Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö
|
|
- Elisabet Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö Mediasuunnittelu Mediasuunnittelulla tarkoitetaan on audiovisuaalisten esitysten eli representaatioiden suunnittelemista. Mediasuunnittelun voidaan ymmärtää liittyvän myös audiovisuaalisten esitysten tuotantoprosessien tutkimukseen ja kehittämiseen. Mediasuunnittelu liittyy läheisesti mediakasvatuksen käsitteeseen. Mediakasvatuksessa keskitytään taas esitysten eli representaatioiden vastaanottamiseen liittyvien prosessien tutkimiseen. (Vrt. Ylä-Kotola 1998, 483; Ylä-Kotola 2000, ref. Kangas.) Kuva1: Suomussalmen värikallion maalauksia. Valokuva: A-M.Tervakari Vaikka mediasuunnittelu liitetään voimakkaasti uusmediaan, on mediasuunnittelulla pitkä historia. Periaatteessa aina kun joku ihminen välittää informaatiota toisille ihmisille kuvan, tekstin yms. avulla on kysymys mediasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Mediasuunnittelu painottuikin voimakkaasti graafiseen suunnitteluun aina luvun alkuun saakka. Radion, elokuvateollisuuden ja television yleistymisen myötä liikkuvan kuvan ja äänen merkitys on kasvanut voimakkaasti. Verkkojulkaisut pohjautuvat edelleen perinteisen painetun viestinnän periaatteille. Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosisällöstä välitetään tekstin ja kuvan avulla. Muiden mediaelementtien osuus on kuitenkin lisääntynyt verkkoyhteyksien, laitteistojen ja sovellusten kehittymisen myötä. Tästä syystä mediasuunnittelun merkitys on kasvanut myös verkkojulkaisujen ja -palveluiden ollessa kyseessä. Mediakäsikirjoitus Liikkuvan kuvan ja äänen tuottaminen on yleensä monin verroin kalliimpaa kuin tekstin ja stillkuvan tuottaminen. Mediaelementtien toteutus edellyttää jo tästä syystä tarkkaa etukäteissuunnittelua. Suurissa projekteissa sisällönsuunnittelijan lisäksi on olemassa mediasuunnittelijat (myös kuva- ja/tai äänisuunnittelijat), jotka vastaavat mediaelementtien suunnittelusta ja käsikirjoittamisesta. Media suunnitelmasta voidaan laatia erillinen mediakäsikirjoitus. Usein mediakäsikirjoitus upotetaan osaksi asiakäsikirjoitusta ja tuotantokäsikirjoitusta. Esimerkki eräästä mediakäsikirjoituksen luonnoksesta 3D Vapriikki. 1
2 Kuva (still-kuva) Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... mutta mitkä tuhat sanaa. Kuvilla on tärkeä merkitys digitaalisessa mediassa informaation välittämisessä. Kuvien avulla voidaan kertoa jokin asia nopeasti ja havainnollisesti. Kuvien avulla informaatiosisältö ja tunnelma voidaan välittää vastaanottajalle nopeammin kuin pelkän tekstin avulla. Lisäksi kuva ohjaa havaintoa. Kuvan tehtävänä on yleensä täydentää, selventää ja havainnollistaa tekstin esittämää informaatiota. Kuva auttaa etenkin visuaalisesti orientoituneita käyttäjiä hahmottamaan ja muistamaan tekstissä esitettyjä asioita. Kuvat soveltuvat erityisesti konkreettisten asioiden ja avaruudellisen (tilaan liittyvän) informaation esittämiseen. Sitä vastoin käsitteiden ja ajatusprosessien esittämiseen soveltuu paremmin teksti kuin kuva. (Esim. Najjar 1998.) Kuvia on monia eri tyyppejä ne voivat olla valokuvia, piirroksia, maalauksia, ikoneita, kolmiulotteista grafiikkaa tai yksinkertaisia kuvioita. Valokuva soveltuu tunnelman luomiseen ja mielenkiinnon herättämiseen. Rakenteen ja yksityiskohtien havainnollistamiseen taas soveltuvat paremmin piirrokset. Liiallinen kuvitus häiritsee, hajottaa huomiota ja hankaloittaa siten informaation omaksumista. Vastaavasti kuvituksesta on vain haittaa, mikäli se korostaa vääriä tai epäolennaisia asioita. pelkästään katseenvangitsijana toimivat kuva, jolla ei ole muuta merkitystä, on useimmiten turha ja harhaanjohtava. (Vrt. Najjar 1996.) Kuvan tulkinta Kuvalla on usein monta eri merkityksiä, joiden tulkitseminen on opittua. Erilaiset merkitykset ja niiden tulkinta on varsin kulttuurisidonnaista. Se mitä kuva esittää on kuvan ikoninen merkitys. Lisämerkityksiä kuvalle tuovat mm. se, miltä kuvassa oleva talo näyttää ja miten katsoja sen tulkitsee. lisäviitteet, rinnastukset, rajaukset, liikesuunta, tekniset ominaisuudet kuten kontrasti, väri sekä kuvaan liittyvä sanallinen informaatio. (Mölsä 2005.) Kuva2: Punainen mökki talvimaisemassa. Valokuva: A-M.Tervakari 2
3 Kuvan valinta Kun valitaan kuvaa verkkopalveluun tai julkaisuun tulee miettiä ensin tarkoin mikä on kuvan tarkoitus. Onko kuvan tarkoitus luoda tunnelmaa ja toimia koristeena vai enemmänkin selventää tekstissä esitettyä informaatiota? Vai onko kuvan tarkoituksena herättää huomiota? Muutamia nyrkkisääntöjä kuvien valintaan: Perusteettomat kuvat tulee karsia (etenkin tekstit, jotka esitetään kuvina) Voimakkaasti rajattu kuva tuo viestin esille selkeämmin kuin väljästi rajattu kuva. Mustavalkoinen kuva on selkeämpi ja kuin värikuva myös informaatiosisällöltään. (HUOM! Informaation välittämisessä ei tulisi koskaan luottaa pelkästään väriin. ) Kuvan rajaamisessa on kiinnitettävä huomiota, ettei sen totuusarvo kärsi. Kuvan tulkintaan ja merkitykseen vaikuttaa sen vieressä olevat muut mediaelementit. Kuvien tulee olla teknisesti hyvälaatuisia ja riittävän tarkkoja, jotta niiden välittämä informaatio välittyisi käyttäjälle. Epäselvä kuva on täysin hyödytön. (Vrt. Metsämäki 1995, 91-94; Nielsen 2000, 143.) Ääni Ääni on mediaelementti, jota käytetään yhä enemmän verkkomaailmassa. Ääni vaikuttaa tunteisiin voimakkaammin kuin esim. kirjoitettu teksti. Ääni on voimakas elementti ja äänimaailma muodostaa usein suuren osan käyttäjien kokemuksesta. Käyttäjän tulisi aina voida kontrolloida äänen voimakkuutta tai pystyä halutessaan sulkemaan äänitiedosto. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 84.) Äänitiedostojen tekninen laadukkuus on tärkeä tekijä. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Nauhoitettaessa äänitiedostoja on syytä käyttää laadukkaita mikrofoneja ja kiinnittää huomiota myös tilan akustisiin ominaisuuksiin. Taustalta kuuluva melu, kohina tai muut ylimääräiset äänet voivat häiritä olennaisen informaation kuulumista. Liian kaukana oleva mikrofoni johtaa helposti äänen hajoamiseen ja kaikumiseen. (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152.) Varoitus- ja huomioäänet Parhaimmillaan ääni soveltuu signaaliksi. Käyttäjän huomio voidaan kiinnittää virheilmoitukseen tai vastaamatta jääneeseen kysymykseen. Kriittisen informaation ollessa kyseessä pelkkä äänisignaali ei riitä. Lisäksi on tarjottava riittävästi huomiota herättävä visuaalinen signaali. Kaikki käyttäjät eivät kuule äänisignaaleja. Käyttäjällä ei ole kaiuttimia koneessaan, työskentelyympäristö saattaa olla meluinen tai hän on huonokuuloinen. (Nielsen 2000, 155; Sinkkonen ym. 2002, ) 3
4 Musiikki Musiikki on haastava mediaelementti. Musiikkia voidaan käyttää luomaan tunnelmaa, viihdyttämään (ärsyttämään), tunnuksena tai kertovana elementtinä. Keräsen ym. (2003) mukaan musiikin valinnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Käytetäänkö laulettua vai instrumentaalista musiikkia? Jos valitaan laulettu musiikki, sopivatko laulun sanat muuhun viestintään? Mikä musiikkityyli soveltuu verkkopalvelun ideaan ja kohderyhmään? Millainen rytmi ja tempo on sopiva? Onko musiikin tarkoitus toimia neutraalina taustamusiikkina vai voiko musiikissa olla tarttuvia melodioita? Tunnelman luomisessa tai tehosteena käytetyn äänen oltava riittävän hiljainen, jotta se ei häiritse käyttäjää. Esimerkki Ääni kuvan ohessa tuomassa tunnelmaa Puhe Puhetta voidaan käyttää antamaan tietoa, opastamaan käyttäjää, johdattamaan asiaan, kommentoimaan. Puhe sisältää aina myös muta informaatiota kuin pelkkä asiasisältö. Puhe luo aina mielikuvaa puhujasta ja hänen suhteestaan asiaan. Puhetyyli, ääni, äänen uskottavuus ja käytetty kieli vaikuttavat informaation vastaanottamiseen. Ne vaikuttavat myös käsityksiin informaation luotettavuuteen. Puhetta on myös vaikea ymmärtää, jos puhuja ääntää huolimattomasti tai puhuu liian nopeasti. Mikäli mahdollista kannattaa käyttää puhujana ammattilaista. (Esim. Keränen ym. 2003, ) Puhe on lineaarinen media. Kuulijan on kuultava puhe kokonaisuudessaan saadakseen käsityksen asiasta. Puheosuuksien tulisikin olla kestoltaan lyhyitä korkeintaan muutamia minuutteja. Vaikeat käsitteet ja esim. numerot ovat hankalia hahmottaa pelkän puheen perusteella, ne on hyvä esittää tekstin muodossa. Esimerkki Kokeile puhesyntetisaattoria Lukuisia esimerkkejä äänen ja tekstin yhteiskäytöstä Helsingin yliopiston sivuilta 4
5 Tehoste Äänitehosteiden tarkoituksena on tukea kuvaa tai kertoa asioita kuvan ulkopuolisia. Niiden avulla korostetaan tapahtumaa ja luodaan osaltaan tunnelmaa. Usein tehosteet liittyvät liikkeeseen (esim. animaatiossa) tai käyttäjän tekemiin toimintoihin. Synkroniset tehosteet liittyvät liikkeeseen. Pistetehosteet luovat tunnelmaa ja tehostavat esitettävää asiaa. Reaktioäänet antavat palautetta ja ohjaavat käyttäjän toimintoja. niiden tarkoituksena on toimia ääni-kuvakkeina ja vahvistaa käyttäjän tekemiä valintoja. Liikkuva kuva Liike ääreisnäkökentän reunalla vie helposti osansa ihmisen huomiokyvystä. Liikkuva kuva on tehokas huomion herättäjä. Siksi jatkuvasti liikkuva animaatio, video tai rullaava teksti häiritsee helposti sivulla olevan informaation omaksumista. Toki niitä voidaan käyttää tehokkaasti herättämään huomiota, mutta oikein tehty animaatio liikkuu vain hetken ja pysähtyy sitten. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 91.) Animaatiot Animaatiot soveltuvat Nielsenin (2000, 145) mukaan seuraavien ilmiöiden esittämiseen: siirtyminen ja sen jatkuminen esim. tilasta toiseen suunnan osoittaminen siirryttäessä ajassa tapahtuvan muutoksen esittäminen useamman tyyppisen informaation esittäminen samassa tilassa/kuvassa näytön käytön tehostaminen muutosta aiheuttavan toiminnon esittäminen kolmiulotteisen rakenteen tai tilan havainnollistaminen huomion kiinnittäminen. Jos animaatio on tehty havainnollistamaan jotakin ilmiötä, on animoidun kohteen liikkeen oltava riittävän hidas, jotta käyttäjä ehtii tarkastelemaan mikä muuttui ja miten. Käyttäjälle tulisi tarjota mahdollisuus hidastaa tai pysäyttää animaation liike kokonaisuudessaan. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) Silloin kun tarkoituksena on luoda käyttäjälle kuva kolmiulotteisen objektin rakenteesta voidaan käyttää hyödyksi 3D-mallinnusta. Kolmiulotteisessa tilassa liikkuminen on erityisen hankalaa kaksiulotteisessa tilassa tietokoneen näytön ja hiiren avulla, koska käyttäjä ei itse asiassa liiku tilassa. Esimerkiksi käyttäjä ei kykene kääntymään ja katsomaan taakseen nähdäkseen mitä siellä oli tai mitkä objektit jäävät osin joidenkin toisten objektien taakse. (Nielsen 2000, ). Myös 3D-animaatioissa liikkeen tulee olla riittävän hidas, jotta käyttäjä voi tarkastella rauhassa objektin rakennetta. Koska käyttäjän on hankala 3D-animaatiossa liikuttaa kohdetta kaksiulotteisella hallintalaitteella on usein perusteltua liikuttaa kohdetta ennalta suunnitellun liikeradan mukaisesti. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) 5
6 Esimerkkejä Diesel Jewellery - animaatiota hyödynnetään informaatio tiivistämisessä The Cave of Chauvet-Pont-d Arc myöskin hyödynnetty animaation tarjoamia mahdollisuuksia Ranskan kulttuuriministeriön uusi rakennus - liikkuminen tilassa Virtuaali-Helsinki 3D-animaatioita Videot Perinteisesti video on passiivinen media. Katsojalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun, valittuihin elementteihin tai tarinaan. Audiovisualisen kerron tarkoituksena on saada katsoja samaistumaan tarinaan tarinan, valaistuksen, äänimaailman, lavastuksen, näyttelijäsuoritusten jne. keinoin. Myös katsomistilanne ja katseluun käytetty tekniikka vaikuttavat katselutilanteeseen. Videokuvaa tulisi käyttää lähinnä täydentämässä ja havainnollistamassa tekstissä esitettyä informaatiota. Tietokoneen ruudulta katseltava videon katseluelämys on kuitenkin erilainen kuin esim. televisiossa tai elokuvissa. Käytetty tekniikka ja käyttötilanne ovat toisenlaisia. Tietokoneen ruudulla esitettävän videon avulla voida esitellä pieniä yksityiskohtia, koska kuva toistetaan yleensä pienessä ikkunassa. Lisäksi, etenkin modeemiyhteyksillä, kuva voi olla heikkolaatuista, rakeista (ns. mosaiikki-ilmiö) ja usein myös nykivää (kuvan liian hidas päivittyminen). (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152) Joissakin tapauksissa video on kuitenkin korvaamaton. Esimerkiksi esitettäessä liikettä kuten tanssia tai toimintatapaa. Video soveltuu myös puhujan persoonallisuuden välittämiseen. Tosin ilmeetöntä ja eleetöntä "puhuvaa päätä" esittävän videon voi hyvin korvata laadukkaalla äänitiedostolla ja puhujaa esittävällä valokuvalla. (Lindh & Parkkonen 2001, ; Nielsen 2000, ) Videoon liittyvään äänen laadukkuuteen tulee kiinnittää huomiota silloin kun äänellä on olennainen merkitys informaation ymmärtämisen kannalta. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Jos äänellä ei ole merkittävää roolia informaation ymmärtämisen kannalta, voidaan miettiä tarvitaanko videossa ääntä laisinkaan. Tosin äänellä on suuri merkitys esim. tunnelman luomisella. (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152.) 6
7 Mediaelementtien käytön yleisiä periaatteita Hyvää mediasuunnittelua ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Erilaisten mediaelementtien käytön tulee tukea sisältöä ja sen omaksumista. Lisäksi mediaelementtien tulee tukea toisiaan mahdollisimman hyvin. Runsas ja suunnittelematon mediaelementtien käyttö ainoastaan hämmentää käyttäjää eikä tue häntä informaation omaksumisessa. Tarkoituksenmukainen mediaelementtien käyttö edellyttää perehtymistä informaation tarkoitukseen ja sisällölliseen merkitykseen sekä käyttäjien tarpeisiin ja kulttuuritaustaan. Suunnittelijan tulee selvittää mitä halutaan sanoa ja kenelle. (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1998; Nielsen 2000, 134.) Mediaelementtien valintaan vaikuttavat useat eri tekijät: Verkkopalvelun informaatiosisältö Verkkopalvelun käytön tarkoitus Kohderyhmän asettamat vaatimukset Mediaelementtien viestinnälliset merkitykset Mediaelementtien kombinaatiot Myös käyttötilanne ja päätelaite (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Tutkimusta mediaelementtien käytöstä ja etenkin eri mediaelementtien yhteiskäytöstä on toistaiseksi varsin vähän. Yleensä mediaelementtien valinnassa nojataan eri mediaelementtien ominaispiirteisiin. Guttormsen ja Krueger (2001) ehdottavat, että mediaelementtien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota myös informaatiosisällön ominaispiirteisiin. Perusajatuksena on se, että informaatiosisällön ominaisuuksien tulisi ohjata mediaelementtien valintaa eikä päin vastoin. Ongelmana kuitenkin on se, ettei ole olemassa systemaattista luokittelujärjestelmää eri informaatiosisältöjen luokittelemiseksi. He ovat tutkimuksissaan jaotelleet informaatiosisällöt kaksiulotteisesti esim. kompleksisuuden, määriteltävyyden ja silmiinpistävyyden (saliency) mukaan. Ilmiselvästi kaksiulotteinen luokittelu ei ole riittävän kattava, jotta sen pohjalta voitaisiin laatia kattavia suosituksia ohjaamaan mediaelementtien valintaa. (Guttormsen & Krueger, 2001.) On kuitenkin osoitettu, että mediaelementin valinnalla ja yhdistämisellä on merkitystä suhteessa informaatiosisältöön, käyttäjän ominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996). Informaation omaksumisen tukemiseksi on hyvä hyödyntää sekä verbaalisen että ei-verbaalisen aistikanavan samanaikaista käyttöä (dual coding). Mediaelementtejä voidaan yhdistellä esimerkiksi seuraavasti. (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Kuva ja ääni: Verbaalisen ja ei-verbaalisen kanavan yhdistäminen on tehokas keino tukea informaation omaksumista. Kuvan ja äänen yhdistelmä toimii silloin kun tieto on saatava nopeasti. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Kuva ja teksti: Myös tässä hyödynnetään verbaalista ja ei-verbaalista kanavaa samanaikaisesti. Kuvan ja tekstin käyttö rasittaa käyttäjän kognitiivisia prosesseja enemmän kuin kuvan ja äänen käyttö. Toisaalta kuva auttaa palauttamaan paremmin mieleen tekstissä esitettyjä asioita. Joillakin käyttäjillä kuva saattaa tekstin yhteydessä häiritä liikaa informaation prosessointia. Tukee visuaalisia ihmisiä. 7
8 Teksti ja ääni: ei toimi muutoin kuin tietyissä tapauksissa (käyttäjä on joko kuulo- tai näkövammainen ja informaatio välitetään hänelle ainoastaan toisen aistikanavan kautta). Animaatio/video ja ääni: Verbaalinen ja ei-verbaalinen kanava. Tukee informaation omaksumista jopa paremmin kuin kuvan ja äänen yhdistelmä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käyttäjä voi kontrolloida animaation ja kuvan etenemistä tarvittaessa. Hyvä still- kuva toimii kuitenkin paremmin kuin heikkolaatuinen animaatio. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Najjarin (1996) mukaan tietyntyyppisten informaatiosisältöjen esittämiseen soveltuu parhaiten tietyt mediaelementtien yhdistelmät: Informaatiosisältö Esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet Toimintaohjeet esim. sovelluksen käyttöohjeet Ongelman ratkaisuun liittyvä informaatio Tunnistaminen Tilaan liittyvä avaruudellinen tieto Lyhyt sanallinen informaatio nopeasti Yksityiskohdat kertomuksessa Mediaelementti Teksti ja tekstiä havainnollistava kuvat Selittävä teksti ja animaatio tai diagrammi Animaatio ja selittävä, kertova teksti tai puhe Kuva Kuva Ääni Video ja kertova puhe tai teksti ja sitä tukevat kuvat Verkkopalvelun sisällön omaksumisen tai asiointiprosessien toteutumisen kannalta olennaisen informaation välittyminen on tärkeätä varmistaa. Asian ymmärtämisen kannalta olennainen eitekstuaalisten (kuva, animaatio, ääni tai video) mediaelementtien esittämä informaatio on oltava myös tekstimuodossa. Jos ei ole mahdollista tehdä tekstivastinetta, on hyvä lisätä sivuille lyhyt kuvaus aisasta. Tällöin esim. tekstiselaimen käyttäjä kykenee arvioimaan missä määrin sivulla oleva informaatio on puutteellista. (Esim. Nielsen 2000, 135; Sinkkonen ym. 2002, 90.) Esimerkki Hieman kokeellisempia verkkosivustoja. Animaatiot ja äänen yhdistäminen Audiovisuaalinen taide Graffitigalleria Lisätietoa Oletko enemmänkin visuaalinen kuin auditiivinen ihminen? Testaa IQ -Learnin avulla 8
9 Tulevaisuuden käyttöliittymiä Erilaiset älykkäät käyttöliittymät yleistyvät todennäköisesti tulevaisuuden verkkopalveluissa. Tietokoneiden älykkäillä käyttöliittymillä tarkoitetaan koneita, jotka ovat yhteydessä ulkopuoliseen maailmaansa erilaisten sensoreidensa, kuten lämpötila- ja kosketusanturit, mikrofonit ja videokamerat, avulla (Surakka 2004, 22). Esimerkiksi käyttäjien kasvonilmeitä pyritään analysoimaan nykyään automaattisesti videotekniikkaan perustuen. Maailmalla on useita tutkimushankkeita, joissa videokuvasta pyritään automaattisesti analysoimaan kasvon ja kehon liikkeitä. Näiden tutkimusten teoreettinen tausta pohjaa paitsi human computer - interaction (HCI) -alan tutkimukseen myös perinteisempään psykologian (emootiot, sanaton ilmaisu) tutkimukseen. (Surakka 2004, 22.) Sanaton käyttäytyminen Ihmisten sanaton viestintä (nonverbaali) on keskeinen ja merkittävä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Se on ensimmäinen kommunikointimuotomme. Ihmisillä on luontainen taipumus ottaa vastaan sanatonta viestintää. Ilmaisu ja havaitseminen on useimmiten automaattista ja vasta outous saattaa kiinnittää huomiomme siihen (Surakka 1996, 414: kts. myös Cassel et al. 2000, 276.) Sanaton viestintä laajasti määritellen pitää sisällään kasvojen ilmeet, käsien ja käsivarsien liikkeet ja eleet, kehon asennon, kehon paikan, erilaiset kehon, jalkojen ja jalkaterien liikkeet, äänen voimakkuuden, perustaajuuden vaihtelut sekä korkeusvaihtelut, puheen rytmin ja keston, puhevirheet, tauot sekä proksemiikan eli tilan ja avaruuden käytön (ihmisten väliset etäisyydet ja muutokset niissä sekä katsekäyttäytyminen) (Surakka 1996, 414). Sanaton viestintä voidaan jakaa Ekman & Friesen mukaan (1969) eleisiin, kuvittajiin, säätelijöihin, adaptoreihin ja emootioihin. Eleet ovat ilmaisuja, jotka on tietoisesti tarkoitettu ilmaisemaan jotakin asiaa (esim. ok-merkki). Kuvittaja on ilmaisu, jolla puolestaan tehostetaan puhetta (esim. piirretään ilmaan pallo kun puhutaan jalkapallosta). Adaptorit ovat esimerkiksi silmän hieromista hämmästyksen peittämiseksi tai kynän naputtelua pöytään aggression siirtämiseksi. Emootiot eli tunnereaktiot näkyvät erityisen hyvin kasvojen ilmeissä. Tunnereaktiot ovat lyhytkestoisia. Ne voivat latautua päälle hyvin nopeasti ja ne kestävät muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. (Surakka 1996, ) Emootio on kokonaisvaltainen reaktio, jossa 1. aivot aktivoituvat (sähkökemiallista toimintaa), neurofyseologinen taso 2. lihakset toimivat (kasvot, ääni, keho, sisäelimet) sekä tahdonalaiset että spontaanit, neuromuskulaarinen taso 3. ihminen kokee (esim. vihaa, iloa...), fenomenologinen taso 4. tapahtuu muutos käyttäytymisessä tai taipumuksessa käyttäytyä lähestyminen vs. välttäminen, behavioraalinen taso Kun koemme aidon spontaanin tunnereaktion kaikki emootioon liittyvät tasot aktivoituvat ja ihmisen toimintamotivaatiossa tapahtuu muutos. (Surakka 1996, 416.) 9
10 On löydettävissä nk. universaaleja perusemootioita: Izard (1971) Ekman & Friesen (1971) 1. pelko 1. pelko 2. mielihyvä 2. mielihyvä 3. hämmästys 3. hämmästys 4. tuska/ahdistus 4. suru 5. viha 5. viha 6. inho 6. inho 7. kiinnostus 7. kiinnostus 8. ylenkatse 8. ylenkatse 9. häpeä 10. syyllisyys (Surakka 1996, 415) Nonverbaalin viestinnän merkityksen ymmärtäminen korostuu kehitettäessä kehollisia puhuvia käyttöliittymiä. Ihmiset jäljittelevät automaattisesti kasvojen ilmeitä, puheen sanattomia komponentteja ja kehon asentoja. Kehollinen puhuva käyttöliittymä Kehollisissa keskustelevissa käyttöliittymissä tavoitellaan useimmiten tarkkaa ihmisen mallintamista. Ihmisen kaltaisuuden eli antropomorfismin hyödyntämistä tutkitaan mm. Massachussets Institute of Technologyssa (MIT) ja Kungliga Tekniska Högskolanissa (KTH). REA (real estate agent) niminen kiinteistönvälittäjä, MIT Kehollinen puhekäyttöliittymä aktivoituu konenäköteknologian avulla kun joku tulee lähelle. Se pystyy tunnistamaan ja ilmaisemaan sanoja, jotka ovat sen puhetietokannassa. REA pystyy myös tunnistamaan ja viestimään joitakin sanattomia ilmaisuja kuten käsien ja käsivarsien eleitä. (Cassell et al. 2000, 276.) Esimerkki: Urban, puhuvapää puhekäyttöliittymä, KTH Haasteita Toistaiseksi tietokoneen opettaminen tunnistamaan esimerkiksi perusemootioihin pohjautuvia kasvonilmeitä (tunnistaminen perustuu tiettyihin muutoksiin) vaatii vielä signaalinkäsittelyssä useiden minuuttien laskentaa. Lisäksi vain voimakkaat kasvon liikkeet ja eleet voidaan sisällyttää muutosten perustaksi. (Surakka 2004, 22.) Erityisesti eleiden ja puheen synkronisointi vaatii vielä keittämistä. Ajoitus on tärkeä, sillä ihminen huomaa luontaisesti hyvin pienetkin viiveet tai eriaikaisuuden verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän välillä (Cassell 2000, 276.) 10
11 Lähteet Cassell, Sullivan, Prevost, Churchill (Eds.) Embodied Conversational Agents. Massachusetts London: The MIT Press Cambridge. Ekman P. & Friesen W.V The repertoire of nonverbal behavior Categories, orgins, usage and coding. Semiotica 1, Guttormsen, S. & Krueger, H. Empirical research on the Effect of Dynamic Media for Information Presentation. Julkaisussa: EURODL - European Journal of Open and Distance Learning [online], 2001, Vol. 5, Nro 1 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Kangas, S. Tytöt elektronisten pelien kohderyhmänä. Suunnittelutieteellinen metodi tytöille suunnattujen tietokonepelien tuotannossa [online]. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2000 [viitattu ]. Audiovisuaalisen mediakulttuurin pro gradu tutkielma. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Keränen, V. ym Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Köyste, A. ym. Saavutettavien kuvapuhelinratkaisujen teknisten järjestelmien ja laiteratkaisujen kartoitus [online]. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto / Hypermedialaboratorio, tammikuu 2003 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: Lindh, K. & Parkkonen, M Oppimateriaali verkossa. Teoksessa: Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus, Metsämäki, M Graafinen käyttöliittymä. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Mölsä, P. Mediasuunnittelu 2 [online]. Mikkeli: Internetix [viitattu ]. Vaatii käyttäjätunnuksen. Saatavilla www-muodossa: <URL: Najjar, L. J Multimedia information and learning. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia, Vol. 5, Nro. 2, Saatavissa myös pdf-muodossa: <URL: >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Sinkkonen, I. ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy/IT Press. Surakka V Tunteet ja sosiaalisuus ihminen-tietokone vuorovaikutuksessa. Psykologia 39, Surakka V Kasvonilmeet ja emotion tutkimus. Psykologia 31, Ylä-Kotola, M Jean-Luc Godard mediafilosofina : rekonstruktio simulaatiokulttuurin lähtökohdista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 11
12 Ylä-Kotola, M The integrated media machine: a theoretical framework. Helsinki: Edita Oyj. 12
Verkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 10. luento 11.1.2006 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Luennon
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen
LisätiedotAnimaatio Web-sivuilla
Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 5.2.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Viestinnän psykologiaa Sisällöntuotannon vastuukysymyksiä
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSelkoilmaisun uudet muodot
Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 8. luento 14.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Teemat
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotOhjeistus: Digitaalinen videomainonta eri ympäristöissä kerralla kaikki kanavat haltuun. Kesä 2018
Ohjeistus: Digitaalinen videomainonta eri ympäristöissä kerralla kaikki kanavat haltuun Kesä 2018 Tässä oppaassa esitellään neljä eri videomainosformaattia, jotka tuottamalla onnistut eri ympäristöissä.
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotDigitaalinen tarinankerronta HTKS152
Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotVirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVoimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala
Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1 Katja Kujala Ensivaikutelma Luodaan täysin vieraasta henkilöstä sadasosasekunneissa Pukeutuminen Kehon kieli Äänenkäyttö, puheilmaisu, puhetapa (esim. murre) Ystävä
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotVirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?
Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Lisätiedotscreenforce.fi 1
12.2.2019 screenforce.fi 1 AGENDA 9.00-9.15 Mitä on hyvä TV mainonta? Anna Lujanen, Screenforce 9.15-9.30 TV nyt ja tulevaisuudessa - Tina Åström, Sanoma 9.30 9.50 Katselun eri mielentilat - Anna Porvari,
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotDigitaalinen tarinankerronta HTKS152
Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. 16.3.2015 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen tarinan rakentaminen Digitaalinen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotSuomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotMonilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
LisätiedotKEHU - Ammatillisen vuorovaikutusosaamisen kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi
KEHU - Ammatillisen vuorovaikutusosaamisen kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi Tapio Toivanen, dosentti, draamakasvatuksen yliopistonlehtori ja työryhmä Kasvatustieteellinen tiedekunta,
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotVirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotEsiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010
Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan
LisätiedotDiakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50
LisätiedotVerkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
LisätiedotHAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotVirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 7.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Portfolioista
LisätiedotVirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSavonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
Lisätiedot4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys
4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys Puhuuko työntekijä voimakkaalla äänellä? Puhuuko työntekijä etäälle? Voiko työntekijä mennä kuulijoita? Voivatko kuulijat tulla työntekijää? Onko äänenvahvistuslaite
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotVideo ja sisällöntuotanto
Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotTassu Takala pääaineinfo 2.3.2009
Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin
LisätiedotVirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotKuvat Web-sivuilla. Keskitie:
Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotKohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy
Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä
LisätiedotAdobeConnect peruskäyttövinkkejä
AdobeConnect peruskäyttövinkkejä Verkkotilaisuuden valmistelu ja kirjautuminen 1. Kytke kamera ja mikrofoni ennen tietokoneen käynnistystä a. Pöytäkoneessa laitteet kytketään aina TAKAPANEELIIN 2. Käynnistä
LisätiedotMaanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma
AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva
LisätiedotArcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotKÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle
KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on
LisätiedotIDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto
IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotSisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014
Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan
Lisätiedot9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä
9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä Ääni on multimedian ja siten hypermedian keskeisiä osa-alueita, joka on kuitenkin tietokonemaailmassa ollut pitkään vähemmällä huomiolla Ääniä käytetään: - sellaisenaan
LisätiedotVirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
Lisätiedot