta, laadukkuudesta ja virheettömyydestä ei siis aina ole takeita. Informaatiosisällön arvioimisessa pätevät osittain edelleenkin perinteisten julkaisujen arviointikriteerit, kuten tarkkuus, asiantuntevuus, ajankohtaisuus, objektiivisuus, kattavuus, alkuperä jne. Verkko julkaisukanavana asettaa kuitenkin tiettyjä erityisvaatimuksia, joihin verkkosivustojen kriittisessä arvioinnissa tulee myös kiinnittää huomiota. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. sivujen epästabiilius, ohjelmistovaativuus, hyperlinkkien luotettavuus. (Alexander & Tate, 1998.) Alexanderin ja Taten (1998) mukaan perinteiselle medialle soveltuvia arviointikriteerejä voidaan soveltaa myös verkossa julkaistavan informaation arvioimiseen. Huomioitavaa on, että näiden kriteerien käyttö edellyttää useimmiten asiasisällön asiantuntemusta. Tällaisia kriteerejä ovat: Täsmällisyys (accurancy) - miten luotettavaa ja virheetöntä sivuilla esitetty informaatio on. Huomioitavaa on, että verkossa julkaistava informaatio on vain harvoin käynyt läpi arviointiprosessin. Asiantuntevuus (authority) - onko informaation (tiedon) kirjoittaja(t) aiheen asiantuntija, entä kuinka arvostettu informaation julkaisija on. Verkossa julkaistavan informaation laatua (pätevyys ja asiantuntevuus) on usein hankala arvioida. Vaikka kirjoittajan nimi olisikin esillä, on usein vaikea arvioida hänen asiantuntemuksensa laatua. Objektiivisuus - informaation julkaisemisen tarkoitus jää usein hämäräksi. Mikä on julkaisijan ja/tai kirjoittajan tavoite ja intressi. Onko julkaisemisen tavoitteena esim. mielipiteisiin vaikuttaminen? Voimassaolo (currency) - milloin informaatio on julkaistu. Vaikka sivustosta löytyisikin päivämäärä, niin käyttäjälle saattaa jäädä epäselväksi onko kyseessä ajankohta, jolloin tieto on ensimmäisen kerran julkaistu vai ajankohta, jolloin sivustoa on päivitetty. Käyttäjälle onkin hyvä kertoa mitä sivulla ilmoitettu päivämäärä tarkoittaa. Kattavuus (coverage) - kertooko esitetty informaatio "koko totuuden" vai ainoastaan valikoidut palat asiasta. Lisäksi verkko julkaisukanavana asettaa lisähaasteita sivustolla esitetyn informaation arvioimiselle (Alexander & Tate, 1998): 7

8 Hypertekstilinkkien käyttö - sivustolta ulosvievä linkki voi johtaa toiselle sivulle, jossa esitetyn informaation luotettavuus on heikompi. Käyttäjä ei ehkä huomaa arvioida sivuja erillisinä julkaisuina eikä osaa suhtautua riittävällä kriittisyydellä esitettyyn informaatioon. Kehysten käyttö - kussakin kehyksessä on teknisesti mahdollista esittää aivan eri lähteistä peräisin olevaa informaatiota. Tällöin informaatio voi esiintyä aivan vääränlaisessa asiayhteydessä. Toisaalta keskiverokäyttäjältä saattaa jäädä täysin huomaamatta, että jokin osa informaatiosta on peräisin jostakin muualta kuin kyseiseltä sivulta. Tekijänoikeudellisista syistä ei ole suositeltavaa toisen sivun avaaminen kehyksiin niin, että käyttäjälle voi muodostua väärä käsitys materiaalin alkuperästä (Wirzenius & Mustonen 2000, 12-15). Informaatio irti alkuperäisestä asiayhteydestä - hakukoneet saattavat "noutaa" sivuston irti alkuperäisestä asiayhteydestään, jolloin esim. osa informaation luotettavuuden arvioimiseksi tarpeellisesta tiedosta puuttuu. Kaupalliset sivustot - toisinaan saattaa olla vaikea erottaa onko informaatio esitetty markkinoimistarkoituksessa vai informaationa sinänsä. Ongelmana on viihteen, kaupallisuuden ja informaation sekoittuminen. Ohjelmistovaatimukset - voivat rajoittaa informaation saatavuutta. Toisaalta erilaiset ohjelmistot voivat muuttaa informaatiosisältöä esim. jollakin tietyllä selaimella katsottaessa kaikki sivuilla esitetty informaatio ei ole näkyvissä. Verkkosivujen epästabiilisuus - saattaa olla, että käyttäjä ei kykene palaamaan takaisiin informaation pariin, koska sivusto on yksinkertaisesti poistettu palvelimelta. Sivujen alttius muutoksille - verkkosivujen sisältöä on helppo muuttaa. Informaatiosisältö on myös altis tahattomille ja tahallisille muutoksille. Sisällöntuottajan vastuu Internetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti. Kyse ei ole enää informaation yksityisestä käytöstä. Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat monin tavoin sisällöntuottajan toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, josta enemmän luennolla 11 (5.4.05). Sananvapauslaki ja rikoslaki Henkilötietolaki Sananvapauslaki Vuoden 2004 alussa voimaan tullut sanavapauslaki toi uusia velvollisuuksia julkaisutoimintaa harjoittaville tahoille. Joukkoviestinnäksi katsotaan viestien toimittaminen yleisön saataville. Tietoverkkojen välityksellä tapahtuva viestinä luetaan joukkoviestinnän piiriin myös lainsäädännöllisesti. Laki koskee ennen kaikkea säännöllisesti julkaistavia verkkojulkaisuja. Säännöllisesti julkaistava verkkojulkaisu on sellainen julkaisu, jota julkaistaan säännöllisesti ja jonka sisältö on kustantajan tuottamaa ja käsittelemää. (SananvapausL 1: 2) Yleisin säännöllisesti julkaistava verkkojulkaisun muoto on sanomalehtien verkkoversiot. Tällaisen verkkojulkaisu on tallennettava 21 8

9 vuorokaudeksi. Säännöllisesti julkaistavalle verkkojulkaisulla on oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä. (SananvapausL 1: 2.) Portaalit tai keskustelupalstat eivät ole laissa tarkoitettuja verkkojulkaisuja, mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti. perussääntö on, että lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan. On kuitenkin huomioitava, että keskustelupalstan ylläpitäjän rikosoikeudellista osuutta voidaan kuitenkin arvioida, mikäli keskustelupalsta muodostuu rikollisten viestien julkaisukanavaksi. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8) Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9) Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17) Lapsipornon levittäminen ja hallussa pito (RL 17: 18-19) Yksityisten henkilöiden, kansalaisjärjestöjen tai yritysten tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan sananvapauslain (SananvapausL 1 : 3) mukaan seuraavia pykäliä 12 : rikoksen tekijän ja osallisen vastuu 14 : määrätään vahingonkorvausvastuista 16. määrätään lähdesuojasta ja oikeudesta anonyymiin ilmaisuus 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys, 22. viestin hävittämisvelvollisuus Toimintaan, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta, sovelletaan vain ja 22 :ää (SananvapausL 1 : 3). Lainkohdissa säädetään pakkokeinoista: verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen, verkkoviestin jakelun keskeyttämispäätös, julkaisun takavarikko ja verkkoviestin hävittämisvelvollisuus. Lisätietoa Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti [online]. Helsinki: Sisäasiainministeriö [viitattu ]. Poliisiosaston julkaisusarja 2/2003 Saatavilla pdf-muodossa. <URL: etselvitys.pdf>. Henkilötietolaki Henkilötietolakia sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi keskustelupalstan, sähköisen kaupan, neuvonnan ja vastauspalvelujen yhteydessä käsitellään usein 9

10 henkilötietoja. Myös verkkopalvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin. (Ota oppaaksi henkilötietolaki.) Henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. (Ibid.) Jos keräät henkilötietoja verkon välityksellä, niin varmista, että sinulla on oikeus kerätä henkilötietoja tietojen kerääminen on tarpeellista tiedot ovat virheettömiä tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä) sinulla on oikeus käsitellä henkilötunnuksia tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Huomioi myös, että käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot vaatia virheellisen tiedon oikaisua estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa. Huolehdi myös rekisteriselosteen laatimisesta kerro käyttäjälle yleisistä tietosuojaperiaatteista kerro käyttäjälle henkilötietojen käsittelystä tietojen keräämisen yhteydessä. Esimerkki OSKAR-työkalun rekisteriseloste: Napsauta linkkiä "Rekisteröidy" Lähteet Alexander, J. & Tate, M.A. Web Resource Evaluation Techniques [online]. Chester: Widener University, 1998 [viitattu ] Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Bernard, M. ym. A Comparison of Popular Online Fonts: Which Size and Type is Best? [online] Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Bernard, M., Fernandez, M. & Hull. The Effects of Line Length on Children and Adults Online Reading Performance [online]. Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 6. painos. Helsinki: Tammi. 10

11 Inkinen, T. (toim.) Dig it? Näkökulmia elektorniseen julkaisemiseen [online]. Tampere: Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2000, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Kauhanen-Simanainen, A Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki:Edita Prima Oy. Karvonen, E Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Acta Universitatis Tamperensis 544. Tampereen yliopisto. Mustonen, A Mediapsykologia. Porvoo: Ws Bookwell Oy. Nielsen, J. How Users Read on the Web [online] [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture. Cambridge: O'Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O'Reilly Media Inc. Sinkkonen, I., Kuoppala, H, Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy. Suomen säädöskokoelma Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, SananvapausL Rikoslaki 39/1889, RL Tekijänoikeuslaki 404/1961, TekijänL Tompuri, J. Verkkosivun luettavuus [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, muokattu [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Wirzenius, A. & Mustonen, T Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä. Liikenneministeriön julkaisusarja (A-sarja) nro 34. Helsinki: Liikenneministeriö. 11

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 5.2.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Viestinnän psykologiaa Sisällöntuotannon vastuukysymyksiä

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Verkkosivuston laatumalli

Verkkosivuston laatumalli Verkkosivuston laatumalli hanki jäsentynyt kuva verkkopalvelun tilasta Laadun taustat 2 2014 Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki puh. 040 736 8988 toimisto@scriptio.fi www.scriptio.fi 1 Avuksi

Lisätiedot

Työpaja 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Työpaja 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Työpaja 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 30.9.2009 Työpajan teemat Sopimuksia Tuotantosopimuksen perusasiat Alihankintasopimukset

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Tunnuksen päivitys 19.9.2012

Tunnuksen päivitys 19.9.2012 Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Teemu Leppänen Puhujan esittely Verkkosivuja vuodesta 1999 Tietoliikennealan koulutus Kouluttajana noin 10 vuotta Asunut Englannissa ja Australiassa Oma yritys vuodesta

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices Tietosuoja Esityksen sisältö Sääntely-ympäristö Henkilötietolaki Sähköisen viestinnän tietosuoja Tietoturvallisuus Rikoslaki Muuta alaa koskeva sääntelyä Sääntely-ympäristö Perustuslaki Henkilötietolaki

Lisätiedot

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Suomen Ladun koulutus Salo 25.4.2014 Piritta Seppälä Viestintä-Piritta www.viestintapiritta.fi keskiviikkona 2. huhtikuuta 2014 Kuka Viestintä-Piritta? keskiviikkona

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi

Taitto-ohjeita luettavuuden parantamiseksi luettavuuden parantamiseksi 2.4.2009 Valtion taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 2 Sisällys Typografia ja luettavuus...3 Kuka hyötyy selkeästä taitosta...3 Miksi selkeä taitto on hyvä...4 Miten tehdä

Lisätiedot

8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu

8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu 8.6 Journalistin oikeudellinen vastuu Suomessa lainsäädäntö takaa sananvapauden. Se tarkoittaa sekä oikeutta ilmaista ja julkistaa viestejä kenenkään ennalta estämättä että yleisön oikeutta vastaanottaa

Lisätiedot

Online-tulostus 4.0. 1. painos

Online-tulostus 4.0. 1. painos Online-tulostus 4.0 1. painos 2008 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Nokia tune on Nokia Oyj:n

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja. 13.3.2014 Pirjo Heinonen

Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja. 13.3.2014 Pirjo Heinonen 1 Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja 2 TEKIJÄNOIKEUDET ja Teosto Teoston mukaan kyse on oikeudesta määrätä teoksen käytöstä ja tulla mainituksi teoksen tekijänä Suomessa yleinen

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t ICT1TN004 Hakukoneoptimointi Heikki Hietala Hakukoneoptimointi Sivuston laatiminen on vain osa työtä Laadittu sivusto on saatava myös hyvin esiin hakukoneissa Tavoitteena on kasvattaa ns. luonnollista

Lisätiedot

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4.

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Luontokuvat: Sirpa Mustonen aloitusdiassa Matkalla ylös Muut symbolikuvat: istockphoto Yhteinen kieli, ymmärrettävä viesti!

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Ota oppaaksi henkilötietolaki!

Ota oppaaksi henkilötietolaki! TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Esite rekisterinpitäjille Ota oppaaksi henkilötietolaki! Rakenna luottamus: se kannattaa. SISÄLTÖ Mikä on henkilötietolaki? 3 Milloin henkilötietolakia sovelletaan? 3 Oletko

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

OTA OPPAAKSI HENKILÖTIETOLAKI!

OTA OPPAAKSI HENKILÖTIETOLAKI! TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO OTA OPPAAKSI HENKILÖTIETOLAKI! Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 1. MIKÄ ON HENKILÖTIETOLAKI? Henkilötietolain tehtävänä on suojata yksityiselämää sekä edistää hyvän

Lisätiedot

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010 Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010 13.11.10 1 Hyvä kirjoittaja? Kirjoittamisen taito Tekstilajien hallinta Kirjoitusprosessin hallinta Luovuus Ymmärrys ympäristön sosiaalisista rakenteista

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO

LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot