8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus"

Transkriptio

1 8. luento: Verkkokirjoittaminen ja informaation laadukkuus Viestinnän psykologiaa Vain pieni osa nykyaikaisesta viestinnästä perustuu kasvokkain viestintään. Sen sijaan erilaiset mediat tarjoavat runsaasti informaatiota: kuvallista, äänellistä ja sanallista aineistoa. Informaatio on määritellään usein tiedoksi, jota siirretäään tai viestitään (Karvonen 2000). Platonin määritelmän mukaan tieto on tosi uskomus. (Mustonen 2001, 19.) Kognitio Kognitiolla tarkoitetaan ihmiselle luontaista tapaa hankkia, järjestää ja käyttää tietoa tai informaatiota. Kognitiivinen psykologia keskittyy tutkimaan kognitiota ja informaationkäsittelyä ts. sitä, miten ihminen jäsentää havaintoja ja tekee tulkintoja sekä ajattelutoimintoja kuten oppimista, ongelmanratkaisua ja muistamista. (Mustonen 2001, 19.) Havainnot perustuvat ihmisten synnynnäisiin aistivalmiuksiin kun taas informaationkäsittely kehittyy iän myötä. Hahmoteoriat pyrkivät löytämään havaintojen yleismaailmallisia lainalaisuuksia. Konstruktivistiset teoriat painottavat muistin ja ympäristövaikutusten merkitystä havainnoillemme. Muistiin jäävä informaatio ja tieto kertyy kokemusten ja elämäntilanteiden kautta ja ovat sen vuoksi yksilöllisiä. (Mustonen 2001, 19.) Havaintoon ja informaationkäsittelyyn liittyvien tutkimusten mukaan media on useimmille ihmisille tärkeä tulkintakehysten tarjoaja. Tulkintoja välittäviä tekijöitä ovat myös mm. sosiaaliset normit, asenteet, käsitykset mediasisällön realistisuudesta, omat tavoitteet, yleiset tai esimerkiksi ystävien mielipiteet. (Mustonen 2001, 30.) Tieto informaation käsittelyn sosiaalisesta puolesta antaa paljon eväitä mm. markkinointi- ja yleisöviestinnän kehittämiseen mm. median vaikutusten ennustamiseen ja selittämiseen (Mustonen 2001, 30). Imago ja mielikuva Karvosen mukaan (1997) imago viittaa viestijän tuottamaan informaatioon kun taas mielikuva syntyy ihmisten informaatiosta muodostamiin käsityksiin ja tulkintoihin. Tulkinta riippuu siitä, millaisia aiempia ymmärtämisen rakenteita tulkinnan tekijällä aiheesta on. (Mustonen 2001, 31.) Brandi Markkinointiviestinnässä käytetään termiä brandi kuvaamaan tuotteen tai palvelun identiteettiä ja sen tuomaa lisäarvoa. Brandillä pyritään kuvaamaan tuote tai palvelu mahdollisimman houkuttelevana ja laadukkaana. Brandi on mielleyhtymien kokonaisuus, joka pyritään ylläpitämään ts. kyse on tunnetuksi tulemisesta ja hyvän maineen ylläpitämisestä. Brandin ulkoisia merkkejä ovat mm. tuotteen tai palvelun nimi, merkki, värit ja typografia. Liiketoiminnassa brandin avulla kilpaillaan markkinaosuuksista. Erilaistaminen on vahvojen brandien avaintekijä. Ihmiset luottavat ja sitoutuvat herkemmin vanhoihin, tuttuihin brandeihin. (Mustonen 2001, ) 1

2 Viestintä vaikuttamisen välineenä Viestintä on keskeinen vaikuttamisen ja näin ollen myös vallankäytön väline. Viestinnän avulla voidaan ohjata ihmisten ajattelua tiettyyn suuntaan. Sen luonteeseen kuuluu sekä suora että epäsuora vaikuttaminen; siksi mediatekstit valistavat, tiedottavat ja suostuttelevat. Esimerkiksi uutisoinnin objektiivisuudessa tai viihteessä on aina painotuksia ja asenteita, jotka tahallisesti tai tahattomasti vaikuttavat vastaanottajan tietoihin, tunteisiin, mielipiteisiin ja asenteisiin. Suostuttelu ja sosiaalinen vaikuttaminen ovat keskeisiä viestinnän keinoja. Sosiaalisen vaikuttamisen tavoite on vaikuttaa siihen, miten ihminen havaitsee todellisuutta ja toimii. Vaikutus voi olla tiedollinen, asenteellinen tai käyttäytymiseen liittyvä. Suostuttelu on toisen tahallista ja tavoitteellista ohjaamista halutunlaiseen käyttäytymiseen. Sosiaalinen vaikuttaminen viittaa puolestaan tahattomaan vaikuttamiseen. Suostuttelua ovat mm. mainonta, poliittinen vaikuttaminen sekä terveyden ja turvallisuuden edistämiseen tähtäävä vaikuttaminen. (Mustonen 2001, ) Suostuttelevan viestinnän tärkein tehtävä on synnyttää motivaatio sekä halu toimia viestin mukaisesti. Tehokkaimpia tietopohjaisia suostuttelun keinoja ovat vetoaminen taloudelliseen etuun tai rahansäästöön. Usein tehoavat myös vertailut muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin sekä vetoaminen uutuuteen tai erikoisuuteen. (Mustonen 2001, 45.) Tietopohjainen viestintä herättää tehokkaammin kiinnostusta, mikäli siihen lisätään tunnesisältöjä. Erityisesti ruokamieltymyksiin ja perinteisiin sekä elämäntapaan ja huumoriin pohjautuvat tunnepitoiset viestit tukevat tehokkaasti tietopohjaista viestintää - samoin kuin ihmisten perustarpeisiin kuten turvallisuuden tarve, sosiaalisuuden ja rakastamisen sekä itsensä toteuttamisen tarpeisiin pohjautuva viestintä. (Mustonen 2001, 46.) Lisäksi eroottisten tunteiden tai huumorin käyttö puree yleisöön, olipa esityksellä yhteyttä itse tuotteeseen/palveluun tai ei. Tunnetusti ihmiset ovat myös erittäin persoja itsetuntoa vahvistaville viesteille. (Mustonen 2001, 46.) Suostuttelun vaikuttavuuteen liittyvät myös suostuttelijan ominaisuudet: viestijän ja hänen esittämistapansa täytyy vaikuttaa kohteeseensa ja luoda luotettava vaikutelma. Luottamusta herättävät mm. viestijän sosio-ekonominen asema, koulutuksen tai kokemuksen myötä syntynyt asiantuntijuus, tilanteeseen sopiva viestinnän tapa, attraktiivisuus eli viehättävyys, samanlaisuus sekä tuttuus. Lisäksi rohkaisu ja kannustus lisäävät viestin vetovoimaa. (Mustonen 2001, 49.) Tehokas markkinointiviestintä tai tietoisku yhdistää useita suostuttelun keinoja. Perinteisiä tapoja on esitellä häiriö tai puute ja antaa siihen selitys tai ratkaisu. Monia tuotteita tai palveluja markkinoidaan myös mielikuvin voimin osana elämäntapaa. Ostosvalinnat viestivät muille elämäntavasta ja identiteetistä. Elämäntapamainonnassa synnytetään mielikuvia ja luodaan mielleyhtymiä tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksista, jotka tukevat omistajansa ominaisuuksia. Niukkuus toimii myös psykologisena halun herättäjänä: jos tuotetta tai palvelua on niukasti saatavilla, kohteesta tulee halutumpi kuin jos sen saatavuus olisi itsestään selvää. (Mustonen 2001, 50.) Viestinnän sisällön ohella suostutteluun liittyvät erilaiset tilanne tekijät kuten ajoitus, esittämistapa ja toisto. Sosiaalisessa vaikuttamisessa on halun herättämisen lisäksi keskeistä muistin tukeminen, jota tukevat tuotteen tai palvelun visuaalinen ilme ja viestin sisällön toisto. Esimerkiksi kampanjan alkuvaiheessa viestin kohtuullinen toistuvuus on oleellista: viikoittain toistuvan viestin on todettu olevan tehokkain verrattuna päivittäin tai kuukausittain toistuvaan viestiin. Muistia tukevaan esittämistapaan kuuluu oleellisesti tuotteeseen tai palveluun yhdistetty myönteinen tunnelma, joka 2

3 saadaan aikaa esimerkiksi musiikilla, symboli- tai värimaailmalla. Verbaalisesta esittämistavasta kysymykset ovat tehokkaampia kuin toteamukset ja aktiivinen, puhutteleva muoto on tehokkaampi kuin passiivi. (Mustonen 2001, 52.) Asenteen ja mielialan vaikutus toimintaan Asenne on ihmisen yleinen taipumus arvioida muita ihmisiä, kohteita ja asioita. Asenteeseen sisältyy ihmisen tieto kohteesta tai tilanteesta, tunteet sitä kohtaan sekä aikeet toimia asiassa. Tieto on asenteen perusta. Asenteiden voimakkuus puolestaan paljastaa asenteen tunnelatauksen. (Mustonen 2001, 42.) Mieliala ohjaa ainakin lyhytaikaisia sosiaalisia vaikutuksia. Myönteisessä mielialassa ihminen on myötämielisempi uusille ajatuksille kuin pahalla tuulella. (Mustonen 2001, 44.) Medialukutaito Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa ymmärtää ja tulkita kriittisesti eri viestimien sanomia; kykyä paitsi ottaa vastaan, myös käsitellä ja purkaa viestejä. Medialukutaito on tietoyhteiskunnan kansalaisen välttämätön taito. Nykypäivän nuoret ovat olleet jo pienestä pitäen tekemisissä median eri muotojen kanssa. Havaitsemisen taito on varsin kehittynyt; esimerkiksi audiovisuaalista kieltä (esim. musiikkivideot ja mainokset) osataan tulkita usein aikuisia paremmin. Kuitenkin useita eri viestejä ja totuuksia pursuavassa maailmassa medialukutaidon jatkuva vahvistaminen ja kehittäminen on tärkeää. Näin opitaan kyseenalaistamaan median luomia todellisuuksia sekä kriittisyyttä mediassa esiintyvien hahmojen, tulkintojen, roolien ja asetelmien suhteen. Media on ilmiönä niin läpitunkeva, että välineitä sen kanssa toimimiseen ja kohtaamiseen on treenattava. Kirjoittamisprosessi Verkkopalvelun olemassaolon edellytys on hyvä ja toimiva sisältö. Sisällön merkitys korostuu etenkin viestinnällisten verkkopalveluiden ollessa kysymyksissä. Sisällön suunnittelu lähtee verkkopalveluntoiminnan ja sisällön tavoitteista. Samoista lähdemateriaaleista voidaan tuottaa monenlaisia sisältöjä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisille kohderyhmille. Sama asiasisältö voidaan esittää tavallisena leipätekstinä, uutisena, pelinä jne. käyttäen tekstiä ja sen lisäksi tai sijaan muita mediaelementtejä, vaihdella tekstin tyyliä jne. Vielä tällä hetkellä verkko on varsin tekstuaalinen ympäristö. Pääosa verkkoviestinnästä on kirjallista viestintää. Liikkuminen verkossa perustuu toisiinsa linkitettyihin sanoihin. Myös hakukoneet poimivat dokumentteja erilaisten hakusanojen perusteella. (Vrt. Kauhanen-Simanainen 2001, 103.) Verkkokirjoittaminen vaatii toisaalta dramaturgian ja yksinkertaistamisen tajua. Mikä toimii paperilla ei välttämättä toimi näytöltä luettaessa. Esimerkiksi kirja soveltuu hyvin mutkikkaiden ajatusten ja pitkien keskittynyttä lukemista vaativien tekstien esittämiseen. Verkkojulkaisussa on taas mahdollisuus hyödyntää laajasti muitakin mediaelementtejä kuten liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Eri mediaelementtien käyttö tarjoaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet merkitysten luomiseen ja rakentamiseen. Puhumattakaan mahdollisuuksista kollektiiviseen sisällöntuottamiseen. 3

4 Verkkojulkaisun kohdalla on usein varsin ongelmallista puhua tekijästä tai kirjoittajasta. (Esim. Inkinen 2000.) Vaikka sisällöt vaihtelevat noudattaa kirjoitusprosessi yleensä samanlaisia vaiheita. Kokeneet kirjoittajat jaottelevatkin kirjoitusprosessinsa vaiheisiin esim. seuraavasti (vrt. Inkinen 2000): Valmistautumis- ja suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa laaditut suunnitteludokumentit toimivat varsinaisen sisällöntuotantotyön pohjana. Yksi tärkein dokumentti on asiakäsikirjoitus, missä on kuvattu palvelun informaatioarkkitehtuuri, rakenne ja mediaelementtien käyttö sekä sisällön esitystapa. Luonnostelu Suunnitteludokumenttien pohjalta lähdetään työstämään tekstiluonnoksia sekä valitsemaan muita mediaelementtejä kuten valokuvia ja piirroksia. Luonnokselle hankitaan palautetta. Sisällön tuottaminen Luonnos muokataan tekstiksi. Tekstit työstetään hyödyntäen eri lähteistä koottua tausta-aineistoa. Tausta-aineistoa käytetään ainoastaan pohjana kirjoitettaessa uutta sisältöä (viittauskäytäntö muistaen). Pelkkä Copy-Paste harrastaminen ei ole sallittua esim. pelkistä sitaateista koostuva teos ei ole tekijänoikeudellisesti luvallista (TekijäL 2: 22). Muokkaus Seuraavassa vaiheessa keskitytään luettavuuden ja tyylin muokkaamiseen. Viimeistely Viimeiseksi teksti oikoluetaan, tarkastetaan oikeakielisyys ja korjataan kirjoitusvirheet. Informaation esitystapa Kirjoittajan on pyrittävä määrittelemään koko sisältömateriaalin, sen eri osakokonaisuuksien ja jaksojen sanoma niin, että käyttäjä pystyy omaksumaan olennaisen sanoman. Esim. käyttäjä saattaa kyetä hyvinkin helposti löytämään haluamansa tiedon, mutta tieto saatetaan esittää sellaisessa muodossa, että sitä on hankala ymmärtää tai siitä on vaikea saada kokonaiskäsitystä. Informaatio voi olla joko huonosti jäsennetty, järjestetty tai esitetty sekavasti esim. sekavin lauserakentein. Hyvä esitystapa tuo esiin oleelliset asiat mediaelementeissä ja tilanteissa sekä jättää pois epäoleelliset asiat. Informaatio jäsennetään siten, että se noudattaa asian loogista jäsennystä ja käyttäjälle tuttua tapaa jäsentää ilmiö. Toisin sanoen sovelluksen rakenteen tulisi heijastaa käyttäjän ilmiöstä muodostamaa käsitteellistä mallia. (Esim. Bernard 2000; Luukkonen 2000, , Rosenfelt & Morville 1998, 2002.) 4

5 Asioiden tiivistäminen ja ymmärtämisen tukeminen Aoccdrnig to a rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer In what oredr the ltteers in a wrod are, the olny iprmoetnt tihng is that frist and lsat ltteer is at the rghit pclae. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by it slef but the wrod as a wlohe. -David Harris- Näytöltä luettavan informaation ymmärtämistä ja omaksumista voidaan tukea laatimalla tiivistä, ytimekästä ja kieliasultaan tarkoituksenmukaista tekstiä. Ohessa muutamia nyrkkisääntöjä: Käytetty kieli Erilaisia tekstejä tulkitaan erilaisista odotuksista lähtien. Käytetty kieli tuo oman merkityksensä verkkopalvelun sisällölle. Yleiskielen käyttäminen on aina turvallista. Yleiskielellä tarkoitetaan kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteistä, kirjakielen normien mukaista kielimuotoa. Yleiskieli ei sisällä erikoisalojen sanastoa. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, ) Kielen helppous ja yksinkertaisuus Vältä monimutkaisia lauserakenteita ja vältä moniselitteisiä ja konstailevia ilmaisuja. Vältä myös lyhenteitä ja vierasperäisiä sanoja. Pyri havainnollistamaan tekstiä konkreettisin esimerkein. Asioiden yksiselitteinen esittäminen vaatii toisinaan erikoiskielelle tyypillisiä ilmaisuja esim. tieteellinen teksti. Tieteellisessä tekstissäkin on hyvä pyrkiä havainnollistamaan asioita sekä selittämään käytetyt termit yleiskielen avulla. Suosi tekstissä verbejä ja karsi monimutkaisia määriteketjuja. Huolehdi myös kieliasun virheettömyydestä. Kielioppivirheet ja monimutkaiset lauserakenteet kuormittavat lukijan muistia. Tekstin ymmärtäminen voi vaatia useita lukukertoja. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 260; Tompuri 2004.) Tiivistä tekstiä Karsi turha tietoaines ja turhat sanat. Tompurin (2004) sanomalehtimiehet käyttävät lauseissaan keksimäärin 6-7 sanaa ja virkeissä noin 13 sanaa. Kirjoita verkkosivulle enintään puolet siitä mitä olisit kirjoittanut paperijulkaisuun. Pyri myös välttämään yhdyssanoja ja korvaa pitkä sanat lyhyillä sanoilla. Jäsentely ja esitystapa Tekstin luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen vaikuttaa myös sivun informaatiosisältöjen jäsennys. Jäsennys vaihtelee sisällön mukaan, mutta sanomalehdistä tuttu uutismalli toimii varsin usein. Tärkein asia kerrotaan tekstissä, tekstikappaleessa ja virkkeen alussa ensimmäisenä. Etenkin pitkät tekstikappaleet kannattaa pilkkoa osiin lyhyiden kappaleiden, alaotsikoiden ja luetteloiden avulla. 1. Otsikko: otsikon tehtävänä on kiinnittää huomiota ja kiteyttää sisällön perussanoma. Mielekkäästi etenevä otsikointi ilmaisee olennaisen sisällöstä. Pääotsikko tarjoaa kokonaiskäsityksen koko sisällöstä. Otsikon perusteella käyttäjä usein arvioi esitettävän informaation merkityksen tai hyödyn itselleen. 5

6 Alaotsikot jäsentävät informaatiosisällön merkityksellisiin osakokonaisuuksiin 2. Ingressi: Alkukappale eli ingressi on ensimmäinen tekstikappale, joka kertoo tiivistetysti koko sisällön perusajatuksen. Usein esitetään muusta tekstistä poikkeavalla tavalla esim. kirjasinkoko. Luettuaan ingressin lukija kykenee heti ymmärtämään sivun sisällön ja arvioimaan sivun hyödyllisyyden omalta kannaltaan. 3. Varsinainen sisältö: Informaatio esitetään kiinnostavimmasta asiasta vähemmän kiinnostavaan tai tärkeästä vähemmän tärkeään. Jokaisessa tekstikappaleessa tulisi esittää vain yksi ajatus, joka on hyvä esittää jo kappaleen ensimmäisessä virkkeessä. Jokaisen uuden kappaleen tulisi nostaa esiin uutta asiaa. (Nielsen 2000, 111; Tompuri 2004.) Informaatio saattaa olla myös pirstoutunutta, jolloin käyttäjän täytyy navigoida useilla eri sivuilla kokoamassa "tiedon sirpaleita" ennen kuin hän kykenee saamaan kokonaiskäsityksen asiasta. Pitkääkään lineaarista tekstiä ei pidä jakaa hypertekstin avulla usealle eri sivulle. Tekstin jakaminen usealle sivulle hidastaa lukemista ja hankaloittaa tulostamista. (Esim. Luukkonen 2000, 147; Nielsen 2000, ) Luettavuuden tukeminen WWW-sivujen lukemista tutkittaessa on havaittu, että ihmiset lähinnä silmäilevät tekstiä sen sijaan, että lukisivat tekstin rivi riviltä. Näyttöjen suhteellisen huono resoluutio vaikuttaa siihen, että tekstin luettavuus on heikompi näytöltä kuin paperilta. (Esim. Nielsen 1997; Nielsen 2000, ; Sinkkonen 2002, ) Tekstin luettavuuteen voidaan vaikuttaa useallakin eri tavalla: Kirjasintyypit: Näytöltä luettavaan tekstiin on suositeltu käytettäväksi päätteettömiä kirjasintyyppejä kuten esim. Arial ja Verdana. Päätteelliset kirjasintyypit, jotka toimivat paperilla hyvin auttaen "pitämään" kirjasimet yhdessä, saattavat asettua liian lähelle toisiaan näytöllä etenkin pienempää kirjasinkokoa käytettäessä. Kuitenkin, jos kirjasinkoko on riittävän suuri, myös päätteellinen kirjasintyyppi kuten Georgia toimii varsin hyvin näytöltä luettaessa. (Bernard ym ) Kirjasimen koko: Suositeltavinta on käyttää pistekokoa 12 olevia kirjaimia, joka on huomattavasti nopeampaa lukea kuin esim. 10 pisteen kirjaimet. Kirjasinkoko kannattaa kuitenkin määritellä suhteelliseksi, jolloin käyttäjän on mahdollista muuttaa kirjasinkokoa haluamakseen esim. selaimen valinnoista. Pienaakkoset: Kannattaa välttää suuraakkosten käyttöä tekstissä. Sanojen ja merkkien muotoa on hankalampi hahmottaa tasaisesta suuraakkosilla esitetystä tekstistä, jolloin lukunopeus hidastuu. (Esim. Nielsen 2000, 129; Sinkkonen ym. 2002, 144.) Tekstin asettelu: Teksti tulisi aina tasata vasempaan reunaan, jolloin lukunopeus kasvaa käyttäjän voidessa aloittaa silmäilyn aina samasta kohdasta (esim. Nielsen 2000, 126). Samaten luetteloissa jokaisen kohdan ensimmäisen sanan olisi hyvä sijaita samalla kohdalla. Rivin pituus: Ihminen kykenee hahmottamaan näytöltä tyypilliseltä katseluetäisyydeltä noin 15 kirjainta kerrallaan. Hahmottaakseen seuraavat 15 kirjainta käyttäjä joutuu liikuttamaan silmiään 6

7 seuraavaan kohdistuspisteeseen. Sopiva rivin pituus on noin merkkiä, jolloin käyttäjä joutuu liikuttamaan silmiään noin neljä kertaa lukeakseen rivin kokonaisuudessaan. (Esim. Bernard, Fernandez & Hull 2002; Sinkkonen 2002, 82 ja 146.) Kontrasti: Huolehdi riittävästä tekstin ja taustan välisestä kontrastista. Tue silmäiltävyyttä: Käyttämällä avainsanojen lihavointia, luetteloita, taulukoita sekä riittävän monitasoista otsikointia. Etenkin avainsanat auttavat käyttäjää poimimaan tekstistä mielenkiintoisia virkkeitä. (Esim. Nielsen 2000, ) Tyhjä tila: Tiiviisti asetettu teksti hidastaa tekstin jäsentämistä. Kappaleiden väliin on hyvä jättää tilaa, samaten marginaaleja on hyvä käyttää eikä asemoida tekstiä laidasta laitaan. (Nielsen 1997; Nielsen 2000, ) Informaation luotettavuus Internet on täysin vapaa julkaisufoorumi, missä kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille. Toisekseen verkossa ei myöskään ole mitään tarkistuskäytäntöä tai vastuutahoa kuten esim. paperijulkaisujen ollessa kyseessä. Tiedon oikeellisuudesta, laadukkuudesta ja virheettömyydestä ei siis aina ole takeita. Informaatiosisällön arvioimisessa pätevät osittain edelleenkin perinteisten julkaisujen arviointikriteerit, kuten tarkkuus, asiantuntevuus, ajankohtaisuus, objektiivisuus, kattavuus, alkuperä jne. Verkko julkaisukanavana asettaa kuitenkin tiettyjä erityisvaatimuksia, joihin verkkosivustojen kriittisessä arvioinnissa tulee myös kiinnittää huomiota. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. sivujen epästabiilius, ohjelmistovaativuus, hyperlinkkien luotettavuus. (Alexander & Tate, 1998.) Alexanderin ja Taten (1998) mukaan perinteiselle medialle soveltuvia arviointikriteerejä voidaan soveltaa myös verkossa julkaistavan informaation arvioimiseen. Huomioitavaa on, että näiden kriteerien käyttö edellyttää useimmiten asiasisällön asiantuntemusta. Tällaisia kriteerejä ovat: Täsmällisyys (accurancy) - miten luotettavaa ja virheetöntä sivuilla esitetty informaatio on. Huomioitavaa on, että verkossa julkaistava informaatio on vain harvoin käynyt läpi arviointiprosessin. Asiantuntevuus (authority) - onko informaation (tiedon) kirjoittaja(t) aiheen asiantuntija, entä kuinka arvostettu informaation julkaisija on. Verkossa julkaistavan informaation laatua (pätevyys ja asiantuntevuus) on usein hankala arvioida. Vaikka kirjoittajan nimi olisikin esillä, on usein vaikea arvioida hänen asiantuntemuksensa laatua. Objektiivisuus - informaation julkaisemisen tarkoitus jää usein hämäräksi. Mikä on julkaisijan ja/tai kirjoittajan tavoite ja intressi. Onko julkaisemisen tavoitteena esim. mielipiteisiin vaikuttaminen? Voimassaolo (currency) - milloin informaatio on julkaistu. Vaikka sivustosta löytyisikin päivämäärä, niin käyttäjälle saattaa jäädä epäselväksi onko kyseessä ajankohta, jolloin tieto on ensimmäisen kerran julkaistu vai ajankohta, jolloin sivustoa on päivitetty. Käyttäjälle onkin hyvä kertoa mitä sivulla ilmoitettu päivämäärä tarkoittaa. Kattavuus (coverage) - kertooko esitetty informaatio "koko totuuden" vai ainoastaan valikoidut palat asiasta. Lisäksi verkko julkaisukanavana asettaa lisähaasteita sivustolla esitetyn informaation arvioimiselle (Alexander & Tate, 1998): 7

8 Hypertekstilinkkien käyttö - sivustolta ulosvievä linkki voi johtaa toiselle sivulle, jossa esitetyn informaation luotettavuus on heikompi. Käyttäjä ei ehkä huomaa arvioida sivuja erillisinä julkaisuina eikä osaa suhtautua riittävällä kriittisyydellä esitettyyn informaatioon. Kehysten käyttö - kussakin kehyksessä on teknisesti mahdollista esittää aivan eri lähteistä peräisin olevaa informaatiota. Tällöin informaatio voi esiintyä aivan vääränlaisessa asiayhteydessä. Toisaalta keskiverokäyttäjältä saattaa jäädä täysin huomaamatta, että jokin osa informaatiosta on peräisin jostakin muualta kuin kyseiseltä sivulta. Tekijänoikeudellisista syistä ei ole suositeltavaa toisen sivun avaaminen kehyksiin niin, että käyttäjälle voi muodostua väärä käsitys materiaalin alkuperästä (Wirzenius & Mustonen 2000, 12-15). Informaatio irti alkuperäisestä asiayhteydestä - hakukoneet saattavat "noutaa" sivuston irti alkuperäisestä asiayhteydestään, jolloin esim. osa informaation luotettavuuden arvioimiseksi tarpeellisesta tiedosta puuttuu. Kaupalliset sivustot - toisinaan saattaa olla vaikea erottaa onko informaatio esitetty markkinoimistarkoituksessa vai informaationa sinänsä. Ongelmana on viihteen, kaupallisuuden ja informaation sekoittuminen. Ohjelmistovaatimukset - voivat rajoittaa informaation saatavuutta. Toisaalta erilaiset ohjelmistot voivat muuttaa informaatiosisältöä esim. jollakin tietyllä selaimella katsottaessa kaikki sivuilla esitetty informaatio ei ole näkyvissä. Verkkosivujen epästabiilisuus - saattaa olla, että käyttäjä ei kykene palaamaan takaisiin informaation pariin, koska sivusto on yksinkertaisesti poistettu palvelimelta. Sivujen alttius muutoksille - verkkosivujen sisältöä on helppo muuttaa. Informaatiosisältö on myös altis tahattomille ja tahallisille muutoksille. Sisällöntuottajan vastuu Internetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti. Kyse ei ole enää informaation yksityisestä käytöstä. Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat monin tavoin sisällöntuottajan toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, josta enemmän luennolla 11 (5.4.05). Sananvapauslaki ja rikoslaki Henkilötietolaki Sananvapauslaki Vuoden 2004 alussa voimaan tullut sanavapauslaki toi uusia velvollisuuksia julkaisutoimintaa harjoittaville tahoille. Joukkoviestinnäksi katsotaan viestien toimittaminen yleisön saataville. Tietoverkkojen välityksellä tapahtuva viestinä luetaan joukkoviestinnän piiriin myös lainsäädännöllisesti. Laki koskee ennen kaikkea säännöllisesti julkaistavia verkkojulkaisuja. Säännöllisesti julkaistava verkkojulkaisu on sellainen julkaisu, jota julkaistaan säännöllisesti ja jonka sisältö on kustantajan tuottamaa ja käsittelemää. (SananvapausL 1: 2) Yleisin säännöllisesti julkaistava verkkojulkaisun muoto on sanomalehtien verkkoversiot. Tällaisen verkkojulkaisu on tallennettava 21 8

9 vuorokaudeksi. Säännöllisesti julkaistavalle verkkojulkaisulla on oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä. (SananvapausL 1: 2.) Portaalit tai keskustelupalstat eivät ole laissa tarkoitettuja verkkojulkaisuja, mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti. perussääntö on, että lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan. On kuitenkin huomioitava, että keskustelupalstan ylläpitäjän rikosoikeudellista osuutta voidaan kuitenkin arvioida, mikäli keskustelupalsta muodostuu rikollisten viestien julkaisukanavaksi. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8) Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9) Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17) Lapsipornon levittäminen ja hallussa pito (RL 17: 18-19) Yksityisten henkilöiden, kansalaisjärjestöjen tai yritysten tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan sananvapauslain (SananvapausL 1 : 3) mukaan seuraavia pykäliä 12 : rikoksen tekijän ja osallisen vastuu 14 : määrätään vahingonkorvausvastuista 16. määrätään lähdesuojasta ja oikeudesta anonyymiin ilmaisuus 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys, 22. viestin hävittämisvelvollisuus Toimintaan, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta, sovelletaan vain ja 22 :ää (SananvapausL 1 : 3). Lainkohdissa säädetään pakkokeinoista: verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen, verkkoviestin jakelun keskeyttämispäätös, julkaisun takavarikko ja verkkoviestin hävittämisvelvollisuus. Lisätietoa Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti [online]. Helsinki: Sisäasiainministeriö [viitattu ]. Poliisiosaston julkaisusarja 2/2003 Saatavilla pdf-muodossa. <URL: etselvitys.pdf>. Henkilötietolaki Henkilötietolakia sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Esimerkiksi keskustelupalstan, sähköisen kaupan, neuvonnan ja vastauspalvelujen yhteydessä käsitellään usein 9

10 henkilötietoja. Myös verkkopalvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin. (Ota oppaaksi henkilötietolaki.) Henkilötieto on luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. (Ibid.) Jos keräät henkilötietoja verkon välityksellä, niin varmista, että sinulla on oikeus kerätä henkilötietoja tietojen kerääminen on tarpeellista tiedot ovat virheettömiä tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä) sinulla on oikeus käsitellä henkilötunnuksia tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Huomioi myös, että käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot vaatia virheellisen tiedon oikaisua estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa. Huolehdi myös rekisteriselosteen laatimisesta kerro käyttäjälle yleisistä tietosuojaperiaatteista kerro käyttäjälle henkilötietojen käsittelystä tietojen keräämisen yhteydessä. Esimerkki OSKAR-työkalun rekisteriseloste: Napsauta linkkiä "Rekisteröidy" Lähteet Alexander, J. & Tate, M.A. Web Resource Evaluation Techniques [online]. Chester: Widener University, 1998 [viitattu ] Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Bernard, M. ym. A Comparison of Popular Online Fonts: Which Size and Type is Best? [online] Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Bernard, M., Fernandez, M. & Hull. The Effects of Line Length on Children and Adults Online Reading Performance [online]. Usability News. Vol. 4. Issue Software Usability Research Laboratory (SURL).Wichita State University [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 6. painos. Helsinki: Tammi. 10

11 Inkinen, T. (toim.) Dig it? Näkökulmia elektorniseen julkaisemiseen [online]. Tampere: Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2000, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Kauhanen-Simanainen, A Informaatioarkkitehtuuri. Helsinki:Edita Prima Oy. Karvonen, E Imagologia. Imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Acta Universitatis Tamperensis 544. Tampereen yliopisto. Mustonen, A Mediapsykologia. Porvoo: Ws Bookwell Oy. Nielsen, J. How Users Read on the Web [online] [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu ]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: > Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture. Cambridge: O'Reilly & Associates Inc. Rosenfeld, L. & Morville, P Information Architecture for World Wide Web. 2nd ed. Sebastopol: O'Reilly Media Inc. Sinkkonen, I., Kuoppala, H, Parkkinen, J. & Vastamäki, R Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy. Suomen säädöskokoelma Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, SananvapausL Rikoslaki 39/1889, RL Tekijänoikeuslaki 404/1961, TekijänL Tompuri, J. Verkkosivun luettavuus [online]. Helsinki: Adage Oy, 2004, muokattu [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: > Wirzenius, A. & Mustonen, T Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä. Liikenneministeriön julkaisusarja (A-sarja) nro 34. Helsinki: Liikenneministeriö. 11

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi

Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 8. luento 24.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

Nuoret ja sosiaalinen media

Nuoret ja sosiaalinen media Nuoret ja sosiaalinen media Marko Masco Seppälä & Kosti Pasanen Move - Monialainen verkkonuorisotyön hanke Oulun kaupunki, sivistys- ja kulttuuripalvelut Nuoret ja internet Aikuiset mieltävät internetin

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia 1

Kysymyksiä ja vastauksia 1 Kysymyksiä ja vastauksia 1 1. Millaisia valokuvia saa/ei saa laittaa nettiin? 2. Voiko kuvissa näkyvien henkilöiden nimiä julkaista? 3. Miten kuvia lisensoidaan? Usein käytössä CC- BY vaikka ei voimassa

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus:

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Nimi: Henkilötunnus: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe s2011 Sivu 1 Tehtävä 1. Tehtävän enimmäispistemäärä on 15. Esitä lyhyesti äskeisen esityksen keskeinen sisältö. Ilmaise asiasi sujuvasti ja selkeästi, kokonaisilla virkkeillä

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17

Lyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17 Lyhenteet.....................................11 Lukijalle.......................................13 I JOHDANTO 1. Sananvapaus..................................17 1.1 Sananvapaus Suomen perustuslaissa..............

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

8. Informaation laadukkuuden arviointi

8. Informaation laadukkuuden arviointi 8. Informaation laadukkuuden arviointi Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Arvioitaessa verkkopalvelun laadukkuutta ja käyttökelpoisuutta tulee verkkopalvelun käyttöliittymän ja asiointi-

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

Verkostokehittäjät-hanke Tietosuoja ja tietoturvallisuus

Verkostokehittäjät-hanke Tietosuoja ja tietoturvallisuus Verkostokehittäjät-hanke 22.9.2016 Tietosuoja ja tietoturvallisuus 1 2 Esityksen sisältö Käsitteitä Juridiikkaa Miksi? Rekisteröidyn oikeudet Rekisterinpitäjän velvollisuudet Rekisterinpitäjän tarkistuslista

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Abuse-toiminnan ajankohtaiset ilmiöt

Abuse-toiminnan ajankohtaiset ilmiöt Abuse-toiminnan ajankohtaiset ilmiöt Viestintäviraston Abuse-seminaari Saku Tolvanen Tietoturvapäällikkö Elisa Oyj Mitä, miksi ja milloin Luotettavuus SVTSL Tietoturva Muuta Mennyt vuosi Ilmoitusten käsittely

Lisätiedot

Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Luento 5: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 9.3.2006 Luennon teemat Tekijänoikeuksista sopiminen (niiltä osin kuin jäi käsittelemättä

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina Varoitukset johdon työkaluina Juuso Lehtinen jalehtin@cc.hut.fi Kirja - Warnings and Risk Communication Useita kirjoittajia Toimittanut Michael S. Wogalter David M. DeJoy Kenneth R. Laughery Julkaisija:

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota.

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. AJATELTAVAA. Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. Portfolio on viestintää.. Portfoliolla on selkeä päämäärä. Oman osaamisen esiintuominen sekä tietenkin itsensä myyminen Te ette tee tätä

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI

AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI AKATEEMISEN OSAAMISEN DOKUMENTOINTI Tiina Kosunen tiina.kosunen@helsinki.fi Sisältö Portfolio??? Portfolion kaksi roolia Yliopistoportfolion rakenne ja sisältö Portfolio CV Hyvä / huono / turha portfolio

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot