Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjanmaan ELY- keskus alueella

Transkriptio

1 OKM/28/210/2014 Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjanmaan ELY- keskus alueella Alueellinen tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustoiminta edistää korkealaatuisen tiedon tuottamista ja kehittämistä, neuvontaa ja henkilökohtaista valmennusta koskien koulutusta, ammatteja ja työtä se on kaikkien kansalaisten saatavilla silloin ja siellä missä siihen on tarvetta läpi koko elämän. TNO-toiminta yhdistää alueen työ- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisten tarpeet nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. 1

2 TOIMINTASUUNNITELMA Johdanto elinikäiseen ohjaukseen Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti koulutusrakenteiden ja työelämän muuttuessa monimuotoisemmiksi. Myös ohjauksen osaamisvaatimukset kasvavat yksilöllisten tarpeiden ja yksilöllisten urapolkujen vuoksi. Koska ohjauspalveluja tuottavat monet toimijat opetus- sekä työ- ja elinkeinohallinnossa, työpaikoilla ja muissa toimintaympäristöissä, tarvitaan palvelujen tuottajien laajaa alueellista verkostoyhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on turvata asiakaslähtöiset helposti saavutettavat ja oikea-aikaiset palvelut, parantaa ohjaushenkilöstön osaamista ja tiivistää verkoston yhteistyötä niin, että ohjauspalvelut muodostavat asiakkaalle turvallisen palvelujatkumon. Toimivat ohjauspalvelut vaikuttavat osaltaan siihen, että siirtymät koulutukseen ja työhön nopeutuvat, koulutuksen keskeyttämiset vähenevät, yritykset saavat osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa, alueen kilpailukyky paranee ja alueen asukkaiden hyvinvointi paranee. Toisaalta tulee myös tiedostaa, että ohjauksen keinoin ei voida ratkaista yhteiskunnan muita rakenteellisia ongelmia. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla voidaan kuitenkin tukea yksilöä tekemään koulutus- ja työuraan liittyviä valintoja. Euroopan jäsenvaltioiden kesken on käynnistynyt yhteistyö ohjauspalvelujen kehittämiseksi. Tätä varten on perustettu Euroopan ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN (European Lifelong Guidance Policy Network). Verkoston ensimmäinen toimintakausi oli Mukana verkostossa on noin 30 maata, koordinointivastuu tällä ensimmäisellä kaudella oli Suomella. ELGPN:n tavoitteena on mm. tuki kansalliselle kehittämistyölle, vertaisoppiminen, tiedon kokoaminen, toimintapolitiikkojen analysointia ja tutkiminen sekä yhteisten puitteiden edistäminen. (http//ktl.jyu.fi/ktl/elgpn) Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti valtakunnallisen Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän kehittämään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuutta. Työryhmässä on jaettu puheenjohtajuus Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken. Työryhmä laati kansalliset elinikäisen ohjauksen strategiset tavoitteet (OKM 2011:15). Yhtenä tavoitteena oli ohjauspalvelujen tuottaminen koordinoituna kokonaisuutena. Koordinointivastuu alueellisella tasolla annettiin ELY-keskuksille. ELY-keskusten strategisessa ja toiminnallisessa tulosohjauksessa (TEM ja OKM) virastoille on annettu tehtäväksi koota alueelliset elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmät (alueelliset ELO-ryhmät) sekä laatia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa alueellinen ohjauksen toimintasuunnitelma. Tämän toimintasuunnitelman ovat tuottaneet Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmät (toimijat liitteenä). Suunnitelmaan ovat antaneet tietoja myös monet muut ohjaustyön ammattilaiset. Toimintasuunnitelmatyötä on ohjannut ja koordinoinut Pohjanmaan ELY-keskus. Elinikäisen ohjauksen tavoitteet ja määritelmät Elinikäisen oppimisen merkitys yhteiskunnassa on korostunut ja sen edistäminen nähdään keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä, ammatillisen liikkuvuuden tukemisessa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Siirtymät koulutuksen ja työelämän välillä ovat moninaistuneet ja lisääntyneet. Yksilön kyky jäsentää koulutus- ja ammattiuraa korostuu ja tiedon tarve kasvaa. Elinikäisen ohjauksen termi kulkee käsi kädessä elinikäisen oppimisen periaatteiden kanssa ja viittaa siihen, että ohjausta tulisi olla saatavilla kaikissa elämän vaiheissa. Opintojen etenemisen ja ura- ja koulutusvalintojen tueksi annetaan erilaista ohjausta ja tuotetaan tietoa työja koulutusmahdollisuuksista sekä tukimuodoista. Työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen jatkuvan kehittämisen edellytyksenä on, että myös työikäiselle väestölle on tarjolla neuvonta- ja ohjauspalveluja. (Euroopan komission tiedonanto KOM 2008/800.) Elinikäisestä ohjauksesta käytetään tässä suunnitelmassa alla olevaa CEDEFOPin (Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus) laatimaa määritelmää, samaa jota on käytetty myös Suomen valtakunnallisten elinikäisen ohjauksen strategisten tavoitteiden määrittelyssä (OKM 2011:15). 2

3 Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa, tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa. Ohjausta tapahtuu eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikalla. Ohjausta antavat sekä eri julkisen sektorin toimijat että yksityiset toimijat. (CEDEFOP 2005) Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, joita voidaan kuvata seuraavasti: Tietopalvelut = asiakas saa eri tiedostuskanavia hyödyntäen tarvitsemaansa tietoa koulutus- ja työmahdollisuuksista, opiskelusta ja rahoituksesta. Asiakkaita voivat olla yksityiset henkilöt tai yritykset. Tiedon on oltava luotettavaa, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa. Neuvontapalvelut = asiakkaan yksilöllisistä kysymyksistä lähtevää tietojen ja neuvojen antamista ja vaihtoehtojen kartoittamista. Neuvontaa voidaan tehdä henkilökohtaisesti, puhelimitse tai verkossa. Neuvonta voi olla yksilö- tai ryhmäneuvontaa. Ohjauspalvelut = oppilaanohjaus, opinto-ohjaus, ammatinvalinnan ohjaus, uraohjaus. Lähtökohtana on aina yksilön tarpeiden, elämänhallinnan, voimavarojen, kykyjen ja taitojen kartoittaminen ja asiakkaan tukeminen keskustelujen avulla koulutus ja työelämän valintojen tekemisessä ja urasuunnitelmissa. Ohjaus edellyttää aina henkilökohtaista vuorovaikutusta. Eurooppalaiset tavoitteet Elinikäiseen ohjaukseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä Euroopan unionin että yksittäisten jäsenmaiden tasolla. Se nähdään elinikäisen oppimisen ratkaisevan tärkeänä osana, joka edistää sekä yhteiskunnallisia että taloudellisia päämääriä. Elinikäinen ohjaus lisää koulutuksen ja työmarkkinoiden tehoa ja tuloksellisuutta vähentäen koulunkäynnin keskeyttämistä sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensopimattomuutta. Lisäksi se edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta. Kahdessa EU:n koulutusneuvoston päätöslauselmassa (9286/2004 ja 15030/2008) on korostettu tehokkaiden, koko elinkaaren kattavien ohjauspalveluiden tarvetta. Niiden avulla kansalaiset pystyvät hallitsemaan oppimistaan ja uraansa sekä erilaisia siirtymävaiheita; koulusta tai työpaikasta toiseen ja koulutuksen ja työn välillä. Päätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotetaan soveltamaan seuraavia ohjaavia periaatteita kansallisen tilanteen ja lainsäädännön mukaan, tavoitteena kansalaisten tukeminen siirtymävaiheissa koko elämän ajan seuraavasti. (ELGPN Tools No 1.) - edistää elinikäisten uranhallintataitojen hankkimista - helpottaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia saada ohjauspalveluja - kehitetään ohjauspalvelujen laadunvarmistusta - rohkaistaan eri toimijoiden välistä koordinointia ja yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä - hyödynnetään elinikäisen oppimisen toimintaohjelman ja Euroopan rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia jäsenvaltioiden painopisteiden mukaisesti Elinikäinen ohjaus Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2011 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet, jonka pääviesti perustuu Euroopan Neuvoston suositukseen Elinikäisen ohjauksen parempi sisällyttäminen elinikäisen oppimisen strategioihin. Asiakirjassa määritellään viisi strategista tavoitetta: 1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita 2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat 3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen 4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään 5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena 3

4 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (OKM 2011:16) on nimetty useita toimenpiteitä, joiden avulla tulisi kehittää tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluja. Ohjauksen laadun kehittämisen ohella tavoitteena on mm. edistää yhden luukun periaatteen toteutumista kaikessa ohjauksessa siten, että ohjauksessa voidaan hyödyntää eri hallinnonalojen ohjauspalvelujen osaamista ja asiantuntemusta. Hallitusohjelman kärkihankkeen, Nuorisotakuun toteuttamista koskevassa TEM:n raportissa (8/2012) nähdään ohjauspalvelujen tehostaminen merkittäväksi keinoksi edistää nuorisotakuun tavoitteita. Strategisissa tavoitteissa ELY keskusten alueellista koordinaatiovastuuta vahvistetaan ja strategiatyöryhmä ehdottaa, että ELYjen tulossopimuksiin sisällytetään seuraavaa: Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus vastaa alueellisten elinikäisen ohjaukseen liittyvien palvelujen koordinoinnista ja palvelujen saatavuuden varmistamisesta yhteistyössä työelämän edustajien kanssa ja koordinoi ohjaukseen liittyvää täydennyskoulutusta alueellaan. Koulutusta tulee tarjota laaja-alaisesti siten, että se kattaa opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen ja työhallinnon sekä nuorille ohjauspalveluja tuottavat yhteisöt. Ohjauspalveluja järjestävät useat eri tahot ja yhteistyö palveluiden tarjoajien kesken vaihtelee paljon alueittain. (perusopetus, nuorten lukio, aikuisten lukio, ammatillinen, aikuisten ammatillinen, valmistavat ja valmentavat koulutukset, ammatillinen erityisopetus, korkea-aste, vapaa sivistystyö, työ- ja elinkeinohallinto: työnhaku, urasuunnittelu, ammatinvalinta ja osaamisen kehittäminen, työpaikoilla tapahtuva ohjaus, työmarkkinajärjestöjen tarjoama ohjaus ja neuvonta, nuorisotyö- ja toiminta, maahanmuuttajien ohjauspalvelut, muut toimijat, valtakunnalliset palvelut). Ohjauspalveluiden kehittäminen Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla Ohjauspalveluja tarjoavien tahojen haasteena lisääntyvissä koulutus- ja työelämä siirtymissä on tunnistaa toimintaympäristön ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset sekä yksilö- ja työnantaja-asiakkaiden jatkuvasti muuttuvat palvelutarpeet. Toimintaorganisaatiosta riippumattomana yhteisenä haasteena on myös riittävien, oikea-aikaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa yksilöitä tukevien tuloksellisten ja helposti saavutettavien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottaminen käytössä olevilla resursseilla. Tämän yhteisen ongelman taustalla voi olla esimerkiksi resursseihin, osaamiseen, asiakastarpeiden tunnistamiseen, yhteistyöhön tai tiedonkulkuun liittyviä ongelmia. Jotta yhteinen kehittäminen olisi tuloksellista, tulee toimijoilla olla yhteinen tilannekuva asiakastarpeista, yhteistyön menetelmistä sekä kumppaneiden osaamisista ja valmiuksista. Toisaalta tulee myös tiedostaa, että ohjauksen keinoin ei voida vaikuttaa ainakaan suoraan yhteiskunnan muihin rakenteellisiin ongelmiin. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tulee rakentua asiakkaan tarpeista, jossa: 1. Ohjaustoimijat ovat sitoutuneet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja ammatillisen pätevyyden ylläpitoon 2. Yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarpeista lähtevää uraohjausta on helposti saatavilla. 3. Henkilökohtaista ohjausta on saatavilla palvelumuodoista ja -tavasta riippumatta. 4. Ohjausosaaminen on laadukasta ohjauksen kaikissa vaiheissa (laadun määritelmä?) 5. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien ohjausverkosto on kiinteä osa ohjauspalveluja (vauvasta vaariin). Pohjanmaan ELY- keskus alueelle on perustettu kaksi ELO- ryhmää: Pohjanmaan kaksikielinen ELOryhmä sekä Keski-Pohjanmaan ELO-ryhmä. Alla on kuvattu tähänastiset suunnitelmat maakunnittain. Toimintasuunnitelmat eivät ole lopullisia. Niitä kehitetään ja jalostetaan tarpeiden mukaan ja toimivat tiekarttana toiminnan kehittämiselle. Toimintasuunnitelmien jatkojalostamisessa erityistä huomiota tullaan kiinnittämään seuraaviin asiakohtiin: - Ohjauspalveluiden saatavuus, tarjonta eri organisaatioissa - Yhden luukun periaate, ohjaamotoiminnan aikaansaaminen ja vakiinnuttaminen molempiin maakuntiin - Ohjauksen yhteistyö, palveluohjaukset toiselle toimijalle tai verkkoon - Laatu ja sen mittaaminen, jossa odotukset yhteismitallisiksi valtakunnallisiksi kriteereiksi ovat korkealla - Toimijoiden roolit verkostossa, erityisosaamiset 4

5 - Ohjausosaaminen ja sen kehittämisen tarpeet. Haasteena on osaamistarpeiden tunnistaminen. Koordinaatio yli sektorirajojen, koulutustarjonnan tiedonkulku - Ennakointi, tiedon lähteet, levittämien ja hyödyntäminen Molemmissa maakunnissa on saatu aikaan toimivat alueelliset ELO- ryhmät. Molemmissa kokoonpanoa tullaan tarkistamaan sekä aktiivisuuden että edustuksellisuuden osalta. Erityisesti elinkeinoelämän myötävaikutusta tulee terävöittää kun toiminnassa nähdään se tarkoituksenmukaisena. Ohjauksen kehittämisessä tulee myös kiinnittää huomiota neuvontapalveluiden saatavuudesta, erityisesti monikanavaisesti. Näin voidaan vähentää henkilökohtaiseen ohjaukseen kohdistuvaa kuormitusta. POHJANMAAN TOIMINTASUUNNITELMA Pohjanmaan maakuntaan on tehty kaksikielinen aikuiskoulutusstrategia 2020, joka osaltaan on jo antanut viitteitä ohjaustoiminnan kehittämisen tarpeista: Toimenpide-ehdotus aikuiskoulutusstrategiassa: Tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustoiminnan yhteistyö ja ohjausosaamisen kehittäminen (TNO) Tiedotus-, neuvonta- ja ohjausosaamisen kartoitus alueella. Lyhytkestoiset koulutukset. Tapahtumafoorumit. Elinikäinen ohjaus -ryhmä Pohjanmaalla (ELO) + Koulutuksen neuvottelukunta 1.1. Kansallinen tavoite: Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita ja yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat (tavoite 1 & 2) Pohjanmaan strateginen tavoite 1: Pohjanmaalla yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarpeista lähtevää koulutus- ja uraohjausta on helposti saatavilla kummallakin kotimaisella kielellä, jotta yksilölliset koulutuksen/uranhallintataidot vahvistuvat. PAINOTUSALUE: RAKENTEIDEN JA SAATAVUUDEN PARANTAMINEN TNO-ohjaustoiminnan nykytilanne - Perusopetuksen ohjauksen nykytilanne Oikeus saada henkilökohtaista opintoohjausta sisällytetään kaikilla koulutusasteilla Parannetaan nuorten mahdollisuuksia saavuttaa tarvitsemiaan palveluja nuorisotakuun mukaisesti. Vakiinnutetaan parhaat hallinnonalat ylittävät toimintamallit tavoitteena esimerkiksi siirtymävaiheiden ohjauspalveluiden turvaaminen Maahanmuuttaja- asiakkaiden tarpeet tulee huomioida ohjauspalveluiden toteutuksessa Elinikäistä ohjausta tukevat sähköiset palvelut hakijaystävällisiksi ja keskenään käyttäjän kannalta yhdenmukaisesti TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU/ VALMIS Osaamiskartoitus nykytilanteen selvittämiseksi ja ELO-ryhmä 2014 puutteiden löytämiseksi Selvitetään millaisia oppilaitten maksimi määriä on 2015 eri asteilla /organisaatioissa käytössä ja onko niitä. Miten ohjaus käytännössä toimii Eri opinto asteille suositellaan ennakoivasti, että opinto-ohjausta kehitetään niin, että kaikilla on mahdollisuus yksilöohjaukseen Kouluja kehotetaan esim. kyselyiden avulla kartoittamaan ohjauksen tarvetta ja raportoimaan kehityksestä vuosittain Etsivä nuorisotyö laajennetaan kokoalueen kattavaksi Tuetaan Ohjaamo toiminnan käynnistämistä 2014 tilaisuus Pohjanmaalla pilotoinnin tai muun rahoituksen kautta Helsingissä - katso viimeinen kohta 2014 Vahvistetaan maahanmuuttajien ohjaajien ja viranomaisten välistä yhteistyötä (dialogisuus) Kehitetään edelleen maahanmuuttajien ohjauksen mallia (mitä käytänteitä on jo olemassa) Rohkaistaan ja luodaan mahdollisuuksia maahanmuuttajien ohjauksen benchmarkaukseen Suomessa ja Euroopassa (esim. henkilöstöliikkuvuuden ja työelämäjaksojen avulla) Mitä on olemassa ja mitä käytetään (valtakunnalliset käytänteet/ohjeet huomioiden) Annetaan palautetta ministeriöön (kiinnittäen 5

6 toimivaksi palveluksi. (ei kehitetä uusia) Kaikilla kouluasteilla vahvistetaan yksilöllisiä uranhallintataitoja Opetuksessa ja ohjauksessa vahvistetaan yleisiä työelämätietoja ja -taitoja huomiota erityisesti ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen) Peruskouluissa ja lukioissa vahvistetaan opiskelijoiden henkilökohtaista jatko-opintojen suunnittelua ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja ryhmä- ja yksilöohjauksen avulla Ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ura- ja/tai opiskelusuunnitelman laatimiseen sekä omien osaamisien ja vahvuuksien tunnistamiseen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan Korkeakouluissa vahvistetaan uranhallintaan liittyviä taitoja sekä annetaan työkaluja omien osaamisien ja vahvuuksien tunnistamiseen Aikuisten ohjauksessa vahvistetaan elinikäisen oppimisen, urasuunnittelun ja hallinnan taitoja sekä annetaan työkaluja omien osaamisien ja vahvuuksien tunnistamiseen Kaikissa oppilaitoksissa kehitetään osaamisperusteinen työ-elämämoduuli, jonka laajuus on vähintään 1 opintopiste Kansallinen tavoite 3: Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen Pohjanmaan tavoite 2: Ohjaustoimijat ovat sitoutuneet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja kehittämiseen, toimijoille on tarjolla tarvittavaa koulutusta PAINOTUSALUE: OSAAVA OHJAUSTOIMINTA Kehitetään ohjaustehtävissä olevien osaamista vastaamaan nykyistä paremmin ohjaustyön muutoksiin Tehostetaan eri ohjaus organisaatioiden dialogia. Tuetaan TE- hallinnon neuvonta- ja ohjauspalvelujen osaamisen kehittämistä. Benchmarkataan kansainvälinen ja moniammatillinen ohjaajakoulutus Hyvät käytännöt TOIMENPIDE VASTUU AIKATALU/V ALMIS Kartoitetaan opinto-ohjaajina toimivien koulutuspohja, osaamisen kehittämistarve -kartoitetaan mitä koulutusta muilla ELY- alueilla järjestetään ja selvitetään niiden soveltuvuus Pohjanmaalle Järjestetään yhteisiä foorumeita toimijoiden kesken ja mahdollistetaan vertaistuki ja toisilta oppiminen -vertaistukea varten Ohjausklusterin (ELO) toiminnan vakiinnuttaminen Luodaan yhteinen koulutuskalenteri Luodaan edellytykset rajanylittävien organisaatioiden yhteistyölle ja sitä kautta parempi ymmärrys eri ohjaustyössätoimivien haasteille TE -toimiston henkilöstön ohjausosaamista kehitetään (lisäkoulutus) Benchmarkataan kansainvälinen ja moniammatillinen ohjaajakoulutus, parhaiden käytänteiden tunnistamiseksi 1.3. Kansallinen tavoite: Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään (tavoite 4) Pohjanmaan tavoite 3: Ohjaustoimijat tuottavat laadukkaita ohjauspalveluja ja tuntevat elinikäisen ohjauksen laadunvarmennusmenetelmät ja ovat sitoutuneet noudattamaan niiden mukaisia suosituksia PAINOTUSALUE: LAADUKKAAT OHJAUSPALVELUT Valmistellaan elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan menettelyt sekä laaditaan työvälineet itsearviointia ja palautteen keräämistä varten TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU/ VALMIS Määritellään yhteistä arvopohjaa ja linjataan yleiset ohjauksen laadunhallinnan menettelytavat, joita kukin taho soveltaa omissa laadun hallintajärjestelmissään kehitetään elinikäisen ohjauksen laadun-hallinnan työkalu, joka toimii organisaatioissa itsearviointi välineenä ohjaukseen liittyviä palautejärjestelmä kehitetään (esim. 6

7 Huolehditaan siitä, että ohjaustyössä toimivilla on käytettävissään tehtävien edellyttämä seuranta- ja tilastotieto Tarvitan tietoa siitä mitä eri toiminnat (interventiot) vaikuttavat palvelun saajiin, esim. työpajat, koulutukset jne.=> työttömyys, vakituinen työ, tms, kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tuottamaa tietoa) Ennakointiverkosto tuottaa alueellista ennakointitietoa ja toimii verkostomaisessa yhteistyössä kansallisen ennakointiverkoston kanssa (ENSA). Organisaatioiden johto varmistaa, että ennakointitietoa osataan tulkita oikein, ja että ennakointitietoa käytetään asianmukaisesti ohjauksessa. Järjestetään TNO -palveluissa toimiville suunnattua ennakointikoulutusta säännöllisin väliajoin Kehitetään nivelvaiheiden tiedonsiirto-järjestelmä eri toimijoiden kesken, jossa kiinnitetään erityistä huomiota tietosuojakäytänteisiin. Lukion opinto-ohjauksessa ja ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksessa tarkastellaan niin laadullisia kuin määrällisiä kriteereitä ja tavoitteita => kartoituksen ja keskustelun avaus parantamisen aikaan saamiseksi 1.4. Kansallinen tavoite: Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena (Tavoite 5) Pohjanmaan tavoite 4: Valtuutettu, monialainen ja aktiivinen ohjausverkosto, joka kattaa eri hallinnonalat sekä työelämän PAINOPISTEALUE/ KOORDINOITU KOKONAISUUS ELO-toiminnan virallien mandaatti Pohjanmaalla ELO-ryhmä kattaa koko alueen Rahoitusmallin luominen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia ohjauspalvelujen alueellisessa järjestämisessä vahvistetaan Tulevan rakennerahastoohjelmakauden (2014-) yhdeksi painopisteeksi määritellään elinikäinen ohjaus ja ELO-ryhmä esittää kehitettävät toimenpiteet TOIMENPIDE VASTUU AIKATALU Valtuutus ELO ryhmän taustaorganisaatioilta 2014 Elo-ryhmä kontaktoi kaikki organisaatiot, jotka eivät vielä ole toiminnassa mukana Kaikki tahot mukaan (kunnat myös) luomaan ja sopimaan rahoitusmalli, jolla voidaan turvata elinikäinen ohjaus alueella. ELO-verkosto ELY-keskuksen johdolla varmistaa ohjauspalvelujen saatavuuden ja tasapuolisuuden, päivitetyn ohjausosaamisen ja ohjaajien täydennyskoulutuksen alueella. Toimenpiteet kohdistetaan OKM:n ja TEM:n hallinnon aloille, josta niitä laajennetaan jatkossa koskemaan myös STM:n hallinnonalaa ELO -toiminnalle kehitetään vaikuttavuusindikaattorit, joita seurataan mm. palautejärjestelmistä saadun tiedon, ohjaajien osaamisen paranemisen ja ohjauspalvelujen saatavuuden valossa Maakuntaohjelmaan kirjataan työvoiman saatavuuden edistämistoimenpiteeksi elinikäinen ohjaus ja sen kehittäminen. Tavoitteena on, että elinikäinen ohjaus olisi myös oleellinen osa maakuntasuunnitelmaa. Maakunnassa varmistetaan, että rakennerahastoohjelmakaudella allokoidaan riittävästi rahoitusta elinikäisen ohjauksen olemassa olevien toimintamallien vakiinnuttamiseen ja jatkokehittämiseen