Salon kaupunki Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 6/2014 Dnro 7/ /2014. Puheenjohtaja avasi kyselytunnin.

Transkriptio

1 Salon kaupunki Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 6/2014 Dnro 7/ /2014 Aika Paikka Salon kaupungintalo, kokoustila Tammi 19 Kyselytunnin avaus Puheenjohtaja avasi kyselytunnin. 20 Simo Vesan kysymys myyntijohtajana toimineen Seppo Pietarisen toiminnan tuloksista Simo Vesa esitti kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Myyntijohtajana toiminut Seppo Pietarisen toiminnasta haluaisin tietoa: Kuinka monta, onnistunutta yrityskäyntiä hän teki ja onko keskeneräisiä toimintoja joihin vielä pitäisi lähestyä ja jos niin ketä ne tällä hetkellä hoitaa? Minkälaisia työllisyysvaikutuksia hänen työpanoksellaan tuli välillisesti tai välittömästi? Entä mitkä olivat taloudelliset vaikutukset Salon seudulle? Ja vielä kuinka monta käyntiä tai suoritetta hän ehti tehdä työsopimuksensa aikana? Ja matkustuskustannukset mitkä? Simo Vesa Kaupunginvaltuutettu SDP Salo Kaupunginjohtajan vastaus: Seppo Pietarinen oli työsuhteessa Salon kaupunkiin Hänen tehtäviinsä kuului Salon sijoittumismahdollisuuksien markkinointi kansainvälisille yrityksille osana Invest in Salo 2 hanketta. Hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja se on osa Salon äkillisen rakennemuutoksen hoitoa. Invest in Salo sijoittumisneuvontaa tekee Salossa kaupungin, Yrityssalon ja Kaato-hankkeen asiantuntijoista koostuva tiimi. Koska kaikissa yritysneuvonta-asiakkuuksissa on mukana useita asiantuntijoita, ei sijoittuneita yrityksistä tai syntyneistä työpaikkoja tilastoida yksittäisen työntekijän nimiin. Invest in Salo toiminnan tilastoinnin mukaan Saloon sijoittui 34 sijoittumisneuvontaa saanutta yritystä, joihin syntyi yhteensä 326 uutta työpaikkaa. Vaikka sijoittuneiden yritysten tilastoa ei pidetä asiantuntijatasolla, yrityskontaktoinneista ja yritysvierailuista pidetään asiantuntijakohtaista tilastoa. Seppo Pietarinen kontaktoi Suomessa

2 ja ulkomailla työsuhteensa aikana yhteensä 409 yritystä ja isännöi Salossa yhteensä 81 yritystä. Pietarisen yrityskontaktoinnit Suomessa ja ulkomailla Vuosi Vuosi Yhteensä Pietarisen isännöimät yritysvierailut Salossa Seppo Pietarinen kontaktoi yrityksiä erityisesti Kiinan ja Venäjän alueelta. Pietarisen aloittamia asiakkuuksia ja yhteyksiä hoitavat Kiinan osalta Salon kaupungin erityisasiantuntija Päivi Savolainen ja Venäjän osalta Terhikki Lehtonen. Pietarisen palkka- ja henkilöstösivukulut ajalla olivat euroa. Kustannuksiin saatiin Euroopan unionin aluekehitysrahaston tukea 70 prosenttia, jolloin Salon rahoitettavaksi jäi 30 prosenttia kustannuksista eli euroa. Pietarinen teki työsuhteensa aikana 12 matkaa: kuusi Kiinaan ja neljä Venäjälle sekä yhdet Ruotsiin ja Sveitsiin. Matkojen kokonaiskustannukset olivat euroa, josta EU:n 70 prosentin osarahoituksen jälkeen jäi Salon kaupungin rahoitettavaksi euroa. Kustannus EU 70 % rahoitus Salo 30 % rahoitus Kiina, 6 matkaa , ,20 Venäjä, 4 matkaa , ,50 Ruotsi, 1 matka ,50 106,50 Sveitsi, 1 matka ,60 389,40 Matkat yhteensä , ,60 Palkkakustannukset Uuden sijoittuneen yrityksen ja syntyneen työpaikan taloudellista vaikutusta kaupungille on vaikea laskea täsmällisesti. Taloudellisia vaikutuksia syntyy niin työntekijöiden tuloveron kuin yritysten yhteisöveron ja kiinteistöveronkin maksun myötä. Kaikki Saloon työpaikkoja luoneet yritykset eivät kuitenkaan siirtäneet pääkonttoriaan Saloon, mikä vaikuttaa yhteisöveron maksuun. Eivätkä kaikki uusiin työpaikkoihin työllistyneet välttämättä ole salolaisia, mikä vaikuttaa tuloveron määrään. Täsmällisen laskelmaan tarvittaisiin tarkkoja tietoja työntekijöiden palkasta, asuinkunnasta ja verovähennyksistä. Lisäksi mikäli uuteen työpaikkaan työllistyy salolainen pitkäaikaistyötön, voi sillä olla kaupungin kustannuksia säästäviä taloudellisia vaikutuksia. Lisääntynyt työllisyys myös parantaa salolaisten ostovoimaa ja vaikuttaa siten positiivisesti salolaisten kaupan ja palvelualan yritysten liiketoimintaan ja työllistämismahdollisuuksiin. Viitteellisesti ja teoreettisesti voidaan arvioida, että invest in Salo tiimin yritysasiakkaiden Saloon luomien työpaikkojen tuloverovaikutus on noin 1,96 miljoonaa euroa

3 vuodessa. Vaikutus on laskettu 326 uuden työpaikan ja euron vuosittaisien verotuoton mukaan, eikä huomioon ole otettu muita, esimerkiksi työttömyyteen liittyviä säästöjä. 21 Marjatta Halkilahden kysymys yt-lain toteutumisesta sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa vuonna 2013 Marjatta Halkilahti esitti kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Kysely Salon kaupunginvaltuusto Tämä seuraava teksti on Salon kaupungin henkilöstökertomuksesta 2013: Yt-laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Sen mukaan yhteistoimintamenettelyssä on ainakin käsiteltävä asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa- aikaistamisia palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta. Edelleen tieto henkilöstökertomuksesta: Teknisen toimen yhteistoimintaryhmä kokoontui viime vuonna kolme kertaa. Henkilöstökertomus kertoo myös sen missä asioissa. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yt-ryhmä ei ole kokoontunut, ei kertaakaan vuoden 2013 aikana. Kysyn, miten edellä oleva voi olla mahdollista, että yt lain mukaisia asioita ei ole ollut? Miten on mahdollista, että sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä ei muka olisi menneen vuoden aikana ollut samantapaisia asioita mietittävänään ja murheenaan kuin mitä teknisellä puolella? Miten on mahdollista, että esimerkiksi Kajalakoti on ajettu alas ilman yhtäkään yt -neuvottelua? Marjatta Halkilahti Kaupunginjohtajan vastaus: Valtuustokauden vaihtuessa yhteistoimintaelin on valittu kaupunginhallituksen kokouksessa Samassa pykälässä henkilöstöjohtaja on velvoitettu käymään neuvottelut yhteistoimintaryhmien kokoonpanosta. Neuvottelut käytiin ammattijärjestöjen kanssa, mutta asia jäi organisaatiouudistuksen jalkoihin. Organisaatiouudistus myös muutti toimialarakenteen palvelualueisiin, minkä johdosta sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi muodostavat hyvinvointipalvelujen palvelualueen. Uutta

4 organisaatiota vastaavaa yt-ryhmäpäätöstä ei ole tehty. Tekninen toimialue jatkoi edellisen vuoden yt-ryhmän toimintaa, eikä palvelurakenneuudistus tuonut ryhmään merkittävää uudistustarvetta. Yt-ryhmien toimimattomuus ei tarkoita, ettei kaupungissa olisi noudatettu yt-lainsäädäntöä. Todellisuudessa yttoiminta on ollut vuonna 2013 ja 2014 huomattavasti aktiivisempaa kuin menneinä vuosina. Yt-ryhmät ovat yksi muoto yt-toiminnan toteuttamisessa. Kajalakodin lakkauttaminen on sisältynyt palveluverkon kehittämiseen, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti Valmistelutekstissä todetaan: Kaupungin yhteistoimintaelin on käsitellyt palveluverkon kehittämistä koskevia linjauksia pidetyssä kokouksessa. Kaupungin yhteistoimintaelimellä ei ole huomautettavaa asiasta. Niin ikään vuoden 2011 henkilöstökertomuksesta ilmenee, että sosiaali- ja terveystoimen yt-ryhmä on käsitellyt palveluverkkoselvityksen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittely vanhuspalveluiden käyttösuunnitelmasta vuodelle 2012 Särkisalo-, Kajala- ja Mariakodin osalta sisältää mm. Kajalakodin lakkauttamiseen liittyvien yhteistoiminnallisten menettelyjen kuvauksen. Asiaa on käsitelty henkilökunnan kanssa ja jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus kirjallisen toivomuksen esittämiseen. Kajalakodin lakkauttamiseen liittyvä päätöksenteko on em. viittausten mukaisesti tapahtunut jo vuonna 2011 ja yhteistoimintalakia on noudatettu 22 Saku Nikkasen kysymys lautakuntien puheenjohtajien kutsumisesta mukaan vuoden 2015 talousraamin valmisteluun Saku Nikkanen esitti kaupunginhallituksen puheenjohtajalle seuraavan kysymyksen: Kysymys kaupunginhallituksen puheenjohtajalle: 1. Aikooko kaupunginhallitus kutsua lautakuntien puheenjohtajia mukaan vuoden 2015 talousarvioraamin valmisteluun? Kaupunginhallituksen puheenjohtajan vastaus: Kaupunginvaltuutettu Saku Nikkasen näkemys lautakuntien puheenjohtajien osallistumisesta talousarvion valmisteluun on kannatettava, koska yhteistyön avulla voisimme edistää talousarvioraamiin sitoutumista. Suunnittelemme yhdessä kaupunginjohtajan kanssa, mikä olisi sopiva muoto käsitellä talousarvioraamia valmisteluvaiheessa yhdessä lautakuntien puheenjohtajien kanssa. Asiasta informoidaan lautakuntien puheenjohtajia ja tarkempi vastaus kysymykseen annetaan seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa 23 Harri Lindholmin kysymys kaupunginjohtajalle yhdistysten tukemisen periaatteiden uusimisesta yhdenvertaisuuden säilyttämiseksi

5 Harri Lindholm esitti kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Kaupunginhallitus on kokouksessaan pykälässä 365, kaupunginjohtajan esityksestä päättänyt, että Vapaussodan ja Itsenäisyyden perinneyhdistys ry:lle vuokrataan tila Hermannin koulun piharakennuksesta ja että vuokra määrätään todellisia kustannuksia pienempänä, yhdistyksen esittämän maksukyvyn suuruisena eli 180 euroa/kk. Päätös poikkeaa kaupunginvaltuuston 2011 :ssä 115 hyväksymien, yhdistysten tukemisen periaatteista, joissa tilojen vuokraamisesta todetaan mm. seuraavaa: Vuokrattavista tiloista tehdään vuokrasopimus ja peritään sisäisen vuokran suuruinen vuokra. Lisäksi todetaan seuraavaa: Yhdistykset voivat saada taloudellista yleisavustusta. Yhdistykset käyttävät avustuksen toimintakuluihinsa kuten esimerkiksi vuokraan. Kaupunki ei sitoudu kuitenkaan siihen, että avustus kattaisi vuokran kokonaan. Näin yhdistykset ovat keskenään samassa asemassa riippumatta siitä onko tilat vuokrattu kaupungilta vai ulkopuoliselta taholta. Kysynkin kaupunginjohtajalta, aikooko kaupunginjohtaja valmistella esityksen kaupunginhallitukselle, edelleen valtuuston päätettäväksi uusiksi periaatteiksi yhdistysten tukemiseksi sekä kaupungin tiloista yhdistyksiltä perittävistä vuokrista jotta yhdenvertaisuus eri yhdistysten välillä säilyisi. Harri Lindholm kaupunginvaltuutettu, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 23 Marjatta Halkilahden kysymys kaupunginhallituksen lausunnosta kuntalakiin koskien vanhusneuvoston asettamista Marjatta Halkilahti esitti kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Mihin perustuu se, että Salon kaupunginhallitus on lausunnossaan Valtiovarainministeriölle kuntalain kokonaisuudistuksesta puuttunut vanhusneuvoston asettamiseen. Kaupunginhallitus on sitä mieltä, että sen asettaminen tulisi perustua kunnanhallituksen harkintaan. Kaupunginhallitus Valtiovarainministeriölle annettava lausunto kuntalain kokonaisuudistuksesta voimaan tulleen vanhuspalvelulain :ssä 11 säädetään, että kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto. Kumpi laki on ensisijainen, olemassaoleva vanhuspalvelulaki vai valmistelussa oleva kuntalaki?

6 Marjatta Halkilahti valtuutettu 24 Marjatta Halkilahden kysymys liitekäytännöistä toimielinten esityslistoissa ja pöytäkirjoissa sekä lisäkysymys auditoinnin hinnasta Marjatta Halkilahti esitti kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Mihin tai kenen päätökseen perustuu se, että esityslistassa asian liitteenä ollut selite ei enää olekaan liitteenä varsinaisessa pöytäkirjassa? Pari esimerkkiä: Salon kaupungin vanhuspalveluiden kartoittavan auditoinnin raportti Sosiaali- ja terveyslautakunta ja Evondos -palvelun pilotoinnin väliarvioinnin tulokset. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esityslista -vaiheessa selvitykset olivat liitteinä näkyvillä, mutta eivät enää pöytäkirjoissa. Tiedot kiinnostavat varmasti muitakin kuin minua. Se, että ne eivät nyt näy on minun mielestäni tietojen pimittämistä. Ja lisäkysymys auditointiin, sen hintaan: Mitä raportin saaminen maksoi Salon kaupungille? Marjatta Halkilahti valtuutettu 25 Kyselytunnin päättäminen Puheenjohtaja päätti kyselytunnin.

7 Allekirjoitukset Salossa 15. syyskuuta 2014 Puheenjohtaja Jorma Elovaara Sihteeri Jari Niemelä