Aika: keskiviikko , klo Paikka: K-S shp rakennus 45 Osallistujat: K-S shp, ylilääkäri, tulosaluejohtaja

Transkriptio

1 Muistio Vaikeavammaisten maakunnallisia tukipalveluja pohtivan työryhmän kokous - kehitysvammaisten erityispalvelujen rakenne maakunnassamme Aika: keskiviikko , klo Paikka: K-S shp rakennus 45 Osallistujat: x Reija Alen x Marja Heikkilä Saila Kainulainen Armi Lehtinen x Mari Niinivirta x Raili Paavonen Marjatta Salminen x Emmi Hanhikoski K-S shp, ylilääkäri, tulosaluejohtaja Koske, johtaja Viitasaari, vammaispalvelujohtaja Jämsä, vammaispalvelujohtaja K-S shp/kehitysvamma pkl, kuntoutusohjaaja Poke/sosiaali- ja terveysala, tuntiopettaja Jyväskylän kaupunki/vammaispalvelut, palveluyksikön johtaja Marjatta Salmisen varjäsen x Pirjo Lehtovaara K-S Vammais-Kaste hanke, projektikoordinaattori, koollekutsuja KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Läsnäolijoiden toteaminen Armilta ja Sailalta tuli viesti etteivät he pääse tulemaan ja Marjatan tilalla on Emmi. 2. Edellisen kokouksen ( ) muistio Käytiin edellisen tapaamisen muistio lyhyesti aiheittain läpi. 3. Ajankohtaiset kuulumiset Jyväskylän Kortepohjaan on rakenteilla erityisasumisen yksikkö, joka valmistuu lokakuussa. Toiminnan suunnitteluvaihe on meneillään. Henkilökunnan täyttölupia ei vielä ole ja toiminnan sisältöä ei ole lopullisesti päätetty. Suunnitteilla on, että ko. yksikköön tulee kolme ns. lyhytaikaispaikkaa. Jyväskylän on tarkoitus käyttää ko. paikkoja ns. suunniteltujen jaksojen toteutukseen ei niinkään kriisipaikkana. Yksikön käyttöaste halutaan mahdollisimman korkeaksi. Pohdittiin voisiko Jyväskylä tulevaisuudessa myydä lyhytaikaisjakso paikkoja muille kunnille? Marja Heikkilä on juuri ollut vammaisalan opintomatkalla Lontoossa. Hän tutustui siellä mm. moniammatillisten työryhmien toimintaa. Työryhmät ovat hallinnollisesti sairaalan työryhmiä mutta itse työ tehdään vammaisen henkilön kotona, yhteisössä. Työskentelytapa on siellä henki-

2 lökohtaistettu (käyttäjän tarpeista lähtevä). Tukiyksikön toimintaan kuuluu aina liikkuminen. Vaikka yhteiskunta- ja ammattirakenne ovat Englannissa erilaiset kuin Suomessa, voisimme ottaa työskentelytapa ideoita englantilaisten liikkuvista yksiköistä ja soveltaa keskisuomalaiseen toimintaympäristöön. Marja lähettää matkan materiaalia sä-postilla. Marja on keskustelut STM:n Jaana Huhdan kanssa Keski-Suomen tilanteesta vammaisten maakunnallisten erityispalvelujen järjestämissä. Voisiko Keski-Suomen alue toimia pilootti alueena vaikeavammaisten erityispalvelujen kehittämisessä? Maakuntamme tilanne poikkeaa muusta maasta siinä, että täällä ei ole enää voimakasta laitosrakennetta. Jaana Huhta oli kiinnostunut maakuntamme erilaisesta tilanteesta, keskustelussa oli mukana myös KVL:n Susanna Hintsala. Raili Paavonen kertoi, että Pokessa alkaa ensi syksynä vammaistyönlinja (hakijoita tarpeeksi). Huolena on ollut vammaisalan osaavan työvoiman riittävyys, joten ryhmän käynnistyminen on tärkeää. Kehitysvammaisten palvelusäätiön uusi hanke kohdistuu nyt myös Keski-Suomen alueelle ja peräti 21 asumisyksikköä tältä alueelta on ilmoittautunut mukaan hankkeeseen kehittääkseen oman toimintansa sisältöä. Valtakunnallinen vammaispalveluseminaari (5.6.12) keräsi yli 80 osallistujaa ja palautteen mukaan seminaari vastasi suurelta osin osallistujien toiveita. Keski-Suomea edusti paneelissa Anne- Mari Hård-Janhonen - saaden kiitosta laajakatseisista ja asiantuntevista kommenteista. Seminaarin materiaali on saatavilla valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen nettisivuilta: www. vammaispalveluhanke.eteva.fi K-S shp:n kehitysvamma pkl on juuri muuttanut Kinkomaalta Kyllönmäelle rakennus 21:een (väistötila/parakki). Pitkäaikainen kehitysvammalääkäri Kari Räty jää loman jälkeen eläkkeelle. Syyskuussa (3.9.12) osa-aikaisena lääkärinä aloittaa Saini Heikkilä. Hän toimii tällä hetkellä keskussairaalassa lastenlääkärinä ja on toiminut aikaisemmin Kainuussa kehitysvammalääkärinä. Keskusteltiin sairaalan keva pkl:n tilastoista. Jyväskylän osuus on n 50 %. Tarvetta Jyväskylällä on erityisesti psykologin työstä, sekä kuntoutusohjaajan tuottamasta seksuaaliterapeutin asiantuntijuudesta. Todennäköisesti v:n 2012 tilastoissa tulee näkymään Jkl:n oman kehitysvammaneuvolan toiminnan tuoma vähennys sairaalan pkl-käynteihin. Shp:n lastenpsykiatria siirtyy lasten vastuualueelle, mutta nuorisopsykiatria säilyy psykiatrian yhteydessä. Tällä hetkellä yhteiskunnassa on tapahtumassa monella tasolla (valtakunta, maakunta, shp, kunnat) ja toiminta-alueella muutoksia, jotka vaikuttavat niin shp:n kuin yksittäisten kuntien ja kuntayhtymien toimintojen suunnitteluun - mm. syksyn kunnallisvaalit, kunta- ja palvelurakenne uudistukset, Jämsän yhteistoiminta-alueen siirtyminen Pirkanmaalle, Jyväskylän hallinnolliset muutokset ja suunnitelmat, uusi sairaala hanke.

3 Uuden sairaalan niin rakenteelliset kuin toiminnalliset suunnitelmat vievät paljon energiaa. Toimintaprosessien (mm uusi kuntoutuskonsepti) suunnittelu etenee, ideoita ja kommentteja voi välittää Sandran kautta. 4. Lisäselvityksiä maakunnallisista erityistarpeista - aiemmin toivotut materiaalit on lähetetty etukäteen sähköpostilla: AVI:n lista - yksityiset ympärivuorokautista vammaispalvelua tuottavat yksiköt maakunnan ulkopuolelta ostettavien palvelujen aiheuttamia kuluja (MN) 5. Yhteistyöpäivä iltapäivään osallistui yli 31 henkilöä ja nopean peukkukyselyn perusteella useimpien mielestä päivä oli onnistunut - muistio päivästä ja muu materiaali löytyvät Koskeverkon sivuilta kohdasta K-S:n Vammais-Kaste hanke/materiaalia - päivässä esille nousseita ajatuksia ja toiveita; liikkuvat yksiköt: vahva osaaminen paikallisesti edellyttää jalkautuvia palveluja ja konsultaatioita, apua arjen olosuhteisiin kun tulee pulmallinen tilanne, ei siirretä henkilöa/asiakasta vaan miten me voisimme toimia jakso : <- kun tuki arkeen ei jostain syystä riitä jaksoille lähetekriteerit kuka ja miten järjestetään tukiyksiköt? (edellyttää poliittishallinnollisia päätöksiä) tarvittaisiin paikka josta kysyä - hätä numero vammaispalvelujen kirjaamiskäytännöistä koulutusta (sovittu ) erityisasumisen ajankohtaistietoutta kaivattiin (-> järjestettiin erityisasumisen päivä ) yhteistyötä koulupuolen kanssa kehitettävä kehitysvammaisuus ja mielenterveys toiminta kaipaa kehittämistä osaamisverkostot (maakunnalliset, valtakunnalliset) yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken tärkeää tapaamien koettiin tarpeelliseksi ja siksi syksylle toivottiin yhteistä kehittämisiltapäivää

4 6. Keskustelua ja jatkosuunnitelmia Alla olevan kuvan pohjalta keskusteltiin kehitysvammaisten maakunnallisista erityispalveluista Jalkautuvat ja konsultatiiviset toimintatavat K-S :shp:n keva pkl on tarjonnut jo vuosia jalkautuvaa ja konsultatiivista toimintaa, mutta ongelmana on ollut kuntien suhtautumien tällaiseen toimintaan - löytyykö maksaja? Palvelua ei käytetä tai sitä pyydetään tilanteeseen nähden liian myöhään - toimet ovat silloin raskaampia ja hyöty saattaa olla vähäisempää. Jalkautuva toimintamalli tulee kuulua kaikkeen keskisuomalaiseen vammaispalvelujen tukitoimintaan, myös jaksojen yhteyteen. Tarvitaan tiedon levittämistä konsultatiivisten toimien tehokkuudesta sekä asenne muutosta, jotta tällainen kuntia ja asiakkaita eniten hyödyntävä toimintatapa saadaan jouhevaksi käytännöksi. Pohdittiin miten maakunnan alueen kunnat saadaan mieltämään tällainen toimintatavan hyödyt, jotta käyttöönotto mahdollistuu. Jatkossa on ratkaistava miten tarvittavat konsultaatioryhmät rakentuvat Keski- Suomen maakunnassa. Keskusteltiin maakunnallisesta kriisjaksopaikasta onko yksi kriisipaikka edes mahdollinen? Tällä hetkellä eri puolilla maakuntaa on omia toimintatapoja, jos tulee ns. tiukka tilanne. Tilanteisiin tulee reagoida yleensä hyvin nopeasti ja kriisin käsite on erilainen eri paikkakunnilla. Tärkeintä on kehittää vahvaa osaamista lähipalveluihin,

5 jalkautuvia tukipalveluja ja suunniteltuja tukijaksoja, jotta kriisitilanteita tule mahdollisimman harvoin. Miten Keski-Suomessa kehitetään vaikeavammaisten tarvitsemia mielenterveys ja psykiatrian palveluja? On esitetty toive että maakunnassa järjestetään yhteistyöpäivä kehitysvammapuolen ja psykiatrian kesken. Yhteistyö opetustoimen kanssa tärkeää - miten tällä suunnalla edetään? Jatkossa on myös huomioitava, että päivähoito on siirtynyt opetustoimen puolelle. Tukitoimien vaikuttavuus tulee tuoda selkeästi esille, esim. mitä avustaja resurssin lisäys tuottaa. Tällä hetkellä kehitysvammaisten erityispalvelut järjestetään vielä monesti erillisenä muista vammaispalveluista, mutta tavoitteena on järjestää tulevaisuudessa vaikeavammaisten tukipalvelut yhtenäisesti erottelematta kehitysvammaiset vs muut vammaiset, pienemmillä paikkakunnilla näin luontaisesti tapahtuukin Marja jatkaa keskustelua STM:n Jaana Huhdan kanssa siitä, miten Keski- Suomen maakunnan kehittämistyötä voisi jatkaa, esimerkiksi pilotoimalla uudenlaista maakunnallista toimintamallia, joka myöhemmin hyödyntää koko maata 7. Keski-Suomen Vammais-Kaste osahanke päättyy elokuussa klo 14 on sovittu kolmen pientyöryhmän yhteistapaaminen kukin työryhmä tuo esille oman aikaansaannoksensa ja jatko ehdotukset sovitaan miten maakunnallista erityispalvelujen kehittämistä jatketaan muistion kirjasi Pirjo L