Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus

2 Pankkisektori kohtaa 3 x 3 -vaikutuksen Pankkisektorin haastaa tällä hetkellä kolme suurta trendiä: talouden taantuma, digitalisointi ja sääntely. Kukin näistä pitää sisällään niin ikään kolme osa-aluetta. I Talouden taantuma koskee tietysti kaikkia talouden kanssa tekemisissä olevia kuluttajia ja yrityksiä. Nykyisestä taantumasta Suomessa erottuu kolme kokonaisuutta: (1) Koko EU:n heikko talouden suorituskyky ja kyvyttömyys uudistaa taloudellista kasvua luovia toimintatapoja. (2) Venäjän talouden heikkeneminen, jota vahvistaa Ukrainan kriisi ja siihen sidoksissa olevat talouspakotteet. Ukrainan kriisi luo epävarmuutta ja lykkää uusia investointeja. Venäjän vaikeuksilla on suoraan Suomeen kohdistuva negatiivinen vaikutus. (3) Suomen rakenteelliset ongelmat - ennen kaikkea huoltosuhteen vinoutuminen ja liian suuri julkinen talous. Yksikään näistä Suomen talouden taustalla olevista asioista ei poistu nopeasti eikä itsestään. II Digitalous kehittyy vauhdilla. Tähänkin vaikuttaa kolme asiaa, jotka ovat myös keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa. (1) Mobiililaitteet, kuten kännykät, tabletit ja pc:t ovat entistä helppokäyttöisempiä, mikä lisää nopeasti kuluttajien kiinnostusta mobiilisti eli liikkuvasti ilman johtoja käytettäviä palveluita kohtaan. (2) Tiedonsiirtonopeudet kasvavat huimaa vauhtia. Kyse on osittain myös käytön helppoudesta: nettisivut avautuvat nopeasti ja liikkuvan kuvan katselu sujuu aiempaa paremmin. Toisaalta tiedonsiirtonopeus on myös oma erillinen ilmiönsä, jolla on vaikutusta monien toimintatapojen uudistumiseen yrityksissä. (3) Viranomaiset tarjoavat entistä monipuolisemmin digipalveluita. Kansalaiset tavoittavat mm. verottajan, Kelan, kunnat ja kaupungit aivan uudella tavalla. Kaikilla ei kuitenkaan ole valmiutta tai mahdollisuuksia hyödyntää uusia palvelukanavia, mikä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. III Sääntelyn vaikutuksista pankkisektoriin on puhuttu paljon. Pankkien (1) vakavaraisuutta, (2) maksuvalmiutta ja (3) varainhankintaa tullaan ohjaamaan uusiin uomiin seuraavien viiden vuoden aikana. Uudet ohjeet lisäävät kustannuksia, mikä puolestaan luo paineita pankkien kannattavuudelle ja näkyy aikanaan myös pankkipalveluiden hinnoittelussa. 3x3 -vaikutus tuntuu erityisen voimakkaana pankeissa. Talouden taantuman vaikutukset kumuloituvat pankkien taseissa. Digitalisointi ei heti vapauta pankkeja velvollisuudestaan ylläpitää vanhoja palvelumalleja, vaan pankit joutuvat tarjoamaan kahdenlaisia palvelumalleja siirtymävaiheen aikana. Toisin kuin muilla toimialoilla, pankit ovat kasvavan sääntelyn piirissä. Tasapainottelu edellä kuvatussa toimintaympäristössä aiheuttaa toisinaan kritiikkiä pankin asiakaspalvelua kohtaan ja vähemmän ymmärrystä asiakkaiden osalta. Liedon Säästöpankki pystyy pienenä ja vikkelänä kääntämään useat edellämainitut tekijät edukseensa, mutta Liedon Säästöpankkikaan ei ole täysin immuuni ympäristön vaikutuksille. Viime syksynä alkanut kulukuuri näkyy kuitenkin positiivisena ensimmäisen kuuden kuukauden tuloksessa. Olemme pystyneet parantamaan pankin tuloskuntoa karsimalla kuluja: Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kulut ovat 8,8 % pienemmät. Liedon Säästöpankilla on siten hyvät eväät kohdata 3x3 -vaikutus. Liedossa, Jussi Hakala toimitusjohtaja

3 Osavuosikatsaus Liiketoiminta Liedon Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Asiakasvarojen ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa asiakasvarat olivat 830,2 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 56,9 miljoonaa euroa, 7,4 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 757,0 miljoonaa euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 11,5 miljoonaa euroa, 1,5 %. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankin välittämien Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluottojen määrä kesäkuun lopussa oli 160,9 miljoonaa euroa (189,6). Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uusluotonanto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB Varainhoito Suomen ja SEB:n rahastot ja sijoitusobligaatiot. Omaisuudenhoitopalveluissa salkunhoitajina toimivat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n varainhoito sekä SEB Varainhoito Suomi. Myös osakevälitys kuuluu pankin palveluihin. Eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp-Henkivakuutus Oy (aik. Henkivakuutusosakeyhtiö Duo). Pankilla on yhteensä 9 konttoria. Kesäkuussa pankin Kaarinan konttori muutti uusiin nykyaikaisiin toimitiloihin Kaarinan keskustassa. Samassa yhteydessä Littoisten konttorin toiminnot yhdistettiin Kaarinan konttoriin. Pankin pankkityössä olevan henkilökunnan määrä oli kesäkuun lopussa 91 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 85 henkilöä ja osa-aikaisia 6. Muun henkilökunnan määrä oli kolme. Säästöpankkiryhmän uudistuminen 25 säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Tammikuussa 2014 Säästöpankkiliiton ylimääräinen kokous päätti Säästöpankkiliiton muuttamisesta osuuskunnaksi ja tulevan yhteenliittymän keskusyhteisöksi. Säästöpankkiliitto osk merkittiin kaupparekisteriin Keskusyhteisön toimilupahakemus jätettiin Finanssivalvonnalle Maksuliikennemuutokset ja Säästöpankkien Keskuspankin rooli Säästöpankkien maksuliikenne siirtyy loka-marraskuun vaihteessa 2014 Aktia Pankista Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n vastuulle. Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy on säästöpankkien omistama, kotimainen talletuspankki, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa säästöpankkien keskusluottolaitospalveluita. Henkivakuutusosakeyhtiö Duo vaihtaa nimensä Henkivakuutusyhtiö Duo päätti yhtiökokouksessaan vaihtaa yhtiön toiminimeksi Sp-Henkivakuutus Oy, ruotsiksi Sb-Livförsäkring Ab ja englanniksi Sb Life Insurance Ltd.

4 Tulos ja taloudellinen asema Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 4,5 miljoonaa euroa (4,3), joka oli 0,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 1,1 % (1,2 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 6,2 miljoonaa euroa (6,0). Korkokate kasvoi 3,5 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Osinkotuotot olivat 0,4 miljoonaa euroa (1,2). Osinkotuottojen aleneminen johtui pankin sijoitusten uudelleen kohdentamisesta. Palkkiotuottoja kertyi 3,9 miljoonaa euroa (3,8). Palkkiokulut olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,4). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,6), sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,2 miljoonaa euroa (0,1) ja liiketoiminnan muut tuotot 0,1 miljoonaa euroa (0,7). Pankin hallintokulut olivat 5,3 miljoonaa euroa (6,1), tästä henkilöstökulut olivat 2,7 miljoonaa euroa (3,2) ja muut hallintokulut 2,6 miljoonaa euroa (2,9). Kulujen vähentymiseen vaikuttivat vuoden 2013 lopulla tehdyt ratkaisut konttoritoimintojen uudistamisessa.poistoja kirjattiin alkuvuoden aikana 0,2 miljoonaa euroa (0,4) ja liiketoiminnan muita kuluja 1,2 miljoonaa euroa (1,1). Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvän pankkiveron määrä oli 0,3 miljoonaa euroa (0,3). Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 8,6 % ja oli 846,8 miljoonaa euroa (779,6). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 68,4 miljoonaa euroa (62,2). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 5,5 miljoonaa euroa (2,7). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 29,9 miljoonaa euroa (27,3). Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana debentuurilainoja 3,3 miljoonaa euroa. Varainhankintansa maturiteetin pidentämiseksi pankki laski alkuvuoden aikana liikkeeseen yhdessä kolmen muun säästöpankin kanssa 100,0 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan. Tästä Liedon Säästöpankin osuus oli 30,8 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 103,6 miljoonaa euroa (76,1), josta joukkovelkakirjalainoja 70,6 miljoonaa euroa (39,8) ja debentuurilainoja 33,0 miljoonaa euroa (36,3). Riskiasema Katsauskaudella luottoriskien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 4,7 miljoonaa euroa (3,4), mikä on 0,78 % omasta luotonannosta ja takauskannasta (0,58). Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana 73 tuhatta euroa ja niiden perutuksia 119 tuhatta euroa, jolloin arvonalentumisten tulosvaikutus oli 46 tuhatta euroa positiivinen. Pankki suojaa korollisia velkojaan ja saamisiaan korkomuutoksista aiheutuvia käyvän arvon muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään osavuosikatsauksen taulukkoosuudessa. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astui voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuivat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Huolimatta tiukentuneista pääomapuskureista Liedon Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun vähimmäistason. Uuden sääntelyn tuomat suurimmat muutokset koskevat liikkeelle laskettuja debentuureja ja pankin tekemiä finanssialan sijoituksia. Uuden sääntelyn myötä tasalyhenteisiä debentuureja ei voida huomioida omien varojen laskennassa. Siirtymäkautena ( ) ennen liikkeelle lasketut debentuurit voidaan kuitenkin huomioida siirtymäsäännöksen puitteissa. Ennen uutta sääntelyä rahoitusalan omistuksista ja sijoituksista merkittävät omistukset (yli 10 %:n omistus) vähennettiin kokonaan omista varoista ja eimerkittävät siltä osin kuin ne ylittivät 10 % omista varoista. Uuden sääntelyn myötä finanssialan ei-merkittävistä (alle 10 % ) omistuksista ja sijoituksista vähennetään se osuus, joka ylittää 10 % ydinpääomasta (CET1). Ylitykset vähennetään ydinpääomasta ja toissijaisista omista varoista osakeomistusten ja sijoitusten suhteessa. Merkittävät debentuurisijoitukset toisiin finanssialan yrityksiin vähennetään aina kokonaan omista varoista. Ydinpääomasta vähennetään sen sijaan se määrä, jolla merkittävät osakeomistukset toisiin finanssialan yrityksiin ylittävät 10 % pankin ydinpääomasta. Alle 10 %:n jäävät merkittävät osakeomistukset huomioidaan ydinpääomassa ja riskipainotetaan kertoimella 250 %. Vakavaraisuusasetuksen myötä otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Lisäksi pankit toteuttavat viranomaiselle vuoden 2014 aikana seurantaraportointia uusien likviditeettivaatimusten ja vähimmäisomavaraisuusasteen osalta. Vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan käytetään luottolaitoslain mukaista standardimenetelmää ja operatiivisen riskin laskentaan perusmenetelmää. Vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli kesäkuun lopussa 18,38 %, kun se vuotta aiemmin oli 23,63 % ja edellisessä tilinpäätöksessä 23,73 %. Pankin vakavaraisuussuhteen lasku johtuu yllä kuvatuista, uuden sääntelykehikon mukanaan tuomista muutoksista, erityisesti debentuurilainojen käsittelyn muuttumisesta. Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu säästöpankkien enemmistöomistamaan Oy Samlink Ab:hen. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (ent. ACH Finland) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Maksuliike siirtyy säästöpankkien omaan keskusluottolaitokseen siinä vaiheessa, kun keskusluottolaitospalvelut saadaan käyttöön vuonna Säästöpankkien Vakuusrahasto Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton ja sillä on varoja 24,3 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa säästöpankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen säästöpankin veloista tai sitoumuksista. Kehitysnäkymät loppuvuodelle Pankin tuloskehityksen ennakoidaan olevan alkuvuoden luokkaa. Talletusten ja luottojen arvioidaan kasvavan maltillisesti loppuvuoden aikana. Rahastoja vakuutussäästämisen suosio kasvanee edelleen matalasta korkotasosta johtuen. Arvonalennusten määrässä ei ennakoida tapahtuvan oleellisia muutoksia loppuvuoden aikana vaikka heikentynyt taloudellinen tilanne saattaa lisätä muutoksia asiakasluottojen maksusuunnitelmiin. Vakavaraisuuden arvioidaan kehittyvän edelleen myönteisesti ja sen kehitykseen vaikuttaa omien varojen erien lisäksi riskipainotetussa taseessa tapahtuvat muutokset. Vakavaraisuuden arvioidaan olevan lähellä kesäkuun lopun tasoa. Pankin rahoitusaseman turvaaminen ja varautuminen uusiin likviditeettivaatimuksiin saattaa jonkin verran vaikuttaa korkokatteen tasoon. Osavuositietojen vertailtavuus Tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen ( /150) sekä Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman 1/2013 mukaisesti. Tilinpäätössäännöissä ei katsauskauden aikana ole tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi pankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

5 TULOSLASKELMA (tuhatta euroa) Korkotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Suojauslaskennan nettotulos Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Hallintokulut Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista LIIKEVOITTO Tilinpäätössiirrot Tuloverot Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen TILIKAUDEN VOITTO TASE Vastaavaa (tuhatta euroa) Käteiset varat Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Johdannaissopimukset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut varat Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Laskennalliset verosaamiset Vastattavaa (tuhatta euroa) Velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Johdannaissopimukset ja muut Muut velat Siirtovelat ja saadut ennakot Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Laskennalliset verovelat Vapaaehtoiset varaukset Peruspääoma Käyvän arvon rahasto Muut sidotut rahastot Vapaat rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Johdannaissopimukset Nimellisarvot (tuhatta euroa) Koronvaihtosopimukset Osakejohdannaiset Käyvät arvot (tuhatta euroa) Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakavaraisuus (tuhatta euroa) Ydinpääoma ennen vähennyksiä Vähennykset ydinpääomasta Ydinpääoma Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta Ensisijainen lisäpääoma Ensisijainen pääoma Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä Vähennykset toissijaisesta pääomasta Toissijainen pääoma Omat varat yhteensä Riskipainotettujen erien kokonaismäärä, josta operatiivisen riskin riskipainotettu määrä Vakavaraisuus (tuhatta euroa) Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Riskipainotettujen erien kokonaismäärä josta operatiivisen riskin riskipainotettu määrä Vakavaraisuussuhde % 18,38 23,63 23,73 Ensisijaisten omien varojen (vähennysten jälkeen) suhde riskipainotettuihin eriin % 15,41 16,08 16,28 Alkuvuoden kertyneestä ,61 euron voitosta on ,61 euroa luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Liedossa, 17. heinäkuuta 2014 Liedon Säästöpankki / Hallitus

6 Tilintarkastajan lausunto Liedon Säästöpankin osavuosikatsauksen yleisluonteisesta tarkastuksesta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) 26 artiklan 2 kohdan tarkoittama raportti Liedon Säästöpankin hallitukselle Johdanto Olen tarkastanut yleisluonteisesti Liedon Säästöpankin kauden vakavaraisuusraportointiin sisällytetyn tuloksen joka osoittaa ,61 euron suuruista voittoa. Yhtiön johto vastaa tuloslaskelman laatimisesta ja siitä, että se on laadittu soveltaen Suomessa voimassa olevia tilinpäätöksen laatimista koskevia laskentaperiaatteita. Suorittamani yleisluonteisen tarkastuksen perusteella esitän johtopäätöksen tuloksesta. Yleisluonteisen tarkastuksen laajuus Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu kansainvälisen yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin ISRE 2410 "Yhteisön tilintarkastajan suorittama osavuosi-informaation yleisluonteinen tarkastus" mukaisesti. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista vastaaville henkilöille sekä analyyttisia toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien mukaisesti suoritettava tilintarkastus, ja siksi en pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saan tietooni kaikki sellaiset merkittävät seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen en anna tilintarkastuskertomusta. Johtopäätös Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietooni ei ole tullut mitään, mikä antaisi minulle syyn uskoa, ettei kauden tulos ,61 euroa ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Muut toimenpiteet Olen lisäksi tutustunut yhtiön johdon laatimassa vakavaraisuusraportoinnissa voittovaroista vähennettyihin eriin (EU 241/2014) delegoidun asetuksen 2 artiklassa ja 3 artiklassa mukaisesti sekä todennut että yhtiön johto on vakavaraisuusraportoinnissa voittovaroista vähentänyt yhteensä ,00 euroa liittyen ennakoituun voitonjakoon. Liedossa 21. heinäkuuta 2014 Henry Maarala KHT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LUKUINA Pääkonttori: Hyvättyläntie 4, Lieto. P Turku Hämeenkatu: Hämeenkatu 9, Turku. P Turku Kaskenkatu: Kaskenkatu 17, Turku. P Turku Kauppatori: Yliopistonkatu 21, Turku. P Kaarina: Lautakunnankatu 10, Kaarina. P Loimaa: Kauppalankatu 9-11, Loimaa. P Naantali: Tullikatu 13, Naantali. P Paimio: Asematie 1, Paimio. P Raisio: Raisiontori 6, Raisio. P Sijoituspalveluyksikkö: Yliopistonkatu 21, Turku. P , Yrityspalveluyksikkö: Yliopistonkatu 21, Turku. P Asiakkaita (53 732) Vakavaraisuussuhde 18,38 % (23,63) Liikevoitto 4,5 milj. (4,3) Varainhankinta 697,0 milj. (614,8), josta talletukset 593,4 milj. (578,5) Asiakasvarat 830,2 milj. (773,3) Luotonanto 757,0 milj. (745,6), josta välitettyjä luottoja 160,9 milj. (189,6) Tase 846,8 milj. (779,6) Oma pääoma ja varaukset 98,3 milj. (89,5) Kulu-tuotto -suhde 60,1 % (63,7) Puhelu kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.