KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIRANNANTIEN ALUEELLA Klaukkala

Transkriptio

1 Kaavatunnus 1/ Asianumero 678/ /2014 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIRANNANTIEN ALUEELLA Klaukkala Asemakaava muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3098 sekä katu-, virkistys- ja erityisaluetta. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL Nurmijärvi Kaavasuunnittelija Janne Oittinen Puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2/37 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA KAAVOITUKSEN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS PÄÄTÖKSENTEKO ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET AIKAISEMPI KAAVARATKAISU ALUSTAVA KAAVARATKAISU ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...37

3 3/37 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Jokirannantien alue Kaavatunnus: Kaava-alue: Kaavan laatijat: Asemakaava koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta. Kaavasuunnittelija Janne Oittinen ( alkaen) Asemakaava-arkkitehti Timo Lehtinen ( saakka) Yhteystiedot: Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL Nurmijärvi Vireilletulopäivä: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Ehdotus nähtävillä uudelleen: XX.XX.-XX.XX.201X Hyväksymispäivä: XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaava-alueella, Klaukkalantien ja Jokirannantien itäpuolella. Alueen on laajuudeltaan n. 5,2 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Klaukkala on voimakkaasti kasvava taajama, ja riittävän tonttivarannon turvaamiseksi on kaavoitettava uusia asuintontteja. Kaavoitettava alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja on helposti liitettävissä kunnallistekniikan verkostoon. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja. Alueen tontit suunnitellaan riittävän kauaksi Luhtajoesta. Suunnittelualueelle mahdollistetaan kaksiasuntoisten pientalojen rakentaminen. Alueelle jätetään runsaasti rakentamatonta virkistysaluetta Luhtajoen varteen. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon Luhtajoki ja alueen maaperä. Lisäksi asemakaavamuutosalueen kaavamääräyksiä ajantasaistetaan nykyistä lainsäädäntöä ja olemassa olevaa rakentamista vastaavaksi.

4 4/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Kaavoitettava alue 2. Kaavakartta ja -määräykset 3. Tilastolomake 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 5. Havainnekuva 6. Rakennettavuusselvitys 7. Lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klaukkala, Nurmijärvi 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä Asemakaavan laadinnassa on käytetty seuraavia selvityksiä: Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy, Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012, BatHouse, Klaukkalan osayleiskaavan selostus, Nurmijärven kunta, (valtuusto hyväksynyt ) Ekologiset yhteydet Klaukkalan alueella, Enviro Oy, Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys 2012, Enviro Oy, päivitetty Liikennemääräkartat koko maa vuosilta , ( ), Liikennevirasto, katsottu Kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet , ( _konsultointivyohykkeet.pdf), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), katsottu Kaavaprosessin vaiheet Lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klaukkala, Nurmijärvi, Uudenmaan ympäristökeskus Sähköpostiviesti alueen alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta, Olli Jaakonaho (Uudenmaan ELY-keskus), Nurmijärven rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, luonnos Nurmijärven arkeologinen inventointi, Museovirasto/Johanna Seppä, Klaukkalantien melulaskelmat nykytilanne ja vuoden 2040 ennusten mukaan, Kirkkotie ja Järvihaantien kohdalla, Ramboll Oy, Asemakaavan muutos käynnistettiin alueen yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muutos tuli vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja se oli nähtävillä kunnanvirastossa ja asemakaavoituksen internetsivuilla alkaen. Vireilletulon yhteydessä hyväksyttiin kaavaluonnos ja se pidettiin nähtävillä Asemakaavan muutosluonnoksesta saatiin nähtävilläoloaikana kaksi kirjallista mielipidettä. Kaavaehdotus käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja kunnanhalli-

5 5/37 tuksessa Kaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin yksi muistutus. Talvella asemakaavan sisältöä muutettiin merkittävästi, jolloin OASia on päivitetty ja kaavaehdotus asetettaan uudelleen nähtäville. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaehdotus ja asemakaavaselostus hyväksyttiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X sekä kunnanhallituksessa XX.XX.201X ja ne asetettiin nähtäville XX.XX.-XX.XX.201X. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella muodostuu Jokirannantien ja Luhtajoen väliin kolme uutta kaksiasuntoista (AO2) tonttia. Jokaisella uudella AO2-tonttilla on rakennusoikeutta 250 k-m 2. Asemakaavan muutos muuttaa entiset käytöstä poistuneet maatalousalueet viheralueeksi. Viheralueelle on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti sekä rakennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Lisäksi asemakaavan muutos päivittää kaavamääräyksiä nykyistä lainsäädäntöä vastaavaan muotoon. Asemakaavan muutos päivittää asemakaavan vastaamaan olemassa olevaa rakentamista. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Klaukkalan keskustan pohjoispuolella alueella jonka rajaa Klaukkalantie, Jokirannantie ja läntisessä osassa Luhtajoki. Suunnittelualue on noin 2 km päässä Klaukkalan keskustasta. Alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja Klaukkalan keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen pinta-alaltaan noin 5,2 hehtaaria.

6 6/37 Kuva 1. Suunnittelualue Suurin osa suunnittelualueesta on viljelyskäytöstä poistunutta peltoa, joka on niittyyntynyt ja osa suunnittelualueesta on rakennettu. Pinnanmuodoiltaan alue laskee koillis-itäsuunnassa kohti Luhtajokea. Suunnittelualue rajautuu itäosassa Luhtajokeen. Alue kuuluu osittain ns. Seveso III direktiivin (2012/18/EU) määrittelemään konsultointivyöhykkeeseen. Rakennusliike V.S. Ripatin konsultointivyöhykkeen laajuus on 500 metriä Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi niittyyntynyttä entistä peltoa. Lähialueella on muutamia asuintaloja. Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä alue on maisemarakenteeltaan luokiteltu taajamaksi/rakennetuksi ja joeksi. Luhtajoki ei pääosin näy maisemassa johtuen syvästä joenuomasta. Joki näkyy kuitenkin Luhtajoen ylittävälle sillalle. Luhtajoen lähellä kulkee 20 kv korkeajännitesähköjohdot pellon yllä, jotka rikkovat maisemaa. Pienjännitesähköjohdot kulkevat Jokirannantietä pitkin ja jatkavat joen yli sillan kohdalta. Jokirannantie laskee jyrkästi Härkäpurontien jälkeen ja tien itäreunassa on kaide. Joen itäpuolella kasvaa pääasiassa havupuita sekä joitain lehtipuita. Puut ovat korkeita ja estävät suurimmaksi osaksi vastarannalla olevien rakennusten näkymisen. Topografia, maaperä ja rakennettavuus Topografialtaan alue laskee koillis-itäsuunnassa kohti Luhtajokea (kuva 2). Suunnittelualuetta rajaa itäpuolella kulkeva Luhtajoki, joka kulkee omassa uomassaan. Suunnittelualueen luoteispuolella on korkea kohta samoin suunnittelualueen itäpuolella. Suunnittelualue sijaitsee kahden korkeamman

7 7/37 maastonmuodon välissä. Suunnittelualueen matalin kohta sijaitsee Luhtajoen rannassa korkeuksien + 30 ja 31 m (N2000) välissä. Suunnittelualueen korkein kohta sijaitsee alueen lounaisosassa korkeuksien + 54 ja 55 m välissä. Kuva 2. Maanpinnan korkeussuhteet. Alueen maaperä koostuu savesta ja hiekkamoreenista (kuva 3). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä luoteessa on kalliota maaperänä. Alueelle on tehty vuosina 2014 ja 2016 kairauksia ja otettu häiriintyneitä maanäytteitä. Alueelle asennettiin myös pohjaveden havainnointiputki. Tutkimukset ovat kohdistuneet suunnittelualueen rakentamattomaan osaan. Kairausten ja maanäytteitten perusteella tutkimusalueen maaperä on pääasiassa savea, jonka alla on karkearakeisempi maakerros.

8 8/37 Kuva 3. Suunnittelualueen maaperä. Suunnittelualue on korostettu kartalle. Destia Oy on tehnyt suunnittelualueelle rakennettavuusselvityksen. Rakennettavuusselvityksessä on tutkittu alueen pohjasuhteita ja rakennettavuutta. Suunnittelualueen saven paksuus lisääntyy siirryttäessä kohti Luhtajokea, samalla arvioitu kalliopinta laskee entistä syvemmälle (kuva 4). Kuva 4. Ote Jokirannan rakennettavuusselvityksestä, pohjatutkimusleikkaus C-C. Kuva: Destia oy, Suunnittelualue on sijainnut jääkauden jälkeisen Litorinanmeren aikana todennäköisesti osittain veden alla (kuva 5). Kyseisenä aikakautena vedenpinta oli 35 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yleiskaavan maisemaselvityksen kartan perusteella Luhtajoki on silloin jo kulkenut nykyisessä sijainnissaan ja osa peltoalueista oli sokkeloisia merenlahtia. Ennen Litorinanmerta suunnittelualue on ollut kokonaan veden alla.

9 9/37 Kuva 5. Littorinanmeri 35 mpy. Kuva: Nurmijärven kunnan yleiskaavoitus. Destia Oy:n rakennettavuusselvityksen mukaan osassa suunnittelualueesta on paineellista pohjavettä. Destia suosittelee alueelle asennettavaksi vähintään kaksi pysyvää pohjaveden havaintoputkea, jotta suunnittelualueen pohjaveden pinnan voi selvittää koko tutkimusalueelta. Alueella jossa on paineellista pohjavettä, suositellaan käytettäväksi koheesiopaaluja, jotka eivät saa puhkaista savikerrosta. Alueelle rakentaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusratkaisujen ehdotonta noudattamista. Perustamistavat ja paalujen tunkeutumistasot on tarkennettava rakennuspaikoilta tehtyjen täydentävien pohjatutkimusten perusteella. Alueen paaluperusteiset rakennukset on perustettava koheesiopaaluille. Destia oy on rakennettavuusselvityksessä ehdottanut tonteille 8-10 seuraavaa: Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella kellarillisten rakennusten rakentamista. Tonttien 8 ja 9 rakennukset perustetaan maanvaraisesti ja tontin 10 rakennukset koheesiopaaluilla savikerroksen varaan. Alueelle ei saa rakentaa maalämpökaivoja paineellisen pohjaveden takia. Kaavaselostuksen liitteenä on rakennettavuusselvitys, jossa asiaa on käsitelty tarkemmin. Pienilmasto Alue on suurimmaksi osaksi avointa entistä peltoa tai niittyä, joka laskee itäkoillissuunnassa. Alueen sijaitseva kasvillisuus ei merkittävästi suojaa tuulelta tai auringolta. Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan vallitseva tuulensuunta suunnittelualueen lähellä on lounais-länsisuuntainen. Kasvillisuus ja eläimistö Klaukkalan osayleiskaavaa varten on laadittu vuonna 2014 luontoselvitys Enviro Oy:n toimesta. Suunnittelualue kuuluu selvityksessä osa-alueeseen 1. Luontoselvityksessä alueelta ei ole löytynyt erityisiä luontoarvoja. Pohja- ja pintavedet sekä vesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Valkjärven I-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee lähimmillään

10 10/37 kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella on entisen pellon oja, joka johtaa Luhtajoen suuntaan. Suunnittelualue kuuluu Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alueeseen. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee Luhtajoki, joka virtaa etelää kohti. Klaukkalan osayleiskaava hulevesiselvityksen mukaan Luhtajoki ja Luhtajoen ympäristö kärsii nykyisin melko paljon tulvista. Suuri osa Klaukkalan nykyisestä rakennetusta taajamasta sijaitsee Luhtajoen-Ylisjoen alueella. Hulevesiselvitys ehdottaa, että hulevesien hallinta tulisi toteuttaa kiinteistöillä sekä kaava-alueen yleisillä alueilla ennen hulevesien purkamista Luhtajokeen, sillä jokeen tulee jo paljon vesiä suuren valuma-alueen takia. Savisilla alueilla suunnittelualueen maaperä on huonosti vettä johtavaa. Maaperän huonon veden johtavuuden takia hulevesien imeyttäminen ei välttämättä ole mahdollista. Uudenmaan ympäristökeskukselta on saatu vuonna 2006 lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella. Lausunnossa käsitellään Vantaanjoen tulvimista loppukesästä 2004 ja samalla ehdotetaan alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta. Alin suositeltava rakentamiskorkeus perustuu kerran 50 vuodessa toistuvaan tulvakorkeuteen, johon lisätään olosuhteiden ja määritystarkkuuden perusteella harkinnanvarainen lisäkorkeus. Tavoitteena on, että määritetty suositus vastaa vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta (HW 1/100 ). Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Lausunnossa on määritelty alin suositeltu rakentamiskorkeus Mäenrinteen alueelle (kuva 6) joka on +34,00 m (N60). Korkeusjärjestelmän muutoksesta johtuen korkeutta on syytä korjata ja soveltuva korkeus on +34,25 m (N2000). Kuva 6. Uudenmaan ympäristökeskus on määrittänyt Mäenrinteen alueelle alimman suositeltavan rakennuskorkeuden. Kartassa on esitetty myös loppukesän 2004 sattuneen tulvan aikana tehdyt vedenpinnan havainnot (korkeusjärjestelmä N60). Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon liite 1,

11 11/37 Suosituskorkeus on määritelty suunnittelualueen pohjoispuolelle Mäenrinteen alueelle, joka on noin 400 metrin päässä suunnittelualueesta. Tästä johtuen Uudenmaan ELY-keskukselta pyydettiin loppuvuodesta 2016 suunnittelualuetta koskeva alin suositeltava rakennuskorkeus. ELY-keskus määritteli suunnittelualueelle alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi N ,10 m. Kyseisen korkeustason alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Alin rakennuskorkeus vaikuttaa siihen miten lähelle Luhtajokea voidaan rakentaa Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella asui vuoden 2016 lopussa noin 70 henkilöä, joiden ikä vaihtelee 2-vuotiaasta 65-vuotiaaksi. Väestö on pääasiassa alle 18-vuotiaita ja vuotiaita. Klaukkalassa alueella asuu noin asukasta ja se on Nurmijärven taajamista suurin. Väestösuunnitteen mukaan Klaukkalassa on vuonna 2025 noin asukasta ja vuonna 2035 noin asukasta. Klaukkala on vanha keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut nopeasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne koostuu lähinnä alueella sijaitsevista asuinpientaloista, jotka ovat rakennettu vuosien välillä. Rakennukset ovat yksi- ja kaksiasuntoisia. Lähialueella sijaitsee muita yhden ja kahden asunnon taloja, jotka ovat valmistuneet pääasiassa vuosien välillä. Yhdyskuntarakenteessa on aukko Luhtajoen takia, muuten alue on rakentunut (kuva 7). Kuva 7. Rakeisuuskartta lähialueelta. Suunnittelualue on kuvan keskiosassa.

12 12/37 Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Muutoin rakenne on laajentunut tukeutuen muuhun vanhaan tiestöön, joista merkittävimpiä ovat Lepsämäntie, Kuonomäentie, Lahnuksentie, Metsäkyläntie ja Kirkkotie. Taajamakuvaltaan alue on omakotitaloaluetta (kuva 8). Rakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia rakennuksia. Osa tonteista, Jokirannantien ja Luhtajoen välissä, ovat kirvesvarsitontteja. Kuva 8. Suunnittelualueen rakennuksia. Asuminen ja palvelu Koko suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä yksitoista asuinrakennusta ja muutama muu rakennus. Klaukkalan keskustaan on noin kaksi kilometriä. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Lähin lähikauppa sijaitsee Lepsämäntien ja Klaukkalantien risteyksessä. Klaukkalantien länsipuolella sijaitsee Tiiran päiväkoti sekä yksityinen päiväkoti Metsäpirtti. Suunnittelualueen läheisyydessä Luhtajoen toisella puolella sijaitsee Haikalan koulu ja päiväkoti sekä Professorintien päiväkoti. Muita palveluita lähialueella on Klaukkalan urheilukeskus ja Klaukkalan kirkko. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole yrityksiä. Virkistys Virkistystä ei ole erikseen edistetty viheralueiden suunnittelulla. Suunnittelualueella on kuitenkin luontaisia virkistysarvoja. Joen varteen on muodostunut vakiintunut polku, jota käytetään virkistäytymiseen ja jokivarren maisemat soveltuvat virkistäytymiseen luonnostaan hyvin. Nykyisin M- kaavamerkinnällä (maatalousalue) olevalla alueella sijaitsee alueen ainoa paikallisten aktiivisesti käyttämä virkistysyhteys. Liikenne

13 13/37 Suunnittelualue rajautuu lounaassa Klaukkalantiehen (Mt 132). Liikenneviraston tietojen mukaan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Klaukkalantiellä suunnittelualueen kohdalla oli ajoneuvoa/vuorokaudessa. Klaukkalantietä pitkin kulkevat useat lähiliikenteen linja-autolinjat kuten 35, 47, 56 ja 57. Klaukkalantietä pitkin kulkevat myös linja-autot Helsinkiin, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Kaava-aluetta lähinnä olevat pysäkit sijaitsevat Jokirannantien pohjoispuolella Klaukkalantien varrella. Klaukkalasta on hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin valtatietä pitkin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Klaukkalan osayleiskaavan selostuksen ja Nurmijärven rakennusperintöselvityksen (luonnos 2010) mukaan, suunnittelualueella ei ole rakennusperintökohteita, eikä muinaismuistoja. Kunnallistekniikka Alueen pohjoisosassa halkoo jätevesiviemäri, joka kääntyy Luhtajoen lähellä kohti etelää ja jatkaa matkaansa Luhtajoen reunaa pitkin (kuva 9). Toinen jätevesiviemäri sijaitsee Jokirannantien alla. Jätevesiviemäröinnin yhteydessä kulkee myös vesijohto. Kuva 9. Ote kunnan johtokartasta. Ruskealla viivalla jätevesi ja sinisellä katkoviivalla vesijohto. Jokirannantien itäpuolella nykyisellä maatalousalueella kulkee Elisan kaapeli. Kohdassa jossa Jokirannantie kääntyy kohti luodetta, sijaitsee nykyisellä maatalousalueella sähkölaitoksen maanalainen johto (kuva 10). Jokirannantien reunassa kulkee pienjännitesähköjohto ja suunnittelualueen pohjoisosassa lähellä Luhtajokea halkoo 20 kv korkeajännitesähköjohdot pellon yllä

14 14/37 Kuva 10. Sähkölaitoksen maanalainen johto Ympäristön häiriötekijät Seveso III Lähin erityistoimintaa harjoittava laitos sijaitsee Järvihaan alueella (kuva 11). Kyseisen laitos kuuluu Seveso III-direktiivin mukaisiin laitoksiin ja sen konsultointivyöhykkeen leveys on 500 metriä. Kyseinen laitos on Rakennusliike V.S. Ripatti ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) saatujen tietojen mukaan toiminnan laajuus on nestekaasulaitos. Nestekaasulaitokset ovat laitoksia, joissa on nestekaasua 5 alle 50 tonnia ja muita vaarallisia kemikaaleja alle 20 % luparajasta. Kuva 11. Rakennusliike V.S. Ripatin on Seveso III -direktiivin mukainen laitos. Laitos on merkitty violetilla ja konsultointivyöhykkeet esitetty ruskealla. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty mustalla ovaalilla.

15 15/37 Rakennusliike V.S. Ripatin konsultointivyöhyke sisältää osan asemakaavan muutosalueesta. Konsultointivyöhyke pitää huomioida alueita asemakaavoitettaessa tai rakennettaessa. Vyöhyke ei ole suojaetäisyys laitoksen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Ympäristönsuojelu ja muut ympäristöhäiriöt Finavian Helsinki-Vantaa lentoaseman ympäristölupahakemukseen laadittujen lentomeluennusteiden (ns. verhokäyrä) mukaan yli 55 db Lden lentomelualue ei ulotu suunnittelualueelle. Läheinen Klaukkalantie (maantie 132) aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Klaukkalantien melua on tutkittu vuonna 2013 Rambollin toimesta Kirkkotien ja Järvihaantien kohdalla. Vuoden 2013 päiväajan (7-22) keskiäänentasot (L Aeq ) ylittävät asuinalueiden päiväajan ohjearvon 55 db osassa suunnittelualuetta (kuva 12). Myös yöajan ohjearvot ylittyvät osassa suunnittelualuetta. Kuva 12. Vuoden 2013 päiväajan (7-22) keskiäänentasot. Aineisto: Ramboll oy, Suunnittelualueen korttelin 3098 tontin 11 ja Klaukkalantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melusuojauksen rakentaminen tapahtuu Järvihaantien liittymän rakentamisen yhteydessä ja melusuojaus koostuu meluaidasta ja meluvallista sekä aidasta (kuva 13). Suunnitelmissa on myös hidastaa Klaukkalantien nopeusrajoitusta 50 km/h. Melusuojauksella korttelin 3098 tontin 11 meluarvot vähenevät. Osalla suunnittelualueesta yhä ylittyy valtioneuvoston päätöksen n:o 993/1992 ohjearvo 55 db viheralueilla. Viheralueen osa, jolla melutaso ylittää 55 db, ei ole tarkoitettu normaaliin oleskeluun, eikä sinne ole osoitettu leikkialueita tai muita runsaassa käytössä olevia alueita. Asemakaavassa on annettu yleisiä melumääräyksiä melusta johtuen.

16 16/37 Kuva 13. Vuoden 2040 tilanne päivällä, jolloin nopeusrajoitus on alennettu 50 km/h ja alueelle on rakennuttu melusuojausta. Asemakaava-alueella ei ole maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita maita. Lähin kohde, joka löytyy MATTI-tietokannasta, on suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva autojen huolto ja korjausliike. Liike on vieläkin käytössä ja siinä on sijainnut polttoaineen jakeluasema vuosina Entiset maanalaiset polttoaine säiliöt on poistettu 2011 ja samalla maaperä on kunnostettu. Kiinteistöllä on autokorjaamo ja automaalaamo toimintaa ja siihen on merkitty tarkista selvitystarve Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue ja suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja siellä asuu noin 210 henkilöä. Alueen väestön ikä vaihtelee vastasyntyneestä aina yli 80-vuotiaaksi. Alueen ikäjakaumasta ei erotu selviä poikkeuksia. Alue sijaitsee hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien varrella. Vesistön läheisyys luo alueelle viihtyisyyttä. Hyvät palvelut Klaukkalan keskustassa ja lähialueella vaikuttavat alueen viihtyisyyteen. Luhtajoen vartta käytetään virkistykseen ja se luo alueelle omaleimaisuutta sekä identiteetin Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Nurmijärven kunta omistaa suunnittelualueella jonkin verran maa-alueita asemakaavan eteläosassa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi loppuvuodesta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

17 17/37 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (kuva 14). Suunnittelualueen länsireunassa kulkee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus sekä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alkaa tiivistettävä alue. Kuva 14. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä ( ). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kokonaisuudessaan lokakuussa Ehdotus oli nähtävillä , jolloin siitä oli mahdollista tehdä muistutus. Kaavaehdotus viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 aikana. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava aiheuttaa muutoksia suunnittelualueen eteläpuolelle (kuva 15).

18 18/37 Kuva 15. Ote Uudenmaan neljännen maakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmäkartasta ( ). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Neljäs maakuntakaava kumoaa suunnittelualueelta seuraavan merkinnän: Viheryhteys (Uudenmaan maakuntakaava) Neljäs maakuntakaava tulee määräämään alueelle vastaavan uuden viheryhteystarpeen. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Uusi koko Uudellemaalle laadittava maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Nimensä mukaisesti sen aikatähtäin on vuodessa Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen, eli se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty Klaukkalan taajama-alueeksi (kuva 16). Alueen länsipuolelle on merkitty päätie ja alueen itäpuolelle joki.

19 19/37 Kuva 16. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuva Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Klaukkalan osayleiskaavassa (valtuusto hyväksynyt ) suunnittelualue (kuva 17) on merkitty AP-1 ja V-1 (kuva 18). Suunnittelualueen reunassa kulkee seututie/pääkatu ja sen viereen on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Osayleiskaavasta valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt suunnittelualuetta koskevat valitukset Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitukset eivät koske suunnittelualuetta. Kuva 17. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta ( ). Punainen ovaali osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

20 20/37 Kuva 18. Klaukkalan osayleiskaavan määräykset, jotka koskevat suunnittelualuetta Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 19) on voimassa asemakaava vuodelta 1962 ja asemakaava vuodelta Alueen voimassa olevat asemakaavamerkinnät ovat AO ja M (maatalousalue). AO määrää alueelle seuraavaa: Pientalojen ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Rakennukset on rakennettava sisäasiainministeriön rakennusten ja rakennusosien paloluokittelusta antaman päätöksen mukaisesti. Puisto- ja maatalousalueelle sekä istutettavalle rakennuspaikan osalle saa tehdä tarpeellisia kulkuteitä. Asemakaava määrää suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi I. Koska asemakaava ei määrää rakennusoikeutta, rakennusoikeuden määrä selviää Nurmijärven kunnan rakennusjärjestyksestä. Rakennusjärjestys määrää AOtonteilla tehokkuusluvuksi e=0,25. Asemakaava on voimassa vain suunnittelualueen aivan eteläisimmässä osassa.

21 21/37 Kuva 19. Ote ajantasakaavasta ( ). Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta ja samalla päivitetään vanhentunut asemakaava läheisestä korttelista. Suunnittelualueen sijainti Klaukkalan keskustan tuntumassa tekee siitä taajaman laajenemisen ja täydentämisen kannalta edullisen. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040:n mukaisesti tavoitteena on tiivistää taajamarakennetta erityisesti Klaukkalassa ja Kirkonkylässä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta ( 114). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta.

22 22/ Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto mm. Ympäristötoimiala ja luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto) yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja se oli nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen internetsivuilla alkaen. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Kaavaluonnos Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa vireilletulon yhteydessä sekä kunnanhallituksessa Luonnoksessa esitettiin mm. kaava-alue, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaikutukset suunnittelualueelle ja ns. vaikutusalueelle sekä nykytilanteeseen että alueella voimassaoleviin kaavoihin verrattuna arvioitiin. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidettiin alustavasti nähtävillä 21 vrk:n ajan Kaavaluonnoksesta saatiin kaksi kirjallista mielipidettä. Markku Laurikainen ja joukko muita Jokirannantien asukkaita esittävät mielipiteenään seuraavaa: -uusi Jokirannankujan liittymä keskellä mäkeä sijaitsee vaarallisessa paikassa erityisesti huonoja keliolosuhteita ajatellen; Jokirannantien mutka saattaisi olla parempi paikka -jos liittymä tehdään kaavaluonnoksen mukaiseen paikkaan, tulee risteys varustaa kärkikolmiolla ja Jokirannankuja tulee nostaa samalle korkeudelle kuin Jokirannantie -kaavassa kevyen liikenteen väylälle varatun tilan tulee olla riittävän leveä ja väylä tulee rakentaa samaan aikaan kuin Jokirannankuja -Jokirannantien nykyisenkaltainen kaideratkaisu tulee säilyttää Jokirannankujan puolella Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan vastine: Markku Laurikaisen ja muiden Jokirannantien asukkaiden mielipiteen johdosta lautakunta toteaa, että kaavaratkaisu on erityisesti liikenne asioiden osalta valmisteltu yhteistyössä kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Pääosa mielipiteessä esitetyistä seikoista tutkitaan ja ratkaistaan katusuunnittelun yhteydessä.

23 23/37 Terhi ja Laura Kalliola esittävät mielipiteenään, että luonnokseen merkitty muuntamo tulee siirtää kauemmas nykyisestä asutuksesta mm. mahdollisista terveyshaitoista johtuen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan vastine: Terhi ja Laura Kalliolan mielipiteen johdosta muuntamoalue on siirretty Jokirannankujan varteen. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä kunnanhallitus käsittelevät asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdotus käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Siitä saatiin yksi muistutus. Markku Laurikainen yhdessä muiden Jokirannantien asukkaiden kanssa esittivät mielipiteenään seuraavaa: -Uuden Jokirannan kadun liittymän tulee sijaita Jokirannantien mutkan kohdalla eikä vaarallisessa mäessä. - Mäkeen rakennettu kaidetta ei saa poistaa mm. tonttiliittymien vuoksi. Asemakaavoituksen vastine: Asemakaavaa on muutettu merkittävästi ja se käsitellään uudestaan luonnoksena. Jokiranta niminen katu on poistettu ja tonttien määrää on vähennetty kolmeen. Kaide voidaan säilyttää liittymäalueiden ulkopuolella. Uudistettu asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.XX.201X ja kunnanhallituksessa XX.XX.201X, minkä jälkeen asemakaavan muutosehdotus asetettiin nähtäville XX.XX.- XX.XX.201X. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin nähtävilläoloaikana X mielipidettä ja X lausuntoa. Kaavan hyväksyminen Kunnanvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä Päätöksenteko Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 114) päätti ilmoittaa Klaukkalan asemakaavan korttelia 6 ja maatalousaluetta koskevan asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi ja päätti esittää kaavamuutosluonnoksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville laitettavaksi 21 päivän ajaksi Kunnanhallitus ( 228) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja suorittaa MRA 30 :n mukaisen kuulemisen Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 3)

24 24/37 päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi Kunnanhallitus ( 41) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. XX.XX.201X Kunnanhallitus ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. xx.xx.201x Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. xx.xx.201x Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksella pyrittiin alun perin täydentämään Jokirannantien asuntoaluetta osoittamalla viljelyskäytöstä poistunut peltoalue asumiskäyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää käytöstä poistunutta peltoa mahdollisimman paljon asuinkäyttöön. Syksyllä 2016 asemakaavan tavoitteet muuttuivat. Asemakaavan tavoitteeksi tuli muodostaa olemassa olevien tonttien jatkoksi muutama pienempi tontti, joihin voi rakentaa kaksiasuntoisen erillispientalon. Tarkoituksena on monipuolistaa Klaukkalan tonttitarjontaa lähellä keskustaa. Samalla on tarkoituksena säilyttää joenrantaa mahdollisimman paljon virkistyskäytössä. Jokirannantietä on tarpeen leventää liikenneturvallisuuden takia. Alueen asukkaat ovat ilmaisseet asian mm. vuonna Lisäksi muutosalueella on vanhentuneita asemakaavamääräyksiä, jotka on tarkoitus ajantasaistaa. Maaperä ja Luhtajoen läheisyys asettavat tavoitteita asemakaavalle. Maaperä on lähempänä Luhtajokea syvää savikkoa, jonka alla on paineellista pohjavettä. Luhtajoen mahdollinen tulviminen pitää ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion vi-

25 25/37 ranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kyseessä on voimassa olevan asemakaavan muuttaminen. Koska alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on alueen asemakaavoitus perustunut maakuntakaavaan, kunnan maankäytön kehityskuvaan 2040 ja Klaukkalan osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ( ) ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ( ) määrittelee seuraavaa (lainauksessa lailla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslakia): Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän perusteella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaa koskevat vain määrätyt erityistavoitteet. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustuksen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavalla mahdollistetaan Klaukkalan alueelle uutta asumiseen tarkoitettua tonttimaata.

26 26/37 Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Klaukkalan keskustasta. Alueelle ei tule vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueella jo olemassa olevien rakennuksien asemakaavamerkintöjä päivitetään kuvaamaan paremmin tämän hetkistä tilannetta. Uudet rakennuspaikat tulevat sijaitsemaan linjassa jo olemassa olevien rakennusten kanssa. Asemakaavalla maatalousaluetta muutetaan viheralueeksi, joka jatkaa Luhtajoen rannan viherverkostoa. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Asemakaavalla levennetään Jokirannantien katualuetta uusien tonttien kohdalta, jotta siihen voidaan tarvittaessa rakentaa kevyen liikenteen väylä. Asemakaavassa osoitetaan uusi ohjeellinen ulkoilureitti joen rantaan. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristötai henkilövahinkoriskejä. Asemakaavan laadinnan aikana Uudenmaan ELY-keskukselta pyydettiin suunnittelualuetta koskeva alin suositeltava rakennuskorkeus. ELY-keskus määritteli suunnittelualueelle alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi N ,10 m. Rakentaminen tämän rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Asemakaavassa on annetaan määräyksiä hulevesien hallinnasta. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riit-

27 27/37 tävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Asemakaava kuuluu osittain Järvihaan alueella sijaitsevan Seveso IIIdirektiivin mukaisen laitoksen konsultointivyöhykkeeseen. Vyöhyke ei ole suojaetäisyys laitoksen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Valvovalta viranomaiselta (Tukes) on pyydetty lausunto. Asemakaavassa ei osoiteta riskille alttiita toimintoja liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Riskille alttiiksi toiminnoiksi luetellaan esimerkiksi päiväkodit, koulut, hoitolaitokset, sairaalat, asuinalueet ja vilkkaat liikenneväylät sekä luonnon kannalta erityisen herkät tai tärkeät alueet (Ympäristöministeriö YM4/501/2015, ). Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Alueen maaperästä on teetetty rakennettavuusselvitys, jossa on selvitetty alueen maa- ja kallioperä sekä selvityksessä on annettu perustamisesta suosituksia. Rakentamista on osoitettu alueille, jossa rakentaminen on järkevää toteuttaa maaperä huomioon ottaen. Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) ei ole merkitty pilaantuneita maa-alueita kaava-alueelle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Asemakaavaalueen ja Klaukkalantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melua ja meluntorjuntaa on käsitelty tarkemmin kohdassa Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asemakaava-alue ei sijaitse kaukolämpöverkon alueella. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueella on olemassa valmis kunnallistekniikka ja nyt suunnitellut uudet tontit on helposti liitettävissä järjestelmään. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Asemakaava lisää muutaman tontin jo olemassa olevaan rakenteeseen. Asemakaavalla osoitetaan Klaukkalan osayleiskaavan määrittelemä viheralue.

28 28/37 Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Valkjärven I-luokan pohjavesialue ( ), joka alkaa noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Asemakaava-alueelle ei ole sijoittautumassa toimintoja, jotka uhkaisivat Valkjärven pohjavesialuetta tai Luhtajokea. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Osa suunnittelualueesta on käytöstä poistettua peltoaluetta. Peltoalue sijaitsee taajamarakenteen sisällä ja eikä ole erityisen suuri. Entinen peltoalue sijaitsee Luhtajoen varressa. Maatalousalueet kuormittavat enemmän vesistöjä kuin muut alueet ja täten on järkevää osoittaa nykyiselle kaavanmukaiselle maatalousalueelle muuta käyttöä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Asemakaavalla ei oteta kantaa kyseiseen erityistavoitteeseen. Asemakaavan muutos koskee vain pientä aluetta. Helsingin seudun erityiskysymykset Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys Asemakaavalla monipuolistetaan Klaukkalan alueen tonttitarjontaa. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Asemakaavassa ei luoda merkittävästi uutta rakentamista. Asemakaava-alue sijaitsee olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Asemakaava ei edistä yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.

29 29/37 Alueella on olemassa jo joukkoliikenne. Klaukkalantietä pitkin kulkevat paikallisliikenteen linja-autolinjat. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viherverkoston jatkuvuus. Asemakaava mahdollistaa Luhtajoen rannan virkistyskäytön ja osoittaa viheralueelle ohjeellisen ulkoilureitin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus sekä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alkaa tiivistettävä alue. Kohdassa on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Aikaisempi kaavaratkaisu Asemakaava oli keväällä 2015 ehdotusvaiheessa ja se oli nähtävillä (kuva 20). Silloisen kaavan tarkoitus oli mahdollistaa laajempi uudisrakentaminen alueelle. Alueelle olisi tullut uusi Jokiranta niminen katu ja 10 uutta AO1- tonttia. Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kuva 20. Kevään 2015 asemakaavaehdotus vasemmalla ja siitä kehitetty jatkoversio oikealla.

30 30/37 Asemakaavaehdotuksesta muokattiin rakennettavuusselvityksen perusteella uusi versio, joka erosi ehdotuksesta Jokirannan sijainnin ja tonttien sijoittelulla. Jokiranta siirtyi koilliseen ja tontit sen koillispuolelta poistettiin. Molemmissa versioissa Jokirannantien katualuetta on levennetty rakentamattoman kaava-alueen kohdalla Alustava kaavaratkaisu Syksyllä 2016 alettiin tutkia kaavan muuttamista. Rakennettavuusselvityksestä saatujen tietojen perusteella päädyttiin vähentämään tonttien määrää aikaisemmasta noin kymmenestä uudesta tontista kolmeen. Samalla päädyttiin muuttamaan erillispientalotonttien asuntomäärää mahdollistamaan kaksiasuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Asemakaavaratkaisussa säilytettiin Jokirannantien levennys rakentamattoman kaava-alueen kohdalla Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisussa mahdollistetaan kolme AO2-tonttia. Tonttien koko vaihtelee jonkin verran. Asemakaavaratkaisu jättää ehdotuksessa olleen ohjeellisen ulkoilureitin alueelle. Jokirannantien katualuetta on rakentamattoman kaava-alueen osalla levennetty. Asemakaavaratkaisu eroaa hieman Klaukkalan osayleiskaavasta, mutta Klaukkalan osayleiskaavan yleiset määräykset määräävät seuraavaa: Osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata yleispiirteisenä kaavana asemakaavojen laadintaa. Osayleiskaavassa on esitetty alueiden pääkäyttötarkoitukset ja kaava sisältää aluekohtaiset suunnitteluohjeet. Osayleiskaava ei ole tarkkarajainen aluevarauskaava, vaan rajaukset mahdollistavat joustoa asemakaavoja laadittaessa osayleiskaavan tavoitteita ja kaavaratkaisun periaatteita vaarantamatta. Asemakaavaratkaisu ei vaaranna osayleiskaavan kaavaratkaisun periaatteita. Asemakaava jättää Luhtajoen ja asutuksen väliin viheralueen, jota voi käyttää virkistykseen Yleiskaavan sisältövaatimukset Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt Klaukkalan osayleiskaavan. Kunnanvaltuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallintooikeuteen. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Klaukkalan osayleiskaavassa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. MRL 39 määrittelee seuraavat asiat huomioitaviksi yleiskaavaa laadittaessa: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

31 31/37 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalan taajama-alueessa. Asemakaava mahdollistaa Klaukkalan taajama-alueen eheytymisen ja hallitun lisärakentamisen. Kaavaratkaisu keskittää asumista ja näin säästää kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Kaavamuutos ei aiheuta merkittävää muutosta yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaavaratkaisu jättää uusien rakennuspaikkojen ja Luhtajoen väliin viheralueen, jota pystyy käyttämään virkistymiseen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen entistä tiiviimpi asuminen. Asemakaavan muutosalue tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus. Asemakaavan muutos sijaitsee valmiiksi rakennetulla alueella, jossa on palvelut valmiina. Klaukkalan keskusta sijaitsee noin 2 km päässä. Klaukkalan keskustassa on hyvät palvelut ja ne ovat saavutettavissa helposti asemakaava-alueelta. Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen ja sitä seuraava asukasmäärän lisääntyminen parantavat kysyntää Klaukkalassa ja sen seurauksena tarjonta palveluissa tulee monipuolistumaan. Asemakaava-alue on myös saavutettavissa julkisella liikenteellä. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Suunnittelualueelta on mahdollista kulkea kevyen liikenteen väyliä pitkin Klaukkalan keskustaan. Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee paikallisliikenteen linja-autot. Suunnittelualueen läheisyyteen on rakennettu valmiiksi kunnallistekniikka. Alue tukeutuu jo olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Asemakaava mahdollistaa rakentamisen, joka soveltuu eri väestönryhmille. Asemakaavassa annetaan määräyksiä mm. hulevesien käsittelystä. Asemakaavan liikenneverkkoa suunnitellessa on kiinnitetty huomiota kaikkien liikennemuotojen turvallisuuteen. Alueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka edistävät liikkumista. Asemakaavaa laadittaessa on pyydetty Uudenmaan ELY-keskukselta suunnittelualuetta koskeva alin suositeltava rakennuskorkeus. ELY-keskus määritteli suunnittelualueelle alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi N ,10 m. Rakentaminen tämän rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Asemakaavan muutos ei tuo merkittäviä muutoksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

32 32/37 Ympäristöhaittojen vähentäminen. Asemakaavassa on annettu määräyksiä hulevesien hallinnasta ja meluntorjunnasta. Melua on käsitelty kohdassa Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Suunnittelualueella ei ole erityisiä arvoja rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonvarojen osalta. Rakentamista on ohjattu kaavamääräyksillä. Nämä auttavat muodostamaan yhtenäistä taajamakuvaa. Virkistysalueiden soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaava ei vähennä asemakaavassa osoitettujen viheralueiden määrää. Asemakaava osoittaa uusia viheralueita sekä ohjeellisen ulkoilureitin. Luhtajoki muodostaa tärkeän virkistysalueen Klaukkalan asukkaille tulevaisuudessa, jonka käyttö mahdollistetaan tässä asemakaavassa. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,2 hehtaaria. Alueen pinta-alasta on asumiseen varattu m 2, josta uutta asumiseen osoitettua maata on noin 3900 m 2. Suurin asumisen aluevarauksista on AO2 (kaksiasuntoinen erillispientalo), jota on m 2. Asuinpientaloille (AP) on osoitettu 7070 m 2. Viheralueita kaava-alueella on yhteensä noin m 2 ja liikennealueita on yhteensä noin 215 m 2. Suunnittelualueelle tuleva kokonaisrakennusoikeus on noin 3900 k-m 2. Erillispientalotontteja (AO2) on alueella yhteensä 8 kappaletta ja niiden koko vaihtelee m 2 :n välillä. Rakennusoikeus on osoitettu AOtonteilla osittain tehokkuusluvulla e=0,25 ja osittain rakennusoikeuden määrällä. Asuinpientalotonteja (AP) on yksi kappale. Tontin koko on 7070 m 2 :n ja siinä on rakennusoikeutta 1300 k-m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista on ohjattu kaavamääräyksillä. Nämä auttavat muodostamaan yhtenäistä taajamakuvaa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AO2, Erillispientalojen korttelialue Erillispientalojen tontteja, joille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Yhteensä näitä tontteja on 8 kappaletta. Osa tonteista voidaan rakentaa kaksi kerroksisena ja lopuissa tonteissa sallitaan korkeintaan yksikerroksinen asuinrakennus. Osassa tonteista on taajamakuvallisista syistä määräys rakentaa asuinrakennus kadunpuoleiseen osaan tonttia. Autopaikkoja tulee varata 2 ap/asunto. AO2-kortteleiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. AP, Asuinpientalojen korttelialue

33 33/37 Asemakaava-alueelle on yksi AP-tontti. Tontti sijaitsee kaava-alueen länsilaidassa. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 1300 k-m 2. Tontin pinta-ala on noin 0,7 ha. Autopaikkoja tulee varata 2 ap/asunto tai 1 ap/60 k-m Muut alueet VP, Puisto Suunnittelualueen muut osat ovat pääosin osoitettu puistoalueeksi. Puistoalueelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Puistoalueelle on osoitettu muuntamolle rakennusala. Puistoalue mahdollistaa Luhtajoen tärkeän virkistysalueen käytön Klaukkalan asukkaille tulevaisuudessa. Katualueet Asemakaavassa osoitetaan Jokirannantielle levennys. Levennyksen pinta-ala on 215 m Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen seurauksena alueen väestön määrä tulee hieman lisääntymään alueella. Suunnittelualueella asui vuoden 2016 lopussa noin 70 henkilöä. Uudet rakennuspaikat mahdollistavat noin uuden asukkaan muuttamisen alueelle. Asemakaava mahdollistaa monipuolisen väestön rakenteen. Yhdyskuntarakenne Jokirannantien asemakaavamuutos ei merkittävästi muuta yhdyskuntarakennetta. Uudet rakennuspaikat täydentävät hieman Klaukkalan taajaman yhdyskuntarakennetta (kuva 21). Alue tulee sijaitsemaan yhdyskuntarakenteessa hyvin ja on suhteellisen lähellä keskustaa. Kuva 21. Rakeisuuskuva lähialueesta. Asemakaavan mahdollistamat uudet rakennuspaikat ovat punaisia ja olemassa olevat rakennukset ovat mustia.

34 34/37 Taajamakuva Taajamakuva ei nykytilanteeseen verrattuna tule muuttumaan huomattavasti. Kaavasuunnitelman toteutuessa osa peltoalueesta tulee korvautumaan pihojen viherrakentamisella. Rakentamisen myötä alue tiivistyy hieman verratessa nykytilanteeseen. Asuminen Kaava-alueelle tulee kolme uutta asumiseen soveltuvaa tonttia. Alueelle on arvioitu sijoittuvan noin henkilöä. Verrattuna nykytilanteeseen asuminen ei tule lisääntymään alueella merkittävästi. Hanke noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita mahdollistamalla riittävän tonttimaan asuntorakentamiseen ja ottamalla huomioon tulvavaara-alueet. Palvelut Asemakaavan toteutumisen myötä alueen asukasmäärän saattaa lisätä hieman palvelujen kysyntää Klaukkalan alueella. Asemakaava ei osoita uusia palveluita alueelle. Työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaava ei lisää työpaikkoja alueelle. Virkistys Asemakaava mahdollistaa uusien hoidetun viheralueiden rakentamisen alueelle. Luhtajoen rannalle muodostuu viheralue, johon on osoitettu ohjeellinen virkistysreitti. Asemakaava jatkaa jo aikaisemmin osoitettuja Luhtajoen varren ulkoilureittejä. Alueelle rakentuvista asuinrakennuksista on helppo yhteys ulkoilureitteihin sekä laajempiin virkistysaluekokonaisuuksiin. Klaukkalan osayleiskaavassa on varmistettu Klaukkalan alueen viher- ja virkistysalueiden riittävyys sekä reitistö. Liikenne Liikenne tulee hieman lisääntymään Jokirannantiellä. Vaikutus ei ole merkittävä. Jokirannantieltä liikenne ohjautuu Klaukkalantielle. Uudet asuintontit sijaitsevat rinteessä, myös tonttien liittymät tulevat sijaitsemaan rinteessä. Hyvällä tonttisuunnittelulla, tonttiliittymät saadaan turvallisesti liittymään Jokirannantiehen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Klaukkalan osayleiskaavan selostuksen ja Nurmijärven rakennusperintöselvityksen (luonnos 2010) mukaan, suunnittelualueella ei ole rakennusperintökohteita, eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Uudet tontit ovat liitettävissä jo olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Erityistoiminnat Kaava-alueelle ei tule erityistoimintojen alueita.

35 35/37 Ympäristönsuojelu ja ympäristönhäiriöt Alueen melulähteenä on Klaukkalantie. Suunnittelualueen korttelin 3098 tontin 11 ja Klaukkalantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melusuojauksen rakentaminen tapahtuu Järvihaantien liittymän rakentamisen yhteydessä ja melusuojaus koostuu meluaidasta ja meluvallista sekä aidasta. Suunnitelmissa on myös hidastaa Klaukkalantien nopeusrajoitusta 50 km/h. Meluntorjuntaa on käsitelty tarkemmin kohdassa Sosiaalinen ympäristö Alueelle tulee uusia asukkaita, jotka tulevat asumaan paritaloissa tai omakotitaloissa. Asemakaava mahdollistaa asumisen eri ikäryhmille, elämäntavoille ja elämänvaiheisiin. Tavoitteena on ehjä sosiaalinen aluekokonaisuus. Rakentaminen lisää perheille sopivien asuntojen määrää alueella. Tutkiessa alueen väestönrakennetta on odotettavissa, että alueelle muuttavat uudet asukkaat kuuluvat samaan väestönrakenteeseen kuin siellä jo asuvat. Lähialueella on valmiit palvelut. Suurin osa palveluista sijaitsee lähellä asemakaava-aluetta, joka on tärkeä kriteeri uusien asukkaiden valitessa asuinaluetta. Palveluiden läheisyys vaikuttaa kaikkiin väestönryhmiin. Palveluiden läheinen sijainti edistää turvallista liikkumista, vähentää yksityisautoilua ja sujuvoittaa arkielämää. Luhtajoen varren kulkuyhteys on tärkeä ulkoilureitti lähialueella. Se mahdollistaa alueen asukkaille tärkeän yhteyden luontoon. Asuinviihtyisyyteen vaikuttavia haittoja on vähennetty antamalla määräyksiä meluntorjunnasta. Asemakaavahanke mahdollistaa Klaukkalan alueen tehostamisen. Alueen uudet asukkaat lisäävät hieman kysyntää Klaukkalassa, jonka seurauksena tarjonta tulee parantumaan. Tarjonnan parantuessa koko Klaukkalan alueen haluttavuus paranee Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema ja luonto Asemakaavan toteutuminen tulee muuttamaan osan niittyyntyneistä pelloista asuintonteiksi. Niittyyntynyt peltomaisema tulee muuttumaan. On odotettavissa, että viheralue kasvaa umpeen, ellei sitä hoideta. Asuminen tulee sijoittumaan jo olemassa olevaan rakentamiseen kiinni, jolloin maisemaan kohdistuva vaikutus jää pieneksi. Rakentamista pystyy sopeuttamaan maisemaan esimerkiksi istutuksin ja rakennusten värien valinnoilla. Kaavaalueen reunalla sopeuttaminen on erityisen tärkeää ja alueelle pitäisi pyrkiä luomaan uusi luonteva maisemallinen raja. Alue on ollut käytössä peltona. Peltojen tarjoamat ekologiset yhteydet korvaantuvat osittain uudella viheralueella. Alueen rakentumisen jälkeen se tarjoaa taajamissa ja sen reuna-alueella viihtyville eläimille ja kasveille uuden ympäristön.

36 36/37 Vesistöt Alueen rakentumisen vaikutuksia läheiseen Luhtajokeen on pyritty hillitsemään kaavamääräyksillä. Rakentaminen tulee lisäämään alueelle vettä läpäisemättömiä pintoja. Asemakaavassa on annettu määräyksiä hulevesien käsittelystä ja viivyttämisestä. Asemakaavan toteutumisen myötä peltoalue mahdollisesti metsittyy. Peltoalue sijaitsee taajamarakenteen sisällä ja eikä ole erityisen suuri. Entinen peltoalue sijaitsee Luhtajoen varressa. Maatalousalueet kuormittavat enemmän vesistöjä kuin muut alueet ja täten on järkevää osoittaa nykyiselle kaavanmukaiselle maatalousalueelle muuta käyttöä. Maatalous Suunnittelualueella harjoitettava maatalous on jo päättynyt. Alueen toteutumisen myötä entiset peltoalueet korvaantuvat pihoilla ja viheralueella. Alueella ei voi harjoittaa maataloutta sen jälkeen kun alue on valmis. Pienilmasto Rakentamisen seurauksena alueen pienilmasto hieman muuttuu. Pienilmastoon vaikuttaa maaperä, maastonmuodot, kasvillisuus, vesipinnat, rakennukset ja rakenteet. Päällystettyjen alueiden määrä tulee lisääntymään. Päällystetyt pinnat ja rakenteet sitovat lämpöä. Ilmiötä kutsutaan lämpösaarekeilmiöksi. Päällystetyt pinnat estävät myös veden imeytymisen. Alueelle istutettavat puut, kasvit ja rakennukset tulevat luomaan varjoja. Entisten peltojen metsittyminen tulee vaikuttamaan alueen pienilmastoon. Puut antavat suojaa tuulelta ja auringolta. Pienilmastoon vaikuttaa myös ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilat tulevat kohoamaan, rankkasateet lisääntyvät ja pilvisyys saattaa lisääntyä talvisin. Viheralueet Asemakaavaava osoittaa alueelle uuden laajan viheralueen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Klaukkalantien aiheuttama melu ja sen vähentäminen on käsitelty kohdassa Nimistö Lähin erityistoimintaa harjoittava laitos sijaitsee Järvihaan alueella. Kyseisen laitos kuuluu Seveso III-direktiivin mukaisiin laitoksiin ja sen konsultointivyöhykkeen leveys on 500 metriä. Kyseiseen laitokseen on jätetty riittävän suuri etäisyys. Asemakaavan muutos ei lisää asumista konsultointivyöhykkeelle. Asemakaavan muutos ei myöskään lisää konsultointivyöhykkeelle riskille alttiita toimintoja. Asemakaavasta pyydetään lausunto Tukesilta. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa Alueen nimistö ei tule muuttumaan.

37 37/37 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Nurmijärvellä Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Janne Oittinen kaavasuunnittelija kaavan laatija

38 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 543 Nurmijärvi Täyttämispvm Kaavan nimi KLAUKKALA, Jokirannantien alue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,2233 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,2233 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5, , ,07-0, A yhteensä 1, , ,20 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3, ,4 3,3133 R yhteensä L yhteensä 0,0215 0,4 0,0215 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -4,6809 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

39 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5, , ,07-0, A yhteensä 1, , ,20 0, AP 0, , ,18 0, AO -1, AO2 1, , ,21 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3, ,4 3,3133 VP 3, ,0 3,3133 R yhteensä L yhteensä 0,0215 0,4 0,0215 Kadut 0, ,0 0,0215 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -4,6809 M -4,6809 W yhteensä

40 NURMIJÄRVEN KUNTA Jokiranta Rakennettavuusselvitys

41 2 Nurmijärven kunta Jokiranta RAKENNETTAVUUSSELVITYS Sisällysluettelo 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE 3 2 TUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET Pohjasuhteet muuntamon alueella Pohjasuhteet tonteilla Pohjasuhteet muulla alueella Pohjavesi 5 3 RAKENNETTAVUUS Tontit Kevyenliikenteen väylä ja kunnallistekniikka Alueellinen ja rakentamisen aikainen stabiliteetti 6 4 YHTEENVETO 6 Piirustusnumero Piirustuksen sisältö Mittakaava Päiväys Muutos Destia Oy Pohjatutkimuskartta 1: Pohjatutkimusleikkaus A-A Pohjatutkimusleikkaus B-B Pohjatutkimusleikkaus C-C Pohjatutkimusleikkaus D-D Pohjatutkimusleikkaus E-E Pohjatutkimusleikkaus F-F 1:200/1: :200/1: :200/1: :200/1: :200/1: :200/1:

42 3 1 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSKOHDE Toimeksiannosta olemme tehneet rakennettavuusselvityksen Nurmijärven kunnan Klaukkalan alueelle. Toimeksiantajana on Nurmijärven kunta. Toimeksiantajan yhteyshenkilönä on toiminut Pia Korteniemi. Konsultin yhteyshenkilönä on toiminut Jenni Myllymäki. Rakennettavuusselvitys koskee Jokirannantien ja Ylisjoen välistä rakentamatonta Jokirannan aluetta. Alueelle on laadittu asemakaavaehdotus. Alue on viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Tonttialueen koko on noin 0,38 ha. Selvitysalueeseen (kortteli 3061) kuuluu kaavaehdotuksesta kolme pientalotonttia, joihin on kaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa kaksikerroksia taloja. Alueelle tulee rakennettavaksi myös kevyenliikenteen väylä. Tässä selvityksessä on selvitetty alueen rakennettavuutta kaavaehdotuksen pohjalta. Pohjatutkimuksia ja maaperätietoja hyödyntämällä on selvitetty alueen rakennettavuutta. 2 TUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET Alueella on tehty vuonna 2015 maaperätutkimuksia 14 tutkimuspisteessä. Tutkimuksista painokairauksia oli 14 kpl, siipikairauksia 2 kpl ja häiriintyneitä maanäytepisteitä 2 kpl. Alueelle asennettiin vandaaliputkella varustettu pysyvä pohjaveden havaintoputki. Painokairauksista vastasi Nurmijärven kunta. Siipikairauksista, pohjaveden havaintoputken asentamisesta, maanäytteiden ottamisesta ja laboratoriotutkimuksista vastasi Destia Oy. Alueelta ei ollut käytettävissä aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tutkimuksia tehtiin ensimmäisen asemakaavaehdotuksen mukaisen katulinjan kohdalta sekä tonttien kohdilta. Häiriintyneistä maanäytteistä määritettiin rakeisuus ja vesipitoisuus. Vuonna 2016 maaperätutkimuksia täydennettiin uuden asemakaavaehdotuksen johdosta viidellä painokairauksella sekä yhdellä siipikairauksella ja häiriintyneellä näytteenotolla. Tutkimuksia tehtiin pääasiassa uuden katulinjauksen kohdalta. Samalla saatiin lisätietoa rannan stabiliteettiongelman ratkaisemiseksi. Kaikkien tutkimuspisteiden tarkempi sijainti on esitetty pohjatutkimuskartassa. Maaperän tutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa. Selvityksen tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS-GK25. Korkeusjärjestelmä on N Pohjasuhteet muuntamon alueella Tontti sijoittuu Jokirannan kaavaehdotuksessa ainoana tonttina uuden kadun pohjoispuolelle. Tontin alue on vanhaa peltomaata, jossa maanpinnan korkeus on noin Maanpinta laskee loivasti itä-koilliseen. Tontilla on tehty yksi painokairaus, jonka perusteella tontin ylimpänä maakerroksena on noin 2 m paksuinen kuivakuorisavi. Sen alla on noin 13 m savea. Saven alla on noin 2 m silttiä ja sen alla 3 m hiekkaa. Alimpana maakerroksena on ohut moreenikerros.

43 4 2.2 Pohjasuhteet tonteilla 8-10 Tontit muodostavat alueen, jota rajaa pohjoisessa ja idässä kaavaehdotuksessa esitetty VP-alue ja lounaassa olemassa oleva asuinalue. Tonttien länsipuolella on nykyinen Jokirannantie. Tonttien alue on vanhaa peltomaata, jossa maanpinnan taso vaihtelee noin välillä Maanpinta viettää alueella koilliseen. Painokairaukset ovat päättyneet 3,5 20,5 metrin syvyydelle maanpinnasta. Alueen ylimpänä maakerroksena on kuivakuorisavea noin 2 m paksuudelta. Sen alla on 2,5 13 m lihavaa savea, jonka alapuolella on noin 0,5 8 m karkearakeinen kerros ennen painokairauksien päättymistä. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen, kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Häiriintyneitä maanäytteitä otettiin syvyysväleiltä 0,5-1,0 metriä, 8-9 metriä, 13,5-14,5 metriä, 16 16,7 metriä ja 20 20,8 metriä. Syvyyksillä 0,5-14,5 metriä maalaji on lihavaa savea (lisa) ja syvyyksillä 16-20,8 metriä näytteet ovat soraista hiekkamoreenia (srhkmr). Kaikki näytteiden maalajit ovat routivia. Näytteiden vesipitoisuus vaihtelee välillä 9,7-65 %. Siipikairauksia tehtiin metrin välein syvyydeltä 1,0-14,0 m. Siipikairausten perusteella saven leikkauslujuus vaihtelee välillä 20, ,4 kpa. Ylimpänä kerroksena on kuivakuorikerros, jonka leikkauslujuus on 65,3 148,4 kpa. Kuivakuorikerroksen alapuolella olevan saven leikkauslujuus vaihtelee välillä 20,7 45,4 kpa. 2.3 Pohjasuhteet muulla alueella Kaava-alueen ja Ylisjoen välinen alue on vanhaa peltomaata, jossa maanpinnan korkeustaso vaihtelee välillä Maanpinta laskee alueella itään. Painokairaukset ovat päättyneet noin 6 12 metrin syvyydelle maanpinnasta. Ylimpänä maakerroksena olevan savikerroksen vahvuus on 5 8 metriä. Saven alapuolisena kerroksena on karkearakeinen kerros, jonka vahvuus on 1,0 3,5 metriä. Kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon. Alueella otettiin häiriintyneitä maanäytteitä syvyysväleiltä 0,5-1,0 metriä, 6-7 metriä, 9,5 10,5 metriä, metriä ja 12,5 13,5 metriä. Syvyydellä 0,5-1,0 metriä maalaji on lihavaa savea (lisa), syvyydellä 6-7 metriä maalaji on laihaa savea (lasa). Syvyydellä 9,5-13,5 metriä maalaji on hiekkaista moreenia (HkMr). Siipikairauksia tehtiin metrin välein 1,0-8,0 m syvyyksiltä. Saven leikkauslujuus vaihtelee välillä 21,7...92,8 kpa. Ylimpänä maakerroksena on kuivakuorisavea noin 1,5 m vahvuudelta, jossa leikkauslujuus vaihtelee 76,1 68,2 kpa. Syvyydellä 2,5 5 m savi on pehmeintä ja sen leikkauslujuus vaihtelee 21,7 24,2 kpa välillä.

44 5 2.4 Pohjavesi Tutkimusalueen koillisosaan asennettiin pohjavesiputki. Putki sijaitsee tontin 10 itärajasta itään noin 40 metrin päässä. Maanpinnan korkeus pohjaveden havaintoputken kohdalla on n Pohjaveden havaintoputki asennettiin Pohjavesiputken tiedot ja havainnot on esitetty liitteenä olevassa pohjavesiputken asennus- ja havaintolomakkeessa. Pohjavesi on alueella paineellista ja sillä on vaikutusta alueen asuinrakennuksien. Pohjaveden paineellinen korkeus on yli metrin maanpintaa ylempänä havaintoputken kohdalla. 3 RAKENNETTAVUUS Alueelle on kaavaehdotuksessa esitetty pientalotyyppistä rakentamista. Suunnittelualueen heikko kokonaisvakavuus on jouduttu ottamaan huomioon selvitystä laadittaessa. Alueelle rakentaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusratkaisujen ehdotonta noudattamista. Perustamistavat ja paalujen tunkeutumistasot on tarkennettava rakennuspaikoilta tehtyjen täydentävien pohjatutkimusten perusteella. Alueen paaluperusteiset rakennukset on perustettava koheesiopaaluille. 3.1 Tontit Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella kellarillisten rakennusten rakentamista. Tonttien 8 ja 9 rakennukset perustetaan maanvaraisesti ja tontin 10 rakennukset koheesiopaaluilla savikerroksen varaan. Alueelle ei saa rakentaa maalämpökaivoja paineellisen pohjaveden takia. Tonteilla 8 ja 9 tulee tehdä painopenkereet vähintään vuoden ennen rakentamisen aloittamista. Painopenkereen korkeus ja painuma-aika tulee mitoittaa erikseen rakennussuunnittelun alkaessa. Tonttien rakennukset voidaan vaihtoehtoisesti perustaa paaluille, jolloin tulee erikseen selvittää erikseen asennettavan pohjavesiputken avulla pohjaveden paineellisuus. Jos paine on alhainen, voidaan käyttää muitakin kuin koheesiopaaluja. Paineellisesta pohjavedestä johtuen paalutuksen toteutus on arvioitu tehtäväksi maanpintaa ylemmältä tasolta murske- tai sepeliarinan päältä. Työtekniikasta riippuen paalujen pituudessa on varauduttava paalupituuteen, joka on savikerroksen vahvuus vähennettynä kahdella metrillä. Paaluilla ei saa puhkaista savikerrosta. Maan häiriintymisen vähentämiseksi paalutus tulisi tehdä vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa paalutetaan osa paaluista ja loput paalut lyödään huokospaineen tasaannuttua maaperässä. Lisäksi tulisi käyttää poikkipinta-alaltaan mahdollisimman pieniä teräsbetonipaaluja, joilla voidaan vähentää pohjaveteen kohdistuvaa huokosvedenpaineen kasvua maaperässä. Alustavien laskelmien perusteella koheesiopaalujen geotekninen kestävyys on 300 x 300 teräsbetonipaaluilla n. 200 kn. Vastaava geotekninen kestävyys 250 x 250 teräsbetonipaalulle on noin 158 kn. Laskelmat on tehty 10 m

45 6 paalupituuksilla. Laskelmia ja paalupituuksia tulee tarkentaa suunnittelun seuraavissa vaiheissa. Vesihuolto voidaan perustaa maanvaraisesti noin 300 mm vahvuisen murskearinan välityksellä. Liitoskohdissa tulisi käyttää siirtymälaattaa tai vastaavaa vähentämään painumaeroista syntyviä haittoja. Pihat ja kulkuväylät voidaan perustaa maanvaraisesti, mikäli ne voidaan rakentaa ilman suuria täyttöjä. Viettoviemäreissä ja pinnantasauksessa ei tule käyttää minimikaltevuuksia, minkä lisäksi piharakenteissa tulee varautua painumiin. 3.2 Kevyenliikenteen väylä ja kunnallistekniikka Uuden kevyenliikenteen väylä voidaan perustaa maanvaraisesti. Kevyenliikenteen väylä tulee sorapintaisena ja rakennussuunnitelmassa tulee tarkastella mahdollisia painumia pohjamaan takia. Kevyenliikenteen väylän mitoituksessa routanousua tasalaatuiselle pohjamaalle on sallittu 70 mm. Kevyenliikenteen väylän rakenteet on esitetty alla. Päällysrakenne mm Kulutuskerros KaM # Kantava kerros KaM # Jakava Kerros KaM # Suodatinkangas N3 Yhteensä: 600 Taulukko 1. Kevyenliikenteen väylän alustavat rakennekerrokset. 3.3 Alueellinen ja rakentamisen aikainen stabiliteetti Suunnittelualueen alueellista vakavuutta on tarkasteltu kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla geoteknisellä laskentaohjelmalla. Alueen paksut savikerrokset, paineellinen pohjavesi sekä Ylisjoen suuntaan laskeva maanpinta vaikuttavat vakavuutta heikentävästi. Kaava-alueen itäpuolelle Ylisjoen ja kaava-alueen väliin ei suositella rakentamista huonon stabiliteetin ja paineellisen pohjaveden takia. Rakentamisen ja täyttöjen aiheuttamat kuormitukset aiheuttavat pohjamaan leikkaantumisen joen uoman suuntaan. Paalutuksen aikana tapahtuvaa paineellisen pohjaveden ylös pulppuamista ei saada välttämättä hallintaan korkean paineen takia. 4 YHTEENVETO Suunnittelualueella on paksu lihavan/ laihan saven kerros, mikä yhdistettynä kaltevaan maastoon sekä paineelliseen pohjaveteen vaikuttaa rakentamisen kannalta negatiivisesti alueelliseen stabiliteettiin. Etenkin alueen täytöt tulee suunnitella tarkoin, jotta rakentamisesta aiheutuvat kuormat ja haitat stabiliteetin kannalta voidaan minimoida.

46 7 Paaluperusteiset rakennukset tulee perustaa koheesiopaaluilla johtuen paineellisesta pohjavedestä. Savikerroksen pohjaa ei saa puhkaista paaluilla, vaan paalut on jätettävä noin 1-2 m saven alapinnan yläpuolelle. Paalujen kantavuus tulee mitoittaa rakennussuunnitteluvaiheessa ja suunnittelussa tulee käyttää pätevää ja kokenutta geoteknistä suunnittelijaa. Pohjaveden pinnan tason korkeutta tulee tarkkailla edelleen ja alueen rakentaminen suunnitella huolellisesti. Taulukossa 2 on koottu alueen keskeisiä geoteknisiä ongelmia ja niihin liittyviä suunnitteluohjeita, ratkaisuja ja vaatimuksia. Taulukko 2. Alueen keskeisiä geoteknisiä ongelmia ja niihin liittyviä suunnitteluohjeita, ratkaisuja ja vaatimuksia. Ongelma Tarkennus Ratkaisu - Tontin 10 rakennukset ja rakenteet on perustettava koheesiopaaluilla savikerroksen varaan Paineellinen pohjavesi Painuvat paksut maakerrokset Pohjavesi on paksun koheesiomaakerroksen alapuolella moreenikerroksessa. Pohjavedessä oleva paine voi nostaa veden maanpinnan yläpuolelle, jos koheesiomaakerros puhkaistaan. Veden tuloa puhkaistusta kohdasta ei saa loppumaan. Tontit - Paalutuksella ei saa puhkaista koheesiomaakerrosta pohjaveden yläpuolella ja paalujen alapäiden tulee jäädä 1-2 metriä saven alapinnan yläpuolelle - Paalujen mitoittamisessa ja rakenteiden suunnittelussa on teetettävä rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja käytettävä kokenutta geoteknistä suunnittelijaa - Paalutus on suunniteltava tehtäväksi vaiheittain poikkileikkauksiltaan mahdollisimman pienillä teräsbetonipaaluilla huokospaineen tasaamiseksi - Vesihuolto suositellaan perustettavaksi pilaristabiloinnin varaan - Piha-alueiden pinnantasauksissa ei saa käyttää minimikaltevuuksia - Kokeneen geoteknisen suunnittelijan tulee mitoittaa piharakenteet ja täytöt

47 8 Taulukko 2 jatkoa. Alueen heikko stabiliteetti (vakavuus liukumista vastaan) Kaikki Katualueet ja tontit Kadut ja tontit, lähialueet - Katualueiden ja tonttien työnaikaiseen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota, jotta työnaikaiset stabiliteetin kannalta epäedulliset kuormitustapaukset voidaan minimoida - Pilaristabiloinnin yhteydessä tulee varmistaa esimerkiksi siipikairauksin, että stabilointipilareiden välissä olevan saven lujuus on palautunut työnaikaisen häiriintymisen jälkeen - Pihojen täyttövahvuudet tulee säilyä maltillisina vakavuuden säilymiseksi - Kokeneen geoteknisen suunnittelijan tulee mitoittaa piharakenteet ja täytöt - Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla säännöllisesti - Eri alueiden rakentamisjärjestyksen suunnittelu tulee tehdä huolellisesti kaiken rakentamisen osalta Alue on rakennettavissa mutta rakentaminen edellyttää koordinointia eri toimijoiden ja rakentamisvaiheiden välillä. Lisäksi alueen suunnittelussa tulee käyttää vaativien pohjarakenteiden kokeneita geoteknisiä suunnittelijoita ja pohjarakennesuunnittelijoita. Tampereella 24. päivänä huhtikuuta 2017 Destia Oy Jenni Myllymäki DI Ari Jokihaara Ins. AMK

48 Helsinki Helsingfors Dnro Dnr UUS-2005-V-97 Nurmijärven kunta, Ympäristöpalvelualue Kunnallistekniikan suunnittelu Kaarina Laine, vastaava suunnittelija PL Nurmijärvi Viite / Hänvisning Sähköposti Asia / Ärende LAUSUNTO ALIMMASTA SUOSITELTAVASTA RAKENTAMISKORKEUDESTA LUHTAJOEN VARRELLA MÄENRINTEEN ALUEELLA, KLAUKKALA, NURMIJÄRVI Nurmijärven kunta on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella liitekartassa esitetylle kohdalle. Kyseinen kohde on Mäenrinteen asemakaavaalue, joka sijaitsee Klaukkalan keskustan pohjoispuolella Klaukkalantien ja Kirkkotien välisellä alueella. Luhtajoki virtaa alueen lounaispuolella. Alin suositeltava rakentamiskorkeus perustuu kerran 50 vuodessa toistuvaan tulvakorkeuteen, johon lisätään olosuhteiden ja määritystarkkuuden perusteella harkinnanvarainen lisäkorkeus. Suosituskorkeutta määritettäessä on otettu huomioon loppukesällä 2004 sattuneen tulvan aikana tehdyt vedenkorkeushavainnot. Kyseisen tulvan on arvioitu olleen toistuvuudeltaan jonkin verran harvinaisempi kuin keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuva. Tavoitteena on, että määritetty suositus vastaa vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta (HW 1/100 ). Määrityskohdan suositeltava alin rakentamiskorkeus on N ,00m. Suositus on tarkoitettu otettavaksi huomioon myös kaikessa muussa rantarakentamisessa. Suosituskorkeutta voidaan hyödyntää määrityspisteen läheisyydessä, mikäli rakentamispaikan ja määrityspisteen välillä ei ole erityisiä virta- tai koskipaikkoja. Diplomi-insinööri Kari Rantakokko Suunnitteluinsinööri Olli Jaakonaho LIITTEET Määrityskohdan sijaintikartta ja 2004 tulvahavainnot, 1 kpl Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Puh Faksi kirjaamo.uus@ymparisto.fi Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Tfn Fax kirjaamo.uus@ymparisto.fi

49 Liite 1. Määrityskohdan sijaintikartta ja 2004 tulvahavainnot ; 33, ; 32,6 Mäenrinne ; 32,3 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06 Alin suositeltava rakentamiskorkeus, Mäenrinne, Klaukkala, Nurmijärvi UUS-2005-V / KR, OJ N60+m ; mk. 1 :