KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIRANNANTIEN ALUEELLA

Transkriptio

1 Kaavatunnus 1/ Asianumero 678/ /2014 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIRANNANTIEN ALUEELLA Klaukkala Asemakaava muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3098 sekä katu- ja virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL Nurmijärvi Kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen Puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2/42 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA KAAVOITUKSEN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS PÄÄTÖKSENTEKO ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET KAAVALUONNOS ENSIMMÄINEN KAAVAEHDOTUS TOINEN KAAVAEHDOTUS ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET MUUT ALUEET ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 42

3 3/42 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Jokirannantien alue Kaavatunnus: Kaava-alue: Kaavan laatijat: Asemakaava koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta. Kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen ( alkaen) Kaavasuunnittelija Janne Oittinen ( ) Asemakaava-arkkitehti Timo Lehtinen ( saakka) Yhteystiedot: Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL Nurmijärvi Vireilletulopäivä: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Ehdotus nähtävillä uudelleen: Hyväksymispäivä: XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaava-alueella, Klaukkalantien ja Jokirannantien itäpuolella. Alue on laajuudeltaan n. 5,2 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Klaukkala on voimakkaasti kasvava taajama, ja riittävän tonttivarannon turvaamiseksi on kaavoitettava uusia asuintontteja. Kaavoitettava alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja on helposti liitettävissä kunnallistekniikan verkostoon. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja. Alueen tontit suunnitellaan riittävän kauaksi Luhtajoesta. Suunnittelualueelle mahdollistetaan kaksiasuntoisten pientalojen rakentaminen. Alueelle jätetään runsaasti rakentamatonta virkistysaluetta Luhtajoen varteen. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon Luhtajoki ja alueen maaperä. Lisäksi asemakaavamuutosalueen kaavamääräyksiä ajantasaistetaan nykyistä lainsäädäntöä ja olemassa olevaa rakentamista vastaavaksi.

4 4/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Kaavoitettava alue 2. Kaavakartta ja -määräykset 3. Tilastolomake 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 5. Havainnekuva 6. Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja vastineet 7. Rakennettavuusselvitys 8. Lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klaukkala, Nurmijärvi 9. Jokirannantien asemakaava, asiantuntijalausunto, Destia, Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä Asemakaavan laadinnassa on käytetty seuraavia selvityksiä: Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus, 2014 Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy, Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012, BatHouse, Klaukkalan osayleiskaavan selostus, Nurmijärven kunta, (valtuusto hyväksynyt ) Ekologiset yhteydet Klaukkalan alueella, Enviro Oy, Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys 2012, Enviro Oy, päivitetty Liikennemääräkartat koko maa vuosilta , ( ), Liikennevirasto, katsottu Kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeet , ( _konsultointivyohykkeet.pdf), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), katsottu Lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella Mäenrinteen alueella, Klaukkala, Nurmijärvi, Uudenmaan ympäristökeskus Sähköpostiviesti alueen alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta, Olli Jaakonaho (Uudenmaan ELY-keskus), Nurmijärven rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, luonnos Nurmijärven arkeologinen inventointi, Museovirasto/Johanna Seppä, Klaukkalantien melulaskelmat nykytilanne ja vuoden 2040 ennusten mukaan, Kirkkotie ja Järvihaantien kohdalla, Ramboll Oy, Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin alueen yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muutos tuli vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja se oli nähtävillä kunnanvirastossa ja asemakaavoituksen internetsivuilla alkaen. Vireilletulon yhteydessä hyväksyttiin kaavaluonnos ja se pidettiin nähtävillä Asemakaavan muutosluonnoksesta saatiin nähtävilläoloai-

5 5/42 kana kaksi kirjallista mielipidettä. Kaavaehdotus käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa Kaavaehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin yksi muistutus. Talvella asemakaavan sisältöä muutettiin merkittävästi, jonka seurauksena osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty ja kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaehdotus ja asema-kaavaselostus hyväksyttiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa ja ne asetettiin nähtäville Asemakaavan muutoksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella muodostuu Jokirannantien ja Luhtajoen väliin kolme uutta kaksiasuntoista (AO2) tonttia, joiden tonttitehokkuus on sama kun olemassa olevilla viereisillä tonteilla, e=0,25. Asemakaavan muutos muuttaa entiset käytöstä poistuneet maatalousalueet viheralueeksi. Viheralueelle on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti sekä rakennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Lisäksi asemakaavan muutos päivittää kaavamääräyksiä nykyistä lainsäädäntöä vastaavaan muotoon ja asemakaavan vastaamaan olemassa olevaa rakentamista. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Klaukkalan keskustan pohjoispuolella alueella jonka rajaa Klaukkalantie, Jokirannantie ja idässä Luhtajoki. Suunnittelualue on noin 2 km päässä Klaukkalan keskustasta. Alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja Klaukkalan keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Suunnittelualueen pinta-alaltaan noin 5,2 hehtaaria.

6 6/42 Kuva 1. Suunnittelualue Suurin osa suunnittelualueesta on viljelyskäytöstä poistunutta peltoa, joka on niittyyntynyt ja osa suunnittelualueesta on rakennettua pientaloaluetta. Pinnanmuodoiltaan alue laskee koillis-itäsuunnassa kohti Luhtajokea. Suunnittelualue rajautuu itäosassa Luhtajokeen. Alue kuuluu osittain ns. Seveso III direktiivin (2012/18/EU) määrittelemään konsultointivyöhykkeeseen. Rakennusliike V.S. Ripatin konsultointivyöhykkeen laajuus on 500 metriä Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi niittyyntynyttä viljelystä poistunutta peltoa. Lähialueella on muutamia asuintaloja. Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä alue on maisemarakenteeltaan luokiteltu taajamaksi/rakennetuksi alueeksi ja joeksi. Luhtajoki ei pääosin näy maisemassa johtuen syvästä joenuomasta. Joki näkyy kuitenkin Luhtajoen ylittävälle sillalle. Luhtajoen lähellä pellon yllä kulkee 20 kv korkeajännitesähköjohdot, jotka rikkovat maisemaa. Pienjännitesähköjohdot kulkevat Jokirannantietä pitkin ja jatkavat joen yli sillan kohdalta. Jokirannantie laskee jyrkästi Härkäpurontien jälkeen ja tien itäreunassa on pellon laidalla kaide. Joen itäpuolella kasvaa pääasiassa havupuita sekä joitain lehtipuita. Puut ovat korkeita ja estävät suurimmaksi osaksi vastarannalla olevien rakennusten näkymisen. Topografia, maaperä ja rakennettavuus Topografialtaan alue laskee koillis-itäsuunnassa kohti Luhtajokea (kuva 2). Suunnittelualuetta rajaa sen itäpuolella kulkeva Luhtajoki. Joen länsi- sekä itäpuolilla kohoavat selänteet rajaavat jokilaakson, jonka itärinteelle kaavaalue sijoittuu. Suunnittelualueen matalin kohta sijaitsee Luhtajoen rannassa

7 7/42 korkeuksien + 30 ja 31 m (N2000) välissä. Suunnittelualueen korkein kohta sijaitsee alueen lounaisosassa korkeuksien + 54 ja 55 m välissä. Kuva 2. Maanpinnan korkeussuhteet. Alueen maaperä koostuu savesta ja hiekkamoreenista (kuva 3). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä luoteessa maaperä on kalliota. Alueelle on tehty vuosina 2014 ja 2016 kairauksia ja otettu häiriintyneitä maanäytteitä. Alueelle asennettiin myös pohjaveden havainnointiputki. Tutkimukset ovat kohdistuneet suunnittelualueen rakentamattomaan osaan. Kairausten ja maanäytteitten perusteella tutkimusalueen maaperä on pääasiassa savea, jonka alla on karkearakeisempi maakerros.

8 8/42 Kuva 3. Suunnittelualueen maaperä. Rakentamista varten tutkittu suunnittelualueen osa on korostettu kartalle. Destia Oy on tehnyt suunnittelualueelle rakennettavuusselvityksen. Rakennettavuusselvityksessä on tutkittu alueen pohjasuhteita ja rakennettavuutta. Suunnittelualueen saven paksuus lisääntyy siirryttäessä kohti Luhtajokea, samalla arvioitu kalliopinta laskee entistä syvemmälle (kuva 4). Kuva 4. Ote Jokirannan rakennettavuusselvityksestä, pohjatutkimusleikkaus C-C. Kuva: Destia oy, Suunnittelualue on sijainnut jääkauden jälkeisen Litorinanmeren aikana todennäköisesti osittain veden alla (kuva 5). Kyseisenä aikakautena vedenpinta oli 35 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yleiskaavan maisemaselvityksen kartan perusteella Luhtajoki on silloin jo kulkenut nykyisessä sijainnissaan ja osa peltoalueista oli sokkeloisia merenlahtia. Ennen Litorinanmerta suunnittelualue on ollut kokonaan veden alla.

9 9/42 Kuva 5. Litorinanmeri 35 mpy. Kuva: Nurmijärven kunnan yleiskaavoitus. Destia Oy:n rakennettavuusselvityksen mukaan osassa suunnittelualueesta on paineellista pohjavettä. Destia suosittelee alueelle asennettavaksi vähintään kaksi pysyvää pohjaveden havaintoputkea, jotta suunnittelualueen pohjaveden pinnan voi selvittää koko tutkimusalueelta. Alueella jossa on paineellista pohjavettä, suositellaan käytettäväksi koheesiopaaluja, jotka eivät saa puhkaista savikerrosta. Alueelle rakentaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusratkaisujen ehdotonta noudattamista. Perustamistavat ja paalujen tunkeutumistasot on tarkennettava rakennuspaikoilta tehtyjen täydentävien pohjatutkimusten perusteella. Alueen paaluperusteiset rakennukset on perustettava koheesiopaaluille. Destia oy on rakennettavuusselvityksessä ehdottanut tonteille 8-10 seuraavaa: Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella kellarillisten rakennusten rakentamista. Tonttien 8 ja 9 rakennukset perustetaan maanvaraisesti ja tontin 10 rakennukset koheesiopaaluilla savikerroksen varaan. Alueelle ei saa rakentaa maalämpökaivoja paineellisen pohjaveden takia. Kaavaselostuksen liitteenä on rakennettavuusselvitys, jossa asiaa on käsitelty tarkemmin. ELY-keskuksen asemakaavan toisesta muutosehdotuksesta ( ) antaman lausunnon mukaan alueella saattaa olla sulfidisavea tai muita happamia sulfaattimaita. Sulfidisavi on hapanta maa-ainesta, josta voi sen paljastuessa huuhtoutua ympäristöön erittäin happamia valumavesiä. Valumavedet voivat vaikuttaa kaava-alueen itäpuolella virtaavan Luhtajoen veden laatuun, kalastoon ja muuhun vesieliöstöön. Destialta on pyydetty lausunto sulfidisaviin ja sulfaattimaihin liittyen. Lausunnossa kerrotaan niiden esiintymistodennäköisyden olevan pieni. Sulfidisavien ja sulfaattimaiden esiintymisen tutkiminen nähtiin kaavavaiheessa tarpeettomana ja suositeltiin lisäämään kaavaan merkintä selvitystarpeesta rakennettaessa. Sen perusteella kaavassa on annettu määräys maaperän selvittämisestä ja siitä, että rakennettaessa tai maata käsiteltäessä sulfaattipitoiset happamat maat tulee ottaa huomioon, mikäli niitä esiintyy rakennuspaikalla.

10 10/42 Pienilmasto Alue on suurimmaksi osaksi avointa entistä peltoa tai niittyä, joka laskee itäkoillissuunnassa. Alueen sijaitseva kasvillisuus ei merkittävästi suojaa tuulelta tai auringolta. Ilmatieteenlaitoksen Tuuliatlaksen mukaan vallitseva tuulensuunta suunnittelualueen lähellä on lounais-länsisuuntainen. Kasvillisuus ja eläimistö Klaukkalan osayleiskaavaa varten on laadittu vuonna 2014 luontoselvitys Enviro Oy:n toimesta. Suunnittelualue kuuluu selvityksessä osa-alueeseen 1. Luontoselvityksessä alueelta ei ole löytynyt erityisiä luontoarvoja. Pohja- ja pintavedet sekä vesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Valkjärven I-luokan pohjavesialue ( ), joka sijaitsee lähimmillään kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueella on entisen pellon oja, joka johtaa Luhtajoen suuntaan. Suunnittelualue kuuluu Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alueeseen. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee Luhtajoki, joka virtaa etelää kohti. Klaukkalan osayleiskaava hulevesiselvityksen mukaan Luhtajoki ja Luhtajoen ympäristö kärsivät nykyisin melko paljon tulvista. Suuri osa Klaukkalan nykyisestä rakennetusta taajamasta sijaitsee Luhtajoen-Ylisjoen alueella. Hulevesiselvitys ehdottaa, että hulevesien hallinta tulisi toteuttaa kiinteistöillä sekä kaava-alueen yleisillä alueilla ennen hulevesien purkamista Luhtajokeen, sillä jokeen tulee jo paljon vesiä suuren valuma-alueen takia. Savisilla alueilla suunnittelualueen maaperä on huonosti vettä johtavaa. Maaperän huonon veden johtavuuden takia hulevesien imeyttäminen ei välttämättä ole mahdollista. Uudenmaan ympäristökeskukselta on saatu vuonna 2006 lausunto alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta Luhtajoen varrella. Lausunnossa käsitellään Vantaanjoen tulvimista loppukesästä 2004 ja samalla ehdotetaan alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta. Alin suositeltava rakentamiskorkeus perustuu kerran 50 vuodessa toistuvaan tulvakorkeuteen, johon lisätään olosuhteiden ja määritystarkkuuden perusteella harkinnanvarainen lisäkorkeus. Tavoitteena on, että määritetty suositus vastaa vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta (HW 1/100). Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Lausunnossa on määritelty alin suositeltu rakentamiskorkeus Mäenrinteen alueelle (kuva 6) joka on +34,00 m (N60). Korkeusjärjestelmän muutoksesta johtuen korkeutta on syytä korjata ja soveltuva korkeus on +34,25 m (N2000).

11 11/42 Kuva 6. Uudenmaan ympäristökeskus on määrittänyt Mäenrinteen alueelle alimman suositeltavan rakennuskorkeuden. Kartassa on esitetty myös loppukesän 2004 sattuneen tulvan aikana tehdyt vedenpinnan havainnot (korkeusjärjestelmä N60). Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon liite 1, Suosituskorkeus on määritelty suunnittelualueen pohjoispuolelle Mäenrinteen alueelle, joka on noin 400 metrin päässä suunnittelualueesta. Tästä johtuen Uudenmaan ELY-keskukselta pyydettiin loppuvuodesta 2016 suunnittelualuetta koskeva alin suositeltava rakennuskorkeus. ELY-keskus määritteli suunnittelualueelle alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi N ,10 m. Kyseisen korkeustason alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja. Alin rakennuskorkeus vaikuttaa siihen miten lähelle Luhtajokea voidaan rakentaa Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella asui vuoden 2016 lopussa noin 70 henkilöä, joiden ikä vaihtelee 2-vuotiaasta 65-vuotiaaksi. Väestö on pääasiassa alle 18-vuotiaita ja vuotiaita. Klaukkalan alueella asuu noin asukasta ja se on Nurmijärven taajamista suurin. Väestösuunnitteen mukaan Klaukkalassa on vuonna 2025 noin asukasta ja vuonna 2035 noin asukasta. Klaukkala on vanha keskiajalta peräisin oleva kylä, joka on kasvanut nopeasti lukujen suuresta muuttoliikkeestä lähtien Helsingin läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne koostuu lähinnä alueella sijaitsevista asuinpientaloista, jotka ovat rakennettu vuosien välillä. Rakennukset ovat yksi- ja kaksiasuntoisia. Lähialueella sijaitsee muita yhden ja kahden asunnon taloja, jotka ovat valmistuneet pääasiassa vuosien 1980-

12 12/ välillä. Yhdyskuntarakenteessa on aukko Luhtajoen takia, muuten alue on rakentunut (kuva 7). Kuva 7. Rakeisuuskartta lähialueelta. Suunnittelualue on kuvan keskiosassa. Klaukkalan nauhamainen taajamarakenne tukeutuu sen läpi kulkevaan Klaukkalantiehen. Muutoin rakenne on laajentunut tukeutuen muuhun vanhaan tiestöön, joista merkittävimpiä ovat Lepsämäntie, Kuonomäentie, Lahnuksentie, Metsäkyläntie ja Kirkkotie. Taajamakuvaltaan alue on omakotitaloaluetta (kuva 8). Rakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia rakennuksia. Osa tonteista Jokirannantien ja Luhtajoen välissä on kirvesvarsitontteja. Kuva 8. Suunnittelualueen rakennuksia.

13 13/42 Asuminen ja palvelu Koko suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä yksitoista asuinrakennusta ja muutama muu rakennus. Klaukkalan keskustaan on noin kaksi kilometriä. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Lähin lähikauppa sijaitsee Lepsämäntien ja Klaukkalantien risteyksessä. Klaukkalantien länsipuolella sijaitsee Tiiran päiväkoti sekä yksityinen päiväkoti Metsäpirtti. Suunnittelualueen läheisyydessä Luhtajoen toisella puolella sijaitsee Haikalan koulu ja päiväkoti sekä Professorintien päiväkoti. Muita palveluita lähialueella ovat Klaukkalan urheilukeskus ja Klaukkalan kirkko. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole yrityksiä. Virkistys Virkistystä ei ole erikseen edistetty viheralueiden suunnittelulla. Suunnittelualueella on kuitenkin luontaisia virkistysarvoja. Joen varteen on muodostunut vakiintunut polku, jota käytetään virkistäytymiseen ja jokivarren maisemat soveltuvat virkistäytymiseen luonnostaan hyvin. Nykyisin M- kaavamerkinnällä (maatalousalue) olevalla alueella sijaitsee alueen ainoa paikallisten aktiivisesti käyttämä virkistysyhteys. Liikenne Suunnittelualue rajautuu lounaassa Klaukkalantiehen (Mt 132). Liikenneviraston tietojen mukaan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Klaukkalantiellä suunnittelualueen kohdalla oli ajoneuvoa/vuorokaudessa. Klaukkalantietä pitkin kulkevat useat lähiliikenteen linja-autolinjat kuten 35, 47, 56 ja 57. Klaukkalantietä pitkin kulkevat myös linja-autot Helsinkiin, Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Kaava-aluetta lähinnä olevat pysäkit sijaitsevat Jokirannantien pohjoispuolella Klaukkalantien varrella. Klaukkalasta on hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin valtatietä pitkin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Klaukkalan osayleiskaavan selostuksen ja Nurmijärven rakennusperintöselvityksen (luonnos 2010) mukaan, suunnittelualueella ei ole rakennusperintökohteita, eikä muinaismuistoja. Kunnallistekniikka Alueen pohjoisosassa halkoo jätevesiviemäri, joka kääntyy Luhtajoen lähellä kohti etelää ja jatkaa matkaansa Luhtajoen reunaa pitkin (kuva 9). Toinen jätevesiviemäri sijaitsee Jokirannantien alla. Jätevesiviemäröinnin yhteydessä kulkee myös vesijohto.

14 14/42 Kuva 9. Ote kunnan johtokartasta. Ruskealla viivalla jätevesi ja sinisellä katkoviivalla vesijohto. Jokirannantien itäpuolella nykyisellä maatalousalueella kulkee Elisan kaapeli. Kohdassa jossa Jokirannantie kääntyy kohti luodetta, sijaitsee nykyisellä maatalousalueella sähkölaitoksen maanalainen johto (kuva 10). Jokirannantien reunassa kulkee pienjännitesähköjohto ja suunnittelualueen pohjoisosassa lähellä Luhtajokea halkoo 20 kv korkeajännitesähköjohdot pellon yllä.

15 15/42 Kuva 10. Sähkölaitoksen maanalainen johto Ympäristön häiriötekijät Seveso III Lähin erityistoimintaa harjoittava laitos sijaitsee Järvihaan alueella (kuva 11). Kyseisen laitos kuuluu Seveso III-direktiivin mukaisiin laitoksiin ja sen konsultointivyöhykkeen leveys on 500 metriä. Kyseinen laitos on Rakennusliike V.S. Ripatti ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) saatujen tietojen mukaan toiminnan laajuus on nestekaasulaitos. Nestekaasulaitokset ovat laitoksia, joissa on nestekaasua 5 alle 50 tonnia ja muita vaarallisia kemikaaleja alle 20 % luparajasta. Kuva 11. Rakennusliike V.S. Ripatin on Seveso III -direktiivin mukainen laitos. Laitos on merkitty violetilla ja konsultointivyöhykkeet esitetty ruskealla. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on esitetty mustalla ovaalilla.

16 16/42 Rakennusliike V.S. Ripatin konsultointivyöhyke sisältää osan asemakaavan muutosalueesta. Konsultointivyöhyke pitää huomioida alueita asemakaavoitettaessa tai rakennettaessa. Vyöhyke ei ole suojaetäisyys laitoksen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Ympäristönsuojelu ja muut ympäristöhäiriöt Finavian Helsinki-Vantaa lentoaseman ympäristölupahakemukseen laadittujen lentomeluennusteiden (ns. verhokäyrä) mukaan yli 55 dblden lentomelualue ei ulotu suunnittelualueelle. Läheinen Klaukkalantie (maantie 132) aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Klaukkalantien melua on tutkittu vuonna 2013 Rambollin toimesta Kirkkotien ja Järvihaantien kohdalla. Vuoden 2013 päiväajan (7-22) keskiäänentasot (LAeq) ylittävät asuinalueiden päiväajan ohjearvon 55 db osassa suunnittelualuetta (kuva 12). Myös yöajan ohjearvot ylittyvät osassa suunnittelualuetta. Kuva 12. Vuoden 2013 päiväajan (7-22) keskiäänentasot. Aineisto: Ramboll oy, Suunnittelualueen korttelin 3098 tontin 11 ja Klaukkalantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melusuojauksen rakentaminen tapahtuu Järvihaantien liittymän rakentamisen yhteydessä ja melusuojaus koostuu meluaidasta ja meluvallista sekä aidasta (kuva 13). Suunnitelmissa on myös hidastaa Klaukkalantien nopeusrajoitusta 50 km/h. Melusuojauksella korttelin 3098 tontin 11 meluarvot vähenevät. Osalla suunnittelualueesta yhä ylittyy valtioneuvoston päätöksen n:o 993/1992 ohjearvo 55 db viheralueilla. Viheralueen osa, jolla melutaso ylittää 55 db, ei ole tarkoitettu normaaliin oleskeluun, eikä sinne ole osoitettu leikkialueita tai muita runsaassa käytössä olevia alueita. Asemakaavassa on annettu yleisiä melumääräyksiä melusta johtuen.

17 17/42 Kuva 13. Vuoden 2040 tilanne päivällä, jolloin nopeusrajoitus on alennettu 50 km/h ja alueelle on rakennuttu melusuojausta. Asemakaava-alueella ei ole maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan pilaantuneita maita. Lähin kohde, joka löytyy MATTI-tietokannasta, on suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva autojen huolto ja korjausliike. Liike on vieläkin käytössä ja siinä on sijainnut polttoaineen jakeluasema vuosina Entiset maanalaiset polttoainesäiliöt on poistettu 2011 ja samalla maaperä on kunnostettu. Kiinteistöllä on autokorjaamo ja automaalaamotoimintaa ja siinä on merkintä selvitystarpeen tarkistamisesta Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja siellä asuu noin 210 henkilöä. Alueen väestön ikä vaihtelee vastasyntyneestä aina yli 80-vuotiaaseen. Alueen ikäjakaumasta ei erotu selviä poikkeuksia. Alue sijaitsee hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien varrella. Vesistön läheisyys luo alueelle viihtyisyyttä. Hyvät palvelut Klaukkalan keskustassa ja lähialueella vaikuttavat alueen viihtyisyyteen. Luhtajoen vartta käytetään virkistykseen ja se luo alueelle omaleimaisuutta sekä identiteetin Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Nurmijärven kunta omistaa suunnittelualueella jonkin verran maa-alueita asemakaavan eteläosassa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) vuonna 2000 ja niitä on tarkistettu vuonna Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tällä hetkellä uudistettavana ja uudet tavoitteet on tarkoitus saada valtioneuvoston päätettäväksi loppuvuodesta 2017.

18 18/42 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (kuva 14). Suunnittelualueen länsireunassa kulkee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus sekä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alkaa tiivistettävä alue. Kuva 14. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä ( ). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan toukokuussa Kaava on tullut maakuntahallituksen päätöksellä ( ) voimaan, mutta ei ole saanut vielä lainvoimaa, sillä maakuntavaltuuston päätöksestä on valitettu. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava aiheuttaa muutoksia suunnittelualueen eteläpuolelle (kuva 15).

19 19/42 Kuva 15. Ote Uudenmaan neljännen maakuntakaavan epävirallisesta yhdistelmäkartasta ( ). Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Neljäs maakuntakaava kumoaa suunnittelualueelta seuraavan merkinnän: Viheryhteys (Uudenmaan maakuntakaava) Neljäs maakuntakaava määrää alueelle vastaavan uuden viheryhteystarpeen. Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Uusi koko Uudellemaalle laadittava maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Nimensä mukaisesti sen aikatähtäin on vuodessa Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen, eli se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kerättiin palautetta Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on merkitty Klaukkalan taajama-alueeksi (kuva 16). Alueen länsipuolelle on merkitty päätie ja alueen itäpuolelle joki.

20 20/42 Kuva 16. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuva Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Klaukkalan osayleiskaava (valtuusto hyväksynyt , saanut lainvoiman ). Siinä suunnittelualue (kuva 17) on merkitty AP-1 ja V-1 (kuva 18). Suunnittelualueen reunassa kulkee seututie/pääkatu ja sen viereen on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Kuva 17. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta ( ). Punainen ovaali osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

21 21/42 Kuva 18. Klaukkalan osayleiskaavan määräykset, jotka koskevat suunnittelualuetta Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 19) on voimassa asemakaava vuodelta 1962 ja asemakaava vuodelta Alueen voimassa olevat asemakaavamerkinnät ovat AO ja M (maatalousalue). AO määrää alueelle seuraavaa: Pientalojen ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Rakennukset on rakennettava sisäasiainministeriön rakennusten ja rakennusosien paloluokittelusta antaman päätöksen mukaisesti. Puisto- ja maatalousalueelle sekä istutettavalle rakennuspaikan osalle saa tehdä tarpeellisia kulkuteitä. Asemakaava määrää suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi I. Koska asemakaava ei määrää rakennusoikeutta, rakennusoikeuden määrä selviää Nurmijärven kunnan rakennusjärjestyksestä. Rakennusjärjestys määrää AOtonteilla tehokkuusluvuksi e=0,25. Asemakaava on voimassa vain suunnittelualueen aivan eteläisimmässä osassa.

22 22/42 Kuva 19. Ote ajantasakaavasta ( ). Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta ja samalla päivitetään vanhentunut asemakaava läheisestä korttelista. Suunnittelualueen sijainti Klaukkalan keskustan tuntumassa tekee siitä taajaman laajenemisen ja täydentämisen kannalta edullisen. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040:n mukaisesti tavoitteena on tiivistää taajamarakennetta erityisesti Klaukkalassa ja Kirkonkylässä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta ( 114). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta.

23 23/ Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto mm. Ympäristötoimiala ja luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto) yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma annettiin tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja se oli nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä ja asemakaavoituksen internetsivuilla alkaen. Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Kaavaluonnos Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa vireilletulon yhteydessä sekä kunnanhallituksessa Luonnoksessa esitettiin mm. kaava-alue, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä ja laatu. Suunnitelman vaikutukset suunnittelualueelle ja ns. vaikutusalueelle sekä nykytilanteeseen että alueella voimassaoleviin kaavoihin verrattuna arvioitiin. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidettiin alustavasti nähtävillä 21 vrk:n ajan Kaavaluonnoksesta saatiin kaksi kirjallista mielipidettä. Markku Laurikainen ja joukko muita Jokirannantien asukkaita esittävät mielipiteenään seuraavaa: Uusi Jokirannankujan liittymä keskellä mäkeä sijaitsee vaarallisessa paikassa erityisesti huonoja keliolosuhteita ajatellen; Jokirannantien mutka saattaisi olla parempi paikka Jos liittymä tehdään kaavaluonnoksen mukaiseen paikkaan, tulee risteys varustaa kärkikolmiolla ja Jokirannankuja tulee nostaa samalle korkeudelle kuin Jokirannantie Kaavassa kevyen liikenteen väylälle varatun tilan tulee olla riittävän leveä ja väylä tulee rakentaa samaan aikaan kuin Jokirannankuja Jokirannantien nykyisenkaltainen kaideratkaisu tulee säilyttää Jokirannankujan puolella Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan vastine: Markku Laurikaisen ja muiden Jokirannantien asukkaiden mielipiteen johdosta lautakunta toteaa, että kaavaratkaisu on erityisesti liikenneasioiden osalta valmisteltu yhteistyössä kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Pääosa mielipiteessä esitetyistä seikoista tutkitaan ja ratkaistaan katusuunnittelun yhteydessä.

24 24/42 Terhi ja Laura Kalliola esittävät mielipiteenään, että luonnokseen merkitty muuntamo tulee siirtää kauemmas nykyisestä asutuksesta mm. mahdollisista terveyshaitoista johtuen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan vastine: Terhi ja Laura Kalliolan mielipiteen johdosta muuntamoalue on siirretty Jokirannankujan varteen. Ensimmäinen kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavanmuutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta sekä kunnanhallitus käsittelevät asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa sekä asetetaan uudestaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavaehdotus käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Siitä saatiin yksi muistutus. Markku Laurikainen yhdessä muiden Jokirannantien asukkaiden kanssa esittivät muistutuksenaan seuraavaa: Uuden Jokirannan kadun liittymän tulee sijaita Jokirannantien mutkan kohdalla eikä vaarallisessa mäessä. Mäkeen rakennettu kaidetta ei saa poistaa mm. tonttiliittymien vuoksi. Asemakaavoituksen vastine: Asemakaavaa on muutettu merkittävästi ja se käsitellään uudestaan luonnoksena. Jokiranta niminen katu on poistettu ja tonttien määrää on vähennetty kolmeen. Kaide voidaan säilyttää liittymäalueiden ulkopuolella. Toinen kaavaehdotus Uudistettu asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa , minkä jälkeen asemakaavan muutosehdotus asetettiin nähtäville Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin nähtävilläoloaikana yksi muistutus ja kaksi lausuntoa. Markku Laurikainen yhdessä muiden Jokirannantien asukkaiden kanssa esittivät muistutuksenaan seuraavaa: Kaavaratkaisu vaarantaa liikenneturvallisuuden tonttiliittymien sijoittuessa jyrkkään rinteeseen. Turvallisuutta lisänneen kaiteen säilyttäminen on haastavaa tonttiliittymien vuoksi. Uudet liittymät muodostavat uusia riskipaikkoja. Liittyminen kadun tasoa alemmilta tonteilta on haastavaa etenkin liukkaalla kelillä. Kaavaluonnoksessa ollut ratkaisu (erillinen katu tonttien alarinteen puolelle) on liikenneturvallisuuden kannalta parempi. Asemakaavoituksen vastine: Liikenne ei lisäänny merkittävästi kaavamuutoksen osoittaman kolmen uuden tontin takia. Nykyään tieosuutta käyttää kymmenen tontin asukkaat. Uudet tontit nostetaan kadun kanssa samaan tasoon. Tonttiliittymien turvallisuuteen on silti

25 25/42 syytä kiinnittää huomiota. Kaavaluonnoksessa ollut ratkaisu ei ole haastavien maastonmuotojen, maaperän sekä kustannusten takia varteenotettava. Nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Nähtävilläolon jälkeen kaavaratkaisua ja -dokumentteja on muutettu seuraavilta osin: Muodostuvien tonttien rakennusoikeus on muutettu tonttitehokkuuteen perustuvaksi ja korotettu samaan tasoon viereisten tonttien kanssa. Katualuetta uusien tonttien kohdalla on kavennettu saman levyiseksi kuin se on muulla osalla katua. Rakentamiseen ja perustamiseen liittyen on annettu tarkentava kaavamääräys. Määräyksellä otetaan kantaa muun muassa kellareiden sekä maalämpökaivojen rakentamiseen. Myös kaavaselostusta on täydennetty ja täsmennetty samoilta osin. Hulevesien hallintaan liittyvää määräystä on täsmennetty. Kaavatilanne (maakuntakaava ja osayleiskaava) päivitetty ajantasaiseen tilanteeseen. Yleiskaava sisältövaatimukset on silti käsitelty kaavatyön yhteydessä. Kaavahankkeen yhteydessä on tutkittu katualueen turvallisuuden parantamista katua leventämällä uusien tonttien kohdalla. Prosessin aikana todettiin, ettei katualueen levennys ole tarpeellinen ratkaisu turvallisuuden lisäämiseksi. Katualueen vaarallisena koettu mäki muuttuu turvallisemmaksi kun muodostuvat tontit tasataan kadun tasoon. Kolme uutta tonttia eivät lisää liikennettä merkittävästi ja hyvällä suunnittelulla tonttiliittymät saadaan liitettyä katuun turvallisesti. Kadun leventäminen ei myöskään olisi käytännössä toteuttamiskelpoista, sillä alustava kaavaratkaisu olisi mahdollistanut leventämisen ainoastaan kolmen tontin osalta muun kadun jäädessä nykyisen levyiseksi. Maaperäolosuhteiden vuoksi kaavaa on täsmennetty rakentamisen ja perustamisen osalta. Maaperän koostumus tulee tutkia kaavamääräyksen mukaisesti suunnittelua varten. Maaperän ja pohjavesiolosuhteiden vuoksi kaavamääräyksiin lisättiin maininta, että kellareiden ja maalämpöpumppujen rakentaminen on kielletty. Hulevesien hallintaa täsmennettiin lisäämällä kaavamääräykseen maininta, että puhtaat hulevedet voi hallitusti johtaa viheralueille. Kaavaselostusta päivitettiin huomioimaan yleiskaavan ja maakuntakaavan muuttuneet tilanteet kaavahankkeen aikana. Yleiskaavan sisältövaatimukset oli jo otettu kaavahankkeen aikana huomioon ja niihin liittyvät osat säilytettiin selostuksessa. Asemakaavamuutos asetetaan vielä uudelleen ehdotuksena nähtäville tehtyjen muutosten vuoksi. Kaavan hyväksyminen Kunnanvaltuusto päättää asemakaavamuutoksen hyväksymisestä Päätöksenteko Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 114) päätti ilmoittaa Klaukkalan asemakaavan korttelia 6 ja maatalousaluetta koskevan asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi ja päätti esittää kaavamuutosluonnoksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja suunnittelu-

26 26/42 aineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville laitettavaksi 21 päivän ajaksi Kunnanhallitus ( 228) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja suorittaa MRA 30 :n mukaisen kuulemisen Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 3) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi Kunnanhallitus ( 41) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 58) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi Kunnanhallitus ( 169) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. xx.xx.201x Kunnanhallitus ( xx) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi. xx.xx.201x Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. xx.xx.201x Kunnanhallitus ( XX) päätti esittää asemakaavan muutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. xx.xx.201x Kunnanvaltuusto ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksella pyrittiin alun perin täydentämään Jokirannantien asuntoaluetta osoittamalla viljelyskäytöstä poistunut peltoalue asumiskäyttöön. Tavoitteena oli hyödyntää käytöstä poistunutta peltoa mahdollisimman paljon asuinkäyttöön. Lisäksi muutosalueella on vanhentuneita asemakaavamääräyksiä, jotka on tarkoitus ajantasaistaa. Syksyllä 2016 asemakaavan tavoitteet muuttuivat tutkimuksissa selvinneiden haastavien maaperäolosuhteiden vuoksi. Asemakaavan tavoitteeksi tuli muodostaa olemassa olevien tonttien jatkoksi muutama uusi tontti, joihin voi rakentaa kaksiasuntoisen erillispientalon. Tarkoituksena on monipuolistaa Klaukkalan tonttitarjontaa lähellä keskustaa. Samalla on tarkoituksena säilyttää joenrantaa mahdollisimman paljon virkistyskäytössä. Maaperä ja Luhtajoen läheisyys asettavat tavoitteita asemakaavalle. Maaperä on lähempänä Luhtajokea syvää savikkoa, jonka alla on paineellista pohjavettä. Luhtajoen mahdollinen tulviminen pitää ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa.

27 27/42 Suunnittelutilanne asetti asemakaavalle tavoitteita, sillä alueella ei ollut voimassa lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavassa on sen vuoksi esitetty selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. Valtioneuvosto päätti uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös tulee voimaan Tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä on tutkittu sen suhde edellisiin vuodelta 2000 oleviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Tällöin kaavaehdotus tulee asettaa julkisesti nähtäville ennen uusien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden voimaantuloa ja hyväksyä mennessä. Seuraavassa on esitetty arvio valtioneuvoston päättämistä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuodelta 2000 (tarkistettu vuonna 2008) huomioon ottamisesta tässä kaavahankkeessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kyseessä on voimassa olevan asemakaavan muuttaminen. Koska alueella ei ole kaavaprosessin alussa ollut oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on alueen asemakaavoitus perustunut maakuntakaavaan, kunnan maankäytön kehityskuvaan 2040 ja Klaukkalan osayleiskaavan yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ( ) ja valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta ( ) määrittelee seuraavaa (lainauksessa lailla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslakia): Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteilta ei siten ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä tietyllä alueella suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.

28 28/42 Tämän perusteella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteista asemakaavaa koskevat vain määrätyt erityistavoitteet. Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelualueella ei ole maanpuolustuksen tai rajavalvonnan alueita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Asemakaavalla mahdollistetaan Klaukkalan alueelle uutta asumiseen tarkoitettua tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Klaukkalan keskustasta. Alueelle ei tule vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueella jo olemassa olevien rakennuksien asemakaavamerkintöjä päivitetään kuvaamaan paremmin tämän hetkistä tilannetta. Uudet rakennuspaikat tulevat sijaitsemaan linjassa jo olemassa olevien rakennusten kanssa. Asemakaavalla maatalousaluetta muutetaan viheralueeksi, joka jatkaa Luhtajoen rannan viherverkostoa. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Asemakaavassa osoitetaan uusi ohjeellinen ulkoilureitti joen rantaan. Asemakaava ei lisää liikennettä merkittävästi ja alueen nykyiset liikennereitistöt ovat jatkuvia sekä palvelevat aluetta hyvin. Jokirannantien turvallisuustilanne ei muutu merkittävästi. Liittymäpaikkoja tulee kolme lisää ja rinteessä ollut kaide joudutaan poistamaan ainakin liittymien kohdilta, mutta liikenne ei lisäänny merkittävästi ja maanpintaa nostetaan tonttien kohdalla ylemmäksi, jolloin kaiteelle ei ole enää entisenlaista tarvetta. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueiden-

29 29/42 käytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristötai henkilövahinkoriskejä. Asemakaavan laadinnan aikana Uudenmaan ELY-keskukselta pyydettiin suunnittelualuetta koskeva alin suositeltava rakennuskorkeus. ELY-keskus määritteli suunnittelualueelle alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi N ,10 m. Rakentaminen tämän rakentamiskorkeuden yläpuolelle. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin Asemakaavassa on annetaan määräyksiä hulevesien hallinnasta. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Asemakaava kuuluu osittain Järvihaan alueella sijaitsevan Seveso IIIdirektiivin mukaisen laitoksen konsultointivyöhykkeeseen. Vyöhyke ei ole suojaetäisyys laitoksen ja muun toiminnan välillä, vaan se ilmaisee etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Valvovalta viranomaiselta (Tukes) on pyydetty lausunto. Asemakaavassa ei osoiteta riskille alttiita toimintoja liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Riskille alttiiksi toiminnoiksi luetellaan esimerkiksi päiväkodit, koulut, hoitolaitokset, sairaalat, asuinalueet ja vilkkaat liikenneväylät sekä luonnon kannalta erityisen herkät tai tärkeät alueet (Ympäristöministeriö YM4/501/2015, ). Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Maa- ja kallioperän soveltuvuus on otettu huomioon. Alueen maaperästä on teetetty rakennettavuusselvitys, jossa on selvitetty alueen maa- ja kallioperä sekä annettu perustamisesta suosituksia. Rakentamista on osoitettu alueille, jossa rakentaminen on järkevää toteuttaa maaperä huomioon ottaen. Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) ei ole merkitty pilaantuneita maaalueita kaava-alueelle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

30 30/42 Kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Asemakaavaalueen ja Klaukkalantien väliin on suunniteltu melusuojausta. Melua ja meluntorjuntaa on käsitelty tarkemmin kohdassa Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Asemakaava-alue ei sijaitse kaukolämpöverkon alueella. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueella on olemassa valmis kunnallistekniikka ja nyt suunnitellut uudet tontit on helposti liitettävissä järjestelmään. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Asemakaava lisää muutaman tontin jo olemassa olevaan rakenteeseen. Asemakaavalla osoitetaan Klaukkalan osayleiskaavan määrittelemä viheralue. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Valkjärven I-luokan pohjavesialue ( ), joka alkaa noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Asemakaava-alueelle ei ole sijoittautumassa toimintoja, jotka uhkaisivat Valkjärven pohjavesialuetta tai Luhtajokea. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Osa suunnittelualueesta on käytöstä poistettua peltoaluetta. Peltoalue sijaitsee Luhtajoen varressa taajamarakenteen sisällä, eikä ole erityisen suuri. Maatalousalueet kuormittavat enemmän vesistöjä kuin muut alueet ja täten on järkevää osoittaa nykyiselle kaavanmukaiselle maatalousalueelle muuta käyttöä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä.

31 31/42 Asemakaavalla ei oteta kantaa kyseiseen erityistavoitteeseen. Asemakaavan muutos koskee vain pientä aluetta. Helsingin seudun erityiskysymykset Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys Asemakaavalla monipuolistetaan Klaukkalan alueen tonttitarjontaa. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Asemakaavassa ei luoda merkittävästi uutta rakentamista. Asemakaava-alue sijaitsee olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Asemakaava ei edistä yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueella on jo olemassa joukkoliikennetarjontaa. Klaukkalantietä pitkin kulkevat paikallisliikenteen linja-autoyhteydet. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viherverkoston jatkuvuus. Asemakaava mahdollistaa Luhtajoen rannan virkistyskäytön ja osoittaa viheralueelle ohjeellisen ulkoilureitin. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tämä kohta valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskee vain rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Kaava-alue ei sijaitse millään näistä alueista. Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee yhdystie. Suunnittelualueen läpi on osoitettu siirtoviemärin ohjeellinen linjaus sekä viheryhteystarve. Suunnittelualueen eteläpuolella alkaa tiivistettävä alue. Kohdassa on nähtävissä voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmäkartta. Asemakaava on voimassa olevien maakuntakaavojen mukainen.

32 32/ Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaluonnos Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa vireilletulon yhteydessä sekä kunnanhallituksessa Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidettiin alustavasti nähtävillä 21 vrk:n ajan Kuva 20. Vuoden 2014 asemakaavaluonnos.

33 33/ Ensimmäinen kaavaehdotus Asemakaava oli keväällä 2015 ehdotusvaiheessa ja se oli nähtävillä (kuva 21). Silloisen kaavan tarkoitus oli mahdollistaa laajempi uudisrakentaminen alueelle. Alueelle olisi tullut uusi Jokiranta niminen katu ja 10 uutta AO1- tonttia. Asemakaava oli nähtävillä ehdotuksena Kuva 21. Kevään 2015 asemakaavaehdotus vasemmalla ja siitä kehitetty jatkoversio oikealla. Asemakaavaehdotuksesta muokattiin rakennettavuusselvityksen perusteella uusi versio, joka erosi ehdotuksesta Jokirannan sijainnin ja tonttien sijoittelulla. Jokiranta siirtyi koilliseen ja tontit sen koillispuolelta poistettiin.

34 34/ Toinen kaavaehdotus Syksyllä 2016 alettiin tutkia kaavan muuttamista. Rakennettavuusselvityksestä saatujen tietojen perusteella päädyttiin vähentämään tonttien määrää aikaisemmasta noin kymmenestä uudesta tontista kolmeen. Samalla päädyttiin muuttamaan erillispientalotonttien asuntomäärää mahdollistamaan kaksiasuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Kaava-alueen rajausta laajennettiin suuremmalla vanhalle pellolle sijoittuvalla puistoalueella. Kuva 22. Kevään 2017 asemakaavaehdotus.

35 35/ Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisu pohjautuu toiseen kaavaehdotukseen ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan kolme AO2-tonttia. Tonttien koko vaihtelee jonkin verran. Asemakaavaratkaisu jättää ehdotuksessa olleen ohjeellisen ulkoilureitin alueelle. Jokirannantien katualue on säilytetty koko matkaltaan nykyisen levyisenä. Perustelut on esitetty tarkemmin kohdassa Asemakaavaratkaisu eroaa hieman Klaukkalan osayleiskaavasta, mutta Klaukkalan osayleiskaavan yleiset määräykset määräävät seuraavaa: Osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata yleispiirteisenä kaavana asemakaavojen laadintaa. Osayleiskaavassa on esitetty alueiden pääkäyttötarkoitukset ja kaava sisältää aluekohtaiset suunnitteluohjeet. Osayleiskaava ei ole tarkkarajainen aluevarauskaava, vaan rajaukset mahdollistavat joustoa asemakaavoja laadittaessa osayleiskaavan tavoitteita ja kaavaratkaisun periaatteita vaarantamatta. Asemakaavaratkaisu ei vaaranna osayleiskaavan kaavaratkaisun periaatteita. Asemakaava jättää Luhtajoen ja asutuksen väliin viheralueen, jota voi käyttää virkistykseen. Kuva 23. Toisen ehdotuksen pohjalta tarkistettu asemakaavaratkaisu. Kaavaan on tehty pieniä tarkennuksia, jotka eivät ole olennaisia.