Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö"

Transkriptio

1 Luento 9: Mediasuunnittelu ja mediaelementtien käyttö Mediasuunnittelu Mediasuunnittelulla tarkoitetaan on audiovisuaalisten esitysten eli representaatioiden suunnittelemista. Mediasuunnittelun voidaan ymmärtää liittyvän myös audiovisuaalisten esitysten tuotantoprosessien tutkimukseen ja kehittämiseen. Mediasuunnittelu liittyy läheisesti mediakasvatuksen käsitteeseen. Mediakasvatuksessa keskitytään taas esitysten eli representaatioiden vastaanottamiseen liittyvien prosessien tutkimiseen. (Vrt. Ylä-Kotola 1998, 483; Ylä-Kotola 2000, ref. Kangas.) Kuva1: Suomussalmen värikallion maalauksia. Valokuva: A-M.Tervakari Vaikka mediasuunnittelu liitetään voimakkaasti uusmediaan, on mediasuunnittelulla pitkä historia. Periaatteessa aina kun joku ihminen välittää informaatiota toisille ihmisille kuvan, tekstin yms. avulla on kysymys mediasuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä. Mediasuunnittelu painottuikin voimakkaasti graafiseen suunnitteluun aina luvun alkuun saakka. Radion, elokuvateollisuuden ja television yleistymisen myötä liikkuvan kuvan ja äänen merkitys on kasvanut voimakkaasti. Verkkojulkaisut pohjautuvat edelleen perinteisen painetun viestinnän periaatteille. Suurin osa verkkopalveluiden informaatiosisällöstä välitetään tekstin ja kuvan avulla. Muiden mediaelementtien osuus on kuitenkin lisääntynyt verkkoyhteyksien, laitteistojen ja sovellusten kehittymisen myötä. Tästä syystä mediasuunnittelun merkitys on kasvanut myös verkkojulkaisujen ja -palveluiden ollessa kyseessä. Mediakäsikirjoitus Liikkuvan kuvan ja äänen tuottaminen on yleensä monin verroin kalliimpaa kuin tekstin ja stillkuvan tuottaminen. Mediaelementtien toteutus edellyttää jo tästä syystä tarkkaa etukäteissuunnittelua. Suurissa projekteissa sisällönsuunnittelijan lisäksi on olemassa mediasuunnittelijat (myös kuva- ja/tai äänisuunnittelijat), jotka vastaavat mediaelementtien suunnittelusta ja käsikirjoittamisesta. Media suunnitelmasta voidaan laatia erillinen mediakäsikirjoitus. Usein mediakäsikirjoitus upotetaan osaksi asiakäsikirjoitusta ja tuotantokäsikirjoitusta. Esimerkki eräästä mediakäsikirjoituksen luonnoksesta 3D Vapriikki. 1

2 Kuva (still-kuva) Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... mutta mitkä tuhat sanaa. Kuvilla on tärkeä merkitys digitaalisessa mediassa informaation välittämisessä. Kuvien avulla voidaan kertoa jokin asia nopeasti ja havainnollisesti. Kuvien avulla informaatiosisältö ja tunnelma voidaan välittää vastaanottajalle nopeammin kuin pelkän tekstin avulla. Lisäksi kuva ohjaa havaintoa. Kuvan tehtävänä on yleensä täydentää, selventää ja havainnollistaa tekstin esittämää informaatiota. Kuva auttaa etenkin visuaalisesti orientoituneita käyttäjiä hahmottamaan ja muistamaan tekstissä esitettyjä asioita. Kuvat soveltuvat erityisesti konkreettisten asioiden ja avaruudellisen (tilaan liittyvän) informaation esittämiseen. Sitä vastoin käsitteiden ja ajatusprosessien esittämiseen soveltuu paremmin teksti kuin kuva. (Esim. Najjar 1998.) Kuvia on monia eri tyyppejä ne voivat olla valokuvia, piirroksia, maalauksia, ikoneita, kolmiulotteista grafiikkaa tai yksinkertaisia kuvioita. Valokuva soveltuu tunnelman luomiseen ja mielenkiinnon herättämiseen. Rakenteen ja yksityiskohtien havainnollistamiseen taas soveltuvat paremmin piirrokset. Liiallinen kuvitus häiritsee, hajottaa huomiota ja hankaloittaa siten informaation omaksumista. Vastaavasti kuvituksesta on vain haittaa, mikäli se korostaa vääriä tai epäolennaisia asioita. pelkästään katseenvangitsijana toimivat kuva, jolla ei ole muuta merkitystä, on useimmiten turha ja harhaanjohtava. (Vrt. Najjar 1996.) Kuvan tulkinta Kuvalla on usein monta eri merkityksiä, joiden tulkitseminen on opittua. Erilaiset merkitykset ja niiden tulkinta on varsin kulttuurisidonnaista. Se mitä kuva esittää on kuvan ikoninen merkitys. Lisämerkityksiä kuvalle tuovat mm. se, miltä kuvassa oleva talo näyttää ja miten katsoja sen tulkitsee. lisäviitteet, rinnastukset, rajaukset, liikesuunta, tekniset ominaisuudet kuten kontrasti, väri sekä kuvaan liittyvä sanallinen informaatio. (Mölsä 2005.) Kuva2: Punainen mökki talvimaisemassa. Valokuva: A-M.Tervakari 2

3 Kuvan valinta Kun valitaan kuvaa verkkopalveluun tai julkaisuun tulee miettiä ensin tarkoin mikä on kuvan tarkoitus. Onko kuvan tarkoitus luoda tunnelmaa ja toimia koristeena vai enemmänkin selventää tekstissä esitettyä informaatiota? Vai onko kuvan tarkoituksena herättää huomiota? Muutamia nyrkkisääntöjä kuvien valintaan: Perusteettomat kuvat tulee karsia (etenkin tekstit, jotka esitetään kuvina) Voimakkaasti rajattu kuva tuo viestin esille selkeämmin kuin väljästi rajattu kuva. Mustavalkoinen kuva on selkeämpi ja kuin värikuva myös informaatiosisällöltään. (HUOM! Informaation välittämisessä ei tulisi koskaan luottaa pelkästään väriin. ) Kuvan rajaamisessa on kiinnitettävä huomiota, ettei sen totuusarvo kärsi. Kuvan tulkintaan ja merkitykseen vaikuttaa sen vieressä olevat muut mediaelementit. Kuvien tulee olla teknisesti hyvälaatuisia ja riittävän tarkkoja, jotta niiden välittämä informaatio välittyisi käyttäjälle. Epäselvä kuva on täysin hyödytön. (Vrt. Metsämäki 1995, 91-94; Nielsen 2000, 143.) Ääni Ääni on mediaelementti, jota käytetään yhä enemmän verkkomaailmassa. Ääni vaikuttaa tunteisiin voimakkaammin kuin esim. kirjoitettu teksti. Ääni on voimakas elementti ja äänimaailma muodostaa usein suuren osan käyttäjien kokemuksesta. Käyttäjän tulisi aina voida kontrolloida äänen voimakkuutta tai pystyä halutessaan sulkemaan äänitiedosto. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 84.) Äänitiedostojen tekninen laadukkuus on tärkeä tekijä. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Nauhoitettaessa äänitiedostoja on syytä käyttää laadukkaita mikrofoneja ja kiinnittää huomiota myös tilan akustisiin ominaisuuksiin. Taustalta kuuluva melu, kohina tai muut ylimääräiset äänet voivat häiritä olennaisen informaation kuulumista. Liian kaukana oleva mikrofoni johtaa helposti äänen hajoamiseen ja kaikumiseen. (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152.) Varoitus- ja huomioäänet Parhaimmillaan ääni soveltuu signaaliksi. Käyttäjän huomio voidaan kiinnittää virheilmoitukseen tai vastaamatta jääneeseen kysymykseen. Kriittisen informaation ollessa kyseessä pelkkä äänisignaali ei riitä. Lisäksi on tarjottava riittävästi huomiota herättävä visuaalinen signaali. Kaikki käyttäjät eivät kuule äänisignaaleja. Käyttäjällä ei ole kaiuttimia koneessaan, työskentelyympäristö saattaa olla meluinen tai hän on huonokuuloinen. (Nielsen 2000, 155; Sinkkonen ym. 2002, ) 3

4 Musiikki Musiikki on haastava mediaelementti. Musiikkia voidaan käyttää luomaan tunnelmaa, viihdyttämään (ärsyttämään), tunnuksena tai kertovana elementtinä. Keräsen ym. (2003) mukaan musiikin valinnassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Käytetäänkö laulettua vai instrumentaalista musiikkia? Jos valitaan laulettu musiikki, sopivatko laulun sanat muuhun viestintään? Mikä musiikkityyli soveltuu verkkopalvelun ideaan ja kohderyhmään? Millainen rytmi ja tempo on sopiva? Onko musiikin tarkoitus toimia neutraalina taustamusiikkina vai voiko musiikissa olla tarttuvia melodioita? Tunnelman luomisessa tai tehosteena käytetyn äänen oltava riittävän hiljainen, jotta se ei häiritse käyttäjää. Esimerkki Ääni kuvan ohessa tuomassa tunnelmaa Puhe Puhetta voidaan käyttää antamaan tietoa, opastamaan käyttäjää, johdattamaan asiaan, kommentoimaan. Puhe sisältää aina myös muta informaatiota kuin pelkkä asiasisältö. Puhe luo aina mielikuvaa puhujasta ja hänen suhteestaan asiaan. Puhetyyli, ääni, äänen uskottavuus ja käytetty kieli vaikuttavat informaation vastaanottamiseen. Ne vaikuttavat myös käsityksiin informaation luotettavuuteen. Puhetta on myös vaikea ymmärtää, jos puhuja ääntää huolimattomasti tai puhuu liian nopeasti. Mikäli mahdollista kannattaa käyttää puhujana ammattilaista. (Esim. Keränen ym. 2003, ) Puhe on lineaarinen media. Kuulijan on kuultava puhe kokonaisuudessaan saadakseen käsityksen asiasta. Puheosuuksien tulisikin olla kestoltaan lyhyitä korkeintaan muutamia minuutteja. Vaikeat käsitteet ja esim. numerot ovat hankalia hahmottaa pelkän puheen perusteella, ne on hyvä esittää tekstin muodossa. Esimerkki Kokeile puhesyntetisaattoria Lukuisia esimerkkejä äänen ja tekstin yhteiskäytöstä Helsingin yliopiston sivuilta 4

5 Tehoste Äänitehosteiden tarkoituksena on tukea kuvaa tai kertoa asioita kuvan ulkopuolisia. Niiden avulla korostetaan tapahtumaa ja luodaan osaltaan tunnelmaa. Usein tehosteet liittyvät liikkeeseen (esim. animaatiossa) tai käyttäjän tekemiin toimintoihin. Synkroniset tehosteet liittyvät liikkeeseen. Pistetehosteet luovat tunnelmaa ja tehostavat esitettävää asiaa. Reaktioäänet antavat palautetta ja ohjaavat käyttäjän toimintoja. niiden tarkoituksena on toimia ääni-kuvakkeina ja vahvistaa käyttäjän tekemiä valintoja. Liikkuva kuva Liike ääreisnäkökentän reunalla vie helposti osansa ihmisen huomiokyvystä. Liikkuva kuva on tehokas huomion herättäjä. Siksi jatkuvasti liikkuva animaatio, video tai rullaava teksti häiritsee helposti sivulla olevan informaation omaksumista. Toki niitä voidaan käyttää tehokkaasti herättämään huomiota, mutta oikein tehty animaatio liikkuu vain hetken ja pysähtyy sitten. (Nielsen 2000, ; Sinkkonen ym. 2002, 91.) Animaatiot Animaatiot soveltuvat Nielsenin (2000, 145) mukaan seuraavien ilmiöiden esittämiseen: siirtyminen ja sen jatkuminen esim. tilasta toiseen suunnan osoittaminen siirryttäessä ajassa tapahtuvan muutoksen esittäminen useamman tyyppisen informaation esittäminen samassa tilassa/kuvassa näytön käytön tehostaminen muutosta aiheuttavan toiminnon esittäminen kolmiulotteisen rakenteen tai tilan havainnollistaminen huomion kiinnittäminen. Jos animaatio on tehty havainnollistamaan jotakin ilmiötä, on animoidun kohteen liikkeen oltava riittävän hidas, jotta käyttäjä ehtii tarkastelemaan mikä muuttui ja miten. Käyttäjälle tulisi tarjota mahdollisuus hidastaa tai pysäyttää animaation liike kokonaisuudessaan. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) Silloin kun tarkoituksena on luoda käyttäjälle kuva kolmiulotteisen objektin rakenteesta voidaan käyttää hyödyksi 3D-mallinnusta. Kolmiulotteisessa tilassa liikkuminen on erityisen hankalaa kaksiulotteisessa tilassa tietokoneen näytön ja hiiren avulla, koska käyttäjä ei itse asiassa liiku tilassa. Esimerkiksi käyttäjä ei kykene kääntymään ja katsomaan taakseen nähdäkseen mitä siellä oli tai mitkä objektit jäävät osin joidenkin toisten objektien taakse. (Nielsen 2000, ). Myös 3D-animaatioissa liikkeen tulee olla riittävän hidas, jotta käyttäjä voi tarkastella rauhassa objektin rakennetta. Koska käyttäjän on hankala 3D-animaatiossa liikuttaa kohdetta kaksiulotteisella hallintalaitteella on usein perusteltua liikuttaa kohdetta ennalta suunnitellun liikeradan mukaisesti. (Nielsen 2000, 147; Sinkkonen ym. 2002, 90.) 5

6 Esimerkkejä Diesel Jewellery - animaatiota hyödynnetään informaatio tiivistämisessä The Cave of Chauvet-Pont-d Arc myöskin hyödynnetty animaation tarjoamia mahdollisuuksia Ranskan kulttuuriministeriön uusi rakennus - liikkuminen tilassa Virtuaali-Helsinki 3D-animaatioita Videot Perinteisesti video on passiivinen media. Katsojalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun, valittuihin elementteihin tai tarinaan. Audiovisualisen kerron tarkoituksena on saada katsoja samaistumaan tarinaan tarinan, valaistuksen, äänimaailman, lavastuksen, näyttelijäsuoritusten jne. keinoin. Myös katsomistilanne ja katseluun käytetty tekniikka vaikuttavat katselutilanteeseen. Videokuvaa tulisi käyttää lähinnä täydentämässä ja havainnollistamassa tekstissä esitettyä informaatiota. Tietokoneen ruudulta katseltava videon katseluelämys on kuitenkin erilainen kuin esim. televisiossa tai elokuvissa. Käytetty tekniikka ja käyttötilanne ovat toisenlaisia. Tietokoneen ruudulla esitettävän videon avulla voida esitellä pieniä yksityiskohtia, koska kuva toistetaan yleensä pienessä ikkunassa. Lisäksi, etenkin modeemiyhteyksillä, kuva voi olla heikkolaatuista, rakeista (ns. mosaiikki-ilmiö) ja usein myös nykivää (kuvan liian hidas päivittyminen). (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152) Joissakin tapauksissa video on kuitenkin korvaamaton. Esimerkiksi esitettäessä liikettä kuten tanssia tai toimintatapaa. Video soveltuu myös puhujan persoonallisuuden välittämiseen. Tosin ilmeetöntä ja eleetöntä "puhuvaa päätä" esittävän videon voi hyvin korvata laadukkaalla äänitiedostolla ja puhujaa esittävällä valokuvalla. (Lindh & Parkkonen 2001, ; Nielsen 2000, ) Videoon liittyvään äänen laadukkuuteen tulee kiinnittää huomiota silloin kun äänellä on olennainen merkitys informaation ymmärtämisen kannalta. Huono äänen laatu heikentää esimerkiksi puhutun tekstin ymmärtämistä entisestään. Jos äänellä ei ole merkittävää roolia informaation ymmärtämisen kannalta, voidaan miettiä tarvitaanko videossa ääntä laisinkaan. Tosin äänellä on suuri merkitys esim. tunnelman luomisella. (Köyste ym. 2003, 10; Nielsen 2000, 152.) 6

7 Mediaelementtien käytön yleisiä periaatteita Hyvää mediasuunnittelua ohjaa tarkoituksenmukaisuus. Erilaisten mediaelementtien käytön tulee tukea sisältöä ja sen omaksumista. Lisäksi mediaelementtien tulee tukea toisiaan mahdollisimman hyvin. Runsas ja suunnittelematon mediaelementtien käyttö ainoastaan hämmentää käyttäjää eikä tue häntä informaation omaksumisessa. Tarkoituksenmukainen mediaelementtien käyttö edellyttää perehtymistä informaation tarkoitukseen ja sisällölliseen merkitykseen sekä käyttäjien tarpeisiin ja kulttuuritaustaan. Suunnittelijan tulee selvittää mitä halutaan sanoa ja kenelle. (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1998; Nielsen 2000, 134.) Mediaelementtien valintaan vaikuttavat useat eri tekijät: Verkkopalvelun informaatiosisältö Verkkopalvelun käytön tarkoitus Kohderyhmän asettamat vaatimukset Mediaelementtien viestinnälliset merkitykset Mediaelementtien kombinaatiot Myös käyttötilanne ja päätelaite (Vrt. Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Tutkimusta mediaelementtien käytöstä ja etenkin eri mediaelementtien yhteiskäytöstä on toistaiseksi varsin vähän. Yleensä mediaelementtien valinnassa nojataan eri mediaelementtien ominaispiirteisiin. Guttormsen ja Krueger (2001) ehdottavat, että mediaelementtien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota myös informaatiosisällön ominaispiirteisiin. Perusajatuksena on se, että informaatiosisällön ominaisuuksien tulisi ohjata mediaelementtien valintaa eikä päin vastoin. Ongelmana kuitenkin on se, ettei ole olemassa systemaattista luokittelujärjestelmää eri informaatiosisältöjen luokittelemiseksi. He ovat tutkimuksissaan jaotelleet informaatiosisällöt kaksiulotteisesti esim. kompleksisuuden, määriteltävyyden ja silmiinpistävyyden (saliency) mukaan. Ilmiselvästi kaksiulotteinen luokittelu ei ole riittävän kattava, jotta sen pohjalta voitaisiin laatia kattavia suosituksia ohjaamaan mediaelementtien valintaa. (Guttormsen & Krueger, 2001.) On kuitenkin osoitettu, että mediaelementin valinnalla ja yhdistämisellä on merkitystä suhteessa informaatiosisältöön, käyttäjän ominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996). Informaation omaksumisen tukemiseksi on hyvä hyödyntää sekä verbaalisen että ei-verbaalisen aistikanavan samanaikaista käyttöä (dual coding). Mediaelementtejä voidaan yhdistellä esimerkiksi seuraavasti. (Guttormsen & Krueger, 2001; Najjar 1996.) Kuva ja ääni: Verbaalisen ja ei-verbaalisen kanavan yhdistäminen on tehokas keino tukea informaation omaksumista. Kuvan ja äänen yhdistelmä toimii silloin kun tieto on saatava nopeasti. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Kuva ja teksti: Myös tässä hyödynnetään verbaalista ja ei-verbaalista kanavaa samanaikaisesti. Kuvan ja tekstin käyttö rasittaa käyttäjän kognitiivisia prosesseja enemmän kuin kuvan ja äänen käyttö. Toisaalta kuva auttaa palauttamaan paremmin mieleen tekstissä esitettyjä asioita. Joillakin käyttäjillä kuva saattaa tekstin yhteydessä häiritä liikaa informaation prosessointia. Tukee visuaalisia ihmisiä. 7

8 Teksti ja ääni: ei toimi muutoin kuin tietyissä tapauksissa (käyttäjä on joko kuulo- tai näkövammainen ja informaatio välitetään hänelle ainoastaan toisen aistikanavan kautta). Animaatio/video ja ääni: Verbaalinen ja ei-verbaalinen kanava. Tukee informaation omaksumista jopa paremmin kuin kuvan ja äänen yhdistelmä. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käyttäjä voi kontrolloida animaation ja kuvan etenemistä tarvittaessa. Hyvä still- kuva toimii kuitenkin paremmin kuin heikkolaatuinen animaatio. Tukee visuaalisia ja auditiivisia ihmisiä. Najjarin (1996) mukaan tietyntyyppisten informaatiosisältöjen esittämiseen soveltuu parhaiten tietyt mediaelementtien yhdistelmät: Informaatiosisältö Esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet Toimintaohjeet esim. sovelluksen käyttöohjeet Ongelman ratkaisuun liittyvä informaatio Tunnistaminen Tilaan liittyvä avaruudellinen tieto Lyhyt sanallinen informaatio nopeasti Yksityiskohdat kertomuksessa Mediaelementti Teksti ja tekstiä havainnollistava kuvat Selittävä teksti ja animaatio tai diagrammi Animaatio ja selittävä, kertova teksti tai puhe Kuva Kuva Ääni Video ja kertova puhe tai teksti ja sitä tukevat kuvat Verkkopalvelun sisällön omaksumisen tai asiointiprosessien toteutumisen kannalta olennaisen informaation välittyminen on tärkeätä varmistaa. Asian ymmärtämisen kannalta olennainen eitekstuaalisten (kuva, animaatio, ääni tai video) mediaelementtien esittämä informaatio on oltava myös tekstimuodossa. Jos ei ole mahdollista tehdä tekstivastinetta, on hyvä lisätä sivuille lyhyt kuvaus aisasta. Tällöin esim. tekstiselaimen käyttäjä kykenee arvioimaan missä määrin sivulla oleva informaatio on puutteellista. (Esim. Nielsen 2000, 135; Sinkkonen ym. 2002, 90.) Esimerkki Hieman kokeellisempia verkkosivustoja. Animaatiot ja äänen yhdistäminen Audiovisuaalinen taide Graffitigalleria Lisätietoa Oletko enemmänkin visuaalinen kuin auditiivinen ihminen? Testaa IQ -Learnin avulla 8

9 Tulevaisuuden käyttöliittymiä Erilaiset älykkäät käyttöliittymät yleistyvät todennäköisesti tulevaisuuden verkkopalveluissa. Tietokoneiden älykkäillä käyttöliittymillä tarkoitetaan koneita, jotka ovat yhteydessä ulkopuoliseen maailmaansa erilaisten sensoreidensa, kuten lämpötila- ja kosketusanturit, mikrofonit ja videokamerat, avulla (Surakka 2004, 22). Esimerkiksi käyttäjien kasvonilmeitä pyritään analysoimaan nykyään automaattisesti videotekniikkaan perustuen. Maailmalla on useita tutkimushankkeita, joissa videokuvasta pyritään automaattisesti analysoimaan kasvon ja kehon liikkeitä. Näiden tutkimusten teoreettinen tausta pohjaa paitsi human computer - interaction (HCI) -alan tutkimukseen myös perinteisempään psykologian (emootiot, sanaton ilmaisu) tutkimukseen. (Surakka 2004, 22.) Sanaton käyttäytyminen Ihmisten sanaton viestintä (nonverbaali) on keskeinen ja merkittävä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Se on ensimmäinen kommunikointimuotomme. Ihmisillä on luontainen taipumus ottaa vastaan sanatonta viestintää. Ilmaisu ja havaitseminen on useimmiten automaattista ja vasta outous saattaa kiinnittää huomiomme siihen (Surakka 1996, 414: kts. myös Cassel et al. 2000, 276.) Sanaton viestintä laajasti määritellen pitää sisällään kasvojen ilmeet, käsien ja käsivarsien liikkeet ja eleet, kehon asennon, kehon paikan, erilaiset kehon, jalkojen ja jalkaterien liikkeet, äänen voimakkuuden, perustaajuuden vaihtelut sekä korkeusvaihtelut, puheen rytmin ja keston, puhevirheet, tauot sekä proksemiikan eli tilan ja avaruuden käytön (ihmisten väliset etäisyydet ja muutokset niissä sekä katsekäyttäytyminen) (Surakka 1996, 414). Sanaton viestintä voidaan jakaa Ekman & Friesen mukaan (1969) eleisiin, kuvittajiin, säätelijöihin, adaptoreihin ja emootioihin. Eleet ovat ilmaisuja, jotka on tietoisesti tarkoitettu ilmaisemaan jotakin asiaa (esim. ok-merkki). Kuvittaja on ilmaisu, jolla puolestaan tehostetaan puhetta (esim. piirretään ilmaan pallo kun puhutaan jalkapallosta). Adaptorit ovat esimerkiksi silmän hieromista hämmästyksen peittämiseksi tai kynän naputtelua pöytään aggression siirtämiseksi. Emootiot eli tunnereaktiot näkyvät erityisen hyvin kasvojen ilmeissä. Tunnereaktiot ovat lyhytkestoisia. Ne voivat latautua päälle hyvin nopeasti ja ne kestävät muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. (Surakka 1996, ) Emootio on kokonaisvaltainen reaktio, jossa 1. aivot aktivoituvat (sähkökemiallista toimintaa), neurofyseologinen taso 2. lihakset toimivat (kasvot, ääni, keho, sisäelimet) sekä tahdonalaiset että spontaanit, neuromuskulaarinen taso 3. ihminen kokee (esim. vihaa, iloa...), fenomenologinen taso 4. tapahtuu muutos käyttäytymisessä tai taipumuksessa käyttäytyä lähestyminen vs. välttäminen, behavioraalinen taso Kun koemme aidon spontaanin tunnereaktion kaikki emootioon liittyvät tasot aktivoituvat ja ihmisen toimintamotivaatiossa tapahtuu muutos. (Surakka 1996, 416.) 9

10 On löydettävissä nk. universaaleja perusemootioita: Izard (1971) Ekman & Friesen (1971) 1. pelko 1. pelko 2. mielihyvä 2. mielihyvä 3. hämmästys 3. hämmästys 4. tuska/ahdistus 4. suru 5. viha 5. viha 6. inho 6. inho 7. kiinnostus 7. kiinnostus 8. ylenkatse 8. ylenkatse 9. häpeä 10. syyllisyys (Surakka 1996, 415) Nonverbaalin viestinnän merkityksen ymmärtäminen korostuu kehitettäessä kehollisia puhuvia käyttöliittymiä. Ihmiset jäljittelevät automaattisesti kasvojen ilmeitä, puheen sanattomia komponentteja ja kehon asentoja. Kehollinen puhuva käyttöliittymä Kehollisissa keskustelevissa käyttöliittymissä tavoitellaan useimmiten tarkkaa ihmisen mallintamista. Ihmisen kaltaisuuden eli antropomorfismin hyödyntämistä tutkitaan mm. Massachussets Institute of Technologyssa (MIT) ja Kungliga Tekniska Högskolanissa (KTH). REA (real estate agent) niminen kiinteistönvälittäjä, MIT Kehollinen puhekäyttöliittymä aktivoituu konenäköteknologian avulla kun joku tulee lähelle. Se pystyy tunnistamaan ja ilmaisemaan sanoja, jotka ovat sen puhetietokannassa. REA pystyy myös tunnistamaan ja viestimään joitakin sanattomia ilmaisuja kuten käsien ja käsivarsien eleitä. (Cassell et al. 2000, 276.) Esimerkki: Urban, puhuvapää puhekäyttöliittymä, KTH Haasteita Toistaiseksi tietokoneen opettaminen tunnistamaan esimerkiksi perusemootioihin pohjautuvia kasvonilmeitä (tunnistaminen perustuu tiettyihin muutoksiin) vaatii vielä signaalinkäsittelyssä useiden minuuttien laskentaa. Lisäksi vain voimakkaat kasvon liikkeet ja eleet voidaan sisällyttää muutosten perustaksi. (Surakka 2004, 22.) Erityisesti eleiden ja puheen synkronisointi vaatii vielä keittämistä. Ajoitus on tärkeä, sillä ihminen huomaa luontaisesti hyvin pienetkin viiveet tai eriaikaisuuden verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän välillä (Cassell 2000, 276.) 10

11 Lähteet Cassell, Sullivan, Prevost, Churchill (Eds.) Embodied Conversational Agents. Massachusetts London: The MIT Press Cambridge. Ekman P. & Friesen W.V The repertoire of nonverbal behavior Categories, orgins, usage and coding. Semiotica 1, Guttormsen, S. & Krueger, H. Empirical research on the Effect of Dynamic Media for Information Presentation. Julkaisussa: EURODL - European Journal of Open and Distance Learning [online], 2001, Vol. 5, Nro 1 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Kangas, S. Tytöt elektronisten pelien kohderyhmänä. Suunnittelutieteellinen metodi tytöille suunnattujen tietokonepelien tuotannossa [online]. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2000 [viitattu ]. Audiovisuaalisen mediakulttuurin pro gradu tutkielma. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >. Keränen, V. ym Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Köyste, A. ym. Saavutettavien kuvapuhelinratkaisujen teknisten järjestelmien ja laiteratkaisujen kartoitus [online]. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto / Hypermedialaboratorio, tammikuu 2003 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: Lindh, K. & Parkkonen, M Oppimateriaali verkossa. Teoksessa: Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus, Metsämäki, M Graafinen käyttöliittymä. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Mölsä, P. Mediasuunnittelu 2 [online]. Mikkeli: Internetix [viitattu ]. Vaatii käyttäjätunnuksen. Saatavilla www-muodossa: <URL: Najjar, L. J Multimedia information and learning. Journal of Educational Multimedia and Hypermedia, Vol. 5, Nro. 2, Saatavissa myös pdf-muodossa: <URL: >. Nielsen, J WWW-suunnittelu. Suom. Haanpää, T. Helsinki: Edita Oyj. Sinkkonen, I. ym Käytettävyyden psykologia. Helsinki:Edita Publishing Oy/IT Press. Surakka V Tunteet ja sosiaalisuus ihminen-tietokone vuorovaikutuksessa. Psykologia 39, Surakka V Kasvonilmeet ja emotion tutkimus. Psykologia 31, Ylä-Kotola, M Jean-Luc Godard mediafilosofina : rekonstruktio simulaatiokulttuurin lähtökohdista. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 11

12 Ylä-Kotola, M The integrated media machine: a theoretical framework. Helsinki: Edita Oyj. 12

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 10. luento 11.1.2006 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Luennon

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 7. luento 5.2.2008 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat Viestinnän psykologiaa Sisällöntuotannon vastuukysymyksiä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Verkkopalvelun sisällöntuotanto

Verkkopalvelun sisällöntuotanto Verkkopalvelun sisällöntuotanto 8. luento 14.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Teemat

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys

4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys 4.1 Voimakas äänen käyttö pitkä viestintäetäisyys Puhuuko työntekijä voimakkaalla äänellä? Puhuuko työntekijä etäälle? Voiko työntekijä mennä kuulijoita? Voivatko kuulijat tulla työntekijää? Onko äänenvahvistuslaite

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto

IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

ESIINTYMINEN WEBINAARISSA

ESIINTYMINEN WEBINAARISSA Kuva: Splitshire ESIINTYMINEN WEBINAARISSA Miten huolehdin vuorovaikutuksesta kun en näe osallistujia? @outilammi #mastertheart KOULUTTAJA/ VALMENTAJA TIETOKIRJAILIJA #microsoft #office365 #esn #pc #OSX

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä 9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä Ääni on multimedian ja siten hypermedian keskeisiä osa-alueita, joka on kuitenkin tietokonemaailmassa ollut pitkään vähemmällä huomiolla Ääniä käytetään: - sellaisenaan

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015

Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 Kisakoutsaus Liittoryhmien pitkäleiri 2015 24.7.2015 Luennon sisältö Esittäytyminen Vuorovaikutus Harjoitus 1. Kenttävalmennus Harjoitus 2. Taktiikan nyrkkisäännöt Mitä puhutaan kotimatkalla? Vuorovaikutus

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Mediaelementit. Mirja Jaakkola

Mediaelementit. Mirja Jaakkola Mediaelementit Mirja Jaakkola Sisältö 3. Multimedia 4. Animaatio 7. Gif-animaatio 8. Flash-animaatio 9. Ääni 10.Ääni object-elementillä 11.Video 12.Videon lisääminen www-sivulle 13.Flash-video 16.Lähteet

Lisätiedot

Verkkokokousympäristön (Connect pro) käyttö yhteistyöoppilaitosten opetuksessa. Avoin yliopisto Lokakuu 2007 Suunnittelija Minna Vänskä

Verkkokokousympäristön (Connect pro) käyttö yhteistyöoppilaitosten opetuksessa. Avoin yliopisto Lokakuu 2007 Suunnittelija Minna Vänskä Verkkokokousympäristön (Connect pro) käyttö yhteistyöoppilaitosten opetuksessa Avoin yliopisto Lokakuu 2007 Suunnittelija Minna Vänskä Verkkokokousympäristössä opettaja voi reaaliaikaisesti mm. puhua ja

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi

idvd 5 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä -projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaali 10/2005 idvd 5

Lisätiedot

Ensin klikkaa käynnistä-valikkoa ja sieltä Kaikki ohjelmat valikosta kaikki ohjelmat

Ensin klikkaa käynnistä-valikkoa ja sieltä Kaikki ohjelmat valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistä-valikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Turun ammattikorkeakoulu Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Turun ammattikorkeakoulu Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri Lähes 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi Talonrakentaminen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Varför behöver man brandmurar? V. 1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Suunnitelma verkkokurssin toteutuksesta

Suunnitelma verkkokurssin toteutuksesta 1 Suunnitelma verkkokurssin toteutuksesta Verkkokurssin nimi Keskeinen sisältö ja laajuus Langaton viestintä Langaton viestintä on Tietokoneen käyttäjän A- ajokortin valinnainen moduuli. Tavoitteena on

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

Qosmio: Kuule ero. entistä parempi kuuntelukokemus

Qosmio: Kuule ero. entistä parempi kuuntelukokemus Qosmio: Kuule ero PERSONAL COMPUTER HDD/DVD Qosmio TM entistä parempi kuuntelukokemus RECORDER LCD TV WITH TRUBRITE DISPLAY VIRTUAL SURROUND Kun Toshiba kehitti mobiiliviihde- ja tietojärjestelmä Qosmion,

Lisätiedot