8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus"

Transkriptio

1 8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus Viestinnän psykologiaa Vain pieni osa nykyaikaisesta viestinnästä perustuu kasvokkain viestintään. Sen sijaan erilaiset mediat tarjoavat runsaasti informaatiota: kuvallista, äänellistä ja sanallista aineistoa. Informaatio on määritellään usein tiedoksi, jota siirretäään tai viestitään (Karvonen 2000). Platonin määritelmän mukaan tieto on tosi uskomus. (Mustonen 2001, 19.) Kognitio Kognitiolla tarkoitetaan ihmiselle luontaista tapaa hankkia, järjestää ja käyttää tietoa tai informaatiota. Kognitiivinen psykologia keskittyy tutkimaan kognitiota ja informaationkäsittelyä ts. sitä, miten ihminen jäsentää havaintoja ja tekee tulkintoja sekä ajattelutoimintoja kuten oppimista, ongelmanratkaisua ja muistamista. (Mustonen 2001, 19.) Havainnot perustuvat ihmisten synnynnäisiin aistivalmiuksiin kun taas informaationkäsittely kehittyy iän myötä. Hahmoteoriat pyrkivät löytämään havaintojen yleismaailmallisia lainalaisuuksia. Konstruktivistiset teoriat painottavat muistin ja ympäristövaikutusten merkitystä havainnoillemme. Muistiin jäävä informaatio ja tieto kertyy kokemusten ja elämäntilanteiden kautta ja ovat sen vuoksi yksilöllisiä. (Mustonen 2001, 19.) Havaintoon ja informaationkäsittelyyn liittyvien tutkimusten mukaan media on useimmille ihmisille tärkeä tulkintakehysten tarjoaja. Tulkintoja välittäviä tekijöitä ovat myös mm. sosiaaliset normit, asenteet, käsitykset mediasisällön realistisuudesta, omat tavoitteet, yleiset tai esimerkiksi ystävien mielipiteet. (Mustonen 2001, 30.) Tieto informaation käsittelyn sosiaalisesta puolesta antaa paljon eväitä mm. markkinointi- ja yleisöviestinnän kehittämiseen mm. median vaikutusten ennustamiseen ja selittämiseen (Mustonen 2001, 30). Imago ja mielikuva Karvosen mukaan (1997) imago viittaa viestijän tuottamaan informaatioon kun taas mielikuva syntyy ihmisten informaatiosta muodostamiin käsityksiin ja tulkintoihin. Tulkinta riippuu siitä, millaisia aiempia ymmärtämisen rakenteita tulkinnan tekijällä aiheesta on. (Mustonen 2001, 31.) Brandi Markkinointiviestinnässä käytetään termiä brandi kuvaamaan tuotteen tai palvelun identiteettiä ja sen tuomaa lisäarvoa. Brandillä pyritään kuvaamaan tuote tai palvelu mahdollisimman houkuttelevana ja laadukkaana. Brandi on mielleyhtymien kokonaisuus, joka pyritään ylläpitämään ts. kyse on tunnetuksi tulemisesta ja hyvän maineen ylläpitämisestä. Brandin ulkoisia merkkejä ovat mm. tuotteen tai palvelun nimi, merkki, värit ja typografia. Liiketoiminnassa brandin avulla kilpaillaan markkinaosuuksista. Erilaistaminen on vahvojen brandien avaintekijä. Ihmiset luottavat ja sitoutuvat herkemmin vanhoihin, tuttuihin brandeihin. (Mustonen 2001, ) 1

2 Viestintä vaikuttamisen välineenä Viestintä on keskeinen vaikuttamisen ja näin ollen myös vallankäytön väline. Viestinnän avulla voidaan ohjata ihmisten ajattelua tiettyyn suuntaan. Sen luonteeseen kuuluu sekä suora että epäsuora vaikuttaminen; siksi mediatekstit valistavat, tiedottavat ja suostuttelevat. Esimerkiksi uutisoinnin objektiivisuudessa tai viihteessä on aina painotuksia ja asenteita, jotka tahallisesti tai tahattomasti vaikuttavat vastaanottajan tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin ja asenteisiin. Suostuttelu ja sosiaalinen vaikuttaminen ovat keskeisiä viestinnän keinoja. Sosiaalisen vaikuttamisen tavoite on vaikuttaa siihen, miten ihminen havaitsee todellisuutta ja toimii. Vaikutus voi olla tiedollinen, asenteellinen tai käyttäytymiseen liittyvä. Suostuttelu on toisen tahallista ja tavoitteellista ohjaamista halutunlaiseen käyttäytymiseen. Sosiaalinen vaikuttaminen viittaa puolestaan tahattomaan vaikuttamiseen. Suostuttelua ovat mm. mainonta, poliittinen vaikuttaminen sekä terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävä vaikuttaminen. (Mustonen 2001, ) Suostuttelevan viestinnän tärkein tehtävä on synnyttää motivaatio sekä halu toimia viestin mukaisesti. Tehokkaimpia tietopohjaisia suostuttelun keinoja ovat vetoaminen taloudelliseen etuun tai rahansäästöön. Usein tehoavat myös vertailut muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin sekä vetoaminen uutuuteen tai erikoisuuteen. (Mustonen 2001, 45.) Tietopohjainen viestintä herättää tehokkaammin kiinnostusta, mikäli siihen lisätään tunnesisältöjä. Erityisesti ruokamieltymyksiin ja perinteisiin sekä elämäntapaan ja huumoriin pohjautuvat tunnepitoiset viestit tukevat tehokkaasti tietopohjaista viestintää - samoin kuin ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuden tarve, sosiaalisuuden ja rakastamisen sekä itsensä toteuttamisen tarpeisiin pohjautuva viestintä. (Mustonen 2001, 46.) Lisäksi eroottisten tunteiden tai huumorin käyttö puree yleisöön, olipa esityksellä yhteyttä itse tuotteeseen/palveluun tai ei. Tunnetusti ihmiset ovat myös erittäin persoja itsetuntoa vahvistaville viesteille. (Mustonen 2001, 46.) Suostuttelun vaikuttavuuteen liittyvät myös suostuttelijan ominaisuudet: viestijän ja hänen esittämistapansa täytyy vaikuttaa kohteeseensa ja luoda luotettava vaikutelma. Luottamusta herättävät mm. viestijän sosio-ekonominen asema, koulutuksen tai kokemuksen myötä syntynyt asiantuntijuus, tilanteeseen sopiva viestinnän tapa, attraktiivisuus eli viehättävyys, samanlaisuus sekä tuttuus. Lisäksi rohkaisu ja kannustus lisäävät viestin vetovoimaa. (Mustonen 2001, 49.) Tehokas markkinointiviestintä tai tietoisku yhdistää useita suostuttelun keinoja. Perinteisiä tapoja on esitellä häiriö tai puute ja antaa siihen selitys tai ratkaisu. Monia tuotteita tai palveluja markkinoidaan myös mielikuvin voimin osana elämäntapaa. Ostosvalinnat viestivät muille elämäntavasta ja identiteetistä. Elämäntapamainonnassa synnytetään mielikuvia ja luodaan mielleyhtymiä tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksista, jotka tukevat omistajansa ominaisuuksia. Niukkuus toimii myös psykologisena halun herättäjänä: jos tuotetta tai palvelua on niukasti saatavilla, kohteesta tulee halutumpi kuin jos sen saatavuus olisi itsestään selvää. (Mustonen 2001, 50.) Viestinnän sisällön ohella suostutteluun liittyvät erilaiset tilanne tekijät kuten ajoitus, esittämistapa ja toisto. Sosiaalisessa vaikuttamisessa on halun herättämisen lisäksi keskeistä muistin tukeminen, jota tukevat tuotteen tai palvelun visuaalinen ilme ja viestin sisällön toisto. Esimerkiksi kampanjan alkuvaiheessa viestin kohtuullinen toistuvuus on oleellista: viikoittain toistuvan viestin on todettu olevan tehokkain verrattuna päivittäin tai kuukausittain toistuvaan viestiin. Muistia tukevaan esittämistapaan kuuluu oleellisesti tuotteeseen tai palveluun yhdistetty myönteinen tunnelma, joka 2

3 saadaan aikaa esimerkiksi musiikilla, symboli- tai värimaailmalla. Verbaalisesta esittämistavasta kysymykset ovat tehokkaampia kuin toteamukset ja aktiivinen, puhutteleva muoto on tehokkaampi kuin passiivi. (Mustonen 2001, 52.) Asenteen ja mielialan vaikutus toimintaan Asenne on ihmisen yleinen taipumus arvioida muita ihmisiä, kohteita ja asioita. Asenteeseen sisältyy ihmisen tieto kohteesta tai tilanteesta, tunteet sitä kohtaan sekä aikeet toimia asiassa. Tieto on asenteen perusta. Asenteiden voimakkuus puolestaan paljastaa asenteen tunnelatauksen. (Mustonen 2001, 42.) Mieliala ohjaa ainakin lyhytaikaisia sosiaalisia vaikutuksia. Myönteisessä mielialassa ihminen on myötämielisempi uusille ajatuksille kuin pahalla tuulella. (Mustonen 2001, 44.) Medialukutaito Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa ymmärtää ja tulkita kriittisesti eri viestimien sanomia; kykyä paitsi ottaa vastaan, myös käsitellä ja purkaa viestejä. Medialukutaito on tietoyhteiskunnan kansalaisen välttämätön taito. Nykypäivän nuoret ovat olleet jo pienestä pitäen tekemisissä median eri muotojen kanssa. Havaitsemisen taito on varsin kehittynyt; esimerkiksi audiovisuaalista kieltä (esim. musiikkivideot ja mainokset) osataan tulkita usein aikuisia paremmin. Kuitenkin useita eri viestejä ja totuuksia pursuavassa maailmassa medialukutaidon jatkuva vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeää. Näin opitaan kyseenalaistamaan median luomia todellisuuksia sekä kriittisyyttä mediassa esiintyvien hahmojen, tulkintojen, roolien ja asetelmien suhteen. Media on ilmiönä niin läpitunkeva, että välineitä sen kanssa toimimiseen ja kohtaamiseen on treenattava. Kirjoittamisprosessi Verkkopalvelun olemassaolon edellytys on hyvä ja toimiva sisältö. Sisällön merkitys korostuu etenkin viestinnällisten verkkopalveluiden ollessa kysymyksissä. Sisällön suunnittelu lähtee verkkopalveluntoiminnan ja sisällön tavoitteista. Samoista lähdemateriaaleista voidaan tuottaa monenlaisia sisältöjä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille kohderyhmille. Sama asiasisältö voidaan esittää tavallisena leipätekstinä, uutisena, pelinä jne. käyttäen tekstiä ja sen lisäksi tai sijaan muita mediaelementtejä, vaihdella tekstin tyyliä jne. Vielä tällä hetkellä verkko on varsin tekstuaalinen ympäristö. Pääosa verkkoviestinnästä on kirjallista viestintää. Liikkuminen verkossa perustuu toisiinsa linkitettyihin sanoihin. Myös hakukoneet poimivat dokumentteja erilaisten hakusanojen perusteella. (Vrt. Kauhanen-Simanainen 2001, 103.) Verkkokirjoittaminen vaatii toisaalta dramaturgian ja yksinkertaistamisen tajua. Mikä toimii paperilla ei välttämättä toimi näytöltä luettaessa. Esimerkiksi kirja soveltuu hyvin mutkikkaiden ajatusten ja pitkien keskittynyttä lukemista vaativien tekstien esittämiseen. Verkkojulkaisussa on taas mahdollisuus hyödyntää laajasti muitakin mediaelementtejä kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Eri mediaelementtien käyttö tarjoaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet merkitysten luomiseen ja rakentamiseen. Puhumattakaan mahdollisuuksista kollektiiviseen sisällöntuottamiseen. 3

4 Verkkojulkaisun kohdalla on usein varsin ongelmallista puhua tekijästä tai kirjoittajasta. (Esim. Inkinen 2000.) Vaikka sisällöt vaihtelevat noudattaa kirjoitusprosessi yleensä samanlaisia vaiheita. Kokeneet kirjoittajat jaottelevatkin kirjoitusprosessinsa vaiheisiin esim. seuraavasti (vrt. Inkinen 2000): Valmistautumis- ja suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa laaditut suunnitteludokumentit toimivat varsinaisen sisällöntuotantotyön pohjana. Yksi tärkein dokumentti on asiakäsikirjoitus, missä on kuvattu palvelun informaatioarkkitehtuuri, rakenne ja mediaelementtien käyttö sekä sisällön esitystapa. Luonnostelu Suunnitteludokumenttien pohjalta lähdetään työstämään tekstiluonnoksia sekä valitsemaan muita mediaelementtejä kuten valokuvia ja piirroksia. Luonnokselle hankitaan palautetta. Sisällön tuottaminen Luonnos muokataan tekstiksi. Tekstit työstetään hyödyntäen eri lähteistä koottua tausta-aineistoa. Tausta-aineistoa käytetään ainoastaan pohjana kirjoitettaessa uutta sisältöä (viittauskäytäntö muistaen). Pelkkä Copy-Paste harrastaminen ei ole sallittua esim. pelkistä sitaateista koostuva teos ei ole tekijänoikeudellisesti luvallista (TekijäL 2: 22). Muokkaus Seuraavassa vaiheessa keskitytään luettavuuden ja tyylin muokkaamiseen. Viimeistely Viimeiseksi teksti oikoluetaan, tarkastetaan oikeakielisyys ja korjataan kirjoitusvirheet. Informaation esitystapa Kirjoittajan on pyrittävä määrittelemään koko sisältömateriaalin, sen eri osakokonaisuuksien ja jaksojen sanoma niin, että käyttäjä pystyy omaksumaan olennaisen sanoman. Esim. käyttäjä saattaa kyetä hyvinkin helposti löytämään haluamansa tiedon, mutta tieto saatetaan esittää sellaisessa muodossa, että sitä on hankala ymmärtää tai siitä on vaikea saada kokonaiskäsitystä. Informaatio voi olla joko huonosti jäsennetty, järjestetty tai esitetty sekavasti esim. sekavin lauserakentein. Hyvä esitystapa tuo esiin oleelliset asiat mediaelementeissä ja tilanteissa sekä jättää pois epäoleelliset asiat. Informaatio jäsennetään siten, että se noudattaa asian loogista jäsennystä ja käyttäjälle tuttua tapaa jäsentää ilmiö. Toisin sanoen sovelluksen rakenteen tulisi heijastaa käyttäjän ilmiöstä muodostamaa käsitteellistä mallia. (Esim. Bernard 2000; Luukkonen 2000, , Rosenfelt & Morville 1998, 2002.) 4

5 Asioiden tiivistäminen ja ymmärtämisen tukeminen Aoccdrnig to a rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer In what oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoetnt tihng is that frist and lsat ltteer is at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by it slef but the wrod as a wlohe. -David Harris- Näytöltä luettavan informaation ymmärtämistä ja omaksumista voidaan tukea laatimalla tiivistä, ytimekästä ja kieliasultaan tarkoituksenmukaista tekstiä. Ohessa muutamia nyrkkisääntöjä: Käytetty kieli Erilaisia tekstejä tulkitaan erilaisista odotuksista lähtien. Käytetty kieli tuo oman merkityksensä verkkopalvelun sisällölle. Yleiskielen käyttäminen on aina turvallista. Yleiskielellä tarkoitetaan kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteistä, kirjakielen normien mukaista kielimuotoa. Yleiskieli ei sisällä erikoisalojen sanastoa. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, ) Kielen helppous ja yksinkertaisuus Vältä monimutkaisia lauserakenteita ja vältä moniselitteisiä ja konstailevia ilmaisuja. Vältä myös lyhenteitä ja vierasperäisiä sanoja. Pyri havainnollistamaan tekstiä konkreettisin esimerkein. Asioiden yksiselitteinen esittäminen vaatii toisinaan erikoiskielelle tyypillisiä ilmaisuja esim. tieteellinen teksti. Tieteellisessä tekstissäkin on hyvä pyrkiä havainnollistamaan asioita sekä selittämään käytetyt termit yleiskielen avulla. Suosi tekstissä verbejä ja karsi monimutkaisia määriteketjuja. Huolehdi myös kieliasun virheettömyydestä. Kielioppivirheet ja monimutkaiset lauserakenteet kuormittavat lukijan muistia. Tekstin ymmärtäminen voi vaatia useita lukukertoja. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 260; Tompuri 2004.) Tiivistä tekstiä Karsi turha tietoaines ja turhat sanat. Tompurin (2004) sanomalehtimiehet käyttävät lauseissaan keksimäärin 6-7 sanaa ja virkeissä noin 13 sanaa. Kirjoita verkkosivulle enintään puolet siitä mitä olisit kirjoittanut paperijulkaisuun. Pyri myös välttämään yhdyssanoja ja korvaa pitkä sanat lyhyillä sanoilla. Jäsentely ja esitystapa Tekstin luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen vaikuttaa myös sivun informaatiosisältöjen jäsennys. Jäsennys vaihtelee sisällön mukaan, mutta sanomalehdistä tuttu uutismalli toimii varsin usein. Tärkein asia kerrotaan tekstissä, tekstikappaleessa ja virkkeen alussa ensimmäisenä. Etenkin pitkät tekstikappaleet kannattaa pilkkoa osiin lyhyiden kappaleiden, alaotsikoiden ja luetteloiden avulla. 1. Otsikko: otsikon tehtävänä on kiinnittää huomiota ja kiteyttää sisällön perussanoma. Mielekkäästi etenevä otsikointi ilmaisee olennaisen sisällöstä. Pääotsikko tarjoaa kokonaiskäsityksen koko sisällöstä. Otsikon perusteella käyttäjä usein arvioi esitettävän informaation merkityksen tai hyödyn itselleen. 5

6 Alaotsikot jäsentävät informaatiosisällön merkityksellisiin osakokonaisuuksiin 2. Ingressi: Alkukappale eli ingressi on ensimmäinen tekstikappale, joka kertoo tiivistetysti koko sisällön perusajatuksen. Usein esitetään muusta tekstistä poikkeavalla tavalla esim. kirjasinkoko. Luettuaan ingressin lukija kykenee heti ymmärtämään sivun sisällön ja arvioimaan sivun hyödyllisyyden omalta kannaltaan. 3. Varsinainen sisältö: Informaatio esitetään kiinnostavimmasta asiasta vähemmän kiinnostavaan tai tärkeästä vähemmän tärkeään. Jokaisessa tekstikappaleessa tulisi esittää vain yksi ajatus, joka on hyvä esittää jo kappaleen ensimmäisessä virkkeessä. Jokaisen uuden kappaleen tulisi nostaa esiin uutta asiaa. (Nielsen 2000, 111; Tompuri 2004.) Informaatio saattaa olla myös pirstoutunutta, jolloin käyttäjän täytyy navigoida useilla eri sivuilla kokoamassa "tiedon sirpaleita" ennen kuin hän kykenee saamaan kokonaiskäsityksen asiasta. Pitkääkään lineaarista tekstiä ei pidä jakaa hypertekstin avulla usealle eri sivulle. Tekstin jakaminen usealle sivulle hidastaa lukemista ja hankaloittaa tulostamista. (Esim. Luukkonen 2000, 147; Nielsen 2000, ) Luettavuuden tukeminen WWW-sivujen lukemista tutkittaessa on havaittu, että ihmiset lähinnä silmäilevät tekstiä sen sijaan, että lukisivat tekstin rivi riviltä. Näyttöjen suhteellisen huono resoluutio vaikuttaa siihen, että tekstin luettavuus on heikompi näytöltä kuin paperilta. (Esim. Nielsen 1997; Nielsen 2000, ; Sinkkonen 2002, ) Tekstin luettavuuteen voidaan vaikuttaa useallakin eri tavalla: Kirjasintyypit: Näytöltä luettavaan tekstiin on suositeltu käytettäväksi päätteettömiä kirjasintyyppejä kuten esim. Arial ja Verdana. Päätteelliset kirjasintyypit, jotka toimivat paperilla hyvin auttaen "pitämään" kirjasimet yhdessä, saattavat asettua liian lähelle toisiaan näytöllä etenkin pienempää kirjasinkokoa käytettäessä. Kuitenkin, jos kirjasinkoko on riittävän suuri, myös päätteellinen kirjasintyyppi kuten Georgia toimii varsin hyvin näytöltä luettaessa. (Bernard ym ) Kirjasimen koko: Suositeltavinta on käyttää pistekokoa 12 olevia kirjaimia, joka on huomattavasti nopeampaa lukea kuin esim. 10 pisteen kirjaimet. Kirjasinkoko kannattaa kuitenkin määritellä suhteelliseksi, jolloin käyttäjän on mahdollista muuttaa kirjasinkokoa haluamakseen esim. selaimen valinnoista. Pienaakkoset: Kannattaa välttää suuraakkosten käyttöä tekstissä. Sanojen ja merkkien muotoa on hankalampi hahmottaa tasaisesta suuraakkosilla esitetystä tekstistä, jolloin lukunopeus hidastuu. (Esim. Nielsen 2000, 129; Sinkkonen ym. 2002, 144.) Tekstin asettelu: Teksti tulisi aina tasata vasempaan reunaan, jolloin lukunopeus kasvaa käyttäjän voidessa aloittaa silmäilyn aina samasta kohdasta (esim. Nielsen 2000, 126). Samaten luetteloissa jokaisen kohdan ensimmäisen sanan olisi hyvä sijaita samalla kohdalla. Rivin pituus: Ihminen kykenee hahmottamaan näytöltä tyypilliseltä katseluetäisyydeltä noin 15 kirjainta kerrallaan. Hahmottaakseen seuraavat 15 kirjainta käyttäjä joutuu liikuttamaan silmiään 6

7 seuraavaan kohdistuspisteeseen. Sopiva rivin pituus on noin merkkiä, jolloin käyttäjä joutuu liikuttamaan silmiään noin neljä kertaa lukeakseen rivin kokonaisuudessaan. (Esim. Bernard, Fernandez & Hull 2002; Sinkkonen 2002, 82 ja 146.) Kontrasti: Huolehdi riittävästä tekstin ja taustan välisestä kontrastista. Tue silmäiltävyyttä: Käyttämällä avainsanojen lihavointia, luetteloita, taulukoita sekä riittävän monitasoista otsikointia. Etenkin avainsanat auttavat käyttäjää poimimaan tekstistä mielenkiintoisia virkkeitä. (Esim. Nielsen 2000, ) Tyhjä tila: Tiiviisti asetettu teksti hidastaa tekstin jäsentämistä. Kappaleiden väliin on hyvä jättää tilaa, samaten marginaaleja on hyvä käyttää eikä asemoida tekstiä laidasta laitaan. (Nielsen 1997; Nielsen 2000, ) Informaation luotettavuus Internet on täysin vapaa julkaisufoorumi, missä kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille. Toisekseen verkossa ei myöskään ole mitään tarkistuskäytäntöä tai vastuutahoa kuten esim. paperijulkaisujen ollessa kyseessä. Tiedon oikeellisuudesta, laadukkuudesta ja virheettömyydestä ei siis aina ole takeita. Informaatiosisällön arvioimisessa pätevät osittain edelleenkin perinteisten julkaisujen arviointikriteerit, kuten tarkkuus, asiantuntevuus, ajankohtaisuus, objektiivisuus, kattavuus, alkuperä jne. Verkko julkaisukanavana asettaa kuitenkin tiettyjä erityisvaatimuksia, joihin verkkosivustojen kriittisessä arvioinnissa tulee myös kiinnittää huomiota. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. sivujen epästabiilius, ohjelmistovaativuus, hyperlinkkien luotettavuus. (Alexander & Tate, 1998.) Alexanderin ja Taten (1998) mukaan perinteiselle medialle soveltuvia arviointikriteerejä voidaan soveltaa myös verkossa julkaistavan informaation arvioimiseen. Huomioitavaa on, että näiden kriteerien käyttö edellyttää useimmiten asiasisällön asiantuntemusta. Tällaisia kriteerejä ovat: Täsmällisyys (accurancy) - miten luotettavaa ja virheetöntä sivuilla esitetty informaatio on. Huomioitavaa on, että verkossa julkaistava informaatio on vain harvoin käynyt läpi arviointiprosessin. Asiantuntevuus (authority) - onko informaation (tiedon) kirjoittaja(t) aiheen asiantuntija, entä kuinka arvostettu informaation julkaisija on. Verkossa julkaistavan informaation laatua (pätevyys ja asiantuntevuus) on usein hankala arvioida. Vaikka kirjoittajan nimi olisikin esillä, on usein vaikea arvioida hänen asiantuntemuksensa laatua. Objektiivisuus - informaation julkaisemisen tarkoitus jää usein hämäräksi. Mikä on julkaisijan ja/tai kirjoittajan tavoite ja intressi. Onko julkaisemisen tavoitteena esim. mielipiteisiin vaikuttaminen? Voimassaolo (currency) - milloin informaatio on julkaistu. Vaikka sivustosta löytyisikin päivämäärä, niin käyttäjälle saattaa jäädä epäselväksi onko kyseessä ajankohta, jolloin tieto on ensimmäisen kerran julkaistu vai ajankohta, jolloin sivustoa on päivitetty. Käyttäjälle onkin hyvä kertoa mitä sivulla ilmoitettu päivämäärä tarkoittaa. Kattavuus (coverage) - kertooko esitetty informaatio "koko totuuden" vai ainoastaan valikoidut palat asiasta. Lisäksi verkko julkaisukanavana asettaa lisähaasteita sivustolla esitetyn informaation arvioimiselle (Alexander & Tate, 1998): 7

8 Hypertekstilinkkien käyttö - sivustolta ulosvievä linkki voi johtaa toiselle sivulle, jossa esitetyn informaation luotettavuus on heikompi. Käyttäjä ei ehkä huomaa arvioida sivuja erillisinä julkaisuina eikä osaa suhtautua riittävällä kriittisyydellä esitettyyn informaatioon. Kehysten käyttö - kussakin kehyksessä on teknisesti mahdollista esittää aivan eri lähteistä peräisin olevaa informaatiota. Tällöin informaatio voi esiintyä aivan vääränlaisessa asiayhteydessä. Toisaalta keskiverokäyttäjältä saattaa jäädä täysin huomaamatta, että jokin osa informaatiosta on peräisin jostakin muualta kuin kyseiseltä sivulta. Tekijänoikeudellisista syistä ei ole suositeltavaa toisen sivun avaaminen kehyksiin niin, että käyttäjälle voi muodostua väärä käsitys materiaalin alkuperästä (Wirzenius & Mustonen 2000, 12-15). Informaatio irti alkuperäisestä asiayhteydestä - hakukoneet saattavat "noutaa" sivuston irti alkuperäisestä asiayhteydestään, jolloin esim. osa informaation luotettavuuden arvioimiseksi tarpeellisesta tiedosta puuttuu. Kaupalliset sivustot - toisinaan saattaa olla vaikea erottaa onko informaatio esitetty markkinoimistarkoituksessa vai informaationa sinänsä. Ongelmana on viihteen, kaupallisuuden ja informaation sekoittuminen. Ohjelmistovaatimukset - voivat rajoittaa informaation saatavuutta. Toisaalta erilaiset ohjelmistot voivat muuttaa informaatiosisältöä esim. jollakin tietyllä selaimella katsottaessa kaikki sivuilla esitetty informaatio ei ole näkyvissä. Verkkosivujen epästabiilisuus - saattaa olla, että käyttäjä ei kykene palaamaan takaisiin informaation pariin, koska sivusto on yksinkertaisesti poistettu palvelimelta. Sivujen alttius muutoksille - verkkosivujen sisältöä on helppo muuttaa. Informaatiosisältö on myös altis tahattomille ja tahallisille muutoksille. Sisällöntuottajan vastuu Internetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti. Kyse ei ole enää informaation yksityisestä käytöstä. Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat monin tavoin sisällöntuottajan toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, josta enemmän luennolla 11 (5.4.05). Sananvapauslaki ja rikoslaki Henkilötietolaki Sananvapauslaki Vuoden 2004 alussa voimaan tullut sanavapauslaki toi uusia velvollisuuksia julkaisutoimintaa harjoittaville tahoille. Joukkoviestinnäksi katsotaan viestien toimittaminen yleisön saataville. Tietoverkkojen välityksellä tapahtuva viestinä luetaan joukkoviestinnän piiriin myös lainsäädännöllisesti. Laki koskee ennen kaikkea säännöllisesti julkaistavia verkkojulkaisuja. Säännöllisesti julkaistava verkkojulkaisu on sellainen julkaisu, jota julkaistaan säännöllisesti ja jonka sisältö on kustantajan tuottamaa ja käsittelemää. (SananvapausL 1: 2) Yleisin säännöllisesti julkaistava verkkojulkaisun muoto on sanomalehtien verkkoversiot. Tällaisen verkkojulkaisu on tallennettava 21 8

9 vuorokaudeksi. Säännöllisesti julkaistavalle verkkojulkaisulla on oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä. (SananvapausL 1: 2.) Portaalit tai keskustelupalstat eivät ole laissa tarkoitettuja verkkojulkaisuja, mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti. perussääntö on, että lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan. On kuitenkin huomioitava, että keskustelupalstan ylläpitäjän rikosoikeudellista osuutta voidaan kuitenkin arvioida, mikäli keskustelupalsta muodostuu rikollisten viestien julkaisukanavaksi. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8) Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9) Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17) Lapsipornon levittäminen ja hallussa pito (RL 17: 18-19) Yksityisten henkilöiden, kansalaisjärjestöjen tai yritysten tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan sananvapauslain (SananvapausL 1 : 3) mukaan seuraavia pykäliä 12 : rikoksen tekijän ja osallisen vastuu 14 : määrätään vahingonkorvausvastuista 16. määrätään lähdesuojasta ja oikeudesta anonyymiin ilmaisuus 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys, 22. viestin hävittämisvelvollisuus Toimintaan, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta, sovelletaan vain ja 22 :ää (SananvapausL 1 : 3). Lainkohdissa säädetään pakkokeinoista: verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen, verkkoviestin jakelun keskeyttämispäätös, julkaisun takavarikko ja verkkoviestin hävittämisvelvollisuus. Lisätietoa Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti [online]. Helsinki: Sisäasiainministeriö [viitattu ]. Poliisiosaston julkaisusarja 2/2003 Saatavilla pdf-muodossa. <URL: etselvitys.pdf>. Henkilötietolaki Henkilötietolakia sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi keskustelupalstan, sähköisen kaupan, neuvonnan ja vastauspalvelujen yhteydessä käsitellään usein 9

10 henkilötietoja. Myös verkkopalvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin. (Ota oppaaksi henkilötietolaki.) Henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. (Ibid.) Jos keräät henkilötietoja verkon välityksellä, niin varmista, että sinulla on oikeus kerätä henkilötietoja tietojen kerääminen on tarpeellista tiedot ovat virheettömiä tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä) sinulla on oikeus käsitellä henkilötunnuksia tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Huomioi myös, että käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot vaatia virheellisen tiedon oikaisua estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa. Huolehdi myös rekisteriselosteen laatimisesta kerro käyttäjälle yleisistä tietosuojaperiaatteista kerro käyttäjälle henkilötietojen käsittelystä tietojen keräämisen yhteydessä. Esimerkki OSKAR-työkalun rekisteriseloste: Napsauta linkkiä "Rekisteröidy" Lähteet Alexander, J. & Tate, M.A. Web Resource Evaluation Techniques [online]. Chester: Widener University, 1998 [viitattu ] Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Bernard, M. ym. A Comparison of Popular Online Fonts: Which Size and Type is Best? [online] Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Bernard, M., Fernandez, M. & Hull. The Effects of Line Length on Children and Adults Online Reading Performance [online]. Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 6. painos. Helsinki: Tammi. 10

11 Inkinen, T. (toim.) Dig it? Näkökulmia elektorniseen julkaisemiseen [online]. Tampere: Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2000, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Kauhanen-Simanainen, A Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki:Edita Prima Oy. Karvonen, E Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Acta Universitatis Tamperensis 544. Tampereen yliopisto. Mustonen, A Mediapsykologia. Porvoo: Ws Bookwell Oy. Nielsen, J. How Users Read on the Web [online] [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture. Cambridge: O'Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O'Reilly Media Inc. Sinkkonen, I., Kuoppala, H, Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy. Suomen säädöskokoelma Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, SananvapausL Rikoslaki 39/1889, RL Tekijänoikeuslaki 404/1961, TekijänL Tompuri, J. Verkkosivun luettavuus [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, muokattu [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Wirzenius, A. & Mustonen, T Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä. Liikenneministeriön julkaisusarja (A-sarja) nro 34. Helsinki: Liikenneministeriö. 11

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 5.2.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Viestinnän psykologiaa Sisällöntuotannon vastuukysymyksiä

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 7.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Portfolioista

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 8. luento 24.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 2/8: Informaation luotettavuus

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä:

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä: Arvioitava kohde: Excel-Esitystapa, Arvioija: Juha Kuula, Arviointipäivämäärä: 3.9 Informaation esitystapa p. Jäsennetty esitystapa 4.4 p. [1 Looginen järjestys 4.0 p. [1 Tiiviis muoto 4.8 p. [1 Sivuston

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

8. Informaation laadukkuuden arviointi

8. Informaation laadukkuuden arviointi 8. Informaation laadukkuuden arviointi Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Arvioitaessa verkkopalvelun laadukkuutta ja käyttökelpoisuutta tulee verkkopalvelun käyttöliittymän ja asiointi-

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Verkkosivuston laatumalli

Verkkosivuston laatumalli Verkkosivuston laatumalli hanki jäsentynyt kuva verkkopalvelun tilasta Laadun taustat 2 2014 Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki puh. 040 736 8988 toimisto@scriptio.fi www.scriptio.fi 1 Avuksi

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Nuoret ja sosiaalinen media

Nuoret ja sosiaalinen media Nuoret ja sosiaalinen media Marko Masco Seppälä & Kosti Pasanen Move - Monialainen verkkonuorisotyön hanke Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Nuoret ja internet Aikuiset mieltävät internetin

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Luento 5: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 9.3.2006 Luennon teemat Tekijänoikeuksista sopiminen (niiltä osin kuin jäi käsittelemättä

Lisätiedot

Työpaja 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Työpaja 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Työpaja 4: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 30.9.2009 Työpajan teemat Sopimuksia Tuotantosopimuksen perusasiat Alihankintasopimukset

Lisätiedot

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17 Lyhenteet.....................................11 Lukijalle.......................................13 I JOHDANTO 1. Sananvapaus..................................17 1.1 Sananvapaus Suomen perustuslaissa..............

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia 1

Kysymyksiä ja vastauksia 1 Kysymyksiä ja vastauksia 1 1. Millaisia valokuvia saa/ei saa laittaa nettiin? 2. Voiko kuvissa näkyvien henkilöiden nimiä julkaista? 3. Miten kuvia lisensoidaan? Usein käytössä CC- BY vaikka ei voimassa

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Google-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly

Google-dokumentit. Opetusteknologiakeskus Mediamylly Google-dokumentit 1 2 3 Yleistä 1.1 Tilin luominen 4 1.2 Docs-päävalikkoon siirtyminen 7 Dokumentit-päävalikko 2.1 Kirjaudu Dokumentteihin 9 2.2 Lähetä tiedosto Google-dokumentteihin 11 2.3 Uuden asiakirjan

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Online-tulostus 4.0. 1. painos

Online-tulostus 4.0. 1. painos Online-tulostus 4.0 1. painos 2008 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Nokia tune on Nokia Oyj:n

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI

JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Verkostokehittäjät-hanke Tietosuoja ja tietoturvallisuus

Verkostokehittäjät-hanke Tietosuoja ja tietoturvallisuus Verkostokehittäjät-hanke 22.9.2016 Tietosuoja ja tietoturvallisuus 1 2 Esityksen sisältö Käsitteitä Juridiikkaa Miksi? Rekisteröidyn oikeudet Rekisterinpitäjän velvollisuudet Rekisterinpitäjän tarkistuslista

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus:

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tehtävä 1. Tehtävän enimmäispistemäärä on 15. Esitä lyhyesti äskeisen esityksen keskeinen sisältö. Ilmaise asiasi sujuvasti ja selkeästi, kokonaisilla virkkeillä

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Nettisivujen Päivitysohje

Nettisivujen Päivitysohje Hämeenlinnan rauhanyhdistys ry Nettisivujen Päivitysohje Ohje päivitetty 18.7.2012 Hallintapaneeli Kirjautuminen nettisivujen hallintaan Hallintapaneeliin päästään kirjautumaan klikkaamalla linkkiä nettisivujen

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot