Liedon Säästöpankin PUOLIVUOTISKATSAUS

Transkriptio

1 Liedon Säästöpankin PUOLIVUOTISKATSAUS

2 Osavuosikatsaus 6/2017 Hyvä ja vakaa kasvu on jatkunut alkuvuoden Käynnistimme vuoden uuden organisaation merkeissä. Tavoitteena on tehdä meistä entistäkin asiakaslähtöisempi, entistä parempaa asiantuntijapalvelua antava asiakkaidemme kumppani. Asiakasliiketoiminta ryhmitettiin kolmeen liiketoimintakonttoriin: yritys-, varainhoito- ja henkilöasiakaskonttoriin. Palvelemme asiakasta kokonaisuutena ja erilaista asiantuntijuutta vaativat asiat pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin jokaisen Liedon Säästöpankin asiakkaan näkökulmasta. Toimipisteiden määrä pysyi ennallaan. Asiakaslähtöinen palvelu on ollut koko Liedon Säästöpankin historian ajan meille tärkein toimintamme perustoista. Pankkimaailma elää suurten mullistusten keskellä. Digitalisointi muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä. Haluamme luonnollisesti vastata tähän muutokseen. Joulukuussa 2016 toimintansa aloittanut Säästöpankkien yhdessä omistama Säästöpankkipalvelut Oy palvelee asiakkaitamme laajoilla aukioloilla iltamyöhäiseen asti niissä arkipäivän pankkiasioissa, joissa ei välttämättä tarvita omaa yhteyshenkilöä. Syksyllä alkavat verkkoneuvottelut ja chat avaavat uusia mahdollisuuksia myös verkon kautta tarjottavalle palvelulle. Toistaiseksi konttoreissa tapahtuva palvelu on valtavirtaa. Konttoreidemme laajennetut aukiolot helpottavat työssä käyviä asiakkaitamme palvelemalla heitä ajanvarauksella myös iltaisin ja aamuvarhaisella. Vahvalla tasolla oleva, edelleen positiivisesti kehittynyt vakavaraisuutemme mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja turvaa tulevaisuutta. Uusi organisaatio ja kustannustehokas toimintamme pitävät meidät vahvoina ja turvallisena kumppanina asiakkaillemme myös jatkossa. Kulu-tuotto suhteemme onkin 52,5 %. Globaalin talouden kasvu ja kuluttajien luottamus tulevaan näkyvät positiivisesti ja ensimmäinen vuosipuolisko on ollut tuloksellisestikin aktiivista aikaa. Asuntolainakantamme kasvu on ollut reilusti markkinoita nopeampaa. Ilahduttavaa on, että samaan aikaan myös rahastosäästäjien määrä on kasvanut. Säästöpankin rahastot ovat menestyneet erilaisissa vertailuissa erinomaisesti jo pitkään, joten näin matalien korkojen aikaan ne ovatkin suositeltava vaihtoehto saada tuottoa varoilleen. Turussa Jussi Hakala Toimitusjohtaja Yhteystiedot Lieto, pääkonttori: Hyvättyläntie 4, Lieto Turku Kauppatori/Kuutio: Yliopistonkatu 21, Turku Kaarina: Lautakunnankatu 10, Kaarina Naantali: Tullikatu 13, Naantali Paimio: Asematie 1, Paimio Raisio: Raisiontori 6, Raisio Turku Hämeenkatu: Hämeenkatu 9, Turku Turku Kaskenkatu: Kaskenkatu 17, Turku Loimaa: Kauppalankatu 9-11, Loimaa Varainhoitokonttori: Yliopistonkatu 21, Turku Yrityskonttori: Yliopistonkatu 21, Turku Puhelinvaihde (kiinteät liittymät 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min)

3 Liedon Säästöpankki Puolivuotiskatsaus Asiakkaita: (51 818) Vakavaraisuussuhde, %: 21,93 % (20,03 %) Liikevoitto (1 meur): 5,5 (6,4) Koko luotonanto (1 meur): 904,1 (814,9), josta välitettyjä luottoja 113,7 (79,5) Tase (1 meur): 1 029,9 (994,5) Oma pääoma ja varaukset (1 meur): 127,8 (115,4) Kulu-tuotto suhde: 52,5 % (50,9 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta ) Liedon Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 678,6 miljoonaa euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 9,6 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 904,1 miljoonaa euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 10,9 %. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankki toimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 11 konttoria; Turussa kolme sekä konttorit Liedossa, Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Lisäksi pankki perusti joulukuussa 2016 kaksi uutta konttoria; yrityskonttorin ja varainhoitokonttorin. Pankin pääkonttori sijaitsee Liedossa. Liedon Säästöpankki palveluksessa on 98 toimihenkilöä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankki-ryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laaja-alaista. Eurooppa ja kehittyvät taloudet ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energian hinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Isossa-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulosmarginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana, eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoituskatetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteetti-indeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot

4 ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennustaa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5-2 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Liedon Säästöpankin tuloskehitys oli katsauskaudella hieman edellisvuotta heikompi, mutta säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 5,5 miljoonaa euroa (6,4), joka oli 1,0 miljoonaa euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 1,1 % (1,3 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 7,1 miljoonaa euroa (7,0). Korkokate kasvoi 2,5 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Osinkotuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,8). Palkkiotuottoja kertyi 4,8 miljoonaa euroa (4,4). Palkkiokulut olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,9). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 0 miljoonaa euroa (0,01). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,2). Tästä myyntivoitot olivat 0,6 miljoonaa euroa. Erä sisältää käyvän arvon rahastosta kirjattuja arvonalentumistappioita. Pankin hallintokulut olivat 5,4 miljoonaa euroa (5,0), tästä henkilöstökulut olivat 2,7 miljoonaa euroa (2,7) ja muut hallintokulut 2,7 miljoonaa euroa (2,3). Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 3,6 % ja oli 1 029,9 miljoonaa euroa (994,5). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 90,3 miljoonaa euroa (79,6). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 8,9 miljoonaa euroa (4,3). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 37,5 miljoonaa euroa. Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana debentuurilainoja 2,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 20,3 miljoonaa euroa (52,2), josta debentuurilainoja 20,3 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Liedon Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason, että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on säilynyt ennallaan. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 6,2 miljoonaa euroa, mikä on 0,8 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vas taavana ajankohtana näiden määrä oli 5,1 miljoonaa euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -1,2 miljoonaa euroa. Rahoitusvakausvirasto päätti asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Liedon Säästöpankin liiketoiminnan odotetaan kehittyvän loppuvuoden aikana suunnitellusti ja tuloskehityksen arvioidaan pysyvän alkuvuoden tasolla. Talletusten ja luottojen määrän odotetaan kasvavan maltillisesti loppuvuoden aikana. Rahasto- ja vakuutussäästämisen kasvun odotetaan jatkuvan. Arvonalennusten määrässä ei arvioida tapahtuvan oleellisia muutoksia loppuvuoden aikana. Vakavaraisuuden arvioidaan kehittyvän loppuvuonna myönteisesti. Pankin likviditeettiaseman ennakoidaan pysyvän myös loppuvuonna hyvänä.

5 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI Tuloslaskelma (tuhatta euroa) Korkotuotot Korkokulut Korkokate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Liikevoitto Tilinpäätössiirrot Tuloverot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen Tilikauden voitto TASE Vastaavaa (tuhatta euroa) Käteiset varat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset Vastattavaa (tuhatta euroa) Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Laskennalliset verovelat Vapaaehtoiset varaukset Peruspääoma Käyvän arvon rahasto Muut sidotut rahastot Vapaat rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Johdannaissopimukset Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) Koronvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Käyvät arvot (tuhatta euroa) Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakuudet ja vastuusitoumukset (tuhatta euroa) Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille

6 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuutta-kurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,07 % 18,61 % 19,50 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 20,07 % 18,61 % 19,50 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,93 % 20,03 % 21,20 % Alkuvuodesta kertynyt voitto tuhatta euroa on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Pääomavaatimus Omat varat Pääomavaatimus * Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpää-omavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Liedon Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 11,21 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin Ensisijainen pääoma Vastuiden kokonaismäärä Vähimmäisomavaraisuusaste 11,21 % 9,74 % 10,85 % Liedossa 3. elokuuta 2017 Liedon Säästöpankki / Hallitus Tilintarkastajan lausunto Liedon Säästöpankin puolivuotiskatsaukseen yleisluonteisesta tarkastuksesta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) 26 artiklan 2 kohdan tarkoittama raportti Liedon Säästöpankin hallitukselle Johdanto Olen tarkastanut yleisluonteisesti Liedon Säästöpankin (erillisyhtiö) kauden vakavaraisuusraportointiin sisällytetyn tuloksen sekä kertyneet voittovarat (johdon selvitys ydinpääomaan sisällytettävän voiton arvioidusta määrästä), joka osoittaa ,03 euron suuruista voittoa sekä ,38 euron suuruisia kertyneitä voittovaroja. Yhtiön johto vastaa tuloslaskelman ja taseen laatimisesta ja siitä, että ne on laadittu soveltaen Suomessa voimassa olevia tilinpäätöksen laatimista koskevia laskentaperiaatteita. Suorittamani yleisluonteisen tarkastuksen perusteella esitän johtopäätöksen tuloksen ja kertyneiden voittovarojen laskentaperiaatteista. Yleisluonteisen tarkastuksen laajuus Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu kansainvälisen yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin ISRE 2410 mukaisesti. Kyseinen standardi koskee yhteisön tilintarkastajan suorittamaa mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation yleisluonteista tarkastusta. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista sekä analyyttisia toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien mukaisesti suoritettava tilintarkastus ja siksi en pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saan tietooni kaikki sellaiset seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen en anna tilintarkastuslausuntoa. Johtopäätös Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietooni ei ole tullut mitään, mikä antaisi minulle syyn uskoa, etteivät laskelmat (johdon selvitys ydinpääomaan sisällytettävän voiton arvioidusta määrästä) kauden tuloksesta ,03 euroa sekä kertyneistä voittovaroista raportointipäivänä , ,38 euroa, ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Johdon selvityksen mukaan ydinpääomaan sisällytettävissä olevasta voitosta on vähennetty ennakoitu voitonjako yhteensä ,00 euroa. Liedossa 4. elokuuta 2017 Henry Maarala, KHT