Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö"

Transkriptio

1 Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö Mediasuunnittelu Mediasuunnittelulla tarkoitetaan on audiovisuaalisten esitysten eli representaatioiden suunnittelemista. Mediasuunnittelun voidaan ymmärtää liittyvän myös audiovisuaalisten esitysten tuotantoprosessien tutkimukseen ja kehittämiseen. Mediasuunnittelu liittyy läheisesti mediakasvatuksen käsitteeseen. Mediakasvatuksessa keskitytään taas esitysten eli representaatioiden vastaanottamiseen liittyvien prosessien tutkimiseen. (Vrt. Ylä-Kotola 1998, 483; Ylä-Kotola 2000, ref. Kangas.) Kuva1: Suomussalmen värikallion maalauksia. Valokuva: A-M.Tervakari Vaikka mediasuunnittelu liitetään voimakkaasti uusmediaan, on mediasuunnittelulla pitkä historia. Periaatteessa aina kun joku ihminen välittää informaatiota toisille ihmisille kuvan, tekstin yms. avulla on kysymys mediasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Mediasuunnittelu painottuikin voimakkaasti graafiseen suunnitteluun aina luvun alkuun saakka. Radion, elokuvateollisuuden ja television yleistymisen myötä liikkuvan kuvan ja äänen merkitys on kasvanut voimakkaasti. Verkkojulkaisut pohjautuvat edelleen perinteisen painetun viestinnän periaatteille. Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosisällöstä välitetään tekstin ja kuvan avulla. Muiden mediaelementtien osuus on kuitenkin lisääntynyt verkkoyhteyksien, laitteistojen ja sovellusten kehittymisen myötä. Tästä syystä mediasuunnittelun merkitys on kasvanut myös verkkojulkaisujen ja -palveluiden ollessa kyseessä. Mediakäsikirjoitus Liikkuvan kuvan ja äänen tuottaminen on yleensä monin verroin kalliimpaa kuin tekstin ja stillkuvan tuottaminen. Mediaelementtien toteutus edellyttää jo tästä syystä tarkkaa etukäteissuunnittelua. Suurissa projekteissa sisällönsuunnittelijan lisäksi on olemassa mediasuunnittelijat (myös kuva- ja/tai äänisuunnittelijat), jotka vastaavat mediaelementtien suunnittelusta ja käsikirjoittamisesta. Media suunnitelmasta voidaan laatia erillinen mediakäsikirjoitus. Usein mediakäsikirjoitus upotetaan osaksi asiakäsikirjoitusta ja tuotantokäsikirjoitusta. Esimerkki eräästä mediakäsikirjoituksen luonnoksesta 3D Vapriikki. 1

2 Kuva (still-kuva) Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... mutta mitkä tuhat sanaa. Kuvilla on tärkeä merkitys digitaalisessa mediassa informaation välittämisessä. Kuvien avulla voidaan kertoa jokin asia nopeasti ja havainnollisesti. Kuvien avulla informaatiosisältö ja tunnelma voidaan välittää vastaanottajalle nopeammin kuin pelkän tekstin avulla. Lisäksi kuva ohjaa havaintoa. Kuvan tehtävänä on yleensä täydentää, selventää ja havainnollistaa tekstin esittämää informaatiota. Kuva auttaa etenkin visuaalisesti orientoituneita käyttäjiä hahmottamaan ja muistamaan tekstissä esitettyjä asioita. Kuvat soveltuvat erityisesti konkreettisten asioiden ja avaruudellisen (tilaan liittyvän) informaation esittämiseen. Sitä vastoin käsitteiden ja ajatusprosessien esittämiseen soveltuu paremmin teksti kuin kuva. (Esim. Najjar 1998.) Kuvia on monia eri tyyppejä ne voivat olla valokuvia, piirroksia, maalauksia, ikoneita, kolmiulotteista grafiikkaa tai yksinkertaisia kuvioita. Valokuva soveltuu tunnelman luomiseen ja mielenkiinnon herättämiseen. Rakenteen ja yksityiskohtien havainnollistamiseen taas soveltuvat paremmin piirrokset. Liiallinen kuvitus häiritsee, hajottaa huomiota ja hankaloittaa siten informaation omaksumista. Vastaavasti kuvituksesta on vain haittaa, mikäli se korostaa vääriä tai epäolennaisia asioita. pelkästään katseenvangitsijana toimivat kuva, jolla ei ole muuta merkitystä, on useimmiten turha ja harhaanjohtava. (Vrt. Najjar 1996.) Kuvan tulkinta Kuvalla on usein monta eri merkityksiä, joiden tulkitseminen on opittua. Erilaiset merkitykset ja niiden tulkinta on varsin kulttuurisidonnaista. Se mitä kuva esittää on kuvan ikoninen merkitys. Lisämerkityksiä kuvalle tuovat mm. se, miltä kuvassa oleva talo näyttää ja miten katsoja sen tulkitsee. lisäviitteet, rinnastukset, rajaukset, liikesuunta, tekniset ominaisuudet kuten kontrasti, väri sekä kuvaan liittyvä sanallinen informaatio. (Mölsä 2005.) Kuva2: Punainen mökki talvimaisemassa. Valokuva: A-M.Tervakari 2

3 Kuvan valinta Kun valitaan kuvaa verkkopalveluun tai julkaisuun tulee miettiä ensin tarkoin mikä on kuvan tarkoitus. Onko kuvan tarkoitus luoda tunnelmaa ja toimia koristeena vai enemmänkin selventää tekstissä esitettyä informaatiota? Vai onko kuvan tarkoituksena herättää huomiota? Muutamia nyrkkisääntöjä kuvien valintaan: Perusteettomat kuvat tulee karsia (etenkin tekstit, jotka esitetään kuvina) Voimakkaasti rajattu kuva tuo viestin esille selkeämmin kuin väljästi rajattu kuva. Mustavalkoinen kuva on selkeämpi ja kuin värikuva myös informaatiosisällöltään. (HUOM! Informaation välittämisessä ei tulisi koskaan luottaa pelkästään väriin. ) Kuvan rajaamisessa on kiinnitettävä huomiota, ettei sen totuusarvo kärsi. Kuvan tulkintaan ja merkitykseen vaikuttaa sen vieressä olevat muut mediaelementit. Kuvien tulee olla teknisesti hyvälaatuisia ja riittävän tarkkoja, jotta niiden välittämä informaatio välittyisi käyttäjälle. Epäselvä kuva on täysin hyödytön. (Vrt. Metsämäki 1995, 91-94; Nielsen 2000, 143.) Ääni Ääni on mediaelementti, jota käytetään yhä enemmän verkkomaailmassa. Ääni vaikuttaa tunteisiin voimakkaammin kuin esim. kirjoitettu teksti. Ääni on voimakas elementti ja äänimaailma muodostaa usein suuren osan käyttäjien kokemuksesta. Käyttäjän tulisi aina voida kontrolloida äänen voimakkuutta tai pystyä halutessaan sulkemaan äänitiedosto. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 84.) Äänitiedostojen tekninen laadukkuus on tärkeä tekijä. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Nauhoitettaessa äänitiedostoja on syytä käyttää laadukkaita mikrofoneja ja kiinnittää huomiota myös tilan akustisiin ominaisuuksiin. Taustalta kuuluva melu, kohina tai muut ylimääräiset äänet voivat häiritä olennaisen informaation kuulumista. Liian kaukana oleva mikrofoni johtaa helposti äänen hajoamiseen ja kaikumiseen. (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152.) Varoitus- ja huomioäänet Parhaimmillaan ääni soveltuu signaaliksi. Käyttäjän huomio voidaan kiinnittää virheilmoitukseen tai vastaamatta jääneeseen kysymykseen. Kriittisen informaation ollessa kyseessä pelkkä äänisignaali ei riitä. Lisäksi on tarjottava riittävästi huomiota herättävä visuaalinen signaali. Kaikki käyttäjät eivät kuule äänisignaaleja. Käyttäjällä ei ole kaiuttimia koneessaan, työskentelyympäristö saattaa olla meluinen tai hän on huonokuuloinen. (Nielsen 2000, 155; Sinkkonen ym. 2002, ) 3

4 Musiikki Musiikki on haastava mediaelementti. Musiikkia voidaan käyttää luomaan tunnelmaa, viihdyttämään (ärsyttämään), tunnuksena tai kertovana elementtinä. Keräsen ym. (2003) mukaan musiikin valinnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Käytetäänkö laulettua vai instrumentaalista musiikkia? Jos valitaan laulettu musiikki, sopivatko laulun sanat muuhun viestintään? Mikä musiikkityyli soveltuu verkkopalvelun ideaan ja kohderyhmään? Millainen rytmi ja tempo on sopiva? Onko musiikin tarkoitus toimia neutraalina taustamusiikkina vai voiko musiikissa olla tarttuvia melodioita? Tunnelman luomisessa tai tehosteena käytetyn äänen oltava riittävän hiljainen, jotta se ei häiritse käyttäjää. Esimerkki Ääni kuvan ohessa tuomassa tunnelmaa Puhe Puhetta voidaan käyttää antamaan tietoa, opastamaan käyttäjää, johdattamaan asiaan, kommentoimaan. Puhe sisältää aina myös muta informaatiota kuin pelkkä asiasisältö. Puhe luo aina mielikuvaa puhujasta ja hänen suhteestaan asiaan. Puhetyyli, ääni, äänen uskottavuus ja käytetty kieli vaikuttavat informaation vastaanottamiseen. Ne vaikuttavat myös käsityksiin informaation luotettavuuteen. Puhetta on myös vaikea ymmärtää, jos puhuja ääntää huolimattomasti tai puhuu liian nopeasti. Mikäli mahdollista kannattaa käyttää puhujana ammattilaista. (Esim. Keränen ym. 2003, ) Puhe on lineaarinen media. Kuulijan on kuultava puhe kokonaisuudessaan saadakseen käsityksen asiasta. Puheosuuksien tulisikin olla kestoltaan lyhyitä korkeintaan muutamia minuutteja. Vaikeat käsitteet ja esim. numerot ovat hankalia hahmottaa pelkän puheen perusteella, ne on hyvä esittää tekstin muodossa. Esimerkki Kokeile puhesyntetisaattoria Lukuisia esimerkkejä äänen ja tekstin yhteiskäytöstä Helsingin yliopiston sivuilta 4

5 Tehoste Äänitehosteiden tarkoituksena on tukea kuvaa tai kertoa asioita kuvan ulkopuolisia. Niiden avulla korostetaan tapahtumaa ja luodaan osaltaan tunnelmaa. Usein tehosteet liittyvät liikkeeseen (esim. animaatiossa) tai käyttäjän tekemiin toimintoihin. Synkroniset tehosteet liittyvät liikkeeseen. Pistetehosteet luovat tunnelmaa ja tehostavat esitettävää asiaa. Reaktioäänet antavat palautetta ja ohjaavat käyttäjän toimintoja. niiden tarkoituksena on toimia ääni-kuvakkeina ja vahvistaa käyttäjän tekemiä valintoja. Liikkuva kuva Liike ääreisnäkökentän reunalla vie helposti osansa ihmisen huomiokyvystä. Liikkuva kuva on tehokas huomion herättäjä. Siksi jatkuvasti liikkuva animaatio, video tai rullaava teksti häiritsee helposti sivulla olevan informaation omaksumista. Toki niitä voidaan käyttää tehokkaasti herättämään huomiota, mutta oikein tehty animaatio liikkuu vain hetken ja pysähtyy sitten. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 91.) Animaatiot Animaatiot soveltuvat Nielsenin (2000, 145) mukaan seuraavien ilmiöiden esittämiseen: siirtyminen ja sen jatkuminen esim. tilasta toiseen suunnan osoittaminen siirryttäessä ajassa tapahtuvan muutoksen esittäminen useamman tyyppisen informaation esittäminen samassa tilassa/kuvassa näytön käytön tehostaminen muutosta aiheuttavan toiminnon esittäminen kolmiulotteisen rakenteen tai tilan havainnollistaminen huomion kiinnittäminen. Jos animaatio on tehty havainnollistamaan jotakin ilmiötä, on animoidun kohteen liikkeen oltava riittävän hidas, jotta käyttäjä ehtii tarkastelemaan mikä muuttui ja miten. Käyttäjälle tulisi tarjota mahdollisuus hidastaa tai pysäyttää animaation liike kokonaisuudessaan. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) Silloin kun tarkoituksena on luoda käyttäjälle kuva kolmiulotteisen objektin rakenteesta voidaan käyttää hyödyksi 3D-mallinnusta. Kolmiulotteisessa tilassa liikkuminen on erityisen hankalaa kaksiulotteisessa tilassa tietokoneen näytön ja hiiren avulla, koska käyttäjä ei itse asiassa liiku tilassa. Esimerkiksi käyttäjä ei kykene kääntymään ja katsomaan taakseen nähdäkseen mitä siellä oli tai mitkä objektit jäävät osin joidenkin toisten objektien taakse. (Nielsen 2000, ). Myös 3D-animaatioissa liikkeen tulee olla riittävän hidas, jotta käyttäjä voi tarkastella rauhassa objektin rakennetta. Koska käyttäjän on hankala 3D-animaatiossa liikuttaa kohdetta kaksiulotteisella hallintalaitteella on usein perusteltua liikuttaa kohdetta ennalta suunnitellun liikeradan mukaisesti. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) 5

6 Esimerkkejä Diesel Jewellery - animaatiota hyödynnetään informaatio tiivistämisessä The Cave of Chauvet-Pont-d Arc myöskin hyödynnetty animaation tarjoamia mahdollisuuksia Ranskan kulttuuriministeriön uusi rakennus - liikkuminen tilassa Virtuaali-Helsinki 3D-animaatioita Videot Perinteisesti video on passiivinen media. Katsojalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun, valittuihin elementteihin tai tarinaan. Audiovisualisen kerron tarkoituksena on saada katsoja samaistumaan tarinaan tarinan, valaistuksen, äänimaailman, lavastuksen, näyttelijäsuoritusten jne. keinoin. Myös katsomistilanne ja katseluun käytetty tekniikka vaikuttavat katselutilanteeseen. Videokuvaa tulisi käyttää lähinnä täydentämässä ja havainnollistamassa tekstissä esitettyä informaatiota. Tietokoneen ruudulta katseltava videon katseluelämys on kuitenkin erilainen kuin esim. televisiossa tai elokuvissa. Käytetty tekniikka ja käyttötilanne ovat toisenlaisia. Tietokoneen ruudulla esitettävän videon avulla voida esitellä pieniä yksityiskohtia, koska kuva toistetaan yleensä pienessä ikkunassa. Lisäksi, etenkin modeemiyhteyksillä, kuva voi olla heikkolaatuista, rakeista (ns. mosaiikki-ilmiö) ja usein myös nykivää (kuvan liian hidas päivittyminen). (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152) Joissakin tapauksissa video on kuitenkin korvaamaton. Esimerkiksi esitettäessä liikettä kuten tanssia tai toimintatapaa. Video soveltuu myös puhujan persoonallisuuden välittämiseen. Tosin ilmeetöntä ja eleetöntä "puhuvaa päätä" esittävän videon voi hyvin korvata laadukkaalla äänitiedostolla ja puhujaa esittävällä valokuvalla. (Lindh & Parkkonen 2001, ; Nielsen 2000, ) Videoon liittyvään äänen laadukkuuteen tulee kiinnittää huomiota silloin kun äänellä on olennainen merkitys informaation ymmärtämisen kannalta. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Jos äänellä ei ole merkittävää roolia informaation ymmärtämisen kannalta, voidaan miettiä tarvitaanko videossa ääntä laisinkaan. Tosin äänellä on suuri merkitys esim. tunnelman luomisella. (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152.) 6

7 Mediaelementtien käytön yleisiä periaatteita Hyvää mediasuunnittelua ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Erilaisten mediaelementtien käytön tulee tukea sisältöä ja sen omaksumista. Lisäksi mediaelementtien tulee tukea toisiaan mahdollisimman hyvin. Runsas ja suunnittelematon mediaelementtien käyttö ainoastaan hämmentää käyttäjää eikä tue häntä informaation omaksumisessa. Tarkoituksenmukainen mediaelementtien käyttö edellyttää perehtymistä informaation tarkoitukseen ja sisällölliseen merkitykseen sekä käyttäjien tarpeisiin ja kulttuuritaustaan. Suunnittelijan tulee selvittää mitä halutaan sanoa ja kenelle. (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1998; Nielsen 2000, 134.) Mediaelementtien valintaan vaikuttavat useat eri tekijät: Verkkopalvelun informaatiosisältö Verkkopalvelun käytön tarkoitus Kohderyhmän asettamat vaatimukset Mediaelementtien viestinnälliset merkitykset Mediaelementtien kombinaatiot Myös käyttötilanne ja päätelaite (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Tutkimusta mediaelementtien käytöstä ja etenkin eri mediaelementtien yhteiskäytöstä on toistaiseksi varsin vähän. Yleensä mediaelementtien valinnassa nojataan eri mediaelementtien ominaispiirteisiin. Guttormsen ja Krueger (2001) ehdottavat, että mediaelementtien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota myös informaatiosisällön ominaispiirteisiin. Perusajatuksena on se, että informaatiosisällön ominaisuuksien tulisi ohjata mediaelementtien valintaa eikä päin vastoin. Ongelmana kuitenkin on se, ettei ole olemassa systemaattista luokittelujärjestelmää eri informaatiosisältöjen luokittelemiseksi. He ovat tutkimuksissaan jaotelleet informaatiosisällöt kaksiulotteisesti esim. kompleksisuuden, määriteltävyyden ja silmiinpistävyyden (saliency) mukaan. Ilmiselvästi kaksiulotteinen luokittelu ei ole riittävän kattava, jotta sen pohjalta voitaisiin laatia kattavia suosituksia ohjaamaan mediaelementtien valintaa. (Guttormsen & Krueger, 2001.) On kuitenkin osoitettu, että mediaelementin valinnalla ja yhdistämisellä on merkitystä suhteessa informaatiosisältöön, käyttäjän ominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996). Informaation omaksumisen tukemiseksi on hyvä hyödyntää sekä verbaalisen että ei-verbaalisen aistikanavan samanaikaista käyttöä (dual coding). Mediaelementtejä voidaan yhdistellä esimerkiksi seuraavasti. (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Kuva ja ääni: Verbaalisen ja ei-verbaalisen kanavan yhdistäminen on tehokas keino tukea informaation omaksumista. Kuvan ja äänen yhdistelmä toimii silloin kun tieto on saatava nopeasti. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Kuva ja teksti: Myös tässä hyödynnetään verbaalista ja ei-verbaalista kanavaa samanaikaisesti. Kuvan ja tekstin käyttö rasittaa käyttäjän kognitiivisia prosesseja enemmän kuin kuvan ja äänen käyttö. Toisaalta kuva auttaa palauttamaan paremmin mieleen tekstissä esitettyjä asioita. Joillakin käyttäjillä kuva saattaa tekstin yhteydessä häiritä liikaa informaation prosessointia. Tukee visuaalisia ihmisiä. 7

8 Teksti ja ääni: ei toimi muutoin kuin tietyissä tapauksissa (käyttäjä on joko kuulo- tai näkövammainen ja informaatio välitetään hänelle ainoastaan toisen aistikanavan kautta). Animaatio/video ja ääni: Verbaalinen ja ei-verbaalinen kanava. Tukee informaation omaksumista jopa paremmin kuin kuvan ja äänen yhdistelmä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käyttäjä voi kontrolloida animaation ja kuvan etenemistä tarvittaessa. Hyvä still- kuva toimii kuitenkin paremmin kuin heikkolaatuinen animaatio. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Najjarin (1996) mukaan tietyntyyppisten informaatiosisältöjen esittämiseen soveltuu parhaiten tietyt mediaelementtien yhdistelmät: Informaatiosisältö Esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet Toimintaohjeet esim. sovelluksen käyttöohjeet Ongelman ratkaisuun liittyvä informaatio Tunnistaminen Tilaan liittyvä avaruudellinen tieto Lyhyt sanallinen informaatio nopeasti Yksityiskohdat kertomuksessa Mediaelementti Teksti ja tekstiä havainnollistava kuvat Selittävä teksti ja animaatio tai diagrammi Animaatio ja selittävä, kertova teksti tai puhe Kuva Kuva Ääni Video ja kertova puhe tai teksti ja sitä tukevat kuvat Verkkopalvelun sisällön omaksumisen tai asiointiprosessien toteutumisen kannalta olennaisen informaation välittyminen on tärkeätä varmistaa. Asian ymmärtämisen kannalta olennainen eitekstuaalisten (kuva, animaatio, ääni tai video) mediaelementtien esittämä informaatio on oltava myös tekstimuodossa. Jos ei ole mahdollista tehdä tekstivastinetta, on hyvä lisätä sivuille lyhyt kuvaus aisasta. Tällöin esim. tekstiselaimen käyttäjä kykenee arvioimaan missä määrin sivulla oleva informaatio on puutteellista. (Esim. Nielsen 2000, 135; Sinkkonen ym. 2002, 90.) Esimerkki Hieman kokeellisempia verkkosivustoja. Animaatiot ja äänen yhdistäminen Audiovisuaalinen taide Graffitigalleria Lisätietoa Oletko enemmänkin visuaalinen kuin auditiivinen ihminen? Testaa IQ -Learnin avulla 8

9 Tulevaisuuden käyttöliittymiä Erilaiset älykkäät käyttöliittymät yleistyvät todennäköisesti tulevaisuuden verkkopalveluissa. Tietokoneiden älykkäillä käyttöliittymillä tarkoitetaan koneita, jotka ovat yhteydessä ulkopuoliseen maailmaansa erilaisten sensoreidensa, kuten lämpötila- ja kosketusanturit, mikrofonit ja videokamerat, avulla (Surakka 2004, 22). Esimerkiksi käyttäjien kasvonilmeitä pyritään analysoimaan nykyään automaattisesti videotekniikkaan perustuen. Maailmalla on useita tutkimushankkeita, joissa videokuvasta pyritään automaattisesti analysoimaan kasvon ja kehon liikkeitä. Näiden tutkimusten teoreettinen tausta pohjaa paitsi human computer - interaction (HCI) -alan tutkimukseen myös perinteisempään psykologian (emootiot, sanaton ilmaisu) tutkimukseen. (Surakka 2004, 22.) Sanaton käyttäytyminen Ihmisten sanaton viestintä (nonverbaali) on keskeinen ja merkittävä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Se on ensimmäinen kommunikointimuotomme. Ihmisillä on luontainen taipumus ottaa vastaan sanatonta viestintää. Ilmaisu ja havaitseminen on useimmiten automaattista ja vasta outous saattaa kiinnittää huomiomme siihen (Surakka 1996, 414: kts. myös Cassel et al. 2000, 276.) Sanaton viestintä laajasti määritellen pitää sisällään kasvojen ilmeet, käsien ja käsivarsien liikkeet ja eleet, kehon asennon, kehon paikan, erilaiset kehon, jalkojen ja jalkaterien liikkeet, äänen voimakkuuden, perustaajuuden vaihtelut sekä korkeusvaihtelut, puheen rytmin ja keston, puhevirheet, tauot sekä proksemiikan eli tilan ja avaruuden käytön (ihmisten väliset etäisyydet ja muutokset niissä sekä katsekäyttäytyminen) (Surakka 1996, 414). Sanaton viestintä voidaan jakaa Ekman & Friesen mukaan (1969) eleisiin, kuvittajiin, säätelijöihin, adaptoreihin ja emootioihin. Eleet ovat ilmaisuja, jotka on tietoisesti tarkoitettu ilmaisemaan jotakin asiaa (esim. ok-merkki). Kuvittaja on ilmaisu, jolla puolestaan tehostetaan puhetta (esim. piirretään ilmaan pallo kun puhutaan jalkapallosta). Adaptorit ovat esimerkiksi silmän hieromista hämmästyksen peittämiseksi tai kynän naputtelua pöytään aggression siirtämiseksi. Emootiot eli tunnereaktiot näkyvät erityisen hyvin kasvojen ilmeissä. Tunnereaktiot ovat lyhytkestoisia. Ne voivat latautua päälle hyvin nopeasti ja ne kestävät muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. (Surakka 1996, ) Emootio on kokonaisvaltainen reaktio, jossa 1. aivot aktivoituvat (sähkökemiallista toimintaa), neurofyseologinen taso 2. lihakset toimivat (kasvot, ääni, keho, sisäelimet) sekä tahdonalaiset että spontaanit, neuromuskulaarinen taso 3. ihminen kokee (esim. vihaa, iloa...), fenomenologinen taso 4. tapahtuu muutos käyttäytymisessä tai taipumuksessa käyttäytyä lähestyminen vs. välttäminen, behavioraalinen taso Kun koemme aidon spontaanin tunnereaktion kaikki emootioon liittyvät tasot aktivoituvat ja ihmisen toimintamotivaatiossa tapahtuu muutos. (Surakka 1996, 416.) 9

10 On löydettävissä nk. universaaleja perusemootioita: Izard (1971) Ekman & Friesen (1971) 1. pelko 1. pelko 2. mielihyvä 2. mielihyvä 3. hämmästys 3. hämmästys 4. tuska/ahdistus 4. suru 5. viha 5. viha 6. inho 6. inho 7. kiinnostus 7. kiinnostus 8. ylenkatse 8. ylenkatse 9. häpeä 10. syyllisyys (Surakka 1996, 415) Nonverbaalin viestinnän merkityksen ymmärtäminen korostuu kehitettäessä kehollisia puhuvia käyttöliittymiä. Ihmiset jäljittelevät automaattisesti kasvojen ilmeitä, puheen sanattomia komponentteja ja kehon asentoja. Kehollinen puhuva käyttöliittymä Kehollisissa keskustelevissa käyttöliittymissä tavoitellaan useimmiten tarkkaa ihmisen mallintamista. Ihmisen kaltaisuuden eli antropomorfismin hyödyntämistä tutkitaan mm. Massachussets Institute of Technologyssa (MIT) ja Kungliga Tekniska Högskolanissa (KTH). REA (real estate agent) niminen kiinteistönvälittäjä, MIT Kehollinen puhekäyttöliittymä aktivoituu konenäköteknologian avulla kun joku tulee lähelle. Se pystyy tunnistamaan ja ilmaisemaan sanoja, jotka ovat sen puhetietokannassa. REA pystyy myös tunnistamaan ja viestimään joitakin sanattomia ilmaisuja kuten käsien ja käsivarsien eleitä. (Cassell et al. 2000, 276.) Esimerkki: Urban, puhuvapää puhekäyttöliittymä, KTH Haasteita Toistaiseksi tietokoneen opettaminen tunnistamaan esimerkiksi perusemootioihin pohjautuvia kasvonilmeitä (tunnistaminen perustuu tiettyihin muutoksiin) vaatii vielä signaalinkäsittelyssä useiden minuuttien laskentaa. Lisäksi vain voimakkaat kasvon liikkeet ja eleet voidaan sisällyttää muutosten perustaksi. (Surakka 2004, 22.) Erityisesti eleiden ja puheen synkronisointi vaatii vielä keittämistä. Ajoitus on tärkeä, sillä ihminen huomaa luontaisesti hyvin pienetkin viiveet tai eriaikaisuuden verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän välillä (Cassell 2000, 276.) 10

11 Lähteet Cassell, Sullivan, Prevost, Churchill (Eds.) Embodied Conversational Agents. Massachusetts London: The MIT Press Cambridge. Ekman P. & Friesen W.V The repertoire of nonverbal behavior Categories, orgins, usage and coding. Semiotica 1, Guttormsen, S. & Krueger, H. Empirical research on the Effect of Dynamic Media for Information Presentation. Julkaisussa: EURODL - European Journal of Open and Distance Learning [online], 2001, Vol. 5, Nro 1 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Kangas, S. Tytöt elektronisten pelien kohderyhmänä. Suunnittelutieteellinen metodi tytöille suunnattujen tietokonepelien tuotannossa [online]. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2000 [viitattu ]. Audiovisuaalisen mediakulttuurin pro gradu tutkielma. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Keränen, V. ym Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Köyste, A. ym. Saavutettavien kuvapuhelinratkaisujen teknisten järjestelmien ja laiteratkaisujen kartoitus [online]. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto / Hypermedialaboratorio, tammikuu 2003 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: Lindh, K. & Parkkonen, M Oppimateriaali verkossa. Teoksessa: Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus, Metsämäki, M Graafinen käyttöliittymä. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Mölsä, P. Mediasuunnittelu 2 [online]. Mikkeli: Internetix [viitattu ]. Vaatii käyttäjätunnuksen. Saatavilla www-muodossa: <URL: Najjar, L. J Multimedia information and learning. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia, Vol. 5, Nro. 2, Saatavissa myös pdf-muodossa: <URL: >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Sinkkonen, I. ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy/IT Press. Surakka V Tunteet ja sosiaalisuus ihminen-tietokone vuorovaikutuksessa. Psykologia 39, Surakka V Kasvonilmeet ja emotion tutkimus. Psykologia 31, Ylä-Kotola, M Jean-Luc Godard mediafilosofina : rekonstruktio simulaatiokulttuurin lähtökohdista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 11

12 Ylä-Kotola, M The integrated media machine: a theoretical framework. Helsinki: Edita Oyj. 12

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. 16.3.2015 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen tarinan rakentaminen Digitaalinen

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

AdobeConnect peruskäyttövinkkejä

AdobeConnect peruskäyttövinkkejä AdobeConnect peruskäyttövinkkejä Verkkotilaisuuden valmistelu ja kirjautuminen 1. Kytke kamera ja mikrofoni ennen tietokoneen käynnistystä a. Pöytäkoneessa laitteet kytketään aina TAKAPANEELIIN 2. Käynnistä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys

4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys 4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys Puhuuko työntekijä voimakkaalla äänellä? Puhuuko työntekijä etäälle? Voiko työntekijä mennä kuulijoita? Voivatko kuulijat tulla työntekijää? Onko äänenvahvistuslaite

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus Kuvaviestintä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus 7.4.2016 Tuensaajan viestintäohjeet Hankerahoitukseen kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1 Tik-111.5077 Sisällöntuotannonllöntuotannon projektityö 2005-06 Installaatiotyöpaja * johdantoluento * 26.9.2005 Tassu Takala 1 Tavoitteet ja sisältö Digitaalisten (taide)installaatioiden ja kokeellisen

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin 1 of 5 9.3.2010 14:16 ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: SQL -kyselyt - Juha Kiukas, Arvioija: Jouni Lappalainen, Arviointipäivämäärä: 9.3.2010 Omat vastaukset Arvioinnin yhteenveto

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Mediakulttuurit University of TAMPERE Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2012 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2012 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen

Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Affektiivisuuden eli tunteisiin liittyvien käsitteiden ja käyttäytymisen laskennallinen mallintaminen Mika Turkia Helsingin yliopisto 24.5.2007 Peruskäsitteitä Maailma, toimijat ja ympäristöt Elolliset

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus Visuaalinen identiteetti Graafinen ohjeistus MEDRIAN OY SISÄLTÖ 01 VÄRIT 04 02 03 3... CMYK ja RGB 4... HELPien värit TYPOGRAFIA 5... Ensisijainen fontti 6... Toissijainen fontti 7... WWW-sivut LOGO 8...

Lisätiedot

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

Seuraavia painikkeita klikkaamalla voit aktivoida, eli ottaa käyttöön (vihreä ikoni) tai poistaa käytöstä (valkoinen ikoni) toimintoja.

Seuraavia painikkeita klikkaamalla voit aktivoida, eli ottaa käyttöön (vihreä ikoni) tai poistaa käytöstä (valkoinen ikoni) toimintoja. Connect Pro Sisällys Kirjautuminen huoneeseen... 2 Työkalurivi... 2 Audio Setup Wizard... 3 Lupa kameran ja mikrofonin käyttöön... 4 Osallistujat(Attendee List )... 4 Chat... 4 Web kamera... 5 Kokouksen

Lisätiedot

Adobe Connect peruskäyttö

Adobe Connect peruskäyttö Adobe Connect peruskäyttö Anne Rongas, Niina Kesämaa, Kaisa Honkonen-Ratinen AVO-hanke - 2013 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Avointen verkostojen voimin Tämän diasarjan on tuottanut AVO-hanke,

Lisätiedot

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Hyvä käytänne - audiovisuaalinen metodi Audiovisuaalinen mediakasvatus on itsessään hyvä käytänne, joka kannattaa toteuttaa pienryhmissä Sitä voi hyödyntää

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9.

(3-4) Tavoitteet 4. luokan jälkeen. (0-2) Tavoitteet 2. luokan jälkeen. (5-6) Tavoitteet 6. luokan jälkeen. (7-9) Tavoitteet 9. 1. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteet ja keskeiset käsitteet, sekä käytännön tvt-taitojen kehittäminen omien tuotosten laadinnassa. Osaa käyttää itsenäisesti tablettia ja / tai

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n sisäisille työntekijöille, eli käytössä täytyy olla HUS:n antamat tunnukset, joita käytetään

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Plagiointi opintosuorituksissa TaY:n plagiointityöryhmän toimenpide-ehdotuksia

Plagiointi opintosuorituksissa TaY:n plagiointityöryhmän toimenpide-ehdotuksia TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Plagiointi opintosuorituksissa TaY:n plagiointityöryhmän toimenpide-ehdotuksia Veikko Surakka Research Group for Emotions, Sociality, and Computing Tampere

Lisätiedot

Mikä on Adobe Connect? Adobe Connectin käyttö. Toimiminen Presentterinä

Mikä on Adobe Connect? Adobe Connectin käyttö. Toimiminen Presentterinä Adobe Connect 8 1 Adobe Connect 8 1.1 Mikä on Adobe Connect? 4 1.2 Adobe Connectin käyttö 8 1.3 Toimiminen Presentterinä 12 Adobe Connect 8 Adobe Connect 8-3 Mikä on Adobe Connect? Adobe Connect on verkossa

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuvan ottaminen ja siirtäminen

Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvan ottaminen ja siirtäminen Kuvien ottaminen Kuvien ottaminen tapahtuu oppilaiden omien kännykkäkameroiden tai koulun tablettien kameran avulla o Työ tehdään pareittain, joten ainakin toisella työparin

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO)

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO) Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio 22.5.2015 RO) Asio Sanomapalvelinohjelmiston ja viestintäpalvelun käyttö nettiselaimella Kirjautuminen palveluun, Viestin lähetys, Sanomaryhmän luominen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot