KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAHNATIE KORT- TELI 3711 TONTTI 2 Klaukkala, Ristipakka

Transkriptio

1 Kaavatunnus 1/ Asianumero 566/ /2016 KLAUKKALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAHNATIE KORT- TELI 3711 TONTTI 2 EHDOTUS Klaukkala, Ristipakka Asemakaavan muutos koskee korttelin 3711 tonttia 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 3711 tontit 5 ja 6. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset - osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL Nurmijärvi kaavasuunnittelija Juha Kanniainen puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2/14 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ KAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEESTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONTO JA MAISEMA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS ALUETTA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT MUUT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET KAAVOITUKSEN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET SUUNNITTELU JA VUOROVAIKUTUS PÄÄTÖKSENTEKO ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT, VALINTA JA PERUSTEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE MITOITUS YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KORTTELIALUEET ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET...14

3 3/14 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pahnatie Kaavatunnus: Kaava-alue: Kaavan laatija: Yhteystiedot: Asemakaavan muutos koskee Klaukkalan korttelin 3711 tonttia 2 kaavasuunnittelija Juha Kanniainen Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus PL Nurmijärvi Vireilletulopäivä: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Hyväksymispäivä: XX.XX. - XX.XX.2018 XX.XX.201X 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueeseen kuuluu korttelin 3711 tontti 2 Klaukkalan Ristipakassa. Tontti sijaitsee Pahnatien varressa, Klaukkalan keskustan kaakkoispuolella. 1.3 Kaavan tarkoitus 2 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan tontin jakaminen kahdeksi tontiksi, voimassa olevaa hallinnanjakosopimusta noudatellen. Samalla muodostuville tonteille mahdollistetaan asuinrakentaminen. Asemakaavamuutoksella tiivistetään Klaukkalan taajamarakennetta. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos käynnistettiin maanomistajan hakemuksesta. Hanke tuli vireille Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä ja ehdotus XX.XX.-XX.XX Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi kaavanmuutoksen XX.XX.201X. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Asemakaavan muutos on tehty Nurmijärven kunnan omana työnä. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella nykyinen tontti jaetaan kahtia, kahteen yhtä suu-

4 4/14 reen osaan. Tonttijako noudattaa pääpiirteissään kiinteistönomistajien aiemmin laatimaa hallinnanjakosopimusta. Tontin käyttötarkoitus muutetaan työtiloja sallivasta erillispientalojen korttelialueesta (ATY), yksi- ja kaksiasuntoisia erillispientaloja (AO1 ja AO2) sallivaan korttelialueeseen. ATY = Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden asunnon. Alueelle saadaan sijoittaa myös ympäristövaikutuksiltaan pääkäyttötarkoitukseen verrattavia työtiloja. Työtilat tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen reunaan. AO1 = Yksiasuntoinen erillispientalo AO2 = Kaksiasuntoinen erillispientalo Muodostettavien kiinteistöjen yhteinen ajoliittymä ja parkkialue osoitetaan asemakaan muutoksen hyväksymisen jälkeen muodostettavilla rasitteilla. Tonteille ei osoiteta lisää rakennusoikeutta. Tonttien tehokkuusluku on e=0.25. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä liikennemeluntorjunnasta ja hulevesien hallinnasta. 3 Kaavoituksen lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue (kuva 1) sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan asemakaava-alueella, Pahnatien varressa, Klaukkalan keskustan kaakkoispuolella. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Tornimäen liikunta-alue. Alueen pinta-ala on n. 0,167 ha. Tontti on rakennettu. Alueen lähiympäristössä on omakotitaloja, paritaloja ja muutama teollisuusrakennus. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti sovitettuna ilmakuvaan.

5 5/ Luonto ja maisema Enviro Oy:n tekemän Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (2012 ja 2014) ja BatHousen tekemän Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvityksen (2010 ja 2012) mukaan, asemakaavan muutosalueella ei ole havaittu suojeltavia tai arvokkaita luontokohteita. Tontti on rakennettu ja siellä on istutuksia. Suunnittelualuetta ei ole luokiteltu Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvityksessä arvokkaaksi maisema-alueeksi. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Kaavamuutosalueen maaperä on savea (kuva 2). Tontti on kokonaisuudessaan melko tasainen. Tontin korkeus vaihtelee korkeudesta +49 m korkeuteen +52 m (N2000). Suurin osa tontista sijaitsee korkeuskäyrien +50 m ja +51 metriä (N2000) välillä. Kuva 2. Ajantasa-asemakaava, jonka taustalla on kaavamuutosalueen maaperäkartta Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue on rakennettu. Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 2004 valmistunut asuinrakennus ja vuonna 2009 valmistunut teollisuusrakennus. Muutosalueen lähiympäristössä on 2000-luvulla valmistuneita omakotitaloja, paritaloja sekä muutama teollisuusrakennus. Suunnittelualue sijaitsee taajama-alueella lähellä Klaukkalan keskustaa. Klaukkalan keskustassa on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueella on valmis yhdyskuntatekniikka. Tontti sijaitsee lähellä Klaukkalantietä ja osa tontista altistuu 55 db melulle. Ennusteen mukaan 55 db -alue tulee laajenemaan tulevaisuudessa koskemaan lähes koko tonttia (kuva 3).

6 6/14 Kuva 3. Vaalean sinisellä viivalla nykyinen melutasoalue 55 db ja tumman sinisellä viivalla ennusteen mukainen melualue (55 db) Maanomistus Suunnittelualueeseen kuuluvat maa-alueet ovat yksityisen omistamaa maata. Kiinteistöä koskee hallinnanjakosopimus. Hallinnanjakosopimuksessa on määritelty kiinteistön hallinta määräosiin A ja B sekä yhteiseen käyttöön varatuksi alueeksi. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys,

7 7/14 toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa Maakuntakaava Hyväksytyissä maakuntakaavoissa (kuva 4) suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Kaava-alue kuuluu myös maakuntakaavassa määriteltyyn tiivistettävään alueeseen. Kuva 4. Ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä ( ). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman ja on näin ollen voimassa. Neljäs vaihemaakuntakaava käsittelee seuraavia teemoja: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Neljäs maakuntakaava ei aiheuta muutoksia suunnittelualueelle (kuva 4). Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan laadinta käynnistyi vuonna Uudesta koko Uudellemaalle laadittavasta maakuntakaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Nimensä mukaisesti sen aikatähtäin on vuodessa Uusimaa-kaava 2050 on kaksiportainen, eli se koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaava etenee suunnitelmien mukaan ehdotusvaiheeseen syksyllä Lisätietoa löytyy Uudenmaan liiton internetsivuilta.

8 8/ Maankäytön kehityskuva 2040 Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 suunnittelualue on merkitty Klaukkalan taajama-alueeseen kuuluvaksi (kuva 5). Kuva 5. Ote Nurmijärven maankäytön kehityskuva Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Klaukkalan osayleiskaava. Osayleiskaava tuli voimaan Klaukkalan osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty merkinnällä A/TP-1 (kuva 6). Merkintä (A/TP-1) määrittelee sopimusalueen alueeksi, jolle varataan pääosin pientaloasumista ja asuinympäristöön soveltuvia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimisto-, tuotanto- ja palvelutyöpaikkoja. Merkinnällä alueelle varataan vähäisessä määrin myös liiketiloja. Kuva 6. Ote Klaukkalan osayleiskaavasta ( ). Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin.

9 9/ Asemakaava Suunnittelualueella (kuva 7) on voimassa Ristipakan asemakaava (3-222) vuodelta Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen (ATY) korttelialuetta. Kaavanmääräyksen mukaan tontille saa rakentaa yhden asunnon. Alueelle saadaan sijoittaa myös ympäristövaikutuksiltaan pääkäyttötarkoitukseen verrattavia työtiloja. Tontin tehokkuusluku on e=0.25 ja suurin sallittu kerrosluku I. Tontilla on myös määräys rakentaa kadunpuoleinen rakennus kiinni rakennusalueen reunaan. Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta ( ). Suunnittelualue on korostettu punaisella Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on tullut voimaan Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Klaukkalan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä alueelle on tehty useita selvityksiä, joita on hyödynnetty asemakaavahankkeessa. Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat selvitykset: Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys, Enviro Oy 2012, päivitys 2014 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä, Museovirasto/Vuoristo 2007 Klaukkalan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus, BatHouse 2010, 2012 Klaukkalan osayleiskaavan maisemaselvitys, Nurmijärven kunta/yleiskaavoitus 2014 Rakennusperintöselvitys, Arkkitehtitoimisto LPV Oy, luonnos 2010 Nurmijärven arkeologinen inventointi (esihistorialliset muinaisjäännökset), Museovirasto/Seppä 2006

10 10/14 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavaa muutetaan maanomistajan aloitteesta. Asemakaavalla tiivistetään asuinaluetta ja mahdollistetaan määräosiin jaetun kiinteistön jakaminen kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta ( 6). Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm: alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat ja yhdistykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet yritykset: alueella toimivat yritykset, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Suunnittelu ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Vireilletulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla julkaistulla kuulutuksella. Osallisille lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin kaavamuutoksen vireilletulosta. Aineistot ovat olleet nähtävillä kunnanvirastossa, Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sekä asemakaavoituksen internetsivuilla alkaen. Kaavaluonnos Luonnosvaiheessa asemakaavan luonnos esitellään alustavasti. Esille tuotavia seikkoja ovat mm. alueen käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä laatu. Asemakaavaluonnos käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, minkä jälkeen se on nähtävillä 21 vrk:n ajan. Tänä aikana asemakaavaluonnoksesta ja muusta aineistosta voi esittää mielipiteitä kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään kirjalliset lausunnot viranomaistahoilta. Asemakaavan muutosluonnos käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ( 76). Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Siitä saatiin 2 kpl lausuntoja ja 0 kpl mielipiteitä. Kaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavan muutosehdotus, joka käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 14 vrk:n ajaksi, jolloin osalliset voivat esittää mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen. Asemakaavoitus- ja

11 11/14 rakennuslautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja asemakaavayksikön laatimat vastineet sekä niiden pohjalta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset. Jos muutokset ovat olennaisia, ehdotus käsitellään uudestaan lautakunnassa ja asetetaan uudestaan nähtäville 14 vrk:n ajaksi. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa XX.X.201X ( XX). Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä XX.XX.-XX.XX.201X. Siitä saatiin X kpl lausuntoja ja X kpl muistutuksia. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Päätöksenteko Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 6) päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( 76) päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen sekä asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 14 vrk:n ajaksi. XX.XX.201X Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ( XX) päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa määräosiin jaetun kiinteistön jakaminen kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi. Asemakaavalla on myös tavoitteena tiivistää olemassa olevaa asuinaluetta. Suunnittelutilanne asettaa tavoitteita asemakaavalle. Koska asemakaavoitettavalla alueella ei ole lainvoimaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan sekä otettava soveltuvin osin huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot, valinta ja perusteet Asemakaavan tultua vireille kunta on laatinut kolme vaihtoehtoa tontin jakamisesta. Ensimmäinen ja toinen vaihtoehto perustuivat hallinnanjakosopimuksessa esitettyyn jakoon ja tontilla olemassa oleviin ratkaisuihin. Näiden kahden vaihtoehdon pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos (kuva 8).

12 12/14 Kuva 8. Asemakaavamuutos luonnosvaiheessa. Kolmas ja viimeisin vaihtoehto syntyi asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen, omistajien tekemän ehdotuksen pohjalta (kuva 9). Tonttijaossa päädyttiin siihen, että tontti jaetaan kahteen yhtä suureen osaan, kiinteistönomistajien maastossa tekemiä mittauksia mukaillen (kuva 9). Koska tontilla on voimassa hallinnanjakosopimus, joka jakaa tontin hallinnan määräosiin A ja B sekä yhteiseen käyttöön jaetuksi alueeksi, nykyisen kiinteistön pinta-ala on tarkoituksenmukaista jakaa tasan puoliksi. Tonteille ajo ja ajoneuvojen pysäköinti järjestetään muodostettavilla rasitteilla. Kuva 9. Asemakaavamuutos ehdotusvaiheessa.

13 13/14 Suunnittelualue sijaitsee 55 db melualueella. 55 db pidetään ohjearvona olemassa olevilla asuinalueilla ulkona päivällä (valtioneuvoston päätös n:o 993/1992). Asemakaavassa on tämän takia annettu määräyksiä meluntorjunnasta. Olemassa olevien rakennusten sijoittelu todennäköisesti vaikuttaa melua estävästi piha-alueiden melutasoon. Suunnittelualue on jo rakennettu. 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 1672 m 2. Kaavamuutoksella pinta-ala jakautuu kahteen 836 m 2 tonttiin. Toisella tontilla on sallittu yksiasuntoinen erillispientalo (AO1) ja toisella tontilla kaksiasuntoinen erillispientalo (AO2). Molemmilla tonteilla tehokkuusluku on e=0,25. Kokonaisrakennusoikeutta on 418 k-m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa annetaan määräyksiä puiden istuttamisesta ja säilyttämisestä. Tontin alueet, joita ei rakenneta, tulee istuttaa ja pitää hoidetussa kunnossa. Asemakaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen sopeuttamisesta jo olemassa olevaan ympäristöön. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamuutoksella muodostetaan kaksi erillistä tonttia (AO1 ja AO2). AO1- tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. AO2-tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Kerrosluku tonteilla on I ja tehokkuusluku on e=0.25. Lisäksi kaavamääräyksissä on määräyksiä hulevesien hallinnasta, meluntorjunnasta sekä kaupunkikuvallisia määräyksiä. 5.4 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos tiivistää alueen rakennetta. Asemakaava-alueen rakennukset on jo rakennettu, joten muutos rakennettuun ympäristöön ei ole merkittävä. Asemakaavassa määrätään muun muassa tontin huoltamisesta, puiden määrästä ja rakennusten ulkonäöstä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Nykyinen tontti on rakennettu. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Klaukkalantie, joka saattaa aiheuttaa melua suunnittelualueelle. Melusta johtuen kaavassa on annettu määräyksiä meluntorjunnasta.

14 14/ Nimistö Alueen nimistö säilyy ennallaan. 6 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Tontin halkominen on mahdollista suorittaa asemakaavan saatua lainvoiman. 7 Kaavatyöhön osallistuneet Asemakaavan laadintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt Nurmijärven kunnan asemakaavayksiköstä. Toni Saastamoinen Janne Oittinen Pirkko Laakso-Mäki kaavoitusarkkitehti kaavasuunnittelija kaavavalmistelija Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala, Asemakaavoitus Nurmijärvellä Taneli Heikkilä asemakaavapäällikkö Juha Kanniainen kaavasuunnittelija