118 2/2000. Mitä se on se kasvatus?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "118 2/2000. Mitä se on se kasvatus?"

Transkriptio

1 118 2/2000 Risto Ikonen Mitä se on se kasvatus? IKONEN, RISTO MITÄ SE ON SE KASVATUS? Kasvatus 31 (2), Termille kasvatus ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Sen sijaan eri kirjoittajat ovat luonnehtineet kasvatusta eri tavoin. Voidaankin puhua erilaisista kasvatuskäsityksistä. Tieteentekijät ovat muotoilleet erilaisia kuvauksia kasvatuksen ominaisluonteesta. Jotkut luonnehdinnoista ovat osin ristiriidassa keskenään. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että itse kasvatuksen käsite olisi välttämättä epämääräinen, vaikeasti määriteltävissä. Kyse on pikemminkin siitä, että erilaiset kasvatuskäsitykset tiettyjen kirjoittajien tiettynä aikana esittämät kasvatusta koskevat luonnehdinnat eivät ole sovitettavissa toisiinsa. Ja se taas, että eri kasvatuskäsitykset eivät ole yhteismitallisia, ei merkitse sitä, etteikö yksittäinen kasvatuksen käsitettä koskeva kuvaus voisi olla täsmällinen ja yksiselitteinen. Sitä vastoin yleisen määritelmän muotoileminen on jo paljon hankalampaa ellei kerrassaan mahdotonta. Tähän tässä artikkelissa kuitenkin pyritään. Artikkelin alussa esitellään joitakin kasvatusta koskevia luonnehdintoja ja tuodaan esiin niihin sisältyviä ongelmakohtia. Tämän jälkeen pohditaan, miksi termin kasvatus merkityssisältöä on niin vaikea määritellä. Lopuksi annetaan kasvatukselle yleinen määritelmä sellaisena kuin se ylipäätään voidaan antaa. Asiasanat: kasvatuksen teoria, käsitteet ja käsitykset, kasvatuksen käsite Kasvatuksen käsite vai kasvatuskäsityksiä? Kasvatus on ilmiönä yleisinhimillinen. Kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina ihminen on kasvattanut ja tullut kasvatetuksi. Ilmiön tärkeydestä kertonee jotain sekin, että sitä tutkii oma tieteenalansa. Mielenkiintoista kyllä, tieteellinenkään ilmiökenttään paneutuminen ei ole kyennyt tuottamaan yksiselitteistä, saati erityisen erottelukykyistä määritelmää termille kasvatus. Nähdäkseni tämä ei johdu niinkään ilmiön vaikeaselkoisuudesta kuin siitä tavasta, jolla kasvatukseksi kutsumaamme inhimillisen todellisuuden osa-aluetta on yritetty lähestyä. Tässä artikkelissa pyrin etsimään vaihtoehtoista näkökulmaa kasvatuksen problematiikkaan. Etsintä käynnistyköön aiemmista määrittely-yrityksistä. Suomalaisittain katsottuna kenties tunnetuin kasvatusta koskeva luonnehdinta löytyy J. Hollon teoksesta Kasvatuksen teoria, jossa todetaan ykskantaan, että kasvatus on kasvamaan saattamista (Hollo 1927, 64, ). Näyttää siltä, että joidenkin mielestä tämä kelpaa oikein hyvin kasvatuksen määritelmäksi.

2 2/ Näinhän asia ei sentään ole. Hollon toteamus on aivan liian utuinen ollakseen ilmiön yleispätevä luonnehdinta, eikä se siten pysty täyttämään tieteelliselle käsitteenmuodostukselle asetettuja kriteerejä. Se muistuttaakin enemmän runon kuin tieteen kieltä. Lisäksi toteamusta ei voi ylipäätään ymmärtää tuntematta asianomaista tekstiyhteyttä. Kyseisessä kohdassahan Hollo kuvaa kasvamista luontoperäisenä ilmiönä, jolloin kasvatuksen tarkoituksena on lähinnä luoda tilaa luonnollisten kasvatusmahdollisuuksien toteutumiselle. Näin ajateltuna kasvatusta voidaan pitää inhimillisen kehityksen sosiaalisena ulottuvuutena. (mt ) Mutta täsmennettynäkin Hollon tarjoama luonnehdinta jättää kasvatuksen käsitteen aivan liian hämäräksi. Tieteen kieli edellyttää eksplikoidumpaa esitystapaa. Ilmiölle on pyrittävä antamaan yleispätevä luonnehdinta. Miten tällaiseen yleispätevyyteen voitaisiin päästä? Määrittelevien piirteiden esittäminen on yksi tapa täsmentää tietyn käsitteen merkityssisältöä. Määrittelevien piirteiden avulla voidaan selvittää, kuuluuko jokin olio tai ilmiö käsitteen alaan vai ei. (ks. Hilpelä 1998, ) Tätä periaatetta voidaan soveltaa myös kasvatuksen käsitteeseen. Tällöin tehtävänä on hahmotella olennaiset kasvatusilmiön tunnuspiirteet, luonnostella sen olemuksellinen ydin. Tämän ei tarvitse merkitä sitä, että oletettaisiin tuollaisen ydinolemuksen olevan todella olemassa. Paljon tärkeämpää on luoda yhteinen perusta tieteelliselle kommunikaatiolle. Yleispätevän luonnehdinnan muotoilu on tehtävänä hankalampi kuin ensi alkuun voisi olettaa. Kasvatus ei nimittäin hevin taivu määriteltäväksi. Tämä ei sinällään ole yllättävää, sillä useimmat elleivät peräti kaikki ihmistieteiden keskeiset termit näyttävät olevan viime kädessä vaikeita määritellä. Tähän vedoten voitaisiin jopa väittää, ettei ylipäätään ole tarpeen etsiä kasvatukselle lopullista määritelmää, sillä sellaistahan ei voi muidenkaan termien osalta saavuttaa. Näin ei voi eikä saa ajatella. Termin käyttöön liittyvien määrittelevien piirteiden arviointi ja tähän nojautuva yleispätevien luonnehdintojen laadinta on olennainen osa tiedetyötä. Akateemisessa asiantuntijapuheessa kasvatuksen käsitettä on luonnehdittu mm. seuraavien piirteiden avulla (Leino & Leino 1995, 7 9): kasvatus on inhimillisen toiminnan muoto, se on käytännön toimintaa kasvatusta esiintyy kaikissa yhteisöissä kasvatuksen tarkoituksena on (a) auttaa yksilöä sopeutumaan yhteisöön ja (b) tukea yhteisön säilymistä ja kehittymistä se on elävään olentoon kohdistuvaa vaikuttamista kasvatustoiminta pyritään kohdentamaan yhteiskunnassa arvostettujen päämäärien suuntaan kasvatusprosessi ilmenee vuorovaikutuksena Näiden luonnehdintojen summa muodostaa määritelmän ilmiölle kasvatus. Mutta tavoittaako luettelo kasvatuksen olennaiset piirteet? Ovatko luonnehdinnat yleispäteviä? Yksi tapa koetella määritelmää on muodostaa siitä paradoksaalisia seuraantolauseita. Tarkasteltakoon luonnehdintaa, jonka mukaan kasvatuksen tarkoituksena on auttaa yksilöä sopeutumaan yhteisöön. Mikäli tämä pitäisi kaikissa tapauksissa paikkansa, silloin ihmisvihaaja, joka taiten ohjaa lastaan vihaamaan kaikkia muita ihmisiä ja heidän edustamiaan yhteisöjä, ei kasvata lastaan. Toisaalta, hän itse saattaisi hyvin väittää harjoittavansa nimenomaan kasvatusta. Mutta kasvattaako hän todella? Jos vastaus on myönteinen, yhteisöön sopeutumista ja yhteisön säilyttämispyrkimystä

3 ? 120 ei voida pitää käsitteen kasvatus määrittelevänä piirteenä. Jos taas vastaus on kielteinen, esiin nousee erinomaisen kimurantti probleema: kenellä on oikeus päättää, mitä voidaan pitää kasvatuksena ja mitä ei? Askel totalitarismiin on äärimmäisen lyhyt. Stalinin ajan Neuvostoliitossa ei olisi voinut olla kristillistä kasvatusta, puhdasoppisuuden aikana Ruotsi- Suomessa ei olisi voinut olla katolilaista kasvatusta. Yllä esitettyihin määritteleviin piirteisiin sisältyy toinenkin arveluttava luonnehdinta. Mitä nimittäin tarkoitetaan ilmaisulla yhteiskunnassa arvostetut päämäärät? Merkitseekö tämä sitä, että kaikkien yhteiskunnan jäsenten on pidettävä mainittuja päämääriä arvokkaina? Jos näin on asia, niin silloin noita päämääriä ei voi olla kovin montaa. Ainakaan ne eivät voi olla kovin yksilöityjä (Summa1996, 70). Jos taas tarkoitetaan sitä, että arvostettujen päämäärien nimeämiseen riittää yhteiskunnan enemmistö, silloin kasvatuksen käsitettä ei voitaisi soveltaa koskemaan sellaista vaikuttamista, jossa tavoiteltaisiin yhteiskunnan vähemmistön arvokkaina pitämiä päämääriä. Näin ollen anarkistiseen tai uusnatsistiseen mielenlaatuun tähtäävää vaikuttamista ei voisi nykypäivän Suomessa pitää kasvatuksena. Ja muutettavat muuttaen, natsi-saksassa ei olisi ollut sijaa suvaitsevaisuuskasvatukselle. Edellisen perusteella voi väittää, että satunnaisessa yhteiskuntajärjestyksessä vallalla oleva arvomaailma ei voi toimia viimekätisenä kriteerinä sille, mitä toimintaa pidämme kasvatuksena ja mitä taas emme. Ylipäätään näyttää siltä, ettei yhteisöön mukautumista voida pitää sellaisena määrittelevänä piirteenä, joka erottaisi kasvatuksen muista inhimillisen vaikuttamisen muodoista. Samasta syystä tuntuu arveluttavalta väittää, että kasvatus olisi sosiaalistumista siihen yhteiskuntaan, yhteisöön ja ryhmään, jossa ihminen elää (Antikainen 1988, 11; vrt. Skinnari 1994, ja Puolimatka 1996, 94 95). Näin siitä huolimatta, että kasvatuksen sosiologisesti painottuneelle tutkimukselle tällainen luonnehdinta sopii oikein hyvin tarkastelun lähtökohdaksi. Onhan näet niin, että kasvatus on aina samalla myös sosialisaatiota (ks. myös Salonen 1997, ). Väitteen tarkempi perustelu jääköön kuitenkin toiseen kertaan. Leino & Leinon esittämien määrittelevien piirteiden joukko ei vielä täytä yleispätevyyden kriteeriä. Käsitteen soveltaminen tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, jos kasvatuksen luonteenomaisina piirteinä pidetään tukeutumista yhteiskunnan arvoperustaan ja sopeutumista yhteisöön. Luetteloa täytyy muokata, joilloin voidaan päätyä esimerkiksi seuraavanlaiseen versioon (Hirsjärvi 1985, 42 46; ks. myös Nurmi 1986, 52): kasvatus on käytännöllistä toimintaa kasvatukseen kuuluu vaikuttamis- tai muutospyrkimys kasvatuksella on aina arvokkaana pidetty tavoite tai tarkoitus kasvatus on vuorovaikutusta Summa: kasvatus on intentionaalista (tarkoitushakuista) toimintaa Tämä määritelmä näyttäisi kattavan kaikki ne inhimillisen toiminnan muodot, joita on totuttu kasvatuksena pitämään. Toisaalta se on kovin yleisluontoinen. Luonnehdintojen pohjalta voidaan näet kutsua kasvatukseksi kaikkea sellaista vaikuttamiseen tai muutokseen tähtäävää toimintaa, jolla on jokin arvokkaana pidetty tavoite tai tarkoitus. Jos siis pidän lapsen tottelevaisuutta arvokkaana asiana ja katson tottelemattomuuden poistamisen edellyttävän jokapäiväistä selkäsaunaa, niin selkäsaunan antamista pitäisi määritelmän mukaisesti kutsua kasvatukseksi.

4 2/ Tämä probleema voidaan koettaa väistää toteamalla, että kasvatuksen käsite pitää sisällään myös vääränä pidetyn kasvatuksen (ks. Nurmi 1986, 52). Ratkaisu on mielenkiintoinen mutta ei ongelmaton. Kasvatuksen käsitteeseen voidaan tämän jälkeen liittää kovasti kummallisia ilmiöitä. Otetaanpa esimerkki: herra X pitää arvokkaana rikastumista ja päättää pyrkiä tähän tavoitteeseen keräämällä kotikaupunkinsa yrittäjiltä suojelurahaa. Ensi alkuun moni jättää maksamatta. Herra X:n on saatava tilanteeseen muutos. Niinpä hän antaa pieniä opetuksia pahoinpitelemällä innokkaimmat vastustajansa. Tämän jälkeen kaikki maksoivat mukisematta. Siis mitä tapahtui? Herra X tahtoi vaikuttaa tilanteeseen ja tällä tavoin muuttaa sitä. Kyse on siis käytännöllisestä toiminnasta; hän pyrki arvokkaana pitämäänsä tavoitteeseen (eli omaan vaurastumiseensa); lisäksi herra X ja suojelurahan maksajat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Onko tämä kasvatusta, edes väärää sellaista? Oikeaa ja väärää kasvatusta koskeva dilemma voidaan kiertää kieltämällä koko ongelman olemassaolo. Tästä johtunee, että joidenkin mielestä sellaista ilmiötä kuin väärää kasvatusta ei ylipäätään voi olla olemassa. Perusteluna on esitetty, että sana kasvatus sisältää jo itsessään myönteisen arvolatauksen, joten se voi olla vain ja ainoastaan jotain hyvää ja siten oikeaa (Peters 1967/1973,85; Frankena 1973, 73 74). Ajatus on mielenkiintoinen, ja siihen palataan vielä tuonnempana. Edellä esitetyn määritelmän täydennykseksi se ei kuitenkaan kelpaa. Hyvän ja huonon (so. väärän) kasvatuksen erottaminen toisistaan edellyttää, että jo etukäteen tiedetään, mitä on kasvatus. Ja kasvatustahan tässä juuri on tarkoitus määritellä! Mutta palataanpa olennaisten piirteiden etsimiseen. Erilaisten määrittely-yritysten perusteella näyttäisi siltä, että kaikelle kasvatustoiminnalle on ominaista sen suuntautuminen kohden jotain tiettyä päämäärää (ks. edellä; myös Peters 1967/1973, 83 85). Näin asian näkee myös William K. Frankena (1973, 73). Hänen mukaansa kasvatuksen ideaan sisältyy ajatus, että joku kehittää toisen taipumuksia (kyvyt, uskomukset, tavat, tiedot, taidot, luonteenpiirteet tai arvot) jollain toimenpiteillä. Formaalisti ilmaistuna: X kasvattaa Y:tä vain jos X kehittää (fosters) Y:n taipumusta W metodilla Z Frankena tähdentää, että kyseessä on kasvatuksen ideaa koskeva yleinen muotoilu, eikä se vielä sinällään riitä siihen, että jokin teko tunnistettaisiin juuri kasvatukseksi. Frankena täsmentääkin, että kasvatuksessa on niin taipumusten kuin metodienkin oltava toivottavia ja moraalisesti hyväksyttäviä. Tai ainakin niitä on tällaisina pidettävä. Frankenan mukaan kasvatuksella pyritään hyvien taipumusten edistämiseen, sillä on siis aina tavoitteensa. Mutta mitä mahtaakaan olla hyvä, johon pyritään? Miten sen määrittelisi? Jälleen törmätään siihen, miten hyvä (eli toivottava ja moraalisesti hyväksyttävä) kasvatus voitaisiin erottaa huonosta (eli väärästä ) kasvatuksesta. Jotkut ovat etsineet vastausta arvoteorian suunnasta. Tällöin ajaudutaan helposti tarkastelemaan ikuisia ja yleisinhimillisiä arvoja. Käsillä olevassa artikkelissa vastausta etsitään kuitenkin muualta kuin objektiivisista arvoista, sellaisia ei nimittäin ole olemassa. Edellä esitetyille määrittely-yrityksille näyttäisi olevan yhteistä, että kasvatuksen katsotaan tähtäävän aina johonkin päämäärään, se on siis tavoitteellista toimintaa. Mutta kaikki eivät ajatusta hyväksy. Onkin väitetty, että kasvatus ei suinkaan ole aina tahallista ja tarkoituksellista (vrt. Hirsjärvi 1985, 46; Antikainen 1988,

5 ? ). Tällöin kasvattajia voisivat olla satunnaiset ohikulkijat ja jopa sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet ja instituutiot. Näin laajasti ymmärrettynä termi kasvatus olisi likimain identtinen termien enkulturaatio tai sosialisaatio kanssa (ks. Husén & Postlethwaite 1994, xi). Voitaisiin puhua myös älyllisestä adaptaatiosta (Young 1996). Tahattomuuden idea laajentaa termin kasvatus käyttöalan lähes kaikkia elinympäristön ilmiöitä koskevaksi. Samalla termi on vaarassa menettää kaiken erottelukykynsä ja siten myös kuvausvoimansa. Toisaalta tahattoman kasvatuksen kielto sulkisi kasvatustieteen ulkopuolelle mm. piilo-opetussuunnitelmaa koskevan tutkimuksen. Näin ollen toiminnan tavoitteellisuus ja vuorovaikutuksellisuus näyttäisivät nekin olevan kasvatuksen kriteereinä kyseenalaisia. Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, termille kasvatus ei ole olemassa eksaktia ja kaikkien hyväksymää määritelmää. Sen sijaan eri kirjoittajat ovat luonnehtineet kasvatusta eri tavoin, ja erilaisia luonnehdintoja voidaan pitää erilaisina kasvatusta koskevina käsityksinä (engl. conceptions). Tällä tarkoitetaan samaa ideaa kuin Lukes (1974, 27) esittää puhuessaan valtakäsityksistä. Hänen mukaansa valtaa on hahmoteltu eri tavoin, ja hahmotelmat ovat osin ristiriidassa keskenään. Tästä huolimatta ei ole niin, etteikö olisi olemassa jokin kantava idea, jonka ympärille vallan eri luonnehdinnat rakentuisivat. (ks. myös Ball 1993, 556). Samaa ideaa voi soveltaa myös kasvatukseen. Tieteentekijät ovat muotoilleet erilaisia kuvauksia kasvatuksen ominaisluonteesta. Jotkut luonnehdinnoista ovat osin ristiriidassa keskenään. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että itse kasvatuksen käsite olisi väistämättä epämääräinen ja siten mahdoton määritellä. Kyse on pikemminkin siitä, että erilaiset kasvatuskäsitykset tiettyjen kirjoittajien tiettynä aikana ja tietyssä kulttuuris-poliittisessa tilanteessa esittämät kasvatusta koskevat luonnehdinnat eivät ole sovitettavissa toisiinsa (Naish 1984; Winch 1996, 30). Se että eri kasvatuskäsitykset eivät oleyhteismitallisia, ei merkitse, etteikö yksittäinen kasvatuksen käsitettä koskeva kuvaus voisi olla täsmällinen ja yksiselitteinen. Liioin se ei merkitse sitä, etteikö voisi olla olemassa enemmän ja vähemmän yleispäteviä kasvatuksen luonnehdintoja. On hyvä muistaa, että kasvatuskäsitykset ovat yrityksiä antaa tyydyttävä määritelmä termille kasvatus. Tästä johtuen osoittaisi teoreettisen ajattelukyvyn puutetta, jos käsitysten moninaisuus hyväksyttäisiin sellaisenaan. Tieteentekijän tehtävänä on yrittää luoda mielekkäitä merkitysrakenteita, ja käsitteiden määrittely on olennainen osa tätä tiedetyötä. Erityisen tärkeää on arvioida oman tieteenalan avainkäsitteitä, niiden toimivuutta tieteellisen teorianmuodostuksen perustana. Kasvatustieteelle kasvatus on eittämättä kaikkein keskeisin käsite. Siksi sille on koetettava antaa mahdollisimman yleispätevä määritelmä. Jotta näin voitaisiin tehdä, on ensin selvitettävä, miksi sana kasvatus on niin hankala määriteltävä. Kasvatus ja kieli Kasvatuksen käsitettä on luonnehdittu monella eri tapaa, ja osittain nämä luonnehdinnat ovat ristiriidassa keskenään. On esitetty ajatus, että tieteelliset ongelmat ovat ennen kaikkea kielellisiä. Termiin kasvatus tämä toteamus näyttäisi sopivan aivan erityisen hyvin. Tyydyttäviä luonnehdintoja etsittäessä siis määritelmää muotoiltaessa on lisäksi huomattava, että joidenkin termien merkityssisältö on varsin yksiselitteinen, kun taas joidenkin termien merkitystä on lähes mahdoton yleispätevästi luonnehtia.

6 2/ Merkitystä välittävien sanojen ja ilmausten taustalta löytyy ulkoisia ja sisäisiä kokemuksiamme jäsentävä käsitejärjestelmä. Joillekin sanoista voidaan antaa tarkka kuvaus, tästä on esimerkkinä termi kansanedustaja. Hän on henkilö, joka tietyllä tapaa järjestetyissä vaaleissa on saanut riittävästi ääniä. Toisaalta kielessä käytetään runsaasti sanoja, esimerkiksi rikas, joiden merkityssisältö ei ole näin selväpiirteinen. Tällaisia sanoja on kutsuttu nimellä sumea käsite (fuzzy concept). On varsin helppoa todeta, kuuluuko henkilö X kansanedustajien joukkoon, paljon hankalampaa on selvittää käsitteen rikas käyttöala. Paljonko omaisuutta on oltava, että jotakuta voidaan nimittää rikkaaksi? Onko olemassa jokin varallisuusraja, jonka ylittäneet ovat rikkaita? Jo yhden äänen puuttuminen saattaisi riittää, ettei kansanedustaja olisikaan päässyt kansanedustajaksi; sen sijaan on vaikeaa kuvitella että yhden markan (tai edes tuhannen markan) vähennys voisi tehdä rikkaasta ei-rikkaan. Samalla tavoin merkityssisällöltään sumeita ovat sanat puu (milloin taimi muuttuu puuksi?), vanha (ja vastaavasti nuori, lapsi, aikuinen ), nokkela, vahva, harmaapäinen, vikkelä, puhdas tai nero. (O Grady 1997, 276; ks. myös Niiniluoto 1980, 116; Zhang 1998). Kumpaan pääryhmään kuuluu kasvatus, tarkkoihin vai sumeisiin käsitteisiin? Edellä esitettyjen, kasvatusta koskevien luonnehdintojen nojalla voi väittää, ettei termille hevin löydy yksiselitteistä määritelmää. Näin ollen kasvatusta voidaan pitää sumeana käsitteenä. Mutta mistä tuo sumeus mahtaisi johtua? Sellaisten termien osalta kuin kaljuus tai rikkaus sumeus näyttäisi liittyvän siihen, että vaikka kyseessä on määrällistä niukkuutta (vähän tukkaa) tai runsautta (paljon rahaa) ilmaisevat termit, niiden käytölle on mahdoton antaa tarkkoja määrällisiä rajoja. On olemassa hiusten puutteen ja varain paljouden muotoja, joista varmuudella voidaan sanoa, että kyse on juuri kaljuudesta tai rikkaudesta. Sumeus piileekin raja-alueella. (Zhang 1998; ks. myös Itkonen 1997, 20). Kasvatuksen osalta tilanne on toinen, kyse on paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä ihmisten välisistä suhteista ja kommunikaatiosta. Kielen sanat eivät ole merkityssisällöltään samanarvoisia. Jotkut ovat viittaussuhteeltaan varsin yksiselitteisiä, kuten filosofien rakastamat termit pöytä ja tuoli. Näiden lisäksi on kuitenkin sanoja, joiden merkitys ei tyhjenny johonkin olioon tai ilmiöön (ks. Hayakawa 1971, ; Lukes 1974, 26; Billig 1991, 125; Hyvärinen 1996, ). Ne viittaavat lähinnä pyrintöihin ja asennoitumisiin. Voisi väittää, että ne ovat pienimuotoisia ohjelmajulistuksia. Tällaisia termejä ovat esimerkiksi vihollinen, demokratia, indoktrinaatio, terroristi, valta ja ennakkoluulo. Niihin sisältyy selvä arvolataus, jolloin tärkeimmäksi kohoaa erottelu hyvän ja pahan, toivottavan ja kartettavan välillä. Nähdäkseni myös kasvatus kuuluu tällaisiin ohjelmajulistuksen sisältäviin sanoihin. Olioon tai ilmiöön viittaava sana voidaan määritellä ilmiöpintaa kuvailemalla, esittämällä luonteenomaisia tuntomerkkejä. Pöytä voitaisiin määritellä cm korkeudella sijaitsevaksi tasoksi, jolle voidaan laskea esineitä, kuten astioita. Tilanne on kokonaan toinen yritettäessä määritellä ohjelmajulistuksen sisältäviä sanoja. Näillekin voidaan antaa tunnusmerkkejä, näiden ominaislaatua voidaan luonnehtia, mutta se ei vielä sinällään riitä. Pyrintöihin ja asennoitumisiin viittaavien termien varsinainen ominaislaatu on niiden maailmaan suuntauttamisessa. Niinpä sanassa ennakkoluuloinen olennaisinta ei ehkä olekaan se, mitä määritteleviä piirteitä ko. termiin olisi liitettävä,

7 ? 124 vaan mitä oheismerkityksiä sana kuljettaa mukanaan. Kyseessä on vahvasti arvolatautunut termi. Ennakkoluuloinen on se, joka toimii väärin (esim. ei kykene käyttämään järkeään). Tästä syystä kukaan ei halua olla ennakkoluuloinen, eivät edes liberaalista ajattelutapaa vastaan hyökkäävät uusnatsit. Heilläkin on tarve todistella, etteivät he suinkaan ole ennakkoluuloisia. (ks. Billig 1991, ) Ennakkoluuloisuudelle voidaan antaa ulkoisia tunnusmerkkejä, mutta termin ominaislaadun ymmärtäminen edellyttää sen ohjelmallisen merkitysvivahteen tunnistamista. Vastaavaasti sanat terrorismi ja valta voitaisiin määritellä ilmiöpintaan tukeutuen (esim. väkivaltaan turvautuva poliittinen vaikuttaminen ; kyky saada läpi oma tahto, vaikka muut vastustaisivat ), mutta näin toimien määritelmä jäisi väistämättä vajavaiseksi. Syynä on se, että asiaan tai ilmiöön viittaavan merkityksen lisäksi näitä sanoja voidaan käyttää ja niitä myös käytetään laajempina viesteinä. Ne luovat todellisuutta, niillä voidaan vaikuttaa (ks. Hilpelä 1998, 49). Tämä täytyy ottaa huomioon termiä määriteltäessä. Miten sanoilla sitten vaikutetaan? Sana demokratia vaikuttaa terminä yksiselitteiseltä, mutta välttämättä asia ei ole näin. Joskus sanaa demokratia käytettäessä tärkeintä on siihen sisältyvä oheisviesti: puhun nyt toimintatavasta (yhteiskuntamuodosta), jota me kaikki pidämme ainoana oikeana (ks. Hughes 1989, ). Niinpä puhuttaessa demokratian pelisääntöjen rikkojista tarkoitetaan aivan muuta kuin puhuttaessa vaikkapa tuolin rikkojasta tai jalkapallon pelisääntöjen rikkojista. Jos jalkapalloilija ei noudata sääntöjä, hän on omapäinen. Sitä vastoin demokratian pelisääntöjen rikkojat rikkovat sääntöjen lisäksi myös yhteisön arvoja vastaan. He ovat rikkoneet meitä vastaan, he ovat toimineet moraalisesti tuomittavalla tavalla, he ovat tehneet väärin. On tärkeää huomata, että sanoilla vaikutettaessa jako oikeaan ja väärään toimintaan ei riipu niinkään toiminnan laadusta (miten asiat todella ovat), vaan toiminnan nimeämisestä (mikä merkitys asiantiloille annetaan). Antamalla toiminnalle tietty nimi samalla kerrotaan, onko toiminta hyväksyttävää vai ei. Demokratian pelisääntöjen noudattaminen on aina oikeaa toimintaa. Näin siinäkin tapauksessa, että se pitää sisällään puheenjohtajan kokousteknisesti oikein toteuttaman mielivallan. Käytettäessä sanaa demokratia samalla sanotaan, että tämä on oikein, tämä on oikea vaikuttamisen tapa. Myös väärälle toiminnalle on omat nimensä. Puhuttaessa terrorismista sanotaan samalla, että kyseessä on luvaton poliittisen vaikuttamisen tapa. Terrorismi on poliittisen toiminnan muoto, jota ei voida missään nimessä hyväksyä (Hughes 1989, ). Juuri tästä syystä terroristi on aina väärässä. Ja tämä väärässä oleminen ilmaistaan muille nimeämällä tietty poliittinen aktiviteetti juuri terrorismiksi. Inhimillistä vaikuttamista voidaan nimetä monin eri tavoin. Sellaiset sanat kuin terrorisointi, manipulaatio, alistaminen ja indoktrinaatio ovat arvolataukseltaan vahvasti kielteisiä termejä. Korrektissa yhteiskunnallisessa puheessa niitä ei koskaan käytetä puhuttaessa minusta tai meistä. Siksi ei ole olemassa ainuttakaan järjestöä, joka myöntäisi jäsentensä olevan terroristeja. Omasta mielestään he ovat vapaustaistelijoita, sotureita, sortovallan vastustajia. Yhtä lailla mahdotonta on ajatella, että joku vakavissaan luonnehtisi omaa toimintaansa sanalla indoktrinaatio. Sen sijaan muiden toimintaa kuvattaessa näitä ilmaisuja voi aivan hyvin käyttää. Edellisiin verrattuna sellaiset sanat kuin vapauttaminen, auttaminen, vakuuttaminen ja informointi ovat myönteisesti latautuneita ilmaisuja. Näillä sa-

8 2/ noilla kuvataan oikeaa toimintaa. Myös kasvatus kuuluu tähän sanaryhmään. Vaikuttaessani toiseen ihmiseen on toimintani hyväksyttävää, jos teen sen kasvatuksen nimissä. Kasvatus on minun ja meidän asia (samaistumisesta ks. Summa 1996, 58 60). Ellei tätä termin erikoislaatua tunnisteta, jää samalla sen elämänalueen tutkimus puolitiehen, johon kyseinen termi viittaa. Tieteenalan itsetuntemuksen kannalta on tärkeää pitää mielessä, että sana kasvatus ei viittaa pelkästään johonkin prosessiin tai ilmiötyyppiin. Se ei ole ilmaisuna neutraali, toisin kuin sanat kieli, historia, yhteisö tai psyyke. Tämä asettaa kasvatustieteen erityisasemaan muihin ihmistieteisiin nähden. Sosiologi voi puhua yhteisöstä kiinnittämättä lainkaan huomiota hyvää tai pahaa koskeviin pohdiskeluihin. Sama pätee psykologiin, historioitsijaan ja kielitieteilijään. Heille ei tuota vaikeutta noudattaa sitä periaatetta, että tiedekielessä olisi pyrittävä välttämään arvosidonnaisten, arvolatautuneiden termien käyttöä (ks. Rosing 1994, 52 53). Kasvatustieteessä tilanne on kokonaan toinen. Sen kaikkein keskeisin termi kasvatus on mitä ilmeisimmin vahvasti arvolatautunut. Tätä ei pidä jättää huomiotta ryhdyttäessä muotoilemaan kasvatukselle yleispätevää määritelmää. Kasvatus : määritelmä Kaikissa inhimillisissä yhteisöissä tavataan ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä kasvatus. Tämän lisäksi on olemassa luonnolliselle kielelle rakentuva käsitys siitä, mitä kasvatus on. Mutta tämä ei vielä riitä. Ilmiökenttää hahmottaessaan, määritelmiä luodessaan kasvatustieteen on kyettävä ylittämään luonnollisen asenteen asettamat rajat. Aina näin ei tarvitse toimia. Käsitteen määrittelyssä kohdattavat ongelmat voidaan haluttaessa myös kiertää. Niinpä kasvatukseen voidaan lukea kuuluvaksi kaikki se, mitä kasvatustiede tutkii. Tämä käytäntö muistuttaa termien ostensiivista määrittelyä, jolloin käsitteen ala tyydytään osoittamaan esimerkkien avulla. Näin toimien termien pöytä, koira ja koululainen merkityssisältö voidaan määritellä näyttämällä pöytiä, koiria ja koululaisia. Ostensiivinen määritelmä (ks. Yagisawa 1995, 186) tämä on kasvatusta, ja tämä ja tämä ei kuitenkaan riitä tieteellisen tutkimustyön lähtökohdaksi. Ilmiö on pyrittävä saamaan teoreettisesti haltuun. Käsitteen kasvatus merkityssisältö on pyrittävä täsmentämään. Määritelmän antaminen kasvatukselle on sikäli erinomaisen vaikeaa, ettei se ole ilmiönä itseriittoinen. Kasvatus on samalla tapaa horjuva käsite kuin kauneus. Molemmat liittyvät arvoihin. Kaunista on se, jota pidetään kauniina. On ollut aika, jolloin heimopäällikkö juotti vaimoilleen määrättömästi maitoa, jotta nämä oikein lihoisivat. Jos vaimo ei juonut, orjalla oli lupa lyödä häntä. Näin toimien naiset paisutettiin muodottomiksi lihakasoiksi. Tämä oli kaunista, ihrapoimuissaan hyllyvä nainen oli kauneuden ruumiillistuma. Niin oli ennen mutta ei enää. Siis onko kauneuden olemus muuttunut? Ei, vain kauneutta koskevat käsitykset ovat muuttuneet. Vastaavasti kasvatuksen merkityssisältö on kokenut aikojen kuluessa melkoisia muutoksia. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee saattoi johtaa siihen, että lapset piiskattiin kerran viikossa vain siitä syystä, että he kuitenkin olivat jotain pahaa tehneet. Tämä koskee enemmän minuun kuin sinuun, saattoi hellämielinen vanhempi lapselleen sanoa. Mutta hyvä kasvatus edellytti ahkeraa nahkaremmin käyttöä. Nykyaikana tätä ei kutsuttaisi enää kasvatukseksi

9 ? 126 vaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Ja jälleen kerran, kasvatuksen olemus ei ole muuttunut, vain oikeaa kasvatusta koskevat käsitykset. Mitkä mahtaisivat olla kasvatuksen tunnusmerkkejä, millä tavoin voimme tunnistaa jonkin toiminnan juuri kasvatukseksi? Ensimmäisenä täytyy selvittää, millä tarkkuudella kasvatus ylipäätään voidaan määritellä. Hans Rosing (1994, 51 52) tähdentää, ettei termien epämääräisyyttä (vaghet) voi tieteellisessä kielenkäytössä sallia. On pyrittävä käyttämään mahdollisimman eksaktia kieltä. Toisaalta on todettu, että määritelmän olisi kyettävä säilyttämään määriteltävään ilmiöön itseensä sisältyvä epämääräisyys (Yagisawa 1995, 185). Sanan nainen määritelmänä voi olla aikuinen naispuolinen henkilö, mutta ilmaisu vähintään 18-vuotias naispuolinen henkilö olisi jo liian tarkka. Edellä on jo osoitettu, että ilmaisun kasvatus merkityssisältö on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Sitä ei pidä määritellä liian ahtaasti muttei liian laajastikaan. Termin olennaista merkityssisältöä etsittäessä on ryhdyttävä tarkastelemaan sanan käyttötapoja ja -tarkoituksia. Löytyykö niistä jotain yhteistä? Artikkelin alussa esitettiin joukko kasvatusta koskevia määritelmiä. Yhteistä niille tuntui olevan yhtäältä kasvattiin kohdistuva vaikuttaminen ja toisaalta pyrkimys saavuttaa jokin hyvänä pidetty tavoite. Juuri tämän täsmällisemmin kasvatuksen luonteenomaisia piirteitä ei voi esittää. Ei voida puhua jonkin muuttamisesta, sillä joskus kasvatustoimien tarkoituksena on pitää jokin tilanne ennallaan, siis estää muutos. Vastaavasti ei voida väittää, että tavoitteet olisivat yhteisön asettamia, sillä aina asia ei ole näin. Voiko kasvatusta sitten lainkaan määritellä, voiko sille antaa yleispätevää luonnehdintaa? Kysymystä voisi lähestyä toisella tapaa kuin yritettäessä määritellä konkreetteja asioita. Määritelmän lähtökohdaksi voisi ottaa kyseisen termin käyttötavan. Tällöin tarkasteltaisiin niitä merkityksiä, joita kielen taitavat ihmiset sanaan kasvatus liittävät. Näin ajateltuna määritelmä olisi kaksiosainen ja kuuluisi seuraavasti: Termillä kasvatus tarkoitetaan toimintaa ja järjestelyjä... (a) jotka muokkaavat kasvatettavan käsityksiä, toimintaa ja/tai asenteita hyvänä ja/tai hyödyllisenä pidettyyn suuntaan---. Luonnehdinta näyttäisi kattavan kaikki ne puhetilanteet, joissa sanaa kasvatus käytetään: tällöin termillä kasvatus viitataan toimintaan, jolla vaikutetaan kasvatin käyttäytymiseen ja jolla uskotaan olevan hyviä seurauksia. Kasvatus on siten aina myös oikeaa toimintaa. Näin ajateltuna ei olisi mielekästä puhua väärästä kasvatuksesta. Tämä olisi yhtä mielekästä kuin väittää anorektisen laihuuden tai rubensimaisen rehevyyden olevan väärää kauneutta. Termiin kasvatus sisältyy aina myönteinen arvolataus, kuten Peters ja Frankena ovat aivan oikein todenneet. Määritelmän alkuosa ei ole mitenkään ainutlaatuinen, samantapaisia luonnehdintoja on esitetty aiemminkin (esim. Hirsjärvi 1985, 46; Nurmi 1986, 52). Määritelmä jää kuitenkin kovin yleisluontoisiksi, ja sen erottelukyky on varsin heikko. Sen avulla olisi vaikeata ellei kerrassaan mahdotonta erottaa kasvatusta indoktrinaatiosta, manipulaatiosta tai väkivalloin pakottamisesta. Siksi määritelmää on pakko täydentää seuraavasti... (b) --- ja josta käytetään nimitystä kasvatus. Lisäys on tarpeen, sillä kasvatus ei ole käsitteenä samalla tavoin yksiselitteinen kuin pöytä tai kansanedustaja. Tietty ilmiö on tunnistettava kasvatukseksi, se on nimettävä, mutta samalla siihen on liitettävä ohjelmajulistus katsokaa, nämä vaikuttamistoimet tähtäävät kohden hyvää päämäärää ja siksi toimissani ei ole

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa - draamakasvatuksen teoreettiset perusteet yhteisöllisessä ja yksilöllisessä oppimisprosessissa - hahmottaa draamakasvatuksen

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: Lapset tuovat leikin mukanaan tullessaan päiväkotiin

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kasvatustieteelliset opinnot aineenopettajan koulutuksessa. HELSINGIN YLIOPISTO Laitos: Soveltavan kasvatustieteen laitos

Kasvatustieteelliset opinnot aineenopettajan koulutuksessa. HELSINGIN YLIOPISTO Laitos: Soveltavan kasvatustieteen laitos Kasvatustieteelliset opinnot aineenopettajan koulutuksessa HELSINGIN YLIOPISTO Laitos: Soveltavan kasvatustieteen laitos Kurssin nimi: Kehitys- ja oppimispsykologia 4 op Kurssi arvostellaan asteikolla

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko

Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Hyvä hallitustyöskentely - toimiva hallitus ja päätöksenteko Järjestökoulutukset Joensuu 11.2.2014 ja Kuopio 12.2.2014 Janne Mertanen, pääsihteeri Sisällys Hallitus on tiimi Onnistunut ja tehokas hallitustyöskentely

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kasvatus käsitteenä ja ongelmana

Kasvatus käsitteenä ja ongelmana 1 Helsingin yliopisto, Avoin yliopisto Tekijä: KL Pirkko Raudaskoski Verkko -oppimateriaali 28.8.13 Kasvatus käsitteenä ja ongelmana Tämän oppimateriaalin sisältö on seuraava. 1. Kasvatuksen pääkäsitteet

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot