Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen. toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen johtoryhmä ja yhteistyöryhmä Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa kansalaisille tarjotaan yksilölähtöiset ja helposti saavutettavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotka tukevat erilaisissa elämäntilanteissa tapahtuvia koulutus- ja työelämäsiirtymiä. Osaava ohjaushenkilöstö toimii verkostomaisesti ja kehittää osaamistaan vastaamaan yksilön ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lokakuu 2014

2 Sisältö 1. Johdanto elinikäiseen ohjaukseen Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tavoitteet ja määritelmät Nykytilanteen kartoitus ja kehittämisen suuntaviivat Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen visio Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet Eurooppalaiset tavoitteet Kansalliset tavoitteet Maakunnalliset tavoitteet Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet Tarkennetut kehittämistavoitteet ja toimenpiteet... 9 Taulukot: Tarkennetut kehittämistavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot Liitteessä: ELO-yhteistyöryhmän jäsenet ELO-johtoryhmän jäsenet Tämän julkaisun erillisenä liiteosana on tuotettu joulukuussa 2013 Ohjauspalvelut ja siirtymät osio, joka taustoittaa tässä toimintasuunnitelmassa työstettyä visiota sekä strategisia ja tarkennettuja kehittämistavoitteita. 1

3 1. Johdanto elinikäiseen ohjaukseen Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti koulutusrakenteiden ja työelämän muuttuessa monimuotoisemmiksi. Myös ohjauksen osaamisvaatimukset kasvavat yksilöllisten tarpeiden ja yksilöllisten urapolkujen vuoksi. Koska ohjauspalveluja tuottavat monet toimijat opetus- sekä työ- ja elinkeinohallinnossa, työpaikoilla ja muissa toimintaympäristöissä, tarvitaan palvelujen tuottajien laajaa alueellista verkostoyhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on turvata asiakaslähtöiset helposti saavutettavat ja oikeaaikaiset palvelut, parantaa ohjaushenkilöstön osaamista ja tiivistää verkoston yhteistyötä niin, että ohjauspalvelut muodostavat asiakkaalle turvallisen palvelujatkumon. Toimivat ohjauspalvelut vaikuttavat osaltaan siihen, että siirtymät koulutukseen ja työhön nopeutuvat, koulutuksen keskeyttämiset vähenevät, yritykset saavat osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa, alueen kilpailukyky paranee ja alueen asukkaiden hyvinvointi paranee. Toisaalta tulee myös tiedostaa, että ohjauksen keinoin ei voida ratkaista yhteiskunnan muita rakenteellisia ongelmia. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla voidaan kuitenkin tukea yksilöä tekemään koulutus- ja työuraan liittyviä tietoisia valintoja. Euroopan jäsenvaltioiden kesken on käynnistynyt yhteistyö ohjauspalvelujen kehittämiseksi. Tätä varten on perustettu Euroopan ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN (European Lifelong Guidance Policy Network). Mukana verkostossa on noin 30 maata. ELGPN:n tavoitteena on mm. tuki kansalliselle kehittämistyölle, vertaisoppiminen, tiedon kokoaminen, toimintapolitiikkojen analysointia ja tutkiminen sekä yhteisten puitteiden edistäminen. (http//ktl.jyu.fi/ktl/elgpn) Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän kehittämään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuutta. Työryhmässä on jaettu puheenjohtajuus Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken. Työryhmä laati kansalliset elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet (OKM 2011:15). Yhtenä tavoitteena oli ohjauspalvelujen tuottaminen koordinoituna kokonaisuutena. Koordinointivastuu alueellisella tasolla annettiin ELY-keskuksille. ELY-keskusten tehtäväksi on annettu koota alueelliset elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmät (alueelliset ELO-ryhmät) sekä laatia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa alueellinen ohjauksen strategia ja toimintasuunnitelma. Alueellisten ELO-ryhmien tehtävänä on edistää siirtymävaiheiden ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä ohjausosaamista alueella. Tämän toimintasuunnitelman on tuottanut Pohjois-Karjalan ELO-yhteistyöryhmä ja se on hyväksytty Pohjois-Karjalan ELO-johtoryhmän kokouksessa Molempien ryhmien jäsenluettelot ovat tämän suunnitelman lopussa. Suunnitelmaan ovat antaneet tietoja myös monet muut tieto-, neuvonta ja ohjaustehtävissä työskentelevät asiantuntijat. Toimintasuunnitelman laatimista on ohjannut ja koordinoinut Pohjois-Karjalan ELY-keskus. 2

4 2. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tavoitteet ja määritelmät Elinikäisen oppimisen merkitys yhteiskunnassa on korostunut ja sen edistäminen nähdään keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä, ammatillisen liikkuvuuden tukemisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat moninaistuneet ja lisääntyneet. Yksilön kyky jäsentää koulutus- ja ammattiuraa korostuu ja tiedon tarve kasvaa. Opintojen etenemisen ja ura- ja koulutusvalintojen tueksi annetaan erilaista ohjausta ja tuotetaan tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista sekä tukimuodoista. Työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen jatkuvan kehittämisen edellytyksenä on, että myös työikäiselle väestölle on tarjolla neuvonta- ja ohjauspalveluja. (Euroopan komission tiedonanto KOM 2008/800) Elinikäisestä ohjauksesta käytetään tässä suunnitelmassa alla olevaa CEDEFOPin (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus) laatimaa määritelmää. Samaa määritelmää on käytetty myös Suomen valtakunnallisten elinikäisen ohjauksen strategisten tavoitteiden määrittelyssä (OKM 2011:15). Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. Ohjausta tapahtuu eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikalla. Ohjausta antavat sekä eri julkisen sektorin toimijat että yksityiset toimijat. (CEDEFOP 2005) Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, joita voidaan kuvata monellakin tavalla. Alla on pyritty avaamaan termejä lyhyesti: Tietopalvelut = asiakas saa eri tiedostuskanavia hyödyntäen tarvitsemaansa tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista, opiskelusta ja rahoituksesta. Asiakkaita voivat olla yksityiset henkilöt tai yritykset. Tiedon on oltava luotettavaa, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa. Neuvontapalvelut = asiakkaan yksilöllisistä kysymyksistä lähtevää tietojen ja neuvojen antamista ja vaihtoehtojen kartoittamista. Neuvontaa voidaan tehdä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai verkossa. Neuvonta voi olla yksilö- tai ryhmäneuvontaa. Ohjauspalvelut = oppilaanohjaus, opinto-ohjaus, ammatinvalinnan ohjaus, uraohjaus, työhönvalmennus. Lähtökohtana on aina yksilön tarpeiden, elämänhallinnan, voimavarojen, kykyjen ja taitojen kartoittaminen ja tukeminen keskustelujen avulla koulutus ja työelämän valintojen tekemisessä ja urasuunnitelmissa. Ohjaus edellyttää aina henkilökohtaista vuorovaikutusta. 3

5 3. Nykytilanteen kartoitus ja kehittämisen suuntaviivat Toimintasuunnitelman työstäminen aloitettiin vuoden 2013 aikana ja sen periaatteena oli ELO-ryhmän jäseniä ja heidän taustaorganisaatioita osallistava työtapa. Yhteisen orientaation vahvistamiseksi ja monitoimijaisen suunnittelutyön jäsentäväksi viitekehykseksi valittiin erilaisten siirtymien tarkastelu, siis asiakasnäkökulma. Siirtymien näkökulmasta kartoitettiin alueen ohjauspalvelujen tuottajat ja palvelut. Ohjauspalvelujen toimivuutta ja niihin liittyviä käytäntöjä ja haasteita tarkasteltiin niin ikään siirtymävaiheiden kautta. Tämän perusteellisen pohjatyön jälkeen määriteltiin alueen ohjauksen visio ja strategiset tavoitteet. Seuraavaksi kysyttiin ohjaustyötä tekeville suunnatulla avoimella nettikyselyllä, millä käytännön toimenpiteillä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Vastausten perusteella lähdettiin työstämään tarkennetut kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Edellä mainittu taustaselvitys nykyisistä ohjauspalveluista ja niiden tuottajista sekä siirtymävaiheiden käytännöistä ja haasteista julkaistaan tämän toimintasuunnitelman erillisenä liiteosana. Johtopäätöksiä nykytilanteesta Ohjauspalveluja tarjoavien tahojen haasteena lisääntyvissä koulutus- ja työelämäsiirtymissä on tunnistaa toimintaympäristön ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset sekä yksilö- ja työnantaja-asiakkaiden jatkuvasti muuttuvat palvelutarpeet. Toimintaorganisaatiosta riippumattomana yhteisenä haasteena on myös riittävien, oikea-aikaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa yksilöitä tukevien tuloksellisten ja helposti saavutettavien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottaminen käytössä olevilla resursseilla. Tämän yhteisen ongelman taustalla voi olla esimerkiksi resursseihin, osaamiseen, asiakastarpeiden tunnistamiseen, yhteistyöhön tai tiedonkulkuun liittyviä ongelmia. Jotta yhteinen kehittäminen olisi tuloksellista, tulee toimijoilla olla yhteinen tilannekuva asiakastarpeista, yhteistyön menetelmistä sekä kumppaneiden osaamisista ja valmiuksista. Resurssien vähetessä kaikilla hallinnonaloilla korostuu yhteistyön tarve, palveluja voidaan turvata ja kehittää vain yhdistämällä voimavaroja. 4

6 Kuviossa 1. on kuvattu ohjauspalveluiden yhteistä ongelmakenttää ja tekijöitä, joista se koostuu. SEURAUS nuoret ja aikuiset eivät tunnista tai pysty hyödyntämään koulutus- ja työmahdollisuuksia heitä jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle OHJAUKSEN ONGELMA asiakkaat eivät saa riittävästi/oikea-aikaisesti/ tarpeensa mukaista ohjausta ja tukea koulutus- ja työsiirtymissä MIKSI? tieto tuen tarpeista ei siirry toimijalta toiselle ohjauspalveluita ei ole riittävästi saatavilla ohjaushenkilöstön osaaminen on puutteellista tiedonkulun esteenä on säädöksiä tai vanhentuneita toimintatapoja tieto tuen tarpeista ei siirry ohjaushenkilöstölle asiakkaat eivät tunne tarjolla olevia palveluita ohjausresurssit eivät ole riittävät tai ne kohdistuvat epätarkoituksenmukaisesti koulutusta ei ole saatavissa ohjaushenkilöstö ei tunnista omaa osaamisvajetta asiakas itse ei tunnista omaa osaamista ja osaamisen puutteita ohjauspalveluiden markkinointi ei ole osuvaa palvelun tarjoajat eivät tunne kumppaneiden tarjontaa toimijoilla ei ole tietoa asiakkaiden tuen tarpeista Kuvio 1. Ongelma-analyysi, Eija Asikainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kukin organisaatio tuottaa ohjauspalveluja oman perustehtävänsä mukaisesti omille asiakkailleen/opiskelijoilleen/palvelujen käyttäjille, mutta ne ovat samalla myös osa yhteistä ohjausverkostoa. Asiakkaalle näkyvien palvelujen saatavuutta ja laatua turvaa taustalla tapahtuva toimijoiden välinen yhteistyö eli asiakkaalle näkymättömät palvelut, joissa verkoston toimijat sopivat toimintatavoista, tehtäväjaosta ja ohjausosaamisen kehittämisestä. Verkoston toimijat voivat myös sopia keskenään, mitä palveluja on tarkoituksenmukaista tuottaa yhteistyössä. Palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä hyödynnetään myös rakennerahastojen hankerahoitusta. 5

7 Parhaimmillaan verkostomaisesti tuotetut ohjauspalvelut näyttäytyvät asiakkaalle yhtenäisenä ns. yhdenluukun palveluna, jossa hänelle tarjotaan turvallinen palvelujatkumo ja saattaen siirtyminen eri toimijoiden välillä. Valtakunnalliset ja alueelliset monikanavaiset palvelut täydentävät toisiaan. Kuviossa 2. on kuvattu tätä kokonaisuutta. Asiakkaalle näkyvät palvelut Joustava, luotettava, helposti saavutettava palvelujatkumo Asiakkaalle näkymätön palvelu Verkostossa sovittu koordinointi, toimintatavat, täydennyskoulutus A s i a k k a a t Oppilaitokset Ohjaushenkilöstö Palvelut opiskelijoille ja hakijoille TE-toimisto Palvelut TE-hallinnon asiakkaille Ohjaushenkilöstö Muut organisaatiot (kunnat, työelämä jne.) Organisaatiolle määritellyt tehtävät ja toimintatavat Organisaatiolle määritellyt tehtävät ja toimintatavat Organisaatiolle määritellyt Palvelut asiakkaille, työntekijöille ym.ohjaushenkilöstötehtävät ja toimintatavat Valtakunnalliset palvelut -henkilöt -työelämä - muut toimijat Yhteiset alueelliset palvelut Esim. Ohjaamo, AIVO, Maakuntakorkeakoulu, Yhdessä sovitut tehtävät yhteisin resurssein Kuvio 2. Asiakkaalle näkyvät ja näkymättömät TNO-palvelut (Aikuisten TNO-palvelut Keski-Suomessa vuoteen 2020, mukaillen) Alueellisia palveluja kehitettäessä tulee huomioida valtakunnallinen ohjauspalvelujen kokonaisuus, joka rakentuu ns. Haavi-mallin mukaan aina valtakunnallisista verkko- ja puhelinpalveluista paikallisiin Ohjaamo- ja muihin kasvokkaisiin palveluihin ja ELO-verkostoon. Elinikäisen ohjauksen kokonaisuus Valtakunnallinen taso (ministeriöt) Strategiset linjaukset & Hallinnollisen ohjauksen muodot Elinikäisen ohjauksen toteuttamismalli, Haavi Palveluintensiteetti Verkkopalvelut Puhelinpalvelut, TE-ASPA Tiedonkulku & yhteistyö Kasvotusten tapahtuva ohjaus (Vastuu:Valtion Aluehallinto & alueelliset ELO-ryhmät) Alueellinen ELO verkosto: Aluestrategiat & Toimintasuunnitelmat arviointikyselyt Toiminnan arviointi & Laadun varmistaminen (Vastuu:TEM) (Vastuu:OKM & TEM) Asiakasvolyymi Kuvio 3. Haavi-malli (TEM/OKM)

8 4. Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen visio Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on määritellyt maakunnan ohjauspalvelujen vision seuraavasti: Pohjois-Karjalassa kansalaisille tarjotaan yksilölähtöiset ja helposti saavutettavat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotka tukevat erilaisissa elämäntilanteissa tapahtuvia koulutus- ja työelämäsiirtymiä. Osaava ohjaushenkilöstö toimii verkostomaisesti ja kehittää osaamistaan vastaamaan yksilön ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. 5. Elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet 5.1. Eurooppalaiset tavoitteet Elinikäiseen ohjaukseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä Euroopan unionin että yksittäisten jäsenmaiden tasolla. Se nähdään elinikäisen oppimisen ratkaisevan tärkeänä osana, joka edistää sekä yhteiskunnallisia että taloudellisia päämääriä. Elinikäinen ohjaus lisää koulutuksen ja työmarkkinoiden tehoa ja tuloksellisuutta vähentäen koulunkäynnin keskeyttämistä sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensopimattomuutta. Lisäksi se edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta. EU:n koulutusneuvoston päätöslauselmissa 9286/2004 ja 15030/2008 on korostettu tehokkaiden, koko elinkaaren kattavien ohjauspalveluiden tarvetta. Niiden avulla kansalaiset pystyvät hallitsemaan oppimistaan ja uraansa sekä erilaisia siirtymävaiheita; koulusta tai työpaikasta toiseen ja koulutuksen ja työn välillä. Päätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan seuraavia ohjaavia periaatteita kansallisen tilanteen ja lainsäädännön mukaan, tavoitteena kansalaisten tukeminen siirtymävaiheissa koko elämän ajan. (ELGPN Tools No 1.) - edistää elinikäisten uranhallintataitojen hankkimista - helpottaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia saada ohjauspalveluja - kehitetään ohjauspalvelujen laadunvarmistusta - rohkaistaan eri toimijoiden välistä koordinointia ja yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä - hyödynnetään elinikäisen oppimisen toimintaohjelman ja Euroopan rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia jäsenvaltioiden painopisteiden mukaisesti. 7

9 5.2. Kansalliset tavoitteet Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on määritellyt valtakunnalliset elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa 2011:15. Ryhmä katsoo, että elinikäisen ohjauksen toteutuminen Suomessa edellyttää seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (OKM 2011:16) on nimetty useita toimenpiteitä, joiden avulla tulisi kehittää tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja. Ohjauksen laadun kehittämisen ohella tavoitteena on mm. edistää yhden luukun periaatteen toteutumista kaikessa ohjauksessa siten, että ohjauksessa voidaan hyödyntää eri hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta. Hallitusohjelman kärkihankkeen, Nuorisotakuun toteuttamista koskevassa TEM:n raportissa (8/2012) nähdään ohjauspalvelujen tehostaminen merkittäväksi keinoksi edistää nuorisotakuun tavoitteita. 5.3 Maakunnalliset tavoitteet Väestön ikärakenne merkitsee Pohjois-Karjalassa tällä vuosikymmenellä huomattavan suurta eläkkeelle siirtyvien määrää ja keskimääräistä suurempaa työvoiman poistuman suhteellista osuutta. Toisaalta Pohjois-Karjalan työttömyys on korkealla ja maahanmuuttajien määrä suuri. Tämä haasteellinen tilanne yhdessä rakenteellisten muutosten ja työelämän sisältöjen muutosten kanssa edellyttää panostamista elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen työelämää ja koulutusta koskevissa siirtymä- ja nivelvaiheissa. Pitkien etäisyyksien harvaanasutussa maakunnassa ohjaukselta edellytetään myös maakunnan erityispiirteet huomioivia ratkaisuja. Elinikäinen oppiminen ja sen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat esillä tärkeinä Pohjois-Karjalan tulevaan kehitykseen vaikuttavina tekijöinä sekä yhteisissä maakunnallisissa strategia-asiakirjoissa (mm. maakuntaohjelma POKAT 2017 ja Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014) että maakunnan eri organisaatioiden omaa toimintaa ohjaavissa strategioissa. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa (POKAT 2017) osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen panostaminen on linjattu maakunnan menestyksen avaintekijäksi. Esille on nostettu riittävän ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen, muutosten ennakointi ja kykyä reagoida muutoksiin. Kaikki tämä edellyttää myös elinikäistä ohjausta muutostilanteissa. Elinikäisen oppimisen edellytyksiä edistäviä toimenpiteitä kuvataan myös maakuntaohjelmaa tarkentavassa Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategiassa, jossa esille on nostettu mm. erilaisten etenemisväylien rakentaminen toiselta asteelta korkea-asteelle, 8

10 aikuisten ja aikuisopiskelijoiden neuvonnan ja ohjauksen tehostaminen sekä maahanmuuttajien osaamisen kartoitus, koulutus ja työelämään integrointi. Myös tulevan EU-kauden Suomen rakennerahasto-ohjelman (Kestävää kasvua ja työtä ) Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisessa toteuttamissuunnitelmassa elinikäinen oppiminen ja ohjaus sekä työurien pidentäminen on nimetty keinoiksi, joilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuuden parantamista. 5.4 Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet Edellä mainitut kansalliset tavoitteet huomioiden Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on määritellyt seuraavat maakunnalliset elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet: 1. Ohjauspalvelut rakentuvat asiakaslähtöisesti - ohjauksen lähtökohtana on asiakkaan tarpeisiin ratkaisuja etsivä palvelujatkumo - monimuotoiset ohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia ja niitä tarjotaan aktiivisesti 2. Verkostomaisella yhteistyöllä turvataan palvelujen saatavuus koko maakunnassa - ohjauksellisuus sisällytetään laajasti eri ammattiryhmien työhön - ohjausverkoston toimintaa ja tiedonkulkua kehitetään suunnitelmallisesti - kehitetään uusia asiakaslähtöisiä ohjauspalvelujen tuottamisen tapoja ja kanavia 3. Ohjaushenkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita - turvataan ohjauksen laaja-alainen osaaminen ja erityisosaaminen - tuetaan pitkäjänteistä oppimista verkostossa - kehitetään ohjauksen laatu- ja palautejärjestelmiä 6. Tarkennetut kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa on esitetty kunkin strategisen tavoitteen osalta tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet vuosille Ohjauksen toimintaympäristö ja toimijakenttä on niin laaja, että tämä nyt käsillä oleva ensimmäinen toimintasuunnitelma ei kata täysin kaikkea toimintaa mutta suunnitelmaan on kirjattu keskeisten toimijoiden osalta ne toimenpiteet, jotka tässä vaiheessa ELO-yhteistyöryhmässä ja johtoryhmässä ovat nousseet esille. Suunnitelmaa tullaan päivittämään jatkossa, joten kaikki kommentit tähän työhön liittyen ovat tervetulleita. 9

11 Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen keskeisimmät kehittämistavoitteet OHJAUSPALVELUT RAKENTUVAT ASIAKASLÄHTÖISESTI - Ohjauksen lähtökohtana on asiakkaan tarpeisiin ratkaisuja etsivä palvelujatkumo - Monimuotoiset ohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia ja niitä tarjotaan aktiivisesti Tarkennetut tavoitteet Toimenpiteet Vastuutaho Muuta Ohjauksen lähtökohtana on asiakkaan tarpeisiin ratkaisuja etsivä palvelujatkumo Ohjauspalveluiden näkyväksi tekeminen asiakkaille, toimijoille ja hallinnolle Kootaan eri ikävaiheiden ohjauspalvelukartta perusasteelta aikuisuuteen huomioiden erityisesti ne henkilöt, jotka eivät ole oppilaitoksissa. Mahdolliset hanketoimijat Selvitetään mahdollisuus tuottaa hanketyönä ja/tai hyödyntää olemassa olevaa työllistymispalvelujen kartastoa. Tuetaan opiskelijoiden siirtymistä saattaen eri toimijoiden palvelujen välillä. Perusasteelta toiselle asteelle siirtyvät käyttävät nivelsiirtolomaketta ja pidetään siirron yhteydessä nivelpalaverit. Toisen asteen opiskelijan tiedot siirretään tarvittaessa hänen luvallaan seuraavaan oppilaitokseen. Kaikki perus- ja toisen asteen oppilaitokset sekä vapaan sivistystyön oppilaitokset soveltuvin osin Toisen asteen oppilaitokset Oppilaitoksista eroavista tai keskeyttävistä opiskelijoista annetaan tiedot etsiville nuorisotyöntekijöille, hyödynnetään Ohjaamoa. Keskusteluun otetaan ajoissa mukaan myös TE-hallinto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi sekä alaikäisten osalta huoltajat. Oppilaitokset ja TE-hallinto, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi Tietosuoja-asiat tulee huomioida - tarvittaessa opiskelijan luvalla. Tuetaan oppilaitosten ulkopuolella olevien henkilöiden saattaen siirtymistä eri toimijoiden palvelujen välillä. TE-hallinnossa selvitetään ja kehitetään Tutkakaavion käytön mahdollisuutta tiedonsiirrossa soveltuvin osin. TE-toimisto TEM:n ohjeiden mukaan

12 Välityömarkkinoilla kehitetään ohjauspalveluita, joissa tuetaan henkilöitä koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Välityömarkkinoiden toimijat Opiskelun aikaisella ohjauksella tuetaan koulutuksen jälkeistä sijoittumista työhön tai jatkoopiskeluun. Jatkosijoittumista tuetaan OPH:n laatimien Hyvän ohjauksen kriteereiden mukaisesti. Opetushenkilöstön uraohjaustaitojen kehittäminen ja opiskelijoiden työllistymisen tukemisen uusien muotojen kehittäminen. Perusopetus, lukiot ja ammatillinen koulutus PKKY, lukiot, Kareliaammattikorkeakoulu ja Itä- Suomen yliopisto Perustyössä ja mahdollisesti hanketyössä Ohjauksen kokonaissuunnitelman laatiminen ja siihen liittyvän toimenpideohjelman uudistaminen: sujuvan opiskelun varmistaminen, asiantuntijaksi kasvun tukeminen, valmistumisen ja työllistymisen edistäminen sekä työelämävalmiuksien vahvistaminen. Itä-Suomen yliopiston Ohjauksen koordinaatio- ja kehittämisryhmä Ohjauksen ja opetuksen teemapäivä sekä kannustinraha yksiköille ohjauksen kehittämishankkeisiin Urasuunnittelun ja työnhaun koulutukset, pienryhmät uraohjaukseen sekä valmistuneiden työhönsijoittumisseurannat ja niiden hyödyntäminen uraohjauksessa Itä-Suomen yliopiston Urapalvelut, Ohjauksen koulutus HOPS-ohjauksen kehittäminen osana uraohjausta: määritellään ohjauksen minimi- ja suositustasot Itä-Suomen yliopisto ja sen eri yksiköt PKKY:ssä henkilöstön sisäisellä koulutuksella tuetaan mm. ryhmänohjaajien osaamista uraohjauksessa. Opiskelijoiden osalta HOPSin tekemisessä korostetaan oman opinto- ja jatkokoulutuspolun suunnittelua ja se kirjataan sähköiselle vuorovaikutteiselle alustalle. PKKY/Ammattiopistot Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa kehitetään opettajien ohjaustaitoja sekä selkiytetään kolmi- PKKY/Aikuisopisto 11

13 vaiheisen henkilökohtaistamisen käytänteitä Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta amk-opintoihin siirtymistä kehitetään ja tuetaan Väylä-projektissa ja vakiinnutetaan hankkeen jälkeen. Vastaavaa mahdollisuutta tarkastellaan myös lukioissa oleville opiskelijoille. Ammatillisista opinnoista työhön siirtymistä edistetään erilaisissa hankkeissa. Työelämäyhteyksiä kehitetään harjoittelukäytänteiden ja opinnäytetöiden kehittämisellä projekteissa. Työvaltaisten opiskelumuotojen ohjausta kehitettään; työpaikkaohjaajat, koulutusvalmentajat Karelia-ammattikorkeakoulu ja PKKY/Ammattiopistot Karelia-ammattikorkeakoulu ja lukiot Karelia-ammattikorkeakoulu ja PKKY Karelia-ammattikorkeakoulu Oppilaitokset, TE-hallinto, työnantajat, työllisyyshankkeet Tiivistetään yritysten ja koulutusorganisaatioiden kumppanuutta Huomioidaan kaikissa ohjauspalveluissa maahanmuuttajien ohjaustarpeet Monimuotoiset ohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia ja niitä tarjotaan aktiivisesti Lisätään opettajien työelämätuntemusta, työharjoittelupaikkojen ja opinnäytetyötoimeksiantojen määrää sekä tuetaan nuorten työllistymistä. Tuetaan oppilaitosten henkilöstöä uraohjaustyössä sopimalla kaksisuuntaisista käytännön tavoista ja menetelmistä, joita käyttäen työhallinnon palvelut ja ajankohtainen työmarkkinatietous on oppilaanohjaustoimen hyödynnettävissä ja työhallinto saa yleistä tietoutta opiskelijoiden elämään vaikuttavista asioista. Maahanmuuttajien ohjaustarpeisiin vastataan kaikissa erilaisissa palvelutoiminnoissa kehittäen osaamista monikulttuurisista käytännöistä. Pohjois-Karjalan kauppakamari ja koulutusorganisaatiot TE-toimisto ja oppilaitokset Kaikki ohjauspalvelujen tuottajat Asiakkaat ovat tietoisia tarjolla olevista moni- Tiedotetaan aktiivisesti valtakunnallisista verkko- Kaikki TNO-tehtävissä toimivat 12

14 muotoisista palveluista. ja puhelinpalveluista sekä alueellisista monimuotoisista ohjauspalveluista henkilökohtaisissa keskusteluissa, verkkosivujen kautta, somessa ja muissa tiedotusvälineissä. Osallistutaan erilaisiin yleisötapahtumiin, joissa tarjotaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta koulutusmahdollisuuksista ja muista palveluista. Etsivä nuorisotyö ohjaa aktiivisesti nuoria heitä tukeviin palveluihin. henkilöt ja organisaatiot. AIVO, maakuntakorkeakoulu, TE-toimisto ja muut toimijat Kunnat Ohjauspalveluiden riittävä määrällinen resursointi ja asiakaslähtöisen ohjausosaamisen turvaaminen Huomioidaan ohjauksen valtakunnalliset resurssisuositukset. Huomioidaan rekrytoinnissa laajasti ohjausosaamisen tarpeet. Ohjauspalveluja tuottavien organisaatioiden johto Hyödynnetään verkoston resursseja ja sähköisiä palveluja tehokkaasti. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen asiantuntijat Aikuisten ohjauspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen Selvitetään aikuisten TNO-palvelujen järjestäminen osana valtakunnallista ohjauspalvelujen kokonaisuutta ja osana Ohjaamo-mallia. Alueellinen toimintamalli rakennetaan yhteistyönä paikallisten toimijoiden kanssa. AIVO-toimijaverkosto, Ohjaamon toimijat, maakuntakorkeakoulu, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, TE-hallinto ja muut mahdolliset hanketoimijat. Selvitetään mahdollisuus kehittää hanketyönä. TE-toimisto vastaa resurssiensa puitteissa aikuisten siirtymävaiheiden TNO-palveluista ja kehittää niitä palvelujen turvaamiseksi. TE-toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelman hakeva toiminta PKKY/Aikuisopisto OKM:n erillisrahoitus Koulutusneuvontaa tarjotaan työpaikoilla Ammattiliitot ja johdon henkilöstö työpaikoilla 13

15 2. VERKOSTOMAISELLA YHTEISTYÖLLÄ TURVATAAN PALVELUJEN SAATAVUUS KOKO MAAKUNNASSA - Ohjauksellisuus sisällytetään laajasti eri ammattiryhmien työhön - Ohjausverkoston toimintaa ja tiedonkulkua kehitetään suunnitelmallisesti - Kehitetään uusia asiakaslähtöisiä ohjauspalvelujen tuottamisen tapoja ja kanavia Tarkennetut tavoitteet Toimenpiteet Vastuutaho Muuta Ohjauksellisuus sisällytetään laajasti eri ammattiryhmien työhön Ohjaus nähdään laajasti erilaisilla ammattinimikkeillä toimivien henkilöiden työhön kuuluvana ja heitä tuetaan tässä työssä. Yhteistyö- ja koulutustilaisuuksiin kutsutaan eri ammattinimikkeillä, eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa työskenteleviä henkilöitä verkottumaan ja kehittämään osaamistaan. Ohjauksellista täydennyskoulutusta suunnataan erilaisille ammattiryhmille, myös muille kuin ohjaustyön ammattilaisille. Tilaisuuksien järjestäjät ja henkilöstön esimiehet Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Aluehallintovirasto, ELYkeskus Mahdollinen hanketoiminta Oppilaitoksissa opinto-ohjaajien lisäksi koko henkilöstö ohjaa ja tukee opiskelijoita läpäisyn parantamiseksi ja jatkosijoittumisen edistämiseksi. Peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sitoudutaan Opetushallituksen laatimiin hyvän ohjauksen kriteereihin, joita hyödynnetään ohjauksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä koulujen ja oppilaitosten johto Tuetaan peruskoulujen (ala- ja yläkoulun) opettajien, lukioiden aineenopettajien ja ryhmäohjaajien ohjauksellista työotetta ja tarjotaan mahdollisuuksia kehittää ohjauksellisia taitoja. Itä-Suomen yliopisto, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät Mahdollinen hanketoiminta Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstöä, etenkin ryhmänohjaajia koulutetaan yksilö- ja ryhmänohjaustaidoissa. Uraohjauksen kehittämisessä huomioidaan erilaiset palautekyselyt mm. opiskelijoiden työssäoppimispaikoilta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Mahdollinen hanketoiminta 14

16 Ohjauksellisuus huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Ohjauksellisuus on mukana kaikissa TEtoimiston palveluissa Pyritään vaikuttamaan valmisteilla olevaan varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön ja esiopetuksen opetussuunnitelmiin ohjauksellisuuden huomioimiseksi niissä. Ohjausprosesseja ja vastuita selkiinnytetään, monipuolistetaan ja kehitetään jatkuvasti yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita koko organisaation alueella. Aluehallintovirasto TE-toimiston johto ja ELYkeskus Ohjausta tarjotaan työpaikoilla Työpaikkaohjaajien ja työvalmentajien kouluttaminen ja tukeminen työssä. Ammattiliittojen työhön kuuluvaa työelämän koulutusneuvontaa hyödynnetään ja siitä tiedotetaan. Työorganisaation johto tiedottaa koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksista esim. kehityskeskustelujen yhteydessä. Kehitetään ja luodaan toimintamalleja työpaikoilla tapahtuvaan työhönvalmennustyöhön, jonka tavoitteena on siirtymä avoimille työmarkkinoille Työnantajat, oppilaitokset, välityömarkkinoiden toimijat Ammattiliitot Työnantajat, esimiehet Välityömarkkinat Työpaikoilla tapahtuva koulutuksellinen ohjaus kuten työssäoppiminen, oppisopimus, työharjoittelut, opinnäytetyöt. Tuetaan ja kehitetään työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjausta opintojen eri vaiheissa. Oppilaitokset ja työnantajat/työyhteisöt Kansaneläkelaitoksen palvelujen tehokas hyödyntäminen osana ohjausverkostoa Monipuolinen yhteistyö KELAn kanssa ja edustus mukaan ELO-yhteistyöryhmään ELY-keskus ja ELOyhteistyöryhmä 15

17 Ohjausverkoston toimintaa ja tiedonkulkua kehitetään suunnitelmallisesti Pohjois-Karjalan ohjaustoimijoilla ja asiakkailla on käytössä yhteinen verkkosivusto verkostomaisten palvelujen ja tiedonkulun kehittämiseksi. Esitetään Kohtaamo-hankkeelle ja TEM:lle että valtakunnalliseen ohjauksen verkkosivustoon luodaan alueelliset osiot, joita paikalliset ELOryhmät, toimijat voivat hyödyntää omassa verkostotyössään. ELY-keskus, ELO-ryhmät Oman alueellisen ohjaussivuston perustamista ei pidetä suotavana päällekkäisten kustannusten ja työn vuoksi. Verkostoyhteistyötä tiivistetään suunnitelmallisesti kaikkien TNO-palveluissa työskentelevien keskinäisen tiedonkulun ja osaamisen kehittämiseksi. Järjestetään ohjaushenkilöstölle säännöllisesti info-iltapäiviä ajankohtaisista teemoista. Teemojen suunnittelua varten perustetaan joustavasti toimiva pienryhmä. ELY-keskus, TE-toimisto ja ELO-ryhmät. Tilaisuudet järjestetään puolivuosittain eri toimipaikoissa. Järjestetään ELO-toiminnan alueellinen seminaari ELY-keskus ja AVI Järjestetään vuosittain Suunnitellaan ja toteutetaan säännölliset seutukunnittaiset/alueelliset moniammatilliset keskustelufoorumit vertaisoppimisen ja verkottumisen vapaamuotoisina kohtaamispaikkoina. Selvitetään ELOjohtoryhmässä/ yhteistyöryhmässä vastuutaho ja alueelliset koordinaattorit yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Teemat arjen toiminnoista. Hyödynnetään mallintamisessa oman ja muiden maakuntien vastaavia toimintoja. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaa päivitetään. ELO-yhteistyöryhmä koordinoi ja kokoaa tietoa suunnitelman toteutumisesta ja raportoi siitä ELO-johtoryhmälle. ELO-johtoryhmä ja ELOyhteistyöryhmä 16

18 Kehitetään uusia asiakaslähtöisiä ohjauspalvelujen tuottamisen tapoja ja kanavia Matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelumallin luominen valtakunnallisten linjausten ja alueellisten toimijoiden sopimusten mukaisesti Luodaan maakunnan oma Ohjaamo- toimintamalli, jossa tarjotaan ohjauspalvelut nuorille ja jatkossa myös aikuisille koko maakunnan alueella. Käytännön toteutus alueella kuntien, koulutuksen järjestäjien, TE-hallinnon, KELAn ja muiden toimijoiden ja verkostojen yhteistyönä Alueellinen selvitystyö tehdään Osuva ohjaus hankkeessa ja valtakunnallinen Kohtaamo - hankkeessa. ESRhankerahoituksella täydennetään pysyvien organisaatioiden verkostomaista toimintaa. Uusilla tavoilla ja kanaville turvataan ajasta ja paikasta riippumattomien ohjauspalvelujen saatavuutta. Kartoitetaan ja kehitetään uusia tapoja ja kanavia palvelujen turvaamiseksi koko maakunnassa toimijoiden omana työnä ja mahdollisena hanketyönä huomioiden valtakunnallinen palvelukokonaisuus. Kaikki ohjaustoimijat ja hanketoimijat Selvitetään mahdollisuutta kehittää hanketoimintana Karelia-ammattikorkeakoulussa on suunnitteilla sähköisiä ohjausympäristöjä ja uraohjauksen työvälineitä. Karelia-ammattikorkeakoulu Aikuisten ohjauspalvelujen kehittäminen vastaamaan tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia AIVOn toiminnan jatkuminen turvataan ja sitä kehitetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. AIVO-toimijat sekä muut aikuiskoulutuksen ja kolmannen sektorin toimijat Toimintaa kehitetään huomioiden valtakunnalliset muutokset ja Ohjaamon rakentuminen 17

19 Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen keskeisimmät kehittämistavoitteet OHJAUSOSAAMISTA KEHITETÄÄN VASTAAMAAN MUUTTUVIA TARPEITA - Turvataan ohjauksen laaja-alainen osaaminen ja erityisosaaminen - Tuetaan pitkäjänteistä oppimista verkostossa - Kehitetään ohjauksen laatu- ja palautejärjestelmiä Tarkennetut tavoitteet Toimenpiteet Vastuutaho Muuta Turvataan ohjauksen laaja-alainen osaaminen ja erityisosaaminen Ohjausosaamisen kehittämisessä hyödynnetään Itä-Suomen yliopiston tutkimustietoa, ohjauksen perus- ja täydennyskoulutusta ja hankkeita. Itä-Suomen yliopisto järjestää ohjauksen perusja täydennyskoulutusta, tutkimustoimintaa ja kehittämishankkeita. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Selvitetään hankerahoituksen mahdollisuudet ohjausosaamisen kehittämiseen Kehitetään ohjauksen käytäntö koulutus - tutkimus teoria vuorovaikutusta. Käytäntö-tutkimus-verkostotoiminnan vahvistaminen. Itä-Suomen yliopisto, Toimijuuden tuki -hanke Edistetään eri ammattiryhmien yhteistä ymmärrystä ohjauksellisuudesta Tuodaan ohjauksen toimintaperiaatteita esille eri ryhmille suunnatuissa koulutuksissa ja seminaareissa. Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Aluehallintovirasto, hankketoimijat Edistetään menetelmänä dialogista ohjausta ja tapausjäsennystä. Toimijuuden tuki hankkeen Dialogisen ohjauksen koulutuskokonaisuudet Itä-Suomen yliopisto, Toimijuuden tuki -hanke Selvitetään millaista yleis- ja erityisosaamista tarvitaan huomioiden erilaiset toimijat ja toimintaympäristöt ml. aikuisohjauksen kehittäminen Lyhytkestoinen täydennyskoulutus ajankohtaisista teemoista opetus- ja ohjaushenkilöstölle Sisällytetään tulevien hankkeiden suunnitteluun Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät, ohjaushenkilöstön info-iltapäivät ja muut aluehallinnon järjestämät koulutukset. Itä-Suomen yliopisto ja muut hanketoimijat Aluehallintovirasto ja ELYkeskus AVI järjestää OKM:n rahoituksella lyhytkestoista opetushenkilöstön täydennyskoulutusta 18

20 Koulutus- ja osaamistarpeita koskeva ennakointitieto ohjauksen käyttöön Organisaatioiden oman henkilöstön ohjauksellisen osaamisen lisääminen Valtakunnalliset Opo-päivät Joensuussa. Hyödynnetään tiedottamisessa TE-toimiston ennakointiryhmää, maakuntaliiton ennakointiosaamista ja POKETTI-sivustoa sekä muiden toimijoiden ennakointitietoa, julkaisuja ja ennakointihankkeita PKKY on toteuttamassa omalle henkilöstölle valmennuksellisen osaamisen vuosina ohjelmaa, jossa yhtenä painopistealueena on henkilöstön ohjauksellisten taitojen lisääminen osana laadukasta henkilökohtaistamista. Ammattikorkeakoulussa ohjausta toteutetaan eri toimijoiden (henkilöstö, opiskelijat, työelämäkumppanit) yhteistyönä Karelian ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelman pohjalta. Pohjois-Karjalan opintoohjaajat ry. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, ELY-keskus, TE-toimisto PKKY Karelia-ammattikorkeakoulu TE-hallinto: Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian järjestämät koulutukset TE-toimistojen henkilöstölle ja TE-toimiston omat vertaisoppimisryhmät. Teoriaosaamisen lisäksi käytetään muita joustavia menetelmiä kuten benc marking ja varjostus omassa ja verkoston organisaatiossa Ohjausosaamista lisätään työpaikoilla esim. KAJO-keskuksen koulutuksilla yhdistystyönantajille. TE-hallinto Välityömarkkinatoimijat Ohjaushenkilöstön ohjausosaamisen turvaaminen Huomioidaan rekrytoinneissa henkilön ohjauksellinen pätevyys (elinikäinen ohjaus, oppilas- ja opiskelijahuoltotyö, syrjäytymisen ehkäisy, verkostoyhteistyö) Ohjauspalveluja tuottavien organisaatioiden johto Ohjaushenkilöstön mahdollisuus osallistua ohjauksen jatko- ja täydennyskoulutukseen turvataan Ohjauspalveluja tuottavien organisaatioiden johto 19

21 Tuetaan pitkäjänteistä oppimista verkostossa Henkilöstö tuntee verkoston toiminnan ja toimijat, vaihtaa kokemuksia, saa tukea omalle työlleen ja hyödyntää suunnitelmallisesti verkostossa olevaa osaamista. Järjestetään seutukunnittaisia tai muutoin alueellisia moniammatillisia, sektorirajat ylittäviä matalankynnyksen vertaisoppimisen yhteistyötilaisuuksia ohjausverkostossa työskenteleville. Itä-Suomen yliopisto, ELYkeskus, ELO-yhteistyö ja johtoryhmä sekä alueen toimijat Suunnitellaan toteuttamismalli, koordinointivastuu ja alueellisen toiminnan organisointi. Kehitetään ohjauksen laatu ja palautejärjestelmiä Ohjauksen laatujärjestelmän kehittäminen, toteuttaminen ja tulosten hyödyntäminen organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Seurataan aktiivisesti valtakunnan tasolla kehitettäviä ohjauksen laatujärjestelmiä ja harkitaan sen pohjalta alueellisia toimintamalleja. Lisäksi ohjaus on osana organisaatioiden omia laatujärjestelmiä. Itä-Suomen yliopisto, ELYkeskus, muut ohjaustoimijat Mahdollinen hanketoiminta. Otetaan huomioon Opetushallituksen laatimat Hyvän ohjauksen kriteerien suositukset. Perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus Ohjauksen palautejärjestelmät Kartoitetaan palautejärjestelmien käyttö ja hyödyntäminen sekä kehittämistarpeet huomioiden valtakunnallinen kehittäminen. ELY-keskus ja ELO-ryhmät 20

22 Pohjois-Karjalan elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän jäsenet (varajäsenet), asetettu Puheenjohtaja: yksikön päällikkö Reijo Vesakoivu, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sihteeri: koulutusasiantuntija Paula Hiltunen, Pohjois- Karjalan ELY-keskus Psykologi Tuulia Tapanen, Pohjois-Karjalan TE-toimisto (psykologi Mirja Kuiri) Opinto-ohjaaja Jari Laukkanen, Joensuun kaupunki, Pataluodon koulu Rehtori Veijo Martikainen, Joensuun Lyseon lukion aikuislinja (opettaja Pirre Raijas, Joensuun konservatorio) Nuoriso-ohjaaja Sanna Oikarinen, Kiteen kaupunki (vastaava suunnittelijaopettaja Eija Mujunen, Keski-Karjalan kansalaisopisto) Opinto-ohjaaja Sirpa Kostamo, Kiteen lukio (opinto-ohjaaja Päivi Tapaninen Arppen koulu) Sivistysjohtaja Jyrki Rautiainen, Kontiolahden kunta (koulutussuunnittelija Pekka Huovinen) Opinto-ohjaaja Lauri Lehikoinen, Nurmeksen lukio (opinto-ohjaaja Nanna Martikainen, Kirkkokadun koulu) Opiskelijahuollon koordinaattori Anu Häikiö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (kehitysjohtaja Jatta Herranen) Projektipäällikkö Eeva-Liisa Metsäluoto, Pohjois-Karjalan aikuisopisto (projektipäällikkö Paula Mattila) Maakuntakorkeakoulukoordinaattori Mervi Lätti, Karelia ammattikorkeakoulu (vastaava opinto-ohjaaja Mervi Kurula) Professori Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Itä-Suomen yliopisto (projektipäällikkö Merja Koivuluhta) Suunnittelija Terhi Keltanen, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (Suunnittelija Marjaana Mukkala) Yksikönjohtaja Timo Huurinainen, Ammattiopisto Luovi (koulutuspäällikkö Eveliina Kononen) Opinto-ohjaaja Anu Kotilainen, Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajat ry. (opinto-ohjaaja Liisa Pietarinen) Sivistystoimen ylitarkastaja Johanna Albert, Itä-Suomen aluehallintovirasto Kehittämisjohtaja Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy (projektipäällikkö Tiina Köngäs-Siira, PIKES Oy) Kehittämispäällikkö Maarita Mannelin, Pohjois-Karjalan kauppakamari Maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (aluekehityspäällikkö Eira Varis) Koulutustarkastaja Pirjo Leskinen, AKAVA (johtaja Aino Harinen) Aluetoimitsija Pekka Viljakainen, SAK (puheenjohtaja Martti Rutanen) Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen, MTK (järjestöagronomi Maija Kakriainen) Pohjois-Karjalan elinikäisen johtoryhmä, asetettu Puheenjohtaja: yksikön päällikkö Reijo Vesakoivu, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sihteeri: koulutusasiantuntija Paula Hiltunen, Pohjois- Karjalan ELY-keskus Professori Marjatta Vanhalakka-Ruoho, Itä-Suomen yliopisto Johtaja Jussi Virsunen, Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Vararehtori Pekka Auvinen, Karelia ammattikorkeakoulu Kehitysjohtaja Jatta Herranen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Palvelupäällikkö Olli Kauppinen, Joensuun kaupunki Palvelujohtaja Kristiina Martikainen, Pohjois-Karjalan Työ- ja elinkeinotoimisto Projektipäällikkö Johanna Seppänen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Johtaja Matti Ruuska, Itä-Suomen aluehallintovirasto Rehtori Ulla Kakkonen, Kiteen Evankelinen Opisto Aluekehityspäällikkö Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto