Till riksdagens talman

Transkriptio

1 KK 908/2009 vp Mikaela Nylander /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 908/2009 rd Yrkeslärarutbildningen i Finland Till riksdagens talman Det råder stor brist på behöriga yrkeslärare i vårt land. I hela landet är behörighetsgraden för lärarna i yrkesämnen 71,1 procent. På svenskt håll är situationen ännu sämre. Idag är endast 56,7 procent av lärarna i yrkesämnen inom yrkesutbildningen på svenskt håll formellt behöriga. Siffran är alarmerande låg och situationen har försämrats under senare år. Den vanligaste orsaken till att behörighetskraven inte uppfylls är avsaknaden av pedagogiska studier för lärare. Enligt lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning (356/2003) ordnas yrkespedagogisk lärarutbildning vid yrkeshögskolor. Den svenskspråkiga yrkespedagogiska utbildningen ordnas dock vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi i Vasa. För tillfället finns det fem yrkeshögskolor som ger yrkespedagogisk lärarutbildning på finska, medan den svenskspråkiga utbildningen endast ges vid en vetenskapshögskola. Detta försätter onekligen svenskspråkiga studerande i en ojämlik situation i jämförelse med finskspråkiga. Varför har man via lagstiftning valt olika utbildningslösningar på svenskt och finskt håll? Situationen kräver en långsiktig lösning som beaktar de behov som existerar på olika håll i Svenskfinland. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Vad ämnar regeringen göra för att säkerställa att behoven av behöriga yrkeslärare tillfredsställs på svenskt håll och likställa situationen på finskt och svenskt håll så att också svenska yrkeshögskolor får rätt att ge yrkespedagogisk lärarutbildning? Helsingfors den 5 november 2009 Mikaela Nylander /sv Version 2.0

2 Suomennos KK 908/2009 vp Mikaela Nylander /r KIRJALLINEN KYSYMYS 908/2009 vp Ammatinopettajakoulutus Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Maassamme vallitsee suuri pula pätevistä ammatinopettajista. Koko maassa ammattiaineiden opettajien pätevyysaste on 71,1 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella tilanne on vieläkin huonompi. Nykyään ainoastaan 56,7 prosenttia ammatillisen koulutuksen ammattiaineiden opettajista on muodollisesti päteviä ruotsinkielisellä puolella. Luku on hälyttävän alhainen, ja tilanne on pahentunut viime vuosina. Tavallisimpana syynä siihen, että pätevyysvaatimukset eivät täyty, on opettajien kasvatustieteellisten opintojen puute. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaan ammatillista opettajankoulutusta järjestetään ammattikorkeakouluissa. Ruotsinkielinen ammatillinen opettajankoulutus järjestetään kuitenkin Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunnassa Vaasassa. Nykyään viisi ammattikorkeakoulua antaa ammatillista opettajankoulutusta suomen kielellä, kun taas ruotsinkielistä koulutusta annetaan ainoastaan yhdessä tiedekorkeakoulussa. Tämä asettaa kiistattomasti ruotsinkieliset opiskelijat eriarvoiseen tilanteeseen suomenkielisiin verrattuna. Miksi lainsäädännöllisesti on päädytty eri koulutusratkaisuihin ruotsinkielisellä ja suomenkielisellä puolella? Tilanne vaatii pitkän aikavälin ratkaisua, jossa otetaan huomioon eri puolilla ruotsinkielisiä alueita vallitsevat tarpeet. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen pätevien ammatinopettajien tarpeen ruotsinkielisellä puolella ja saattaakseen tilanteen suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä puolella yhdenvertaiseksi siten, että myös ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut saavat oikeuden ammatillisen opettajakoulutuksen antamiseen? Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2009 Mikaela Nylander /r 2

3 Ministerin vastaus KK 908/2009 vp Mikaela Nylander /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 908/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen pätevien ammatinopettajien tarpeen ruotsinkielisellä puolella ja saattaakseen tilanteen suomenkielisellä ja ruotsinkielisellä puolella yhdenvertaiseksi siten, että myös ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut saavat oikeuden ammatillisen opettajankoulutuksen antamiseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opettajatarpeiden ennakoinnissa ja opettajankoulutuksen kehittämistyössä on lähdetty siitä, että opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden määrittely edellyttää sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden huomioonottamista. Opetusministeriö on toteuttanut useita laajoja opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeiden ennakointihankkeita. Ennakoinnin pohjana on Tilastokeskuksen säännöllisesti toteuttama valtakunnallinen opettajatiedonkeruu. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen verkosto luotiin vuonna 1996 kokoamalla kolmessatoista suomenkielisessä yksikössä järjestetty ammatillinen opettajankoulutus viiden ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiviin ammatillisiin opettajakorkeakouluihin. Tavoitteena oli luoda sellainen ammatillisten opettajankoulutusyksiköiden verkosto, jolla voidaan turvata korkeatasoinen opettajankoulutus samalla kun se on tehokas ja taloudellinen. Ammatillisen opettajankoulutuksen yksiköiden tulee edistää myös ammatillisen koulutuksen ja sen henkilöstön kehittämistä. Tämä edellyttää opettajankoulutustehtävän ohella sitä, että ammatillisen opettajankoulutuksen yksiköt harjoittavat oman alansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä opettajien täydennyskoulutusta yhdessä yliopistojen kanssa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellytti ammatillisen opettajankoulutuksen kokoamista entistä huomattavasti tehokkaampiin ja suurempiin yksiköihin. Tehtäessä ratkaisua ruotsinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen järjestämisestä vastaavien periaatteiden mukaan päädyttiin siihen, että on tarkoituksenmukaista koota ruotsinkielinen opettajankoulutus kokonaisuudessaan Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekunnan tehtäväksi. Opetusministeriö on linjannut korkeakouluverkon kehittämistä siten, että tavoitteena ovat tutkimus- ja koulutusrakenteeltaan, voimavaroiltaan ja asiantuntemukseltaan vahvat yhteisöt, jotka tuottavat nykyistä laadukkaampaa koulutusta ja tutkimusta sekä vahvistavat kansainvälistä toimintaansa ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Näistä syistä korkeakoulujen ja niiden yksiköiden määrä vähenee lähitulevaisuudessa. Opettajankoulutuksessa tulee lisäksi varautua siihen, että opettajatarpeiden on ennakoitu vähentyvän 2010-luvulla. Uuden ruotsinkielisen ammatillisen opettajakorkeakoulun perustaminen ei tästä syystä ole perusteltua, vaan on tarkoituksenmukaista, että ruotsinkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämisestä vastaa jatkossakin Åbo Akademi. Tilastokeskuksen keräämien opettajatietojen mukaan ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa toimi vuonna 2008 yhteensä 650 opettajaa, joista ammatillisten aineiden opettajia oli noin 500. Yhteisten aineiden opettajista 74,1 % ja ammatillisten aineiden opettajista 56,7 % oli 3

4 KK 908/2009 vp Mikaela Nylander /r Ministerin vastaus kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Kelpoisuustilanteessa on suuria alueellisia, koulutusalakohtaisia ja palvelussuhteen muodosta johtuvia vaihteluita. Heikoin kelpoisuustilanne on niin suomen kuin ruotsinkielisessäkin ammatillisessa koulutuksessa tekniikan ja liikenteen alalla. Lehtoreina toimivista ruotsinkielisistä ammatillisen aineiden opettajista 78 % ja kaikista tuntiopettajista ainoastaan 23 % oli kelpoisia hoitamaansa tehtävään. Pätevien ammatillisten opettajien saatavuuteen vaikuttavat määrällisesti riittävän ammatillisen opettajankoulutuksen lisäksi mm. opettajille asetetut kelpoisuusvaatimukset, opettajan palvelussuhde ja ammattitaitoisen työvoiman kysyntä opetustehtävien ulkopuolella. Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan lain mukaan ottaa henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakouluun tai ammatillisen oppilaitoksen virkaan. Lähes puolelta kelpoisuutta vailla olevalta ammatillisen koulutuksen tuntiopettajalta puuttuu ammatillisen opettajankoulutuksen pääsyvaatimuksena oleva tutkinto tai työkokemus. Täten opettajien kelpoisuustilannetta ei saada kohennettua yksistään lisäämällä opettajien pedagogista koulutusta. Opetusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään ammatillisten aineiden opettajien ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavien rehtoreiden kelpoisuusvaatimusten muutostarpeita. Seuraava Tilastokeskuksen opettajatiedon keruu toteutetaan vuonna Opettajatarpeita koskeva ennakointityö ja Tilastokeskuksen keräämät opettajatiedot ovat osoittaneet, että 1990-luvun opettajankoulutusmäärät olivat selvästi riittämättömiä suhteessa opettajatarpeisiin. Riittämättömät koulutusmäärät ovat heijastuneet mm. pätevien opettajien saatavuuteen. Opettajankoulutusta on tämän vuoksi lisätty 2000-luvulla. Myös ruotsinkielistä ammatillista opettajankoulutusta on lisätty. Åbo Akademi on saanut erillisrahoitusta opettajankoulutuksen laajennuksiin ja ylimääräisten ammatillisen opettajankoulutuksen ryhmien koulutukseen Etelä-Suomessa. Kyseisten DaKo-projektien kautta vuosina 2005, 2007, ja 2008 ammatilliseen opettajankoulutukseen on valittu lähes 140 opiskelijaa. Toimenpiteitä ruotsinkielisten ammatillisten opettajien kelpoisuustilanteen parantamiseksi tulee edelleen jatkaa. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 908/2009 vp Mikaela Nylander /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 908/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikaela Nylander /sv: Vad ämnar regeringen göra för att säkerställa att behoven av behöriga yrkeslärare tillfredsställs på svenskt håll och likställa situationen på finskt och svenskt håll så att också svenska yrkeshögskolor får rätt att ge yrkespedagogisk lärarutbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid prognosteringen av lärarbehovet och i arbetet med att utveckla lärarutbildningen har man utgått från att fastställandet av behovet av lärare och lärarutbildning förutsätter att man tar hänsyn till både kvantitativa och kvalitativa faktorer. Undervisningsministeriet har genomfört flera omfattande prognostiseringsprojekt för behoven av grundutbildning och fortbildning för lärare. Grunden för prognostiseringen är Statistikcentralens regelbundna riksomfattande insamling av läraruppgifter. Ett nätverk för yrkespedagogiska lärarhögskolor skapades 1996 genom att den yrkespedagogiska lärarutbildningen vid tretton finska enheter samlades vid yrkespedagogiska lärarhögskolor som verkar i anslutning till fem yrkeshögskolor. Målet var att skapa ett nätverk för yrkespedagogiska lärarutbildningsenheter som skulle trygga en högklassig lärarutbildning samtidigt som den är effektiv och ekonomisk. Enheterna för den yrkespedagogiska lärarutbildningen ska också främja utvecklandet av yrkesutbildningen och dess personal. Detta förutsätter vid sidan lärarutbildningsuppgiften att de yrkespedagogiska lärarutbildningsenheterna bedriver forsknings- och utvecklingsverksamhet inom sitt eget område och fortbildning för lärare tillsammans med universiteten. För att dessa mål ska uppnås krävdes att den yrkespedagogiska lärarutbildningen samlades vid avsevärt mycket effektivare och större enheter än tidigare. När det beslöts att den svenska yrkespedagogiska lärarutbildningen ska ordnas enligt motsvarande principer kom man fram till att det är ändamålsenligt att placera hela den svenska lärarutbildningen vid pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi. Undervisningsministeriet har stakat ut riktlinjer för utvecklandet av högskolenätet så att målet är starka samfund i fråga om forsknings- och utbildningsstruktur, resurser och sakkunskap som producerar en ännu högklassigare utbildning och forskning samt stärker sin internationella verksamhet och samhälleliga genomslagskraft. Detta gör att antalet högskolor och enheter vid högskolorna kommer att minska inom den närmaste framtiden. Inom lärarutbildningen bör man dessutom bereda sig på att behovet av lärare enligt prognoser kommer att minska på 2010-talet. Därför är det inte motiverat att inrätta en ny svensk yrkespedagogisk lärarhögskola utan det är ändamålsenligt att Åbo Akademi även i fortsättningen bär ansvaret för att utveckla den yrkespedagogiska lärarutbildningen på svenska. Enligt de läraruppgifter som samlats in av Statistikcentralen var 2008 sammanlagt 650 lärare verksamma i svenskspråkig yrkesutbildning, varav yrkesämneslärarna utgjorde ca 500. Av lärarna i gemensamma ämnen var 74,1 % och av lärarna i yrkesinriktade ämnen 56,7 % behöriga för sin uppgift. Vad gäller behörigheten förekommer stora regionala variationer, variationer mel- 5

6 KK 908/2009 vp Mikaela Nylander /r Ministerns svar lan olika utbildningsområden och variationer som beror på anställningsformerna. Sämst är behörighetssituationen inom såväl den finska och den svenska yrkesutbildningen på området för teknik och kommunikation. Av de svenskspråkiga yrkesämneslärare som verkar som lektorer var 78 % och av alla timlärare endast 23 % behöriga för sin uppgift. Tillgången på behöriga yrkeslärare påverkas förutom av en kvantitativt tillräcklig yrkeslärarutbildning bl.a. av behörighetsvillkoren för lärare, lärarnas anställningsförhållanden och efterfrågan på yrkeskunnig arbetskraft utanför undervisningsuppgifterna. Till yrkespedagogisk lärarutbildning kan enligt lag antas den som har en sådan utbildning och arbetserfarenhet som fordras för en lärartjänst eller en lärarbefattning vid en yrkeshögskola eller en yrkesläroanstalt. Närapå hälften av de timlärare inom yrkesutbildningen som saknar behörighet saknar också den examen eller arbetserfarenhet som är inträdeskravet till yrkeslärarutbildningen. Sålunda åstadkommer man ingen förbättring av behörigheten bland lärare enbart genom att utöka den pedagogiska lärarutbildningen. Undervisningsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att utreda behoven av ändringar i behörighetsvillkoren för lärare i yrkesinriktade ämnen och rektorer som ansvarar för yrkesutbildning. Statistikcentralen samlar följande gång in läraruppgifter Prognostiseringsarbetet för behoven av lärare och Statistikcentralens insamlade läraruppgifter har visat att lärarutbildningens omfattning på 1990-talet var klart otillräcklig i förhållande till behoven av lärare. Den otillräckliga utbildningen har avspeglat sig bl.a. i tillgången på behöriga lärare. Därför har lärarutbildningen utökats på 2000-talet. Också den svenska yrkeslärarutbildningen har utökats. Åbo Akademi har fått separat finansiering för utvidgning av lärarutbildningen och utbildning av extra grupper inom yrkeslärarutbildningen i södra Finland. Genom dessa DaKo-projekt har närmare 140 studerande antagits till yrkeslärarutbildningen åren 2005, 2007 och Åtgärder för att förbättra situationen med behörigheten bland svenska yrkeslärare ska vidtas också i fortsättningen. Helsingfors den 1 december 2009 Undervisningsminister Henna virkkunen 6