118 2/2000. Mitä se on se kasvatus?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "118 2/2000. Mitä se on se kasvatus?"

Transkriptio

1 118 2/2000 Risto Ikonen Mitä se on se kasvatus? IKONEN, RISTO MITÄ SE ON SE KASVATUS? Kasvatus 31 (2), Termille kasvatus ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Sen sijaan eri kirjoittajat ovat luonnehtineet kasvatusta eri tavoin. Voidaankin puhua erilaisista kasvatuskäsityksistä. Tieteentekijät ovat muotoilleet erilaisia kuvauksia kasvatuksen ominaisluonteesta. Jotkut luonnehdinnoista ovat osin ristiriidassa keskenään. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että itse kasvatuksen käsite olisi välttämättä epämääräinen, vaikeasti määriteltävissä. Kyse on pikemminkin siitä, että erilaiset kasvatuskäsitykset tiettyjen kirjoittajien tiettynä aikana esittämät kasvatusta koskevat luonnehdinnat eivät ole sovitettavissa toisiinsa. Ja se taas, että eri kasvatuskäsitykset eivät ole yhteismitallisia, ei merkitse sitä, etteikö yksittäinen kasvatuksen käsitettä koskeva kuvaus voisi olla täsmällinen ja yksiselitteinen. Sitä vastoin yleisen määritelmän muotoileminen on jo paljon hankalampaa ellei kerrassaan mahdotonta. Tähän tässä artikkelissa kuitenkin pyritään. Artikkelin alussa esitellään joitakin kasvatusta koskevia luonnehdintoja ja tuodaan esiin niihin sisältyviä ongelmakohtia. Tämän jälkeen pohditaan, miksi termin kasvatus merkityssisältöä on niin vaikea määritellä. Lopuksi annetaan kasvatukselle yleinen määritelmä sellaisena kuin se ylipäätään voidaan antaa. Asiasanat: kasvatuksen teoria, käsitteet ja käsitykset, kasvatuksen käsite Kasvatuksen käsite vai kasvatuskäsityksiä? Kasvatus on ilmiönä yleisinhimillinen. Kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina ihminen on kasvattanut ja tullut kasvatetuksi. Ilmiön tärkeydestä kertonee jotain sekin, että sitä tutkii oma tieteenalansa. Mielenkiintoista kyllä, tieteellinenkään ilmiökenttään paneutuminen ei ole kyennyt tuottamaan yksiselitteistä, saati erityisen erottelukykyistä määritelmää termille kasvatus. Nähdäkseni tämä ei johdu niinkään ilmiön vaikeaselkoisuudesta kuin siitä tavasta, jolla kasvatukseksi kutsumaamme inhimillisen todellisuuden osa-aluetta on yritetty lähestyä. Tässä artikkelissa pyrin etsimään vaihtoehtoista näkökulmaa kasvatuksen problematiikkaan. Etsintä käynnistyköön aiemmista määrittely-yrityksistä. Suomalaisittain katsottuna kenties tunnetuin kasvatusta koskeva luonnehdinta löytyy J. Hollon teoksesta Kasvatuksen teoria, jossa todetaan ykskantaan, että kasvatus on kasvamaan saattamista (Hollo 1927, 64, ). Näyttää siltä, että joidenkin mielestä tämä kelpaa oikein hyvin kasvatuksen määritelmäksi.

2 2/ Näinhän asia ei sentään ole. Hollon toteamus on aivan liian utuinen ollakseen ilmiön yleispätevä luonnehdinta, eikä se siten pysty täyttämään tieteelliselle käsitteenmuodostukselle asetettuja kriteerejä. Se muistuttaakin enemmän runon kuin tieteen kieltä. Lisäksi toteamusta ei voi ylipäätään ymmärtää tuntematta asianomaista tekstiyhteyttä. Kyseisessä kohdassahan Hollo kuvaa kasvamista luontoperäisenä ilmiönä, jolloin kasvatuksen tarkoituksena on lähinnä luoda tilaa luonnollisten kasvatusmahdollisuuksien toteutumiselle. Näin ajateltuna kasvatusta voidaan pitää inhimillisen kehityksen sosiaalisena ulottuvuutena. (mt ) Mutta täsmennettynäkin Hollon tarjoama luonnehdinta jättää kasvatuksen käsitteen aivan liian hämäräksi. Tieteen kieli edellyttää eksplikoidumpaa esitystapaa. Ilmiölle on pyrittävä antamaan yleispätevä luonnehdinta. Miten tällaiseen yleispätevyyteen voitaisiin päästä? Määrittelevien piirteiden esittäminen on yksi tapa täsmentää tietyn käsitteen merkityssisältöä. Määrittelevien piirteiden avulla voidaan selvittää, kuuluuko jokin olio tai ilmiö käsitteen alaan vai ei. (ks. Hilpelä 1998, ) Tätä periaatetta voidaan soveltaa myös kasvatuksen käsitteeseen. Tällöin tehtävänä on hahmotella olennaiset kasvatusilmiön tunnuspiirteet, luonnostella sen olemuksellinen ydin. Tämän ei tarvitse merkitä sitä, että oletettaisiin tuollaisen ydinolemuksen olevan todella olemassa. Paljon tärkeämpää on luoda yhteinen perusta tieteelliselle kommunikaatiolle. Yleispätevän luonnehdinnan muotoilu on tehtävänä hankalampi kuin ensi alkuun voisi olettaa. Kasvatus ei nimittäin hevin taivu määriteltäväksi. Tämä ei sinällään ole yllättävää, sillä useimmat elleivät peräti kaikki ihmistieteiden keskeiset termit näyttävät olevan viime kädessä vaikeita määritellä. Tähän vedoten voitaisiin jopa väittää, ettei ylipäätään ole tarpeen etsiä kasvatukselle lopullista määritelmää, sillä sellaistahan ei voi muidenkaan termien osalta saavuttaa. Näin ei voi eikä saa ajatella. Termin käyttöön liittyvien määrittelevien piirteiden arviointi ja tähän nojautuva yleispätevien luonnehdintojen laadinta on olennainen osa tiedetyötä. Akateemisessa asiantuntijapuheessa kasvatuksen käsitettä on luonnehdittu mm. seuraavien piirteiden avulla (Leino & Leino 1995, 7 9): kasvatus on inhimillisen toiminnan muoto, se on käytännön toimintaa kasvatusta esiintyy kaikissa yhteisöissä kasvatuksen tarkoituksena on (a) auttaa yksilöä sopeutumaan yhteisöön ja (b) tukea yhteisön säilymistä ja kehittymistä se on elävään olentoon kohdistuvaa vaikuttamista kasvatustoiminta pyritään kohdentamaan yhteiskunnassa arvostettujen päämäärien suuntaan kasvatusprosessi ilmenee vuorovaikutuksena Näiden luonnehdintojen summa muodostaa määritelmän ilmiölle kasvatus. Mutta tavoittaako luettelo kasvatuksen olennaiset piirteet? Ovatko luonnehdinnat yleispäteviä? Yksi tapa koetella määritelmää on muodostaa siitä paradoksaalisia seuraantolauseita. Tarkasteltakoon luonnehdintaa, jonka mukaan kasvatuksen tarkoituksena on auttaa yksilöä sopeutumaan yhteisöön. Mikäli tämä pitäisi kaikissa tapauksissa paikkansa, silloin ihmisvihaaja, joka taiten ohjaa lastaan vihaamaan kaikkia muita ihmisiä ja heidän edustamiaan yhteisöjä, ei kasvata lastaan. Toisaalta, hän itse saattaisi hyvin väittää harjoittavansa nimenomaan kasvatusta. Mutta kasvattaako hän todella? Jos vastaus on myönteinen, yhteisöön sopeutumista ja yhteisön säilyttämispyrkimystä

3 ? 120 ei voida pitää käsitteen kasvatus määrittelevänä piirteenä. Jos taas vastaus on kielteinen, esiin nousee erinomaisen kimurantti probleema: kenellä on oikeus päättää, mitä voidaan pitää kasvatuksena ja mitä ei? Askel totalitarismiin on äärimmäisen lyhyt. Stalinin ajan Neuvostoliitossa ei olisi voinut olla kristillistä kasvatusta, puhdasoppisuuden aikana Ruotsi- Suomessa ei olisi voinut olla katolilaista kasvatusta. Yllä esitettyihin määritteleviin piirteisiin sisältyy toinenkin arveluttava luonnehdinta. Mitä nimittäin tarkoitetaan ilmaisulla yhteiskunnassa arvostetut päämäärät? Merkitseekö tämä sitä, että kaikkien yhteiskunnan jäsenten on pidettävä mainittuja päämääriä arvokkaina? Jos näin on asia, niin silloin noita päämääriä ei voi olla kovin montaa. Ainakaan ne eivät voi olla kovin yksilöityjä (Summa1996, 70). Jos taas tarkoitetaan sitä, että arvostettujen päämäärien nimeämiseen riittää yhteiskunnan enemmistö, silloin kasvatuksen käsitettä ei voitaisi soveltaa koskemaan sellaista vaikuttamista, jossa tavoiteltaisiin yhteiskunnan vähemmistön arvokkaina pitämiä päämääriä. Näin ollen anarkistiseen tai uusnatsistiseen mielenlaatuun tähtäävää vaikuttamista ei voisi nykypäivän Suomessa pitää kasvatuksena. Ja muutettavat muuttaen, natsi-saksassa ei olisi ollut sijaa suvaitsevaisuuskasvatukselle. Edellisen perusteella voi väittää, että satunnaisessa yhteiskuntajärjestyksessä vallalla oleva arvomaailma ei voi toimia viimekätisenä kriteerinä sille, mitä toimintaa pidämme kasvatuksena ja mitä taas emme. Ylipäätään näyttää siltä, ettei yhteisöön mukautumista voida pitää sellaisena määrittelevänä piirteenä, joka erottaisi kasvatuksen muista inhimillisen vaikuttamisen muodoista. Samasta syystä tuntuu arveluttavalta väittää, että kasvatus olisi sosiaalistumista siihen yhteiskuntaan, yhteisöön ja ryhmään, jossa ihminen elää (Antikainen 1988, 11; vrt. Skinnari 1994, ja Puolimatka 1996, 94 95). Näin siitä huolimatta, että kasvatuksen sosiologisesti painottuneelle tutkimukselle tällainen luonnehdinta sopii oikein hyvin tarkastelun lähtökohdaksi. Onhan näet niin, että kasvatus on aina samalla myös sosialisaatiota (ks. myös Salonen 1997, ). Väitteen tarkempi perustelu jääköön kuitenkin toiseen kertaan. Leino & Leinon esittämien määrittelevien piirteiden joukko ei vielä täytä yleispätevyyden kriteeriä. Käsitteen soveltaminen tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, jos kasvatuksen luonteenomaisina piirteinä pidetään tukeutumista yhteiskunnan arvoperustaan ja sopeutumista yhteisöön. Luetteloa täytyy muokata, joilloin voidaan päätyä esimerkiksi seuraavanlaiseen versioon (Hirsjärvi 1985, 42 46; ks. myös Nurmi 1986, 52): kasvatus on käytännöllistä toimintaa kasvatukseen kuuluu vaikuttamis- tai muutospyrkimys kasvatuksella on aina arvokkaana pidetty tavoite tai tarkoitus kasvatus on vuorovaikutusta Summa: kasvatus on intentionaalista (tarkoitushakuista) toimintaa Tämä määritelmä näyttäisi kattavan kaikki ne inhimillisen toiminnan muodot, joita on totuttu kasvatuksena pitämään. Toisaalta se on kovin yleisluontoinen. Luonnehdintojen pohjalta voidaan näet kutsua kasvatukseksi kaikkea sellaista vaikuttamiseen tai muutokseen tähtäävää toimintaa, jolla on jokin arvokkaana pidetty tavoite tai tarkoitus. Jos siis pidän lapsen tottelevaisuutta arvokkaana asiana ja katson tottelemattomuuden poistamisen edellyttävän jokapäiväistä selkäsaunaa, niin selkäsaunan antamista pitäisi määritelmän mukaisesti kutsua kasvatukseksi.

4 2/ Tämä probleema voidaan koettaa väistää toteamalla, että kasvatuksen käsite pitää sisällään myös vääränä pidetyn kasvatuksen (ks. Nurmi 1986, 52). Ratkaisu on mielenkiintoinen mutta ei ongelmaton. Kasvatuksen käsitteeseen voidaan tämän jälkeen liittää kovasti kummallisia ilmiöitä. Otetaanpa esimerkki: herra X pitää arvokkaana rikastumista ja päättää pyrkiä tähän tavoitteeseen keräämällä kotikaupunkinsa yrittäjiltä suojelurahaa. Ensi alkuun moni jättää maksamatta. Herra X:n on saatava tilanteeseen muutos. Niinpä hän antaa pieniä opetuksia pahoinpitelemällä innokkaimmat vastustajansa. Tämän jälkeen kaikki maksoivat mukisematta. Siis mitä tapahtui? Herra X tahtoi vaikuttaa tilanteeseen ja tällä tavoin muuttaa sitä. Kyse on siis käytännöllisestä toiminnasta; hän pyrki arvokkaana pitämäänsä tavoitteeseen (eli omaan vaurastumiseensa); lisäksi herra X ja suojelurahan maksajat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Onko tämä kasvatusta, edes väärää sellaista? Oikeaa ja väärää kasvatusta koskeva dilemma voidaan kiertää kieltämällä koko ongelman olemassaolo. Tästä johtunee, että joidenkin mielestä sellaista ilmiötä kuin väärää kasvatusta ei ylipäätään voi olla olemassa. Perusteluna on esitetty, että sana kasvatus sisältää jo itsessään myönteisen arvolatauksen, joten se voi olla vain ja ainoastaan jotain hyvää ja siten oikeaa (Peters 1967/1973,85; Frankena 1973, 73 74). Ajatus on mielenkiintoinen, ja siihen palataan vielä tuonnempana. Edellä esitetyn määritelmän täydennykseksi se ei kuitenkaan kelpaa. Hyvän ja huonon (so. väärän) kasvatuksen erottaminen toisistaan edellyttää, että jo etukäteen tiedetään, mitä on kasvatus. Ja kasvatustahan tässä juuri on tarkoitus määritellä! Mutta palataanpa olennaisten piirteiden etsimiseen. Erilaisten määrittely-yritysten perusteella näyttäisi siltä, että kaikelle kasvatustoiminnalle on ominaista sen suuntautuminen kohden jotain tiettyä päämäärää (ks. edellä; myös Peters 1967/1973, 83 85). Näin asian näkee myös William K. Frankena (1973, 73). Hänen mukaansa kasvatuksen ideaan sisältyy ajatus, että joku kehittää toisen taipumuksia (kyvyt, uskomukset, tavat, tiedot, taidot, luonteenpiirteet tai arvot) jollain toimenpiteillä. Formaalisti ilmaistuna: X kasvattaa Y:tä vain jos X kehittää (fosters) Y:n taipumusta W metodilla Z Frankena tähdentää, että kyseessä on kasvatuksen ideaa koskeva yleinen muotoilu, eikä se vielä sinällään riitä siihen, että jokin teko tunnistettaisiin juuri kasvatukseksi. Frankena täsmentääkin, että kasvatuksessa on niin taipumusten kuin metodienkin oltava toivottavia ja moraalisesti hyväksyttäviä. Tai ainakin niitä on tällaisina pidettävä. Frankenan mukaan kasvatuksella pyritään hyvien taipumusten edistämiseen, sillä on siis aina tavoitteensa. Mutta mitä mahtaakaan olla hyvä, johon pyritään? Miten sen määrittelisi? Jälleen törmätään siihen, miten hyvä (eli toivottava ja moraalisesti hyväksyttävä) kasvatus voitaisiin erottaa huonosta (eli väärästä ) kasvatuksesta. Jotkut ovat etsineet vastausta arvoteorian suunnasta. Tällöin ajaudutaan helposti tarkastelemaan ikuisia ja yleisinhimillisiä arvoja. Käsillä olevassa artikkelissa vastausta etsitään kuitenkin muualta kuin objektiivisista arvoista, sellaisia ei nimittäin ole olemassa. Edellä esitetyille määrittely-yrityksille näyttäisi olevan yhteistä, että kasvatuksen katsotaan tähtäävän aina johonkin päämäärään, se on siis tavoitteellista toimintaa. Mutta kaikki eivät ajatusta hyväksy. Onkin väitetty, että kasvatus ei suinkaan ole aina tahallista ja tarkoituksellista (vrt. Hirsjärvi 1985, 46; Antikainen 1988,

5 ? ). Tällöin kasvattajia voisivat olla satunnaiset ohikulkijat ja jopa sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet ja instituutiot. Näin laajasti ymmärrettynä termi kasvatus olisi likimain identtinen termien enkulturaatio tai sosialisaatio kanssa (ks. Husén & Postlethwaite 1994, xi). Voitaisiin puhua myös älyllisestä adaptaatiosta (Young 1996). Tahattomuuden idea laajentaa termin kasvatus käyttöalan lähes kaikkia elinympäristön ilmiöitä koskevaksi. Samalla termi on vaarassa menettää kaiken erottelukykynsä ja siten myös kuvausvoimansa. Toisaalta tahattoman kasvatuksen kielto sulkisi kasvatustieteen ulkopuolelle mm. piilo-opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen. Näin ollen toiminnan tavoitteellisuus ja vuorovaikutuksellisuus näyttäisivät nekin olevan kasvatuksen kriteereinä kyseenalaisia. Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, termille kasvatus ei ole olemassa eksaktia ja kaikkien hyväksymää määritelmää. Sen sijaan eri kirjoittajat ovat luonnehtineet kasvatusta eri tavoin, ja erilaisia luonnehdintoja voidaan pitää erilaisina kasvatusta koskevina käsityksinä (engl. conceptions). Tällä tarkoitetaan samaa ideaa kuin Lukes (1974, 27) esittää puhuessaan valtakäsityksistä. Hänen mukaansa valtaa on hahmoteltu eri tavoin, ja hahmotelmat ovat osin ristiriidassa keskenään. Tästä huolimatta ei ole niin, etteikö olisi olemassa jokin kantava idea, jonka ympärille vallan eri luonnehdinnat rakentuisivat. (ks. myös Ball 1993, 556). Samaa ideaa voi soveltaa myös kasvatukseen. Tieteentekijät ovat muotoilleet erilaisia kuvauksia kasvatuksen ominaisluonteesta. Jotkut luonnehdinnoista ovat osin ristiriidassa keskenään. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että itse kasvatuksen käsite olisi väistämättä epämääräinen ja siten mahdoton määritellä. Kyse on pikemminkin siitä, että erilaiset kasvatuskäsitykset tiettyjen kirjoittajien tiettynä aikana ja tietyssä kulttuuris-poliittisessa tilanteessa esittämät kasvatusta koskevat luonnehdinnat eivät ole sovitettavissa toisiinsa (Naish 1984; Winch 1996, 30). Se että eri kasvatuskäsitykset eivät oleyhteismitallisia, ei merkitse, etteikö yksittäinen kasvatuksen käsitettä koskeva kuvaus voisi olla täsmällinen ja yksiselitteinen. Liioin se ei merkitse sitä, etteikö voisi olla olemassa enemmän ja vähemmän yleispäteviä kasvatuksen luonnehdintoja. On hyvä muistaa, että kasvatuskäsitykset ovat yrityksiä antaa tyydyttävä määritelmä termille kasvatus. Tästä johtuen osoittaisi teoreettisen ajattelukyvyn puutetta, jos käsitysten moninaisuus hyväksyttäisiin sellaisenaan. Tieteentekijän tehtävänä on yrittää luoda mielekkäitä merkitysrakenteita, ja käsitteiden määrittely on olennainen osa tätä tiedetyötä. Erityisen tärkeää on arvioida oman tieteenalan avainkäsitteitä, niiden toimivuutta tieteellisen teorianmuodostuksen perustana. Kasvatustieteelle kasvatus on eittämättä kaikkein keskeisin käsite. Siksi sille on koetettava antaa mahdollisimman yleispätevä määritelmä. Jotta näin voitaisiin tehdä, on ensin selvitettävä, miksi sana kasvatus on niin hankala määriteltävä. Kasvatus ja kieli Kasvatuksen käsitettä on luonnehdittu monella eri tapaa, ja osittain nämä luonnehdinnat ovat ristiriidassa keskenään. On esitetty ajatus, että tieteelliset ongelmat ovat ennen kaikkea kielellisiä. Termiin kasvatus tämä toteamus näyttäisi sopivan aivan erityisen hyvin. Tyydyttäviä luonnehdintoja etsittäessä siis määritelmää muotoiltaessa on lisäksi huomattava, että joidenkin termien merkityssisältö on varsin yksiselitteinen, kun taas joidenkin termien merkitystä on lähes mahdoton yleispätevästi luonnehtia.

6 2/ Merkitystä välittävien sanojen ja ilmausten taustalta löytyy ulkoisia ja sisäisiä kokemuksiamme jäsentävä käsitejärjestelmä. Joillekin sanoista voidaan antaa tarkka kuvaus, tästä on esimerkkinä termi kansanedustaja. Hän on henkilö, joka tietyllä tapaa järjestetyissä vaaleissa on saanut riittävästi ääniä. Toisaalta kielessä käytetään runsaasti sanoja, esimerkiksi rikas, joiden merkityssisältö ei ole näin selväpiirteinen. Tällaisia sanoja on kutsuttu nimellä sumea käsite (fuzzy concept). On varsin helppoa todeta, kuuluuko henkilö X kansanedustajien joukkoon, paljon hankalampaa on selvittää käsitteen rikas käyttöala. Paljonko omaisuutta on oltava, että jotakuta voidaan nimittää rikkaaksi? Onko olemassa jokin varallisuusraja, jonka ylittäneet ovat rikkaita? Jo yhden äänen puuttuminen saattaisi riittää, ettei kansanedustaja olisikaan päässyt kansanedustajaksi; sen sijaan on vaikeaa kuvitella että yhden markan (tai edes tuhannen markan) vähennys voisi tehdä rikkaasta ei-rikkaan. Samalla tavoin merkityssisällöltään sumeita ovat sanat puu (milloin taimi muuttuu puuksi?), vanha (ja vastaavasti nuori, lapsi, aikuinen ), nokkela, vahva, harmaapäinen, vikkelä, puhdas tai nero. (O Grady 1997, 276; ks. myös Niiniluoto 1980, 116; Zhang 1998). Kumpaan pääryhmään kuuluu kasvatus, tarkkoihin vai sumeisiin käsitteisiin? Edellä esitettyjen, kasvatusta koskevien luonnehdintojen nojalla voi väittää, ettei termille hevin löydy yksiselitteistä määritelmää. Näin ollen kasvatusta voidaan pitää sumeana käsitteenä. Mutta mistä tuo sumeus mahtaisi johtua? Sellaisten termien osalta kuin kaljuus tai rikkaus sumeus näyttäisi liittyvän siihen, että vaikka kyseessä on määrällistä niukkuutta (vähän tukkaa) tai runsautta (paljon rahaa) ilmaisevat termit, niiden käytölle on mahdoton antaa tarkkoja määrällisiä rajoja. On olemassa hiusten puutteen ja varain paljouden muotoja, joista varmuudella voidaan sanoa, että kyse on juuri kaljuudesta tai rikkaudesta. Sumeus piileekin raja-alueella. (Zhang 1998; ks. myös Itkonen 1997, 20). Kasvatuksen osalta tilanne on toinen, kyse on paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä ihmisten välisistä suhteista ja kommunikaatiosta. Kielen sanat eivät ole merkityssisällöltään samanarvoisia. Jotkut ovat viittaussuhteeltaan varsin yksiselitteisiä, kuten filosofien rakastamat termit pöytä ja tuoli. Näiden lisäksi on kuitenkin sanoja, joiden merkitys ei tyhjenny johonkin olioon tai ilmiöön (ks. Hayakawa 1971, ; Lukes 1974, 26; Billig 1991, 125; Hyvärinen 1996, ). Ne viittaavat lähinnä pyrintöihin ja asennoitumisiin. Voisi väittää, että ne ovat pienimuotoisia ohjelmajulistuksia. Tällaisia termejä ovat esimerkiksi vihollinen, demokratia, indoktrinaatio, terroristi, valta ja ennakkoluulo. Niihin sisältyy selvä arvolataus, jolloin tärkeimmäksi kohoaa erottelu hyvän ja pahan, toivottavan ja kartettavan välillä. Nähdäkseni myös kasvatus kuuluu tällaisiin ohjelmajulistuksen sisältäviin sanoihin. Olioon tai ilmiöön viittaava sana voidaan määritellä ilmiöpintaa kuvailemalla, esittämällä luonteenomaisia tuntomerkkejä. Pöytä voitaisiin määritellä cm korkeudella sijaitsevaksi tasoksi, jolle voidaan laskea esineitä, kuten astioita. Tilanne on kokonaan toinen yritettäessä määritellä ohjelmajulistuksen sisältäviä sanoja. Näillekin voidaan antaa tunnusmerkkejä, näiden ominaislaatua voidaan luonnehtia, mutta se ei vielä sinällään riitä. Pyrintöihin ja asennoitumisiin viittaavien termien varsinainen ominaislaatu on niiden maailmaan suuntauttamisessa. Niinpä sanassa ennakkoluuloinen olennaisinta ei ehkä olekaan se, mitä määritteleviä piirteitä ko. termiin olisi liitettävä,

7 ? 124 vaan mitä oheismerkityksiä sana kuljettaa mukanaan. Kyseessä on vahvasti arvolatautunut termi. Ennakkoluuloinen on se, joka toimii väärin (esim. ei kykene käyttämään järkeään). Tästä syystä kukaan ei halua olla ennakkoluuloinen, eivät edes liberaalista ajattelutapaa vastaan hyökkäävät uusnatsit. Heilläkin on tarve todistella, etteivät he suinkaan ole ennakkoluuloisia. (ks. Billig 1991, ) Ennakkoluuloisuudelle voidaan antaa ulkoisia tunnusmerkkejä, mutta termin ominaislaadun ymmärtäminen edellyttää sen ohjelmallisen merkitysvivahteen tunnistamista. Vastaavaasti sanat terrorismi ja valta voitaisiin määritellä ilmiöpintaan tukeutuen (esim. väkivaltaan turvautuva poliittinen vaikuttaminen ; kyky saada läpi oma tahto, vaikka muut vastustaisivat ), mutta näin toimien määritelmä jäisi väistämättä vajavaiseksi. Syynä on se, että asiaan tai ilmiöön viittaavan merkityksen lisäksi näitä sanoja voidaan käyttää ja niitä myös käytetään laajempina viesteinä. Ne luovat todellisuutta, niillä voidaan vaikuttaa (ks. Hilpelä 1998, 49). Tämä täytyy ottaa huomioon termiä määriteltäessä. Miten sanoilla sitten vaikutetaan? Sana demokratia vaikuttaa terminä yksiselitteiseltä, mutta välttämättä asia ei ole näin. Joskus sanaa demokratia käytettäessä tärkeintä on siihen sisältyvä oheisviesti: puhun nyt toimintatavasta (yhteiskuntamuodosta), jota me kaikki pidämme ainoana oikeana (ks. Hughes 1989, ). Niinpä puhuttaessa demokratian pelisääntöjen rikkojista tarkoitetaan aivan muuta kuin puhuttaessa vaikkapa tuolin rikkojasta tai jalkapallon pelisääntöjen rikkojista. Jos jalkapalloilija ei noudata sääntöjä, hän on omapäinen. Sitä vastoin demokratian pelisääntöjen rikkojat rikkovat sääntöjen lisäksi myös yhteisön arvoja vastaan. He ovat rikkoneet meitä vastaan, he ovat toimineet moraalisesti tuomittavalla tavalla, he ovat tehneet väärin. On tärkeää huomata, että sanoilla vaikutettaessa jako oikeaan ja väärään toimintaan ei riipu niinkään toiminnan laadusta (miten asiat todella ovat), vaan toiminnan nimeämisestä (mikä merkitys asiantiloille annetaan). Antamalla toiminnalle tietty nimi samalla kerrotaan, onko toiminta hyväksyttävää vai ei. Demokratian pelisääntöjen noudattaminen on aina oikeaa toimintaa. Näin siinäkin tapauksessa, että se pitää sisällään puheenjohtajan kokousteknisesti oikein toteuttaman mielivallan. Käytettäessä sanaa demokratia samalla sanotaan, että tämä on oikein, tämä on oikea vaikuttamisen tapa. Myös väärälle toiminnalle on omat nimensä. Puhuttaessa terrorismista sanotaan samalla, että kyseessä on luvaton poliittisen vaikuttamisen tapa. Terrorismi on poliittisen toiminnan muoto, jota ei voida missään nimessä hyväksyä (Hughes 1989, ). Juuri tästä syystä terroristi on aina väärässä. Ja tämä väärässä oleminen ilmaistaan muille nimeämällä tietty poliittinen aktiviteetti juuri terrorismiksi. Inhimillistä vaikuttamista voidaan nimetä monin eri tavoin. Sellaiset sanat kuin terrorisointi, manipulaatio, alistaminen ja indoktrinaatio ovat arvolataukseltaan vahvasti kielteisiä termejä. Korrektissa yhteiskunnallisessa puheessa niitä ei koskaan käytetä puhuttaessa minusta tai meistä. Siksi ei ole olemassa ainuttakaan järjestöä, joka myöntäisi jäsentensä olevan terroristeja. Omasta mielestään he ovat vapaustaistelijoita, sotureita, sortovallan vastustajia. Yhtä lailla mahdotonta on ajatella, että joku vakavissaan luonnehtisi omaa toimintaansa sanalla indoktrinaatio. Sen sijaan muiden toimintaa kuvattaessa näitä ilmaisuja voi aivan hyvin käyttää. Edellisiin verrattuna sellaiset sanat kuin vapauttaminen, auttaminen, vakuuttaminen ja informointi ovat myönteisesti latautuneita ilmaisuja. Näillä sa-

8 2/ noilla kuvataan oikeaa toimintaa. Myös kasvatus kuuluu tähän sanaryhmään. Vaikuttaessani toiseen ihmiseen on toimintani hyväksyttävää, jos teen sen kasvatuksen nimissä. Kasvatus on minun ja meidän asia (samaistumisesta ks. Summa 1996, 58 60). Ellei tätä termin erikoislaatua tunnisteta, jää samalla sen elämänalueen tutkimus puolitiehen, johon kyseinen termi viittaa. Tieteenalan itsetuntemuksen kannalta on tärkeää pitää mielessä, että sana kasvatus ei viittaa pelkästään johonkin prosessiin tai ilmiötyyppiin. Se ei ole ilmaisuna neutraali, toisin kuin sanat kieli, historia, yhteisö tai psyyke. Tämä asettaa kasvatustieteen erityisasemaan muihin ihmistieteisiin nähden. Sosiologi voi puhua yhteisöstä kiinnittämättä lainkaan huomiota hyvää tai pahaa koskeviin pohdiskeluihin. Sama pätee psykologiin, historioitsijaan ja kielitieteilijään. Heille ei tuota vaikeutta noudattaa sitä periaatetta, että tiedekielessä olisi pyrittävä välttämään arvosidonnaisten, arvolatautuneiden termien käyttöä (ks. Rosing 1994, 52 53). Kasvatustieteessä tilanne on kokonaan toinen. Sen kaikkein keskeisin termi kasvatus on mitä ilmeisimmin vahvasti arvolatautunut. Tätä ei pidä jättää huomiotta ryhdyttäessä muotoilemaan kasvatukselle yleispätevää määritelmää. Kasvatus : määritelmä Kaikissa inhimillisissä yhteisöissä tavataan ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä kasvatus. Tämän lisäksi on olemassa luonnolliselle kielelle rakentuva käsitys siitä, mitä kasvatus on. Mutta tämä ei vielä riitä. Ilmiökenttää hahmottaessaan, määritelmiä luodessaan kasvatustieteen on kyettävä ylittämään luonnollisen asenteen asettamat rajat. Aina näin ei tarvitse toimia. Käsitteen määrittelyssä kohdattavat ongelmat voidaan haluttaessa myös kiertää. Niinpä kasvatukseen voidaan lukea kuuluvaksi kaikki se, mitä kasvatustiede tutkii. Tämä käytäntö muistuttaa termien ostensiivista määrittelyä, jolloin käsitteen ala tyydytään osoittamaan esimerkkien avulla. Näin toimien termien pöytä, koira ja koululainen merkityssisältö voidaan määritellä näyttämällä pöytiä, koiria ja koululaisia. Ostensiivinen määritelmä (ks. Yagisawa 1995, 186) tämä on kasvatusta, ja tämä ja tämä ei kuitenkaan riitä tieteellisen tutkimustyön lähtökohdaksi. Ilmiö on pyrittävä saamaan teoreettisesti haltuun. Käsitteen kasvatus merkityssisältö on pyrittävä täsmentämään. Määritelmän antaminen kasvatukselle on sikäli erinomaisen vaikeaa, ettei se ole ilmiönä itseriittoinen. Kasvatus on samalla tapaa horjuva käsite kuin kauneus. Molemmat liittyvät arvoihin. Kaunista on se, jota pidetään kauniina. On ollut aika, jolloin heimopäällikkö juotti vaimoilleen määrättömästi maitoa, jotta nämä oikein lihoisivat. Jos vaimo ei juonut, orjalla oli lupa lyödä häntä. Näin toimien naiset paisutettiin muodottomiksi lihakasoiksi. Tämä oli kaunista, ihrapoimuissaan hyllyvä nainen oli kauneuden ruumiillistuma. Niin oli ennen mutta ei enää. Siis onko kauneuden olemus muuttunut? Ei, vain kauneutta koskevat käsitykset ovat muuttuneet. Vastaavasti kasvatuksen merkityssisältö on kokenut aikojen kuluessa melkoisia muutoksia. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee saattoi johtaa siihen, että lapset piiskattiin kerran viikossa vain siitä syystä, että he kuitenkin olivat jotain pahaa tehneet. Tämä koskee enemmän minuun kuin sinuun, saattoi hellämielinen vanhempi lapselleen sanoa. Mutta hyvä kasvatus edellytti ahkeraa nahkaremmin käyttöä. Nykyaikana tätä ei kutsuttaisi enää kasvatukseksi

9 ? 126 vaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Ja jälleen kerran, kasvatuksen olemus ei ole muuttunut, vain oikeaa kasvatusta koskevat käsitykset. Mitkä mahtaisivat olla kasvatuksen tunnusmerkkejä, millä tavoin voimme tunnistaa jonkin toiminnan juuri kasvatukseksi? Ensimmäisenä täytyy selvittää, millä tarkkuudella kasvatus ylipäätään voidaan määritellä. Hans Rosing (1994, 51 52) tähdentää, ettei termien epämääräisyyttä (vaghet) voi tieteellisessä kielenkäytössä sallia. On pyrittävä käyttämään mahdollisimman eksaktia kieltä. Toisaalta on todettu, että määritelmän olisi kyettävä säilyttämään määriteltävään ilmiöön itseensä sisältyvä epämääräisyys (Yagisawa 1995, 185). Sanan nainen määritelmänä voi olla aikuinen naispuolinen henkilö, mutta ilmaisu vähintään 18-vuotias naispuolinen henkilö olisi jo liian tarkka. Edellä on jo osoitettu, että ilmaisun kasvatus merkityssisältö on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Sitä ei pidä määritellä liian ahtaasti muttei liian laajastikaan. Termin olennaista merkityssisältöä etsittäessä on ryhdyttävä tarkastelemaan sanan käyttötapoja ja -tarkoituksia. Löytyykö niistä jotain yhteistä? Artikkelin alussa esitettiin joukko kasvatusta koskevia määritelmiä. Yhteistä niille tuntui olevan yhtäältä kasvattiin kohdistuva vaikuttaminen ja toisaalta pyrkimys saavuttaa jokin hyvänä pidetty tavoite. Juuri tämän täsmällisemmin kasvatuksen luonteenomaisia piirteitä ei voi esittää. Ei voida puhua jonkin muuttamisesta, sillä joskus kasvatustoimien tarkoituksena on pitää jokin tilanne ennallaan, siis estää muutos. Vastaavasti ei voida väittää, että tavoitteet olisivat yhteisön asettamia, sillä aina asia ei ole näin. Voiko kasvatusta sitten lainkaan määritellä, voiko sille antaa yleispätevää luonnehdintaa? Kysymystä voisi lähestyä toisella tapaa kuin yritettäessä määritellä konkreetteja asioita. Määritelmän lähtökohdaksi voisi ottaa kyseisen termin käyttötavan. Tällöin tarkasteltaisiin niitä merkityksiä, joita kielen taitavat ihmiset sanaan kasvatus liittävät. Näin ajateltuna määritelmä olisi kaksiosainen ja kuuluisi seuraavasti: Termillä kasvatus tarkoitetaan toimintaa ja järjestelyjä... (a) jotka muokkaavat kasvatettavan käsityksiä, toimintaa ja/tai asenteita hyvänä ja/tai hyödyllisenä pidettyyn suuntaan---. Luonnehdinta näyttäisi kattavan kaikki ne puhetilanteet, joissa sanaa kasvatus käytetään: tällöin termillä kasvatus viitataan toimintaan, jolla vaikutetaan kasvatin käyttäytymiseen ja jolla uskotaan olevan hyviä seurauksia. Kasvatus on siten aina myös oikeaa toimintaa. Näin ajateltuna ei olisi mielekästä puhua väärästä kasvatuksesta. Tämä olisi yhtä mielekästä kuin väittää anorektisen laihuuden tai rubensimaisen rehevyyden olevan väärää kauneutta. Termiin kasvatus sisältyy aina myönteinen arvolataus, kuten Peters ja Frankena ovat aivan oikein todenneet. Määritelmän alkuosa ei ole mitenkään ainutlaatuinen, samantapaisia luonnehdintoja on esitetty aiemminkin (esim. Hirsjärvi 1985, 46; Nurmi 1986, 52). Määritelmä jää kuitenkin kovin yleisluontoisiksi, ja sen erottelukyky on varsin heikko. Sen avulla olisi vaikeata ellei kerrassaan mahdotonta erottaa kasvatusta indoktrinaatiosta, manipulaatiosta tai väkivalloin pakottamisesta. Siksi määritelmää on pakko täydentää seuraavasti... (b) --- ja josta käytetään nimitystä kasvatus. Lisäys on tarpeen, sillä kasvatus ei ole käsitteenä samalla tavoin yksiselitteinen kuin pöytä tai kansanedustaja. Tietty ilmiö on tunnistettava kasvatukseksi, se on nimettävä, mutta samalla siihen on liitettävä ohjelmajulistus katsokaa, nämä vaikuttamistoimet tähtäävät kohden hyvää päämäärää ja siksi toimissani ei ole

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala. PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Matemaatiikan tukikurssi

Matemaatiikan tukikurssi Matemaatiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Funktiot Funktion määritelmä Funktio on sääntö, joka liittää kahden eri joukon alkioita toisiinsa. Ollakseen funktio tämän säännön on liitettävä jokaiseen lähtöjoukon

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. Kombinatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia (RT (5 sivua Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. 1. Osoita, että vuoden

Lisätiedot

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI

PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI PORTFOLIOT JA OPETUSANSIOIDEN ARVIOINTI Tiina Kosunen, HY Peda-forum Kuusamo 11.11.2004 Työpajan sisältö Portfolioajattelu Opetusportfolio oman työn kehittämisessä Sisältö Rakenne Opetusportfolio virantäytön

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )

M = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej ) 6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Kielenä ilmaisten Hilbertin kymmenes ongelma on D = { p p on polynomi, jolla on kokonaislukujuuri }

Kielenä ilmaisten Hilbertin kymmenes ongelma on D = { p p on polynomi, jolla on kokonaislukujuuri } 135 4.3 Algoritmeista Churchin ja Turingin formuloinnit laskennalle syntyivät Hilbertin vuonna 1900 esittämän kymmenennen ongelman seurauksena Oleellisesti Hilbert pyysi algoritmia polynomin kokonaislukujuuren

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot