Salon kaupunki Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 6/2015 Dnro 27/ /2015

Transkriptio

1 Salon kaupunki Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 6/2015 Dnro 27/ /2015 Aika: , klo Paikka: Salon kaupungintalo, kokoustila Tammi 21 Kyselytunnin avaus Puheenjohtaja avasi kyselytunnin. 22 Ritva Sinervon kysymys kaupunginjohtajalle koskien koulujen säästöjä Ritva Sinervo teki kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Koulujen säästöistä on puhuttu tässäkin kokouksessa ja avoimen tiedonsaannin vuoksi puhun asiasta lisää. Laurin koulun lopettamisen yhteydessä arviointiin säästöjä syntyvän noin Nyt tilinpäätös- ja toimintakertomustiedoissa lukee, että Laurin ja Karjaskylän sekä Montessoriopetuksen lakkauttamisen ansiosta saatiin säästöt vuonna Kysynkin kaupunginjohtajalta minkä verran Laurin koululla on osuutta tähän säästöön Pyydän huomioimaan kaikki kulut ja investoinnit, joita jouduttiin tekemään ennen kuin Laurin koulun oppilaat siirtyivtä muihin kouluihin. Näitä kulujahan olivat mm. Armfeltin ja Moision kouluun tarvittavien uusien tilojen investoinnit sekä Uhrilähteenkadun uusi pyörätie rakennettiin liikenneturvallisuuden vuoksi. Henkilöstökulujen säästöt jäivät noin Syntyikö kuljetuskustannuksia jne. Valmistelija: lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Leena Liusvaara TP2014 luvuissa Laurin ja Karjaskylän koulujen sekä Montessoriopetuksen lakkauttamista koskevista säästöistä Laurin koulun osuus vuonna 2014 on ollut euroa. Vuositasolla Laurin koulusta saatava säästö on euroa. Laurin koulun oppilaiden sijoittumiseksi muihin kouluihin tehtiin investointeja, joista rakennusprojekteihin Moision ja Armfeltin koulussa toteutui euroa. Koulukuljetuskustannusten nousu Laurin koulun lakkautuksen jälkeen on euroa vuodessa. Se kertyy pääasiassa taksikuljetuksista Sirkkulan alueelta Perniön yhteiskouluun. Uhrilähteenkadun muutostöiden kustannukset olivat euroa. Laurin koulun henkilöstökulujen säästö perustuu kolmen opettajan tehtävän sekä rehtorin viran lakkauttamisesta. Näiden kustannusvaikutus on suurempi kuin arvioitu euroa. Kaiken kaikkiaan laskennallisesti Laurin koulun lakkauttamisesta johtuneiden investointien ja järjestelyjen jälkeen nollalinjalle päästään neljän

2 vuoden kuluttua lakkauttamisesta, mukaan lukien liikenneväylän muutokset. Mikäli Uhrilähteenkadun muutokset katsotaan kuuluvaksi kokonaisuuteen vain puolittain, koska pyörätie palvelee kaikkia kuntalaisia, investointihintojen saavuttaminen kestää 3 vuotta 7 kuukautta lakkauttamisesta. 23 Klaus Hemanuksen kysymys kaupunginjohtajalle koskien kokousmenettelyä eriävän mielipiteen ilmoittamisen osalta Kansliapäällikön selvitys: Klaus Hemanus teki kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: Syyskuussa 2014 kaupunkisuunnittelulautakunta teki päätöksen hankkia led-valaistusta Turku Energialta. Katsoin tuolloin lautakunnan jäsenenä ja salolaisten yritysten asiaa tukeakseni velvollisuudekseni kyseisen pykälän käsittelyn aikana ilmoittaa TULEN JÄTTÄMÄÄN ERIÄVÄN MIELIPITEEN JOS ASIA VIEDÄÄN PÄÄTÖKSEEN ESITYSLISTAN ESITTÄMÄLLÄ TAVALLA. Sitä ennen olin ehdottanut, että päätöstä lykätään, koska ei ollut riittävästi materiaalia näinkin suuren hankinnan pohjaksi. Kukaan ei kannattanut mutta hallintosäännön mukaan ehdotukset pitää kirjata pöytäkirjaan vaikka kukaan ei niitä kannattaisikaan. Nyt näin ei tehty. Eräs lautakunnan jäsen ilmoitti minun olevan tyhmä. Voi pitää paikkansakin mutta tällaisessa tapauksessa käsittääkseni hallintosäännön mukaan pitäisi poistaa nimittelijä kokouksesta. Pöytäkirjan pitäjä ilmoitti, etten voi jättää eriävää mielipidettä koska ilmoitin asian virheellisesti. Minun olisi pitänyt hänen mukaansa ilmoittaa JÄTÄN En löytänyt mistään perustetta pöytäkirjan pitäjän tulkinnalle. Jotta emme menettäisi miljoonia tulevissa hankintapäätöksissä ja osaisimme toimia oikealla tavalla muutoinkin niin kysyn: oliko tapani ilmoittaa eriävä mielipide väärin ja jos oli niin millä perusteella ja kuinka se pitää esittää. Oikea tapa kerrottaneen kirjallisesti ja laitetaan jakoon kaikille toimielimille, jotta voimme kaikki toimia oikein jatkossa/jatkossakin. Kuntalain 61 :n mukaan päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut luottamushenkilö ei ole vastuussa päätöksestä. Hallintosäännön 51 :ssä on säännökset pöytäkirjan laatimisesta. Pöytäkirjana kirjataan muun ohella tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu. Toimielimen pöytäkirjalla on julkinen luotettavuus eli asian katsotaan olevan niin kuin se on kirjattu pöytäkirjaan. Puheenjohtaja vastaa pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä. Jos pöytäkirjan tarkastajat eivät

3 hyväksy pöytäkirjan sisältöä, se tarkastetaan seuraavassa kokouksessa. Toimielimen työskentelyssä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että esittää pohjaehdotuksesta poikkeavan ehdotuksensa selkeästi. Jos haluaa asian käsittelyn siirtämistä, ilmoitetaan, että Ehdotan, että asia jätetään pöydälle. Jos haluaa, että asiassa tehdään lisävalmistelua, voi sanoa Ehdotan että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja selvitetään seuraavat asiat... Puheenjohtajan tulee todeta tehdyt ehdotukset, myös ne jotka raukeavat kannatuksen puuttuessa. Kun päätös on tehty, eri mieltä ollut jäsen voi ilmoittaa, että haluaa pöytäkirjaan kirjattavan eriävän mielipiteensä. Tiivistys: Eriävän mielipiteen voi jättää, jos on ilmaissut olleensa eri mieltä ja osoittanut sen tekemällä tätä koskevan ehdotuksen tai äänestyskäyttäytymisellä. Eriävä mielipide ilmoitetaan, kun päätös on tehty. 24 Pertti Vallitun ja Marjatta Halkilahden kysymys koskien sijaishuoltoyksikköä Kentältä kuuluva viesti on, että seudulla on lapsia, jotka odottavat pitkän aikaa tukiperhettä ja että seudulla on tuki- ja sijoitusperheiksi kouluttautuneita perheitä, jotka odottavat koteihinsa tukea tarvitsevia lapsia. Yhtälö ei jostain syystä kuitenkaan tunnu toimivan. Esitämme aiheeseen liittyen seuraavat kysymykset: - Miten Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö (SIHU) toimii ja millainen mahdollisuus Salon kaupungilla on vaikuttaa sen toimintaan? - Pystyykö SIHU vastaamaan seudun tuki- ja sijaisperheitä tarvitsevien lasten tarpeisiin? Miten pitkän ajan lapset odottavat esim. tukiperhettä? Valtuutetuille olisi hyvä saada samalla vertailutieto siitä, millaiset kustannukset ovat perhehoidon kustannuksille verrattuna laitoshoidon kustannuksiin lastensuojelussa. Marjatta Halkilahti ja Pertti Vallittu Vastaus annetaan seuraavalla kyselytunnilla 25 Saija Karnisto-Toivosen kysymys kaupunginjohtajalle vedenkeittokehotuksen tiedottamisesta: Salon keskusta-alueella annettiin laaja vedenkeittokehotus torstaina 3.9. Lehdestä saimme kuitenkin lukea, että tieto ei ollut tavoittanut kunnolla edes kaikkia alueella sijaitsevia kaupungin toimipisteitä, alueen asukkaista puhumattakaan. Mikä tiedotuksessa meni näin pahasti pieleen? Lisäkysymys: Miten kaupungissa aiotaan jatkossa parantaa tiedotusta, jotta tämän kaltaiset tilanteet saadaan tietoon

4 mahdollisimman kattavasti. Onko harkittu esim. tekstiviestipalvelun käyttöönottoa? Kaupunginjohtaja vastaus: Kyseisessä tapauksessa tiedotusvastuu oli valvontaviranomaisella eli ympäristöterveydenhuollolla. Ympäristöterveydenhuollon esimieheltä, kaupungineläinlääkäri Riitta Suutarilta saadun selvityksen perusteella tilanteesta tiedotettiin heti tutkimustuloksen varmistuttua ja riskiarvion jälkeen torstaiiltapäivällä sisäisesti ja sidosryhmille seuraavasti: - Salon Vesi, joka aloitti välittömästi veden kloorauksen - Alueella sijaitsevat julkiset ja yksityiset vanhuspalvelujen tuottajat - Kaupungin terveyspalvelut laajasti, ml. johtava lääkäri, päivystys - Elintarvikeyritykset, joissa käytetään vettä suoraan tai välillisesti kypsään tuotteeseen - Muut yritykset, jossa vettä käytetään tuotantoprosessin jossain vaiheessa - Alueen päiväkodeista Isohärjänmäkeä yritettiin tavoittaa puhelimitse. Tässä vaiheessa todettiin, että koulut ja päiväkodit ovat jo päättäneet tai päättämässä työpäiväänsä ja kyseiset ryhmät eivät kuulu suurimpaan riskiryhmään (vanhukset, vauvat, sairaat). Ajateltiin myös, että ne saisivat tiedon esim. Salon Seudun Sanomien, Facebookin tai netin kautta. Tekstiviesti tai s-posti heille ei kyseessä olevassa tilanteessa tullut mieleen. Ulkoisesti asiasta viestittiin Salon Seudun Sanomille (valitettavasti lehti ei julkaissut perjantain lehdessä karttaa) ja ympäristöterveydenhuollon tiedote karttoineen julkaistiin kaupungin www-sivuilla sekä Facebook-sivuilla. Myös YLE uutiset Turku tiedotti asiasta Salon Seudun Sanomien uutisoinnin perusteella. Esitetyn selvityksen perusteella on päädytty seuraaviin korjaaviin toimenpiteisiin vastaavanlaisessa tilanteessa: - Santran eli intranetin käyttö - Wilman eli koulujen ja kotien yhteisen viestijärjestelmän käyttö - Toimintamallin miettiminen sille, miten työajan (päiväkodit, koulut, ravitsemispalvelut) päätyttyä tavoitetaan toimipisteiden henkilöstö varmuudella niin, että seuraavana päivänä osataan toimia oikein - Laajempi tiedotejakelu medialle Erilaisia tekstiviestipalveluja on tutkittu tietohallinnon toimesta ja tietohallinto on niitä myös palvelualueille ja yksiköille esitellyt. Asukkaalta tekstiviestipalvelu edellyttää oma-aloitteisuutta palveluun kirjautumisen verran eli automaattisesti ja kaiken kattavasti esimerkiksi tietyn tukiaseman alueella oleviin matkapuhelinnumeroihin viestiä ei voi lähettää. Tekstiviestipalvelusta syntyvät kulut koostuvat useimmiten palvelun kuukausimaksusta sekä lähetettyjen tekstiviestin lukumäärästä. 26 Kyselytunnin päättäminen Puheenjohtaja päätti kyselytunnin.

5 Allekirjoitukset Salossa 14. syyskuuta 2015 Jorma Elovaara Puheenjohtaja Jari Niemelä Sihteeri