TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille"

Transkriptio

1 TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille Marja-Liisa Manka, Liisa Hakala, Sanna Nuutinen ja Riitta Harju Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto Kuntoutussäätiö

2

3 TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille Marja-Liisa Manka, Liisa Hakala, Sanna Nuutinen ja Riitta Harju Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahasto Kuntoutussäätiö

4 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto Åkerlundinkatu Tampereen yliopisto Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto ja kirjoittajat 2010 kuvitus Mari Rauvanlahti graafinen suunnittelu Jaana Viitakangas ISBN (sid.) ISBN (PDF) Tammerprint Oy, Tampere 2010

5 3 LUKIJALLE Haluatko olla kehittämässä työyhteisöstäsi tai yrityksestäsi työpaikkaa, jonne on mukava mennä, jossa voi kokea työniloa ja onnistumista ja josta saa energiaa myös muuhun toimintaan? Tämä opas on tarkoitettu tueksi työhyvinvoinnin kehittämistyöhön erityisesti pientyöpaikoille ja yksinyrittäjille. Opas on tuotettu Kuntoutussäätiön vetämässä Punk-hankkeessa (Pientyöpaikoilla uudistuminen ) Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin kirjoittamana. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto rahoittavat Punk-hanketta. Työhyvinvoinnin avaimet ovat omissa käsissäsi. Sinulla on kaikki mahdollisuudet saada yrityksesi ja työyhteisösi kukoistamaan. Hyvinvoivassa työyhteisössä on tilaa ja mahdollisuuksia tiedon ja kokemuksen hyödyntämiselle, yhdessä tekemiselle ja uuden oppimiselle. Hyvinvoinnistaan huolehtiva yrittäjä jaksaa seurata toimintaympäristön muutoksia ja pystyy reagoimaan niihin nopeasti. Hän toimii hyvässä vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa, mikä lisää ymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Henkilö, joka pitää huolen omasta työhyvinvoinnistaan, ymmärtää sen merkityksen myös työyhteisön muiden jäsenten kannalta ja toimii sitä edistävällä tavalla. Työyhteisön hyvinvointi on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla. Esimiehet pystyvät kehittämään johtamistaitojaan, jokainen työyhteisön jäsen voi oppia työyhteisötaitoja ja työpaikan yhteisiä pelisääntöjä voidaan kehittää. Opasta varten on haastateltu pirkanmaalaisia pien- ja yksinyrittäjiä. Pienyrittäjillä on voimavarana henkilöstö, jolloin esimiestaidot korostuvat. Yksinyrittäjillä painottuivat työhyvinvointia edistävinä tekijöinä työn ja vapaa-ajan rajanveto, mahdollisuudet fyysisen kunnon ylläpitämiseen, vertaistuki ja verkostoituminen sekä ajanhallinta ja oman itsensä johtaminen. Jokaisen luvun lopussa on pohdintaosio, jossa sinulla on mahdollisuus työstää ideoita eteenpäin käytännön toimiksi.

6 4 SISÄLLYS 3 LUKIJALLE 7 MITÄ TYÖHYVINVOINTI ON? 7 Työhyvinvointi kokonaisvaltaisena käsitteenä 10 Työn imu työhyvinvoinnin lähteenä 13 TYÖHYVINVOINNIN VAIKUTUKSET 13 Työhyvinvoinnin vaikutus yrityksen tulokseen 15 Työhyvinvointi ja sairauspoissaolot 15 Stressin negatiivisten vaikutusten estäminen 20 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT 20 Lainsäädännön vaatimukset ja mahdollisuudet 27 Työhyvinvoinnin toimijat 29 TYÖHYVINVOINTI JA ESIMIEHEN TEHTÄVÄT 29 Esimiehen tehtävät 30 Esimiehen työssään onnistumisen edellytykset 30 Työntekijän oma vastuu työhyvinvoinnista 31 Ratkaisuja työhyvinvoinnin haasteisiin 34 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 34 Yhteisöllisyyden ja rakentavan ilmapiirin luominen 34 Dialogi ja asioiden ratkaisukeskeinen käsittelytapa 38 Varhaisen välittämisen toimintatapa 40 Oikeudenmukainen johtamistapa 40 Työyhteisön pelisäännöt

7 5 41 Esimiestaidot työhyvinvoinnin osana 42 Palautteen antaminen ja vastaanottaminen 43 Sisäisen viestinnän kehittäminen 43 Muutoksen johtamisen toimintamalli 45 Osaamisen kehittäminen ja oppimisen johtaminen 46 Osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämissuunnitelmat 47 Kehityskeskustelut 48 Työn hallinta ja työn organisointi 48 Työajan hallinnan keinot 49 Työn organisointi ja resurssisuunnittelu 49 Työhyvinvoinnin mittarit 52 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA 52 Yrittäjyys ja työterveyshuolto 53 Työterveyshuollon sisältö 56 Työterveyspalvelujen tilaaminen 58 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 59 Muut tukea antavat tahot 60 YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI 60 Vinkkejä jaksamiseen 63 Tunnista omat suhtautumistapasi 64 Verkostoitumisen hyödyt 67 KUINKA PÄÄSTÄ TAVOITTEISIIN JA SAADA LISÄÄ VOIMAVAROJA? 64 Tavoitetähti ja yksilölliset tavoitteet 69 Työhyvinvointisuunnitelma auttaa pysymään tavoitteissa 71 LÄHTEET

8 Työrauhanjulistus 2010 Julistamme työn tekemisen rauhan vuodelle 2010 ja kehotamme kaikkia sitä noudattamaan. Ottakaamme vastavuoroisuus ja toiveikkuus johtotähdiksemme. Kohdelkaamme toisiamme arvostavasti niin työntekijöiden ja esimiesten kuin työntekijöidenkin kesken. Yhteisöllisyydestä kasvava pääoma edistää terveyttä, vähentää masennusta ja parantaa tuloksellisuutta. Katsokaamme siis itse kukin peiliin. Esimieheltä odotamme kannustamista, puheeksi ottamista ja palautetta. Vuorovaikutteinen johtaminen edistää työyhteisötaitoja, jotka ovat jokaisen ulottuvilla. Tervehtiminen, kuunteleminen, läsnä oleminen, auttaminen ja kehuminen synnyttävät työniloa. Toisista välittäminen ja sen osoittaminen luovat yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta epävakaina aikoina. Kohtaamiselle on kuitenkin varattava myös aikaa! Työpäivästä nauttiminen on sallittu. Työn mielekkyys lisääntyy, kun työntekijät tuntevat työnsä tavoitteet, voivat käyttää monipuolisesti osaamistaan ja saavat sananvaltaa. Myös yhteisesti sovitut pelisäännöt edistävät työn sujumista. Lietsokaamme toiveikkuutta kiinnittämällä huomiota mahdollisuuksiin, olemalla kiitollisia tästä hetkestä, iloitsemalla aikaansaannoksistamme ja jakamalla hyviä uutisia. Ristiriidat kuuluvat normaaliin elämään, mutta kenenkään etu ei ole, että ne jäävät ratkaisematta. Uskokaamme, että vaikeudet ovat vain tilapäisiä ja voitettavissa. Mieltä vaivaavista asioista on syytä puhua heti ja suoraan asianosaisille ei selän takana. Jättäkäämme aikaa myös levolle. Stressitön elämä on ikävää, koska siitä puuttuu ponnistus onnellisuuden edellytys. Liika kiire vaarantaa kuitenkin terveyttä, kiristää pinnaa ja tekee kyyniseksi. Siksi jokaisen on varattava aikaa rasituksesta palautumiselle. Fyysinen kuntokin on tärkeä, sillä sen hankkiminen mieluisalla liikunnalla parantaa mielialaa ja jopa kehittää muistia. Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Harjoittakaamme työnantajina vastuullista henkilöstöpolitiikkaa, koska huonoa aikaa seuraa parempi. Hyvinvoivat työntekijät ovat kekseliäitä ja innostuneita, mikä näkyy myös tuloksessa ja asiakastyytyväisyydessä. Kuka työnantaja tämän työn tekemisen rauhan rikkoo, älköön sille annettako sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä tulevaisuudessa. Kuka työntekijä omalta osaltaan tämän laiminlyö, kärsiköön omissa nahoissaan. Toivotamme kaikille valoa, iloa ja työn tekemisen rauhaa! Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori Helsinki

9 7 MITÄ TYÖHYVINVOINTI ON? Työhyvinvointi kokonaisvaltaisena käsitteenä Työhyvinvointi on semmonen tilanne, että se yksilö tai yhteisö, kumpaa nyt ajatellaankin, niin laulaen työtänsä tekee elikkä hän on ilonen, optimistinen ja hyvällä tuulella etupäässä ja saa aikaan sitä mitä haluaa ja pystyy kehittämään sitä työtään ja saa siihen oivalluksia ja tuntee työn iloa ja imua (pirkanmaalainen yrittäjä) Työhyvinvointi ei ole vain uupumuksen oireiden puuttumista se on työn iloa ja onnistumisen edellytysten luomista! Työhyvinvointiin liittyy tää fyysinen terveys ja henkinen terveys eli kunto, että on fyysisesti hyvässä kunnossa että jaksaa tehdä töitä ja sitten myöskin, että on mielen tasolla hyvässä kunnossa, että ei esimerkiksi ole hirveesti huolia, joihin menee energiaa. Sellanen suht kevyt ja tasapainoinen olo, että pystyy keskittyy siihen työhönsä (pirkanmaalainen yrittäjä) Yllä olevissa kuvauksissa yrittäjät kertovat, mitä he ymmärtävät kuuluvan työhyvinvointiin. Yrittäjien näkemyksissä korostuvat fyysisen kunnon ohella riittävä ammattitaito ja työn hallinta, joiden katsotaan synnyttävän työn iloa ja innostuksen tunnetta. Työhyvinvointi on heidän mukaansa sitä, että työhön on aamulla mukava lähteä. Oman kädenjäljen ja työn tuloksen näkeminen tuottaa suurta iloa. Työhyvinvointi ei ole vain uupumuksen tai väsymyksen oireiden puuttumista. Yrittäjille työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä omasta jaksamisesta huolehtimista että koko työyhteisön hyvinvoinnin turvaamista. Työhyvinvointi ymmärretään nykyisin laaja-alaisesti eli siihen kuuluu yritykseen, työyhteisöön ja yksilöön itseensä liittyviä tekijöitä. Työhyvinvointi rakentuu hyvästä johtamisesta ja esimiestyöstä, työn organisoinnista, työyhteisön yhteisistä pelisäännöistä, osaamisesta, vuorovaikutteisesta toimintatavasta ja myönteisestä yrityskulttuurista. Työhyvinvointia lisäävät tutkimusten mukaan omaan työhön liittyvät vaikuttamis- ja kouluttautumismahdollisuudet, työn tekemisen mielekkyys, kannustava ja johdonmukainen johtaminen, palaute ja keskinäinen luottamus. Kuviossa 1. on esitetty työhyvinvoinnin laaja-alainen viitekehys työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Mankan mukaan.

10 MITÄ TYÖHYVINVOINTI ON? 8 Kuvio 1. Työhyvinvoinnin tekijät (Manka 1999, 2008) Organisaatio tavoitteellisuus joustava rakenne jatkuva kehittyminen toimiva työympäristö Esimies osallistava ja kannustava johtaminen n Yksilö elämänhallinta osaaminen terveys ja fyysinen kunto A senteet n n Työ vaikuttamismahdollisuudet kannustearvo: oppiminen ulkoiset palkkiot n Ryhmähenki avoin vuorovaikutus ryhmän toimivuus: yhteiset pelisäännöt Onnistunut esimiestyö on toiminnan ja ihmisten johtamista oikeudenmukaisella tavalla. Hyvä ryhmähenki perustuu työyhteisön jäsenten keskinäiseen luottamukseen ja ilmenee avoimena vuorovaikutuksena ja työyhteisötaitoina. Toisille ollaan valmiita tarjoamaan tukea ja apua, arvostetaan muita työntekijöitä sekä otetaan yhteisesti vastuuta työn tuloksesta. Hyvinvoivassa työyhteisössä otetaan huomioon ihmisten erilaisuus ja pidetään sitä vahvuutena. Tutkimusten mukaan innovatiivisuutta edistää se, että työyhteisö koostuu eri-ikäisistä ja erilaisista ihmisistä. Työntekijä pääsee loistamaan työssään, kun työ on organisoitu siten, että työntekijä voi hyödyntää tehtävässään parhaita ominaisuuksiaan ja osaamistaan ja hän saa tukea työlleen. Onnistuminen säteilee tuottavuutena, työn ilona ja hyvänä asiakaspalveluna. Jo pienetkin muutokset tähän suuntaan tuottavat tulosta. Tämä tukee monitaitoisuuden kehittämistä, sillä tietoa ei ole silloin syytä pantata. Uusia ideoita työhön, tuotteisiin ja asiakassuhteisiin voidaan löytää katsomalla asioita erilaisista näkökulmista ja kunkin osaamista hyväksi käyttäen.

11 Työhyvinvointi perustuu hyvään johtamiseen. Tällöin yrityksen tavoitteet on määritelty, ja ne on käsitelty henkilöstön kanssa. Kun henkilöstö on niistä tietoinen ja ymmärtää työnsä yhteyden yrityksen tavoitteisiin, syntyy motivaatiota ja sitoutumista tavoitteisiin. Arvostetuksi tuleminen, oikeudenmukainen kohtelu ja täysivaltaisuus työyhteisön jäsenenä ovat tärkeitä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Panostamalla työntekijään, työhön sekä koko työyhteisöön ja sovittamalla yhteen erilaiset tarpeet kehitetään myös työhyvinvointia tuloksekkaasti. Kuvion 1. avulla voit tarkastella, kuinka työhyvinvointiin liittyvät seikat on organisoitu sinun yrityksessäsi. 9

12 MITÄ TYÖHYVINVOINTI ON? 10 Työn imu työhyvinvoinnin lähteenä Yrittäjät kuvasivat haastatteluissa omaa työhyvinvointiaan myönteisenä tunteena, joka näkyy innostumisena ja sitkeytenä jatkaa yrittämistä taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Yrittäjät tekevät tutkimusten mukaan keskimäärin enemmän töitä kuin palkansaajat, mutta heidän on kuitenkin todettu olevan työhönsä tyytyväisempiä kuin palkansaajien. Tällaista innostuneisuutta työhön sanotaan työn imuksi. Työn imun kokemuksen syntyyn vaikuttavat Tarmokkuus: kokemus energisyydestä ja sinnikkyys Omistautuminen: näkyy intona ja ylpeytenä omasta työstä Uppoutuminen: näkyy keskittymisenä ja työhön paneutumisena Työn imu on tila, jossa työntekijällä on korkea motivaatio työnsä tekemiseen. Työn imua kokevat työntekijät ovat tutkimusten mukaan terveempiä, ja heillä on parempi työkyky sekä vähemmän eläke- ja eroajatuksia kuin henkilöillä, jotka eivät koe työn imua. Työn imu on tarttuvaa. Yhden työntekijän innostuneisuus vaikuttaa myönteisesti koko tiimiin. Haastatelluilla pien- ja yksin yrittäjillä työn imua synnytti ennen kaikkea ammattitaidon kokemus ja mahdollisuus käyttää taitojaan monipuolisesti. Ikääntyneitä yrittäjiä pitää työssään taloudellisten tekijöiden ohella erityisesti työtä kohtaan tunnettu innostus. Innostus on työhyvinvoinnin yksi keskeinen osa. Innostuessaan ja hyvässä työvireessä ollessaan työntekijä voi päästä ns. flow-tilaan, jossa työn tekeminen soljuu kuin itsestään, ja työstä on jopa vaikea irrottautua. Flow-tila eroaa työn imusta siten, että flow on hetkellinen huippukokemus ja kohdistuu tiettyyn asiaan tai tilanteeseen. Työn imu on sen sijaan pitkäkestoinen myönteinen tunnetila. Työn imun ylläpitämiseksi on huolehdittava siitä, että palautumiselle voimien elvyttämiselle jää riittävästi aikaa. Työn imu ei tarkoita työholismia, jossa työstä ei enää osata irrottautua. Kiireessä ja jatkuvien vaatimusten pyörteissä oleva henkilö ei välttämättä huomaa olevansa siirtymässä työn imusta kohti uupumuksen polkua. Liiallinen kiire ja itselle asetetut korkeat vaatimukset johtavat helposti siihen, että virheet lisääntyvät eikä työstä palautumiselle tai uuden keksimiselle riitä enää aikaa. Väsymys saattaa johtaa ylisuorittamiseen, jolloin työssä olennaisia asioita ei enää hahmoteta selkeästi. Ajankäytön hallinta auttaa asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tärkeysjärjestykseen.

13 11 Työn imun vastakohtia ovat väsymyksen tuntemukset, huono keskittyminen ja kyyniset ajatukset. Mistä tunnistaa hyvinvoivan ja työn imua kokevan työntekijän? Alla on lueteltu näistä joitakin merkkejä. Merkkejä työhyvinvoinnista Mahdollisia viitteitä työhyvinvoinnin ongelmista tunne työn sujuvuudesta ja siitä, että hallitsee työnsä positiivinen kokemus työn mielekkyydestä, työilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta työyhteisössä syntynyt jaettu kokemus työn sujuvuudesta ja aikaansaamisen tunteesta runsaat poissaolot työstä sairaana työskentely työn ja vapaa-ajan eron hämärtyminen vuorovaikutusongelmat asiakkaiden/työtovereiden kanssa vaikeudet työssä suoriutumisessa muutokset työyhteisökäyttäytymisessä, esim. syrjäänvetäytyvyys tai aggressiot Henkisesti hyvinvoivat työntekijät ovat innostuneita työstään, kokevat sen mielekkääksi, ja he haluavat kehittyä työssään. Työn imua voidaan vahvistaa kehittämällä yrityksen toimintatapoja ja vuorovaikutusta sekä etsimällä työstä mielekkäitä ja tärkeitä asioita. Kehittäminen ei useinkaan vaadi suuria mullistuksia, vaan jo pienetkin askeleet auttavat. On myös työpaikkoja, joissa työnilo ja työhyvinvointi ovat niin kateissa, että tarvitaan iso muutos asioiden saamiseksi hyvälle tasolle. Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka puhuu tiikerinloikasta, mikä tarkoittaa rakenteellista uudistumista, aikaisempien toiminta- ja ajattelutapojen täydellistä remonttia. Silloin on tärkeää tuoda esille muutoksen välttämättömyys, koska se luo positiivista painetta sen toteuttamiseen. Oli kyseessä sitten pienin askelin toteutettava muutos tai tiikerinloikka, sitä paremmin se onnistuu, mitä enemmän osapuolilla on tietoa ja mitä enemmän nämä ovat itse mukana sen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sitoutuminen luo omalta osaltaan myös imua itse muutostilanteen toteuttamiseen. Seuraavassa on lueteltu sekä työn tekemisen tapoihin että yrityksen menettelytapoihin liittyviä keinoja, joilla voi vahvistaa työn imua.

14 MITÄ TYÖHYVINVOINTI ON? 12 Työn imun vahvistamisen keinoja Työhön liittyvät palautteen saaminen ja erityisesti positiivisen palautteen tuottaminen tavoitteiden asettaminen ja vastuullisuus vaihtelevat tehtävät ja mahdollisuus kehittyä positiivinen vuorovaikutus (ystävällisyys, hyvien uutisten jakaminen) hyvien asioiden miettiminen, luvan antaminen itselle ja toisille nauttia tekemisestä ja aikaansaannoksista tulevaisuususkon vahvistaminen kiitoksen antaminen itselle ja toiselle myös pienistä onnistumisista Organisaation menettelytavat työn suunnittelu (haasteellisia tehtäviä) johtaminen (sosiaalisen ilmapiirin parantaminen, luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen) osaamisen kehittäminen ja mahdollisuudet osallistua työkiertoon, yhdessä oppimiseen ja koulutuksiin urakehitys (työn pitäminen haasteellisena) Pohdittavaa Milloin sinä olet voinut työssäsi hyvin? Mitkä tekijät siihen vaikuttivat? Milloin olet voinut työssäsi huonosti? Miksi? Mitkä ovat omassa työssäsi ja työympäristössä suurimpia voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan? Mikä on työpaikkasi suurin vahvuus, asia, jonka haluaisit mukaasi, jos vaihtaisit työpaikkaa?

15 13 TYÖHYVINVOINNIN VAIKUTUKSET Työhyvinvoinnin vaikutus yrityksen tulokseen Nykyisin työhyvinvoinnin merkityksestä puhutaan paljon. Professori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointiin sijoitetuilla rahoilla on jopa kertainen takaisinmaksu. Dragsfjärdin kunnassa vuosina toteutetussa hankkeessa saatiin 46 prosentin vuotuinen tuotto työhyvinvointiin sijoitetulle rahalle. Se syntyi vähentyneistä sairauspoissaolo- ja eläkekustannuksista. Työhyvinvoinnin panostukset näkyvätkin yleensä erilaisten kustannusten vähenemisenä. Työhyvinvointi näkyy suoraan tuloslaskelmassa vähentyneinä sairauspoissaoloja eläkekustannuksina. Työhyvinvointi on sijoitus yrityksen ja sen työntekijöiden tulevaisuuteen. Työhyvinvoinnin puutteeseen liittyviä kustannuksia ovat: sairauspoissaolot alentunut työkyky tai työkyvyttömyys masennuksesta aiheutuneet kustannukset työn tehottomuus työntekijöiden suuri vaihtuvuus työn heikko laatu Jokaisella työyhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa edellä mainittujen kustannusten suuruuteen. Työhyvinvoinnilla on välitön talousvaikutus pienentyneiden sairausja tapaturmakulujen sekä tehokkaan työajan ansiosta, mikä heijastuu myönteisesti työn laatuun, tuottavuuteen ja uusien innovaatioiden syntymiseen. Lopullinen talousvaikutus näkyy parempana kannattavuutena ja kilpailukykynä. Työhyvinvointiin sijoittaminen on siis sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Pienyrityksissä taloudellisesti kannattavimpia työhyvinvointiin vaikuttavia panostuksia ovat ammatillista osaamista ja esimiestyötä vahvistavat, työyhteisön toimivuutta lisäävät ja ihmisten johtamista kehittävät toimet. Työhyvinvointi näkyy ennen kaikkea henkilöstön tyytyväisyytenä, joka puolestaan lisää asiakastyytyväisyyttä, yrityksen kykyä luoda uusia toimintatapoja sekä kehittää tuottavuutta. Sijoittaminen työhyvinvointiin lisää siis yrityksen aineetonta pääomaa, joka muodostuu seuraavista tekijöistä:

16 TYÖHYVINVOINNIN VAIKUTUKSET 14 immateriaalioikeudet kuten tekijänoikeus ja teollisoikeudet yhteisöllisyys sosiaalinen pääoma, jonka syntymiseen vaikuttavat vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi yksilön voimavarat psykologinen pääoma, jonka syntymiseen vaikuttavat itseluottamus, toivo, realistinen optimismi, sitkeys ja joustavuus Aineetonta pääomaa on alettu korostaa yrityksen menestystekijänä työn muututtua yhä asiakaslähtöisempään ja palvelukeskeisempään suuntaan. Tällä pääomalla on tärkeä merkitys, sillä se vaikuttaa yrityksen goodwill-arvoon. Esimerkiksi yrityskauppatilanteissa arvioidaan henkilöstön tilaa ja henkilöstöriskejä, joten nämä voivat nostaa tai laskea kauppahintaa. Aineettomalla pääomalla on merkitystä myös siihen, miten sijoittajat ja rahoittajat suhtautuvat yritykseen. Yritysten menestystä ei voida tulevaisuudessa välttämättä perustaa niukkeneville fyysisille, taloudellisille tai teknologisille resursseille, vaan kilpailuetu löytyy inhimillisistä tekijöistä. Osaamisen jatkuva kehittäminen on elinehto sekä yrittäjälle itselleen että koko työyhteisölle. Ilman oikeaa osaamista yrityksen tuotteet, riippumatta siitä, ovatko ne tavaroita tai palveluita, eivät pysy kilpailukykyisinä eivätkä vastaa asiakas tarpeisiin. Osaamattomuus aiheuttaa ylimääräistä painetta työntekijöille ja yrittäjälle pelkoa työn menettämisestä, asiakkaiden vähenemisestä ja virheiden syntymisestä. Työn tekeminen väärillä tai vanhentuneilla tiedoilla ja asioiden selvittäminen liian myöhäisessä vaiheessa vievät aikaa ja energiaa. Se johtaa helposti myös työtehon laskemiseen. Osaamattomuus heijastuu myös asiakas suhteisiin heikkona tuotteiden laatuna sekä kiireen ja pelon johdosta huonontuneena asiakaspalveluna. Työhyvinvointi voi auttaa myös tarjouskilpailuissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas voi antaa yritykselle lisäpisteitä tarjouskilpailuissa laatuvaatimusten täyttämisestä. Työhyvinvointi voi näkyä parempana toimitusvarmuutena, kustannustehokkuutena ja osaamisena, jotka voivat tuoda myös lisää arviointipisteitä. Myös kyky tarjota asiakkaalle uusia ratkaisuja ja toimintatapoja vaikuttaa yrityksen menestykseen. Osaamistaan kehittävä yritys pysyy valovoimaisena ja energisenä sekä asiakkaiden, toimittajien, rahoittajien että myös henkilöstön silmissä. Tällä on vaikutus myös työvoiman hankintaan ja pysyvyyteen. Hyvin johdetussa ja

17 osaamista arvostavassa yrityksessä työntekijät ovat halukkaita ja kykeneviä jatkamaan työuriaan, jolloin myös osaaminen ja ns. hiljainen tieto pysyvät yrityksessä. 15 Työhyvinvointi ja sairauspoissaolot Hyvinvoiva työyhteisö ja yrittäjä ovat yrityksen käyntikortteja. Työhyvinvointi näkyy paitsi yrityksen sisällä myös työntekijän ja yrittäjän omassa elämässä. Työssään hyvinvoiva työntekijä kokee sisäistä yrittäjyyttä ja halua huolehtia jaksamisestaan. Hyvinvoivassa työyhteisössä sairauspoissaolojen määrä pysyy kohtuullisena. Yrityksille tulevat kalleimmiksi lyhyet 1 3 päivän sairauspoissaolot, sillä ne jäävät työnantajan maksettaviksi. Pitkät sairauspoissaolot voivat puolestaan johtaa työkyvyttömyyseläkkeisiin. Poissaolot kuormittavat yrityksen ja työntekijän taloutta sekä muiden työntekijöiden työmäärää. Työntekijöiden, joilla on työssään hyvät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ja joiden työyhteisössä vallitsee hyvä ilmapiiri, on havaittu sairastavan vähemmän. Johtamisen oikeudenmukaisuus vähentää myös sairauspoissaoloja. Yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa pystytään reagoimaan jo varhaisessa vaiheessa riskitekijöihin, jotka pitkittyessään voivat johtaa poissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen hoitaminen tulevat yleensä aina edullisemmiksi työnantajalle kuin jälkikäteiset toimenpiteet. Työkyvyttömyyseläketapaukset voivat johtaa yrityksen eläkevakuutusmaksuluokan korottamiseen, mikä voi merkitä huomattavia lisäkustannuksia. Taloudellista merkitystä yritykselle on myös sillä, että se saa Kelasta kulloinkin voimassaolevien säädösten mukaiset korvaukset sairauskuluista ja ennakoivista toimista. Tämä edellyttää, että yritys on järjestänyt työterveyshuollon ja tehnyt työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Varhaisen välittämisen toimintatapa lisää työhyvinvointia, koska ongelmat eivät pääse kasvamaan kohtuuttoman suuriksi. Esimerkiksi töiden järjestelyillä, hyvällä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa sekä tarvittavilla kuntoutustoimenpiteillä pystytään estämään liian varhaisia eläköitymisiä ja osaamisen menetyksiä. Stressin negatiivisten vaikutusten estäminen Työn vaatimusten ja niistä selviytymisen välinen ristiriita, liian yksitoikkoinen työ, rasittava fyysinen kuormitus ja hankalat työajat aiheuttavat työkuormitusta stressiä. Pitkittyneen työstressin taustalta löytyy yleensä ongelmia työ järjestelyissä, joihin työyhteisössä ei ole osattu puuttua.

18 TYÖHYVINVOINNIN VAIKUTUKSET 16 Stressi ei ole aina pahasta. Työn vaatimukset voivat synnyttää positiivista tai negatiivista painetta. Positiivinen paine mahdollistaa oppimisen ja antaa vireyttä. Sopiva määrä henkistä kuormitusta parantaa suorituskykyä, virkistää elintoimintoja ja kehittää toimintakykyä. Lyhytaikainen stressi voi auttaa toimimaan kiireisissä ja kuormittavissa tilanteissa. Pitkään jatkuessaan stressi voi kuitenkin passivoida ja sairastuttaa. Siksi on tärkeätä tunnistaa, milloin positiivisesta ja sparraavasta stressistä tulee liian kuormittavaa.

19 Stressin oireisiin on hyvä havahtua riittävän ajoissa, ettei se kuluta voima varoja loppuun ja tee kykenemättömäksi toimimaan ratkaisujen löytymiseksi. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä eikä ylikuormituksen merkeille ole annettu yleis pätevää mittaa. 17 JOS tuntuu siltä, että unohtelet usein pieniä käytännön asioita, et jaksa lukea lehteä tai avata postia tunnet olevasi urakkatyössä (vaikka et ole) etkä toistuvasti ehdi saada asioita tehtyä ajoissa tai kunnolla käyt kuin tuplanopeudella: et kykene keskittymään tai rauhoittumaan sinulla ei ole energiaa mihinkään muuhun kuin työhön, eikä mikään tunnu kiinnostavan et jaksa olla aktiivinen ihmissuhteissa ja vapaa-ajalla heräilet öisin etkä saa unta töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä g sinun on syytä pysähtyä ja miettiä mahdollista muutosta. Stressin vaikutukset perustuvat erilaisiin biologisiin mekanismeihin. Stressi nostaa stressihormonien tasoa verenkierrossa. Ne aiheuttavat sydämentykytystä ja verenpaineen kohoamista sekä hengityksen nopeutumista ja hermostuneisuutta. Stressi vähentää verenkiertoa aivojen luovuus- ja ajattelukeskuksissa etuaivokuorella. Tästä voi seurata huonosti tehtyjä päätöksiä ja ratkaisuja. Stressireaktioiden purkaminen ei välttämättä onnistu, mikäli työ on jatkuvasti ylikuormittavaa. Stressitilaan voi liittyä erilaisia toimintakykyä rajoittavia psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja tuntemuksia. Päänsärky, krooninen kipu, sydämen rytmihäiriöt, huimaus, uni- ja keskittymisvaikeudet ja vatsavaivat voivat olla kasvavan stressin merkkejä. Verenkiertoa rentouttavan ja sydäntä suojaavan eli parasympaattisen hermoston säätely vaimentuu ja kiihdyttävän eli sympaattisen osan toiminta käy ylikierroksilla lepoaikanakin. Pitkään jatkunut negatiivinen työstressi lisää verenpainetaudin, kaulavaltimoahtauman sekä äkillisten sydäntapahtumien riskiä. Stressi lisää myös veren kortisolihormonin määrää. Tämä vaikuttaa haitallisesti aivojen muistin ja tunteiden säätelyn alueisiin. Lisääntynyt kortisolihormonin eritys altistaa metaboliselle oireyhtymälle, heikentää vastustuskykyä ja lisää osteoporoosin vaaraa. Henkinen kuormitus voi siksi altistaa sekä akuuteille että kroonisille tulehdustaudeille. Metabolinen oireyhtymä lisää merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa ja on diabeteksen esiaste. Kortisolihormoni lisää rasvan

20 TYÖHYVINVOINNIN VAIKUTUKSET 18 varastoitumista kehoon, mikä voi vaikuttaa keskivartalolihavuuteen. Tärkeää on huolehtia säännöllisestä unirytmistä ja riittävän pitkistä unista, koska ne osaltaan auttavat kortisolihormonin säätelyssä. Pitkään jatkuvana työstressi voi johtaa työuupumukseen, jolle on ominaista kokonaisvaltainen pitkäaikainen väsymys, kyynistyneisyys ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Tällöin väsymys ei häviä päivittäisellä levolla, viikonloppuvapaiden eikä aina vuosilomankaan jälkeen. JOS tuntuu siltä, että et jaksa enää ei siitä mitään tule kuitenkaan, millään ei ole mitään väliä olet surkea työntekijä, huonompi kuin ennen, huonompi kuin muut sinulla on vaikeuksia selviytyä työstä sinulla on runsaasti yleisiä fyysisiä vaivoja kuten päänsärkyä, vatsavaivoja tai unihäiriöitä mikään ei riitä, olen kestävyyteni rajoilla työni on täysin merkityksetöntä, lasken päiviä eläkkeeseeni g hakeudu työterveyshuoltoon keskustelemaan tilanteestasi. Riittämätön palautuminen on stressihaittojen kehittymisen keskeinen tekijä. Palautumista auttavat mm. riittävä uni ja liikunta, rentoutus ja mahdollisuus käsitellä psyykkistä kuormitusta aiheuttavat asiat työyhteisössä tai muussa yhteisössä rakentavalla tavalla. Lisäksi irrottautuminen välillä kokonaan työstä on edellytyksenä voimien elpymiselle. Työhyvinvointia lisääviä ja stressiä vähentäviä henkilökohtaisia tekijöitä ovat myönteiset uskomukset, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot. Elämänhallinnan tunne auttaa selviämään vaativissa tilanteissa ja suojaa negatiiviselta stressiltä. Työyhteisön sosiaalinen tuki on tärkeä ympäristön tarjoama voimavara, jolla on negatiivista stressiä vähentävä vaikutus.

21 19 Pohdittavaa Mihin panostamalla työhyvinvointi paranisi? Mitkä asiat ovat jo kunnossa? Mitkä tekijät auttavat sinua palautumaan työpäivän jälkeen?

22 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT 20 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT Lainsäädännön vaatimukset ja mahdollisuudet Työhyvinvointiin liittyviä asioita on kirjattu moneen eri työelämän lakiin. Lait antavat yrittäjälle ja työyhteisön jäsenille tietoa velvollisuuksien lisäksi myös mahdollisuuksista. Yleensä niissä on myös määritelty sanktiot niiden noudattamatta jättämisestä. Lakien tunteminen ja noudattaminen turvaavat yrityksen selustaa ja ovat osa riskienhallintaa. Seuraavat säädökset ovat keskeisiä työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja: Työsopimuslaki Työturvallisuuslaki Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Työterveyshuoltolaki Työntekijän eläkelaki Yrittäjän eläkelaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Vuosilomalaki Ammattitautilaki Työaikalaki Tapaturmavakuutuslaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä

23 21 Työsopimuslaki Työsopimuslaki sääntelee työsuhdetta. Se määrittää työsuhteen osapuolten, työnantajan ja työntekijän, keskeiset oikeudet ja velvoitteet. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan on noudatettava syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön. Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työsopimuslain mukaan työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilö-

24 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT 22 kohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Jokaisen työntekijän on noudatettava työn turvallisuuden takaamiseksi annettuja ohjeita ja määräyksiä. Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

25 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen työntekijälle annetaan riittävä perehdytys, opastus ja koulutus. Työnantajan tulee huolehtia myös riittävästä valvonnasta em. asioihin liittyen. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Häirintä voi tarkoittaa esim. työpaikkakiusaamista tai seksuaalista häirintää. Koska ihmiset voivat kokea eri tilanteet hyvin eri tavalla, on tärkeää, että henkilö, joka katsoo, että häneen on kohdistettu häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, ottaa asian esille työyhteisössä. Muulla tavoin asia ei välttämättä tule ilmi, eikä asiaan voida puuttua. 23 Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuoltolakia on siten noudatettava tilanteessa, jossa työnantajalla on palveluksessaan työntekijöitä tai virkasuhteisia henkilöitä tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työskenteleviä henkilöitä. Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää:

26 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä 4. työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltolaissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut: 1. hankkimalla tarvitsemansa palvelut terveyskeskukselta 2. järjestämällä tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa tai 3. hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan kehittämiseksi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma voi olla osa työturvallisuuslaissa tarkoitettua työsuojelun toimintaohjelmaa tai muuta työnantajan laatimaa kehittämisohjelmaa tai -suunnitelmaa. Jos työnhakijalle tai työntekijälle tehdään huumausainetestejä, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimin-

27 tasuunnitelmaa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä tulee ottaa huomioon huumausainetestejä tai muita työntekijöille suoritettavia testejä suunniteltaessa ja tehtäessä. 25 Kelan korvaukset työterveyshuollon kustannuksista Työnantajalla, yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä on oikeus korvaukseen työterveyshuoltolaissa säädetyn työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista siten kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan TYÖSUOJELUyhteistoiminnasta (Työsuojelun valvontalaki) Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun, viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Työsuojeluviranomaisella on oikeus käydä työpaikoilla tekemässä tarkastuksia. Työsuojelupäällikkö Työnantajan on nimettävä edustajansa (työsuojelupäällikkö) työsuojelun yhteistoimintaa varten, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi vara valtuutettua edustajikseen yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain nojalla tietyin rajoituksin oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta.

28 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT 26 Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamushenkilöllä. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (yhteistoimintalaki) Yhteistoimintalaki ei ole tarkoitettu vain tuotannollis-taloudellisilla perusteilla tarkoitettujen toimenpiteiden neuvottelemiseen, vaan lain tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa yleisesti. Yhteistoimintalailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä. Yhteistoimintalakia sovelletaan pääsääntöisesti yrityksessä, jossa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Yhteistoimintalaki määrittelee, millaisia tietoja työnantajan on annettava henkilöstölleen, mistä asioista on neuvoteltava ja mistä on sovittava. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvolain mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

29 Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstöja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 27 Työntekijän eläkelaki Työntekijän eläkelaissa säädetään yksityisellä alalla työskentelevän työntekijän oikeudesta vanhuuseläkkeeseen, osa-aikaeläkkeeseen, kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä työntekijöiden edunsaajan oikeudesta perhe-eläkkeeseen. Työnantaja voi järjestää tässä laissa säädetyn eläketurvan työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai eläkesäätiössä. Eläkelaitosten yhteiselimenä toimii Eläketurvakeskus. Yrittäjän eläkelaki Yrittäjän eläkelaissa säädetään yrittäjän velvollisuudesta hankkia eläkevakuutus itselleen. Työhyvinvoinnin toimijat Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on johdon, esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Työhyvinvoinnin edistämisessä kannattaa hyödyntää erilaisia yhteistyötahoja, esimerkiksi työterveyshuoltoa, työsuojeluorganisaatiota ja eläkelaitoksia. Jäljempänä olevasta listasta voit tarkistaa, kuinka eri toimijoiden roolit ja tehtävät ovat organisoitu yrityksessäsi.

30 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT 28 Organisaation johto/esimies/omistaja työyhteisön työhyvinvoinnin seuraaminen mm. havainnoinnilla ja erilaisilla mittauksilla varhaisen välittämisen toimintatapa työturvallisuussäädösten noudattaminen riittävä työturvallisuusasioiden perehdytys, ohjeistus ja seuranta työterveyshuollon järjestäminen ja sen hyödyntäminen sairauspoissaolokustannusten ja muiden vastaavien kustannusten (esim. työntekijöiden vaihtuvuus, työkyvyttömyyseläketapaukset) seuranta riskianalyysien hyödyntäminen eri toimijoiden välisten rajapintojen määrittely (päällekkäisyydet ja mahdolliset aukkokohdat) ja yhteistyön varmistaminen Työntekijä työsuojelussa ilmenneiden puutteiden esilletuonti omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen muiden työntekijöiden hyvinvoinnin huomioiminen ohjeiden ja yhteisten pelisääntöjen noudattaminen Työterveyshuolto työhön liittyvien sairauksien ja turvallisuusriskien ehkäisy työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen esimiesten tukeminen varhaisen välittämisen tilanteissa ja työyhteisön ongelmatilanteissa työhön paluun tukeminen jo sairausloman aikana ja sen jälkeen, osa-sairauspäivärahatilanteet Työsuojeluorganisaatio työsuojeluvaltuutetun, työsuojelupäällikön ja työsuojelutoimikunnan roolit, yhteistyö ja toimintatavat Eläkevakuutuslaitos tiedollisen ja taloudellisen tuen saaminen työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin

31 29 TYÖHYVINVOINTI JA ESIMIEHEN TEHTÄVÄT Esimiehen tehtävät Esimiehen tehtäväkenttä on usein laaja ja moninainen. Useimmiten hänellä on esimiehen roolin lisäksi muita rooleja ja työtehtäviä. Esimiestä voi työssään auttaa se, että hän selkiyttää tehtäväkenttänsä ja esimiestyöhön tarvittavan ajankäyttönsä yhdessä oman esimiehensä ja omien työntekijöidensä kanssa. Esimiehen tehtäviä ovat mm. seuraavat: Johtaja voi kannustaa omalla esimerkillään jokaista huolehtimaan työhyvinvoinnista 1. Suunnan näyttäjä, viestin välittäjä ja päätösten tekijä tiedon välittäjä yrityksen tavoitteista työntekijöille työstä saadun tiedon välittäjä ylemmälle johdolle (esim. asiakasanalyysit) tarvittavien päätösten tekijä päätösvaltuuksiensa rajoissa ja tarvittaessa päätösten hankkija ylemmältä tasolta 2. Motivaation ja yhteisöllisyyden edistäjä tiedonvälittäjä työntekijöille jokaisen työn tarpeellisuudesta yrityksen tavoitteiden ja työntekijän tarpeiden yhteen sovittaja mahdollisuuden antaja työntekijöille omaan työhön vaikuttamiseen yhteenkuuluvuuden edistäjä toisia arvostavan ja rakentavan keskustelukulttuurin edistäjä ja palautteen antaja työyhteisön oikeudenmukaisuuden edistäjä sosiaalisen tuen antaja ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtija 3. Työn tuottavuudesta huolehtiminen töiden organisoija huolehtiminen siitä, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla oikeaan aikaan resursseista huolehtija: oikea määrä henkilökuntaa oikea osaaminen yksilön osaamisen monistaminen työyhteisön osaamiseksi taloudelliset edellytykset työvälineet, olosuhteet jaksamisesta huolehtiminen, työajan hallinta

32 TYÖHYVINVOINTI JA ESIMIEHEN TEHTÄVÄT 30 Esimiehen työssään onnistumisen edellytykset Esimiestyö vaatii onnistuakseen osaamista, oikeaa asennetta ja tiettyjen edellytysten olemassaoloa. Esimiehen on järkevää aika ajoin käydä läpi, ovatko seuraavat asiat hänen osaltaan kunnossa: 1. vastuu ja valtuudet tasapainossa 2. tieto tavoitteista 3. tavoitteiden konkretisoiminen työyhteisölle 4. vaikutusmahdollisuudet, tuki johdolta ja omilta työntekijöiltä 5. osaava, jaksava ja motivoitunut henkilöstö 5. oma osaaminen ja soveltuvuus esimiestyöhön 6. riittävät resurssit Mitä paremmin työyhteisö ja henkilöstö voivat työssä, sitä paremmin myös esimies onnistuu. Esimiehen kannattaa miettiä, mitkä asiat vaikuttavat hänen työntekijöidensä onnistumiseen ja miten onnistumista voidaan tukea. Työntekijän oma vastuu työhyvinvoinnista Yrittäjä luo omalla johtamistavallaan puitteet työhyvinvoinnille, mitä kukin työntekijä voi omalla käyttäytymisellään vahvistaa. Työntekijän vastuu omasta ja muiden työhyvinvoinnista edellyttää työyhteisötaitoja. Työyhteisötaidot tarkoittavat mm. sitä, että työntekijät ja esimies suhtautuvat rakentavasti toinen toisiinsa ja työtovereihin, työn tekemiseen ja toimivat koko työyhteisön edun mukaisesti. Työyhteisötaitoja ovat esimerkiksi: reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen aktiivinen auttaminen, kiinnostus toisen työstä ja osallistuminen työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työtovereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut työtovereiden arvostaminen ja luottamuksellisuus mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi vuorovaikutteiset asioiden ratkaisu- ja kehittämistaidot

33 31 Työyhteisötaitoisella työntekijällä on hyvät vuorovaikutustaidot, hän osaa ratkaista ristiriitoja ja on empaattinen. Työntekijät voivat tukea toistensa hyvinvointia ennen kaikkea ottamalla vastuuta siitä, kuinka itse käyttäytyvät työyhteisössä. Esimies tarvitsee esimies- ja johtamistaitoja ja työntekijä työyhteisötaitoja. Ratkaisuja työhyvinvoinnin haasteisiin Jäljempänä olevaan taulukkoon on koottu tyypillisiä yrityksissä ilmeneviä työhyvinvoinnin kehittämiskohteita. Ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu tilanteita, joissa työhyvinvointi on kunnossa. Toisessa sarakkeessa on nostettu esille työhyvinvoinnin erilaisia ongelmatilanteita. Viimeisessä sarakkeessa on esitelty ratkaisuvaihtoehtoja, joilla ongelma voidaan korjata ja työhyvinvointia vahvistaa.

34 TYÖHYVINVOINTI JA ESIMIEHEN TEHTÄVÄT 32 Työhyvinvointi kunnossa Ongelmia työhyvinvoinnissa Mitä voidaan tehdä? Työyhteisö ja sen jäsenet tietävät yrityksen tavoitteet ja sen, miten heidän työnsä liittyy tavoitteisiin. Jokainen työyhteisössä tietää oman roolinsa ja tehtävänsä. Jokaisen rooliin kuuluu myös työyhteisön toisten jäsenten auttaminen. Työyhteisössä on tarvittavaa osaamista. Osaamisen kehittäminen on ennakoivaa ja johdonmukaista. Osaamisen kehittämisen toimintatavat ovat selvillä ja niitä noudatetaan. Työssä on mahdollisuus kehittyä. Työyhteisön organisaatiomalli on toimiva ja tukee työntekoa. Työmäärä on sopiva. Töihin on mukava tulla, työt on jaettu oikeudenmukaisesti ja työntekijöiden vahvuuksia hyödyntäen. Työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Työyhteisössä puuhastellaan: asioita ei osata panna tärkeysjärjestykseen, vaan energiaa tuhlataan vääriin asioihin. Työroolit ja tehtävät ovat epäselvät. On päällekkäisiä rooleja ja toisaalta tehtäviä, jotka eivät kuulu kenellekään. Omia tehtäviä vartioidaan musta sukkaisesti. Osaamista hankitaan viime hetkellä ja kalliilla koulutuksilla. Osaaminen on yksittäisten työntekijöiden varassa eikä varahenkilöjärjestelmiä ole. Työssä pysytään osaamisen suhteen paikallaan tai taannutaan. Työssä ei saa mahdollisuutta loistaa. Organisaatio on liian jäykkä tai epäselvä. Aikaa menee liikaa organisatorisiin seikkoihin ja sitä jää liian vähän itse ydintoimintaan. Toisilla on liikaa töitä, toisilla liian vähän. Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia; toisia suositaan perusteettomasti. Arvostuksen puute. Selvennetään tavoite ja käsitellään se esim. ryhmäkehityskeskusteluissa tai muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Selvennetään yrityksessä tarvittavat roolit ja vastuut. Selvennetään yrityksen strategiasta johdetut ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat osaamiset ja kussakin roolissa tarvittavat osaamiset. Selvitetään osaamisen nykytila. Saadaan selville osaamisvajeet ja tehdään niiden täyttämiseksi osaamisen kehittämissuunnitelma. Viedään se tiimi- ja yksilötasolle kehityskeskusteluissa. Määritellään urapolut. Selvitetään toimintatapa. Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja työn organisointia. Johdetaan oikeudenmukaisesti. Töissä tiedetään, miten missäkin tilanteessa menetellään. Töissä pyöritään ympyrää eikä päätöksiä tai vastauksia tule. Sovitaan selkeistä yhteisistä pelisäännöistä ja päätöksentekotavoista.

35 33 Työhyvinvointi kunnossa Ongelmia työhyvinvoinnissa Mitä voidaan tehdä? Työnantajan ja työntekijän tavoitteet sovitetaan yhteen ja löydetään yhteinen suunta. Työnantaja ja työntekijä eivät käsittele syvällisesti onnistumisia, kehityskohteita ja tavoitteita, vaan niistä keskustellaan käytävillä. Järjestetään kehityskeskustelut. Aikaa ja energiaa jää myös muuhun kuin työhön. Työ ei näännytä. Pääpaino pidetään ennaltaehkäiseväs sä terveydenhuollossa. Sairaudenhoi to- ja eläkekustannukset pienenevät. Toimitaan yhteisten pelisääntöjen mukaan. Tuetaan työyhteisön jäseniä vaikeissa tilanteissa. Työntekijä ei voi vaikuttaa ajankäyttöön. Työtä tehdään jatkuvasti liian pitkiä päiviä ja viikkoja. Tunne siitä, että mikään ei riitä. Suuret sairauspoissaolomäärät ja varhaiset eläköitymiset. Työyhteisön ristiriitatilanteita on paljon. Aiheettomat poissaolot, sopimaton toiminta. Opetellaan ajankäytön hallintaa ja opetellaan priorisoimaan työtehtäviä. Haetaan tukea työterveyshuollolta ja eläkelaitoksilta. Sovitaan varhaisen välittämisen toimintatavasta. Sovitaan varhaisen välittämisen toimintatavasta. Muutoksia tehdään tarvittaessa ja ne ovat etukäteen valmisteltuja ja vuorovaikutteisesti toteutettuja. Ne viedään hallitusti loppuun saakka. Työyhteisössä on sovittu sisäisen viestinnän pelisäännöt, jotka eivät kuormita liikaa, mutta antavat oleellisen ja tarvittavan tiedon. Työntekijät voivat vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin. Työpaikalla on sovittu toimivat henkilöstön osallistumisjärjestelmät, esim. yhteiset kokoukset ja aloitejärjestelmät. Uusi muutos tulee ennen kuin edellinen on viety loppuun. Muutoksia ei perustella eikä osapuolille anneta riittävästi vaikutusmahdollisuuksia. Viestintä on epäselvää. Sähköpostitulva näännyttää, toisaalta tärkeistä asioista ei kerrota. Johdetaan sähköpostilla, ei läsnäolevasti. Työnteko perustuu määräämiseen. Vastakkainasettelu. Sovitaan muutoksen johtamisen toimintatavasta. Sovitaan sisäisen viestinnän toimintatavasta ja sähköpostin käytön periaatteista. Henkilöstölle luodaan osallistumisjärjestelmät. Sovitaan asioiden ratkaisukeskeisestä toimintatavasta. Ei haeta syyllisiä, vaan ehdotuksia ja toiveita.

36 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 34 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Seuraavassa tutustutaan tarkemmin siihen, mitä edellisessä luvussa käsitellyt ratkaisukeinot voivat käytännössä olla. Keinot ovat käytännönläheisiä vinkkejä, joiden soveltuvuutta omaan yritykseesi voit pohtia. Yhteisöllisyyden ja rakentavan ilmapiirin luominen Me ollaan niin sanotusti yhtä pientä perhettä tässä näin ja yritetään pitää kaikkien hyvinvoinnista kiinni ja systeemi on se, että tietysti talon pitää tuoda voittoo, mutta täällä ei nosteta osinkoja, jos siellä ei ole rahaa. (pirkanmaalainen yrittäjä) Ei se näin pieni yhteisö muuten toimi, jos ei porukka toimi yhteen. (pirkanmaalainen yrittäjä) Pienyrittäjät kertoivat haastatteluissa edistävänsä työyhteisön toimivuutta ja yhteishenkeä arvostamalla toisia ja ratkaisemalla työyhteisöristiriitoja. Samalla he korostivat, että jokaisella työntekijällä on myös vastuuta työyhteisön ilmapiiristä. Työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen eivät synny itsestään. Työn ilo, hyvä motivaatio ja työilmapiiri rakentuvat hyvästä johtamisesta, mutta vaativat myös työntekijältä vastuun ottamista ja vuorovaikutustaitoja. Dialogi ja asioiden ratkaisukeskeinen käsittelytapa Dialogi ja ratkaisukeskeinen toimintatapa ovat kehittämisen ja ongelmatilanteiden selvittämisen keinoja. Dialogi tulee sanoista dia (kautta, lävitse) ja logos (sanat, järki, puhe, sanojen merkitys). Tällainen keskustelu tarkoittaa vuorovaikutteista, toista arvostavaa puhumista, jolla on tavoite. Dialogilla luodaan uutta tietoa järjestelmällisen ja avoimen, vastavuoroisen keskustelun kautta. Dialogin ominaispiirteitä ovat: keskustelulla on yhdessä asetettu tavoite tavoitteena on yhteisen ymmärryksen saavuttaminen

37 yhdessä työskentely yhdessä ajatteleminen ajattelun tekeminen näkyväksi tasavertainen ja toista arvostava työskentely avointen kysymysten esittäminen, niihin ei voi vastata kyllä tai ei -sanoilla maltti pitää käsiteltävä asia tarpeeksi kauan avoinna eri näkökantojen huomioon ottamiseksi eri näkökulmien tuominen toisten arvioitavaksi toisen asemaan asettautuminen yhteenvetojen tekeminen ja tarkistaminen, että asian käsittelyssä edetään oikeaan suuntaan irtautuminen minä-keskeisyydestä tarkentavien kysymyksien esittäminen. 35 Aito kuuntelu lisää ymmärrystä ja ehkäisee ristiriitoja. Dialogisessa keskustelussa ei valita puolta, vaan jatketaan ajatusta siitä, mihin toinen on sen jättänyt. Ajatusta kehitetään siten jatkuvasti kunnes tavoite saavutetaan. Dialoginen keskustelu ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä, sillä se edellyttää, että osapuolet opettelevat aidosti kuuntelemaan toisiaan. Samalla kuunnellaan myös itseä; mitä ajatuksia ja tunteita toisen puhe itsessä herättää. Dialogin onnistuminen edellyttää, että pystytään luopumaan arvostelijan roolista. Sen sijaan olennaista on osuvien kysymysten esittäminen ja järjestyksen rakentaminen äärivaihtoehtojen välillä. Tehtävänä ei ole kritisoida, mitätöidä tai puolustella, vaan olla avoin ja luopua omasta varmuudesta. Ratkaisukeskeisesti toimivassa työyhteisössä kysytään, miten asioiden haluttaisiin olevan. Tällainen työskentelytapa auttaa kehittämään työhyvinvointia etsimällä kehitettävälle asialle yhteinen tavoite. Työyhteisön vahvuuksista ja aiemmista onnistumisista haetaan voimavaroja tavoitteen työstämiseen. Kun ongelmakeskeinen suuntaa katseen menneisyyteen ja etsii syyllisiä ja virheitä, ratkaisukeskeinen henkilö suuntautuu tulevaisuuteen. Työyhteisöissä on tärkeätä löytää positiivisia yhteisiä tavoitteita, joita kohti voidaan yhdessä ponnistella. Työyhteisössä on myös hyvä keskustella tavoitteista ja miettiä, miksi niihin kannattaa pyrkiä. Yhdessä myös etsitään toimivia ja tehokkaita ratkaisuja ja tehdään selkeitä toimintasuunnitelmia. Toisin sanoen mietitään, mikä lisäisi hyvinvointia sen sijaan, että valitettaisiin käytävillä siitä, mikä ei toimi.

38 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 36 Ristiriitatilanteiden käsittely ratkaisukeskeisesti 1. kerrotaan, miksi asia on otettu esille ja luodaan tavoite 2. määritellään resurssit ja kuvataan tavoiteltava myönteinen kehitys 3. kehitetään ratkaisuideoita 4. sovitaan toimenpiteistä ja miten niiden toteutumista seurataan 5. kannustetaan kehittymiseen 6. luodaan edellytyksiä yhteistyöhön 7. annetaan positiivinen palaute Käsiteltäessä asioita ratkaisukeskeisesti osapuolet voivat esittää esim. seuraavanlaisia kysymyksiä keskustelunsa tueksi: Millaisia jo olemassa olevia vahvuuksiamme voimme hyödyntää tavoitteeseen pääsemiseksi? Mitä teit, kun asia sujui paremmin? Mikä olisi aivan uutta? Mitä toivot voivasi tehdä? Mitä aiot tehdä? Millainen tilanne on, kun se on kunnossa? Esimiehellä on ristiriitatilanteissa useita erilaisia mahdollisuuksia toimia. Keskeistä on ottaa selvää, mistä asiassa on kysymys ja toimia neutraalisti. Työyhteisön ristiriitatilanteissa alla olevat toimenpiteet voivat auttaa esimiestä ohjaamaan työyhteisöä eteenpäin. palautteen antaminen toimintatapojen selventäminen ja niistä sopiminen työtehtävän selventäminen / muutos kolmikantakeskustelu (esimerkiksi esimies, työntekijä ja työterveyshuolto) toimenpiteet työterveyshuollon kautta (esimerkiksi työkykyyn liittyvät toimenpiteet, päihderiippuvuuksissa hoitoonohjaus) tarvittaessa hallinnolliset toimenpiteet kuten varoitus, irtisanominen, purkaminen, työsuhteen päättymisestä sopiminen, uudelleen sijoitus eli outplacement

39 Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan 90 prosenttia työyhteisön ongelmista johtuu siitä, että työyhteisön peruspilarit ja perustehtävä eivät ole kunnossa eli johtajuus on kateissa. Järvinen nimeää toimivan työyhteisön peruspilareiksi seuraavat: työntekoa tukeva organisaatio, työntekoa palveleva johtaminen, selkeät töiden järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus ja toiminnan jatkuva arviointi. Työyhteisön ongelmatilanteissa on syytä ensin tarkistaa, ovatko työyhteisön peruspilarit kunnossa ja tarvittaessa korjata ne. 37

40 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 38 Varhaisen välittämisen toimintatapa Ongelmien selvittäminen ja korjaaminen ovat yleensä sitä helpompia, mitä varhaisemmassa vaiheessa ne tapahtuvat. Varhaisella välittämisellä (= varhainen reagointi, puheeksiottaminen, varhainen puuttuminen) tarkoitetaan sitä, että ongelmatilanteen tai askarruttavan asian ilmaantuessa se nostetaan heti käsittelyyn. Tavoitteena on löytää asialle ratkaisu ja sopia etenemistavoista asian kuntoon saattamiseksi sekä seurannasta. Varhaisen välittämisen toimintatapa tuo henkilöstölle turvallisuuden tunnetta, koska se osoittaa työnantajan halua huolehtia henkilökuntansa jaksamisesta, työkyvystä ja hyvinvoinnista sekä siitä, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan. Varhaisen välittämisen toimintatapa edistää myös yhdenvertaisuutta työyhteisössä: asiat nostetaan esille samaa menettelytapaa noudattaen riippumatta henkilön asemasta tai ominaisuuksista. Kun varhaisen välittämisen toimintamalli on käsitelty yhdessä työnantajan ja henkilöstön kanssa etukäteen, kaikki tietävät, miten toimia ongelmatilanteessa. Varhaisen välittämisen hyödyt: asia helpompi korjata, kun se tehdään ajoissa eikä pääse pahenemaan huoli asiasta saadaan pienenemään / poistumaan työkyky ja työhyvinvointi paranee toiminta saadaan tuloksellisemmaksi antaa jatkuvuutta. Varhaisen välittämisen toimintatapaa voidaan käyttää esim. seuraavanlaisissa tilanteissa: paljon lyhyitä poissaoloja, epäselviä poissaoloja tai pitkä yhtenäinen poissaolo ongelmia työkyvyssä työntekijä on liikaa tai liian vähän työssä työn laatu heikentynyt työntekijän käytös tai muu toiminta muuttunut huonoon suuntaan työyhteisössä huono ilmapiiri, kiusaamista tai jaksamisongelmia.

41 39 Varhaisen välittämisen toimintamalli käytännössä 1. Ota asia esille heti, kun olet havainnut ongelmia. 2. Kerro aihe henkilökohtaisesti. Sovi aika ja varaa häiriötön tila. 3. Keskustelu Kerro havaintoja, faktoja. Kerro myös hyvät asiat ja osaamiset. Kuuntele, anna aikaa ja tilaa, osoita arvostusta, älä syyllistä, älä diagnosoi. Jos ei ole ongelmaa, kiitä keskustelusta. 4. Sopikaa yhdessä tavoite / toivottu tila. 5. Määrittäkää tarvittavat muutokset käytännössä. 6. Keskustelkaa tarvittavista toimenpiteistä. Sopikaa, tarvitaanko mahdollisesti lisäresursseja asian selvittämiseen. 7. Valitkaa ja sopikaa toimenpiteet. Tarvittaessa työnantaja voi lisäksi käyttää hallinnollisia toimenpiteitä (esim. varoitus, hoitoonohjaus). 8. Sopikaa seuranta, seuraava tapaaminen ja muut seurannan menetelmät. 9. Seuratkaa toteutumista sovitun mukaisesti. Anna tukea ja palautetta onnistumisesta. Arvioikaa sopivin väliajoin tilanne ja päättäkää etenemisestä. Varhainen välittäminen tarkoittaa myös, että seurataan jatkuvasti esimerkiksi asiakas- ja sidosryhmäpalautteita, aikataulussa pysymistä, työilmapiirikartoituksia, sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon käyttöä, ja tarvittaessa reagoidaan ja puututaan poikkeamiin. Varhainen välittäminen yksilötasolla tarkoittaa, että työntekijä itse voi ottaa mieltään vaivaavan asian puheeksi esimiehensä kanssa. Myös työtoveri voi ottaa asian puheeksi ja osoittaa näin huolensa ja välittämisen työtoveristaan. Esimiehellä on velvollisuus reagoida, jos hän havaitsee työntekoa ja työkykyä haittaavia seikkoja.

42 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 40 Oikeudenmukainen johtamistapa Oikeudenmukainen johtamistapa lisää työntekijöiden arvostetuksi tulemisen kokemista, sillä silloin tehdyt päätökset perustellaan työntekijöille. Näiden periaatteiden mukaan toimiva johtaja antaa työntekijöille mahdollisuuden tulla kuulluksi omassa asiassaan. Selkeät pelisäännöt eli ihmisten kohtelu samojen periaatteiden mukaisesti on oikeudenmukaista johtamista. Myös muutokset ja uudistukset onnistuvat, kun päätöksenteon pohjaksi hankitaan mahdollisimman oikeaa tietoa ja päätökset perustellaan työyhteisölle. Oikeudenmukaiseen johtamistapaan kuuluu myös, että tehtyjä päätöksiä voidaan tarvittaessa korjata. Kannustava, päätöksiään perusteleva ja näkemyksiään muuttamaan kykenevä esimies saa myös työntekijät todennäköisesti innostumaan työhön. Oikeudenmukainen johtaminen vähentää työntekijöiden heikentyneen terveyden riskiä sekä psyykkisiä rasitusoireita. Vastavuoroisuus, yhteiset arvot ja auttaminen lisäävät luottamusta. Työyhteisön pelisäännöt Henkilöstön tiedot, taidot ja kokemuksen kautta kertynyt hiljainen tieto pääsevät parhaaseen käyttöön vasta, kun työyhteisön jäsenet pystyvät tekemään yhteistyötä keskenään. Vastavuoroisuus, yhteisesti jaetut arvot ja aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi ovat yhteisöllistä luottamuspääomaa. Se ilmenee työpaikan me-henkenä, toiminnan häiriöttömyytenä ja yhteistyön sujuvuutena. Työyhteisön pelisäännöt voivat syntyä monella eri tavalla riippuen muun muassa yrityksen koosta, toimialasta ja yrityskulttuurista. Osa pelisäännöistä voi perustua suoraan lakiin tai työehtosopimuksiin tai olla lakien ja työehtosopimuksien nojalla neuvoteltuja paikallisia sopimuksia. Osa taas voi olla muulla tavoin työnantajan ja henkilöstön keskenään sopimia pelisääntöjä. Osa pelisäännöistä voi olla työnantajan määrittelemiä ohjeita ja toimintatapoja. Työnantajan on tärkeää osata erottaa, mitkä ovat edellä mainittuja pelisääntöjä ja mitkä ovat työsopimuksin sovittuja työsuhteen ehtoja. Riippumatta siitä, millä tavoin pelisäännöt ovat syntyneet, on tärkeää, että osapuolet ovat niistä tietoisia.

43 41 Pohdittavaa Millaisia pelisääntöjä sinun työpaikallasi on ja millaisia pelisääntöjä sinne tarvittaisiin? Miten aiot ne toteuttaa? Esimiestaidot työhyvinvoinnin osana Kyllä mä sanon sen, että meillä on aika vähän poissaoloja, että kyllä se varmaan merkkaa aika paljon. Ja se, että sitten pyrkinyt sanomaan, että olen tämän talon johtaja, mutta mulle voi tulla puhumaan hyvistä ja huonoista asioista, sillä tavalla, että selän takana puhuminen on kaikkein aliarvostetuinta niin heiltä kuin minultakin. (pirkanmaalainen yrittäjä) Esimies toimii työntekijöille esimerkkinä ja osoittaa käytöksellään, millainen toiminta on työyhteisössä hyväksyttävää. Oman johtamistyylin oivaltaminen voi myös mietityttää: miten johtaa työntekijöitä, jos ei ole koulutusta tai kokemusta esimiehenä toimimisesta. Hyvä esimies tunnistaa työyhteisön jäsenten hyvät ja myös kehittämistä vaativat puolet ja pyrkii johtamaan ihmistä yksilönä. Hän on avoin kuuntelemaan työntekijöiden aloitteita ja ehdotuksia sekä ottaa ne toiminnassa huomioon.

44 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 42 Esimiestyön tavoitteena on varmistaa, että jokainen tunnistaa oman roolinsa, tehtävänsä ja vastuunsa prosesseissa, joihin osallistuu. Esimies voi vaikuttaa siihen, että virheistä opitaan toimimaan uudella tavalla. Hyvässä johtamisessa korostuvat valmentava johtamisote ja työyhteisön osallistaminen. Päivittäisjohtaminen on työntekijöiden ohjaamista, tukemista, palautteenantoa, delegointia ja yhdessä tekemistä. Esimiehen tulee varmistaa, että työyhteisölle asetetut tavoitteet ja tehtävät sekä henkilöstön mitoitus ovat tasapainossa. Palaute on kehittymisen edellytys. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Hyvinvoivassa työyhteisössä uskalletaan ja osataan antaa ja vastaanottaa palautetta oikealla tavalla. Palaute auttaa yritystä ja työyhteisön jäseniä kehittymään. Hyvä palaute merkitsee rakentavalla tavalla annettua palautetta, oli sen sisältö positiivista tai korjaavaa. Huono palaute on huolimatonta ja epäkonkreettista, eikä se vie toimintaa eteenpäin. Rakentava palautteenantamisen tapa on yksi tärkeimmistä esimiestyön tehtävistä. Motivaatio ja sitoutuminen kasvavat, kun työssä onnistumisista saadaan palautetta. Vuorovaikutuskyvyt ovat koetuksella erityisesti korjaavaa palautetta annettaessa. Muistilista palautteen antoa varten: Säilytä vastaanottajaa arvostava asenne. Aseta sanat niin, että vastaanottaja kestää ne. Anna korjaavaa palautetta työn tuloksesta tai menettelytavoista, älä henkilön ominaisuuksista. Palautteen tarkoitus on suorituksen parantaminen. Palaute on ansaittua ja sitä kannattaa antaa riittävän usein. Anna palaute mahdollisimman pian onnistumisen/korjattavan tilanteen jälkeen. Perustele palautteesi yksiselitteisesti ja selkeästi. Vastaanottaja voi tulkita palautteen väärin. Tarkista, miten palaute on ymmärretty. Korjaavassa palautteessa voit käyttää esimerkiksi ns. hampurilaismallia: Anna ensin positiivista palautetta, mainitse asiat, jotka vastaanottaja on tehnyt hyvin. Anna korjaava palaute. Älä käytä mutta -sanaa sen jälkeen, kun olet sanonut positiivisen palautteen, sillä se helposti mitätöi vastaanottajan mielessä juuri sanotut positiiviset asiat. Anna lopuksi vielä positiivista palautetta ja vahvista uskoa onnistumiseen.

45 Palautteenantamisen taito ei ole synnynnäinen, mutta sitä voi tietoisesti oppia. Palautteen antamista ja vastaanottamista helpottaa, jos antaja on tietoinen omista vahvuuksistaan ja siitä, kuinka niitä voisi hyödyntää. Myös palautteenantajan on hyvä pohtia omia reaktioitaan ristiriitatilanteessa. Onko minulla taipumus pitää kiinni mielipiteistäni kuuntelematta ja antamatta perusteluille mahdollisuutta? Miten minä reagoin ristiriitatilanteessa? Hyökkäänkö vai loukkaannun niin, että vetäydyn keskustelusta? Pelkäänkö vastapuolen reaktiota niin, että lievennän palautetta liikaa, jolloin sanoma ei mene perille. Palautteensaajalla on oikeus tulla kuulluksi ja kertoa oma näkemyksensä asiasta. Palautteensaajan kokiessa tulleensa loukatuksi on yleistä puolustautua. Vääränlaista puolustautumista ovat vastahyökkäys tai vastuun siirtäminen pois itsestä. Palautteensaajaa helpottaa ymmärrys siitä, että ilman palautetta kehittymistä ei tapahdu, tai se on hitaampaa. Palaute auttaa saajaa kehittymään omassa työssään. 43 Sisäisen viestinnän kehittäminen Työnantajan ja henkilöstön kannattaa yhdessä selventää, millaisiin asioi hin riittää yksipuolinen tiedottaminen ja mitkä asiat vaativat vuorovaikutteista ja osallistavaa viestintää. Tärkeissä kysymyksissä on hyvä laatia ajoissa viestintäsuunnitelma, jotta osapuolille syntyisi yhdenmukainen ymmärrys viestitettävästä asiasta. Suunnitelmalla varmistetaan myös viestinnän oikea-aikaisuus ja se, että osapuolet tietävät omat vastuunsa. Suunnitelmaa laadittaessa on syytä pohtia, mitä viestinnällä halutaan saada aikaan, eli mikä viestinnän tavoite on. Ohessa kysymyksiä, joihin viestintäsuunnitelmassa tulee vastata Mitä viestitään? Milloin viestitään? Kenelle? Kuka vastaa? Miten ja millä välineillä viestitään? Miten varmistetaan, että viesti on ymmärretty yhdenmukaisesti ja oikein? Miten varmistetaan vuorovaikutteisuus?

46 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 44 Muutoksen johtamisen toimintamalli Nykyään muutoksenjohtamisen voidaan katsoa sisältyvän jokapäiväiseen johtamiseen. Tärkeät muutokset on suunniteltava hyvin etukäteen ja otettava muutoksen osapuolet mukaan muutosprosessiin niin hyvissä ajoin kuin se on mahdollista, jotta todellinen muutoksen ymmärtäminen ja siihen sitoutuminen pääsevät tapahtumaan. Muutos vaatii joka tapauksessa tietyn ajan. Onnistumista auttaa, jos muutosviestintä ja sopeutuminen muutokseen voivat alkaa jo ennen varsinaisen muutoksen toteutusta. Muutoksessa on tärkeää: Perustella muutos, miksi se on tarpeellinen. Viestiä muutoksesta, miten se toteutetaan ja mitä se merkitsee yksittäiselle työntekijälle. Keskustella ja antaa mahdollisuuksia kysymysten, pelkojen ja muutosvastarinnan käsittelyyn. Miksi muutokset ovat hitaampia ja työläämpiä kuin kuvitellaan? Muutos on aina ristiriitatilanne, koska on luovuttava tutusta ja turvallisesta. Muutosvastarinta voi tulla yllätyksenä myöhäisessä vaiheessa, vaikka aluksi muutos on näyttänyt etenevän hyvin, koska: Kun muutos on kaukana, siihen voidaan suhtautua myönteisesti, koska muutoksen tuloa ei vielä ymmärretä. Muutosvastarinta on positiivinen merkki siitä, että muutoksen on ymmärretty olevan tulossa. Harva henkilö haluaa vapaaehtoisesti pois mukavuusalueiltaan. Siksi muutoksesta on viestittävä mieluummin liikaa ja sen välttämättömyys on tuotava esille. Muutostilanteen käsittelykeinot ovat yksilöllisiä (passiiviset puolustuskeinot ja aktiiviset selviytymiskeinot). Muutokseen liittyvien pelkojen ja huolien käsittely Pelot ja huolet jaetaan aiheellisiin ja kuviteltuihin. Aiheelliset jaetaan niihin, joihin voidaan vaikuttaa (toimenpiteet) ja niihin, joihin ei voida vaikuttaa (sietäminen). Kuvitellut poistetaan todenmukaisella tiedolla.

47 45 Pohdittavaa Mieti jotakin muutostilannetta. Mitä kysymyksiä, huolia tai pelkoja muutos herättää? Mitä mahdollisuuksia tai hyviä puolia siihen liittyy? Miten muutos toteutetaan niin, että mahdollisuudet ja hyvät puolet toteutuvat eivätkä huolet ja pelot? Osaamisen kehittäminen ja oppimisen johtaminen Työn tekeminen hyvin ja työhyvinvointia ylläpitäen edellyttää, että osaaminen vastaa työn vaatimuksia. Työn vaatimusten muuttuessa myös työhyvinvointi rapautuu, mikäli työntekijä joutuu selviytymään vanhentuneilla tiedoilla ja taidoilla. Osaamisen kehittäminen on ennen kaikkea varautumista tulevaan, jotta osaamistarpeisiin voidaan vastata jo ennakoivasti. Perinteisesti puhutaan osaamisen johtamisesta. Dynaamisempi ilmaisu voisi kuitenkin olla oppimisen johtaminen. Osaaminen on tuotos, joka syntyy oppimisesta. Oppimisen prosessia voidaan edistää ja ohjata. Oppiminen on muuttumista, uusiutumista, kehittymistä, kasvua ja kypsymistä. Oppimalla työntekijä hankkii uusia tietoja, taitoja, asenteita, kokemuksia ja verkostoja, jotka aikaansaavat muutoksia yksilön toiminnassa. Organisaation menestymisen kannalta ei riitä, että sen sisällä vain yksilöt oppivat. Tarvitaan myös työyhteisön oppimista. Henkistä pääomaa voidaan pitää organisaation tärkeimpänä voimavarana. Sen syntyyn vaikuttaa sekä osaaminen että henkilöstön sitoutuneisuus. Professori Mankan mukaan: Henkinen pääoma = oppimisen kyky x sitoutuminen

48 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 46 Osaamiskartoitukset ja osaamisenkehittämissuunnitelmat Jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä ja voi menestyä, sen täytyy seurata oman alansa kehittymistä ja olla selvillä tulevista tarpeista. Oppimista edistävässä organisaatiossa yritys ja työyhteisö pystyvät tekemään ennakoivasti yrityksen visiosta ja strategiasta johdetut osaamisen kehittämissuunnitelmat. Oppimisen johtaminen ja osaamisen kehittäminen voivat tapahtua esimerkiksi seuraavanlaisesti: Osaamista voi parhaiten kehittää oppimalla työssä. Visio i Strategia i Vision ja strategian toteuttamiseksi tarvittavien osaamisten selvittäminen i Nykyosaamisen kartoittaminen g Osaamisvajeiden selville saaminen i Organisaation osaamisen kehittämisen suunnitelman tekeminen osaamisvajeiden täyttämiseksi g Organisaation ja yksilön osaamistarpeiden yhteensovitus ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen (esimerkiksi ryhmäkehityskeskusteluja ja yksilökehityskeskusteluja apuna käyttäen) i Osaamisen kehittämisen toimenpiteiden toteuttaminen i Toteutumisen seuranta ja mittaaminen Osaamisen kehittäminen ei ole vain koulutusta, vaan se on ennen kaikkea työssä oppimista, työyhteisön kehittymistä, hiljaisen tiedon siirtämistä ja verkottumista. Keinoja voivat olla työkierto, työssäoppiminen, työtehtävien uudelleenorganisointi, hiljaisen tiedon siirtäminen, mallinnukset, verkottuminen, henkilöstön rekrytointi ja vuokraaminen, osaamisen hankkiminen alihankinnalla, yritysostot ja muut yritysjärjestelyt, koulutus, valmennus ja mentorointi.

49 Yrittäjän näkökulmasta tärkeää on paitsi tuotteisiin ja palveluihin liittyvän osaamisen kehittäminen myös liiketoiminnallisen osaamisen kehittäminen. Esimerkiksi kilpailija-analyysien tekeminen, markkinointi-osaaminen, vero- ja rahoitussuunnittelu ovat asioita, jotka auttavat yrittäjää viemään yritystään oikeaan suuntaan ja hallitsemaan riskejä. 47 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat esimiehen ja työntekijän välinen ennalta sovittu ja suunniteltu vuorovaikutteinen keskustelu, jolla on tietty tavoite ja systematiikka. Kehityskeskusteluja voidaan pitää ryhmässä tai kahdenkesken. Ryhmäkehityskeskusteluissa voidaan käsitellä mm. työyhteisön yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja. Kehityskeskustelut ovat: tilaisuus yhdessä selventää, mitä organisaation tavoitteet tarkoittavat työyhteisön ja yksilön kannalta tilaisuus arvioida mennyttä ja suunnitella tulevaisuutta mahdollisuus antaa ja saada palautetta tilaisuus suunnata oppimista ja kehittymistä keino parantaa esimiehen ja työntekijöiden keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Kehityskeskustelujen tavoitteita ovat yhteisen suunnan löytäminen: yhteinen tavoitteiden asettaminen ja yhteinen ymmärrys tavoitteiden sisällöstä työnantajan tavoitteiden ja työntekijän tarpeiden ja yhteensovittaminen onnistumisen edellytysten luominen kehityssuunnitelmien tekeminen yhdessä keinojen löytäminen tavoitteiden täyttämiseksi onnistumisen seuranta motivaation ja työhyvinvoinnin edistäminen. On muistettava, että kerran tai pari vuodessa pidettävillä kehityskeskusteluilla ei voida korvata päivittäistä vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Toisaalta päivittäinen vuorovaikutus ei myöskään korvaa kehityskeskusteluja, koska ne ovat etukäteen suunniteltuja ja valmisteltuja tilaisuuksia keskusteluun.

50 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 48 Työn hallinta ja työn organisointi Tää on idea jonka oon jostain oppinu elämän varrella, että tee paskamaiset hommat ekana ja sen jälkeen kiinnitä huomio niihin, mitkä on mukavimpia. Elämän asenne, raikas ilma ja siis luonto, niin niillä mä oon pärjänny. ( pirkanmaalainen yrittäjä) Moni yrittäjä kertoi haastatteluissa, että heillä on työpaikalla monta roolia. Yrittäjä on usein sekä perustyön tekijä että työyhteisön johtaja. Hän johtaa yritystä, huolehtii markkinoinnista ja perustyön sujumisesta sekä on yleensä oman ammattialansa asiantuntija. Yrittäjän työhyvinvointi edellyttää ajanhallinnan taitoja ja oman työn organisointia, jotta myös työntekijöitä voisi onnistuneesti johtaa. Työajan hallinnan keinot Ajanhallinnan haasteita aiheuttaa etenkin työn kausittainen kuormittavuus ja työn organisoinnin puutteellisuudet. Työtä olisi osattava organisoida niin, että se on mahdollista tehdä työajalla. Työtehtävien priorisointi niiden tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan on oleellinen osa ajanhallintaa. Yrittäjältä vaaditaan tällöin taitoa delegoida töitä työntekijöille. Jatkuvassa kiireessä ei jää aikaa työn kehittämiselle eikä uuden oppimiselle. Myös työn jälki saattaa ajan myötä heikentyä, jos ongelmiin ei ehditä puuttua hyvissä ajoin. Vinkkejä ajanhallintaan Puhelin Kun joku soittaa, kysy, miten voin auttaa? Johdata keskustelu asiaan. Sulje puhelin tarvittaessa, vältyt keskeyttämisiltä. Kirjaa ylös keskeisten asioiden muistamiseksi. Sähköposti Yhteiset säännöt? Luku- ja vastaushetki? Työtoverit En voi juuri nyt keskustella, sovi tapaamisesta. Kokoukset Onko läsnäolosi tarpeellinen? Onko esityslista olemassa? Onko jokainen valmistautunut hyvin? Onko kokouksella selkeä päättymis- ja alkamisajankohta, noin 1,5 tuntia maksimissaan. Huolehdi alkamisesta täsmälleen sovittuna aikana. Tärkeät asiat ensimmäiseksi. Tulipalon sammuttamiset Rauhoitu, analysoi tilanne, toimi tai siirrä asia toiselle. Hätäily teettää virheitä, mieti ensin.

51 Tekemisen paljous saattaa houkutella vääränlaiseen priorisointiin. Työtehtävien hallintaa voi myös auttaa niiden jakaminen tärkeysjärjestyksen ja kiireellisyyden mukaan: 49 A huippukiireelliset ja tärkeät B toissijaiset, pitää tehdä C eivät erityisen tärkeitä D voin delegoida E eliminoitavia, ei tärkeitä Kiire on viesti sekä töiden paljoudesta että siitä, että työtehtäviä olisi organisoitava tehokkaammin. Kiirettä voidaan kesyttää paitsi opettelemalla ajanhallinnan taitoja myös selkiyttämällä työnkuvaa, kirjaamalla kullekin kuuluvia vastuita sekä organisoimalla työtä uudella tavalla. Työn organisointi ja resurssisuunnittelu Työyhteisössä on hyvä aika ajoin myös selvittää, onko työ organisoitu työntekoa parhaiten palvelevalla tavalla. Yrittäjää ja työyhteisöä auttaa työn organisoinnissa henkilöresurssien etukäteissuunnittelu. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että esimiehet selvittävät etukäteen uusissa projekteissa tarvittavan osaamisen ja henkilömäärän. Sen jälkeen tarpeet ja tilanteet katsotaan ristiin myös yritystasolla. Työn mahdollisten ali- ja ylikuormatilanteiden varalle tehdään suunnitelmat tarvittaviksi toimenpiteiksi. Tämä voi tarkoittaa ylikuormatilanteessa esimerkiksi työvoiman hankintaa tai työn alikuormatilanteessa henkilöiden sijoittamista toisiin tehtäviin ja koulutusten tai työssä oppimisen kohdentamista kyseiseen ajanjaksoon. Kun suunnitelmat tehdään ajoissa, myös henkilöstön näkemykset pystytään ottamaan huomioon. Verkottuminen muiden yritysten kanssa voi myös auttaa vaihtelevissa kuormitustilanteissa mm. henkilöstön vuokraamisen ja alihankinnan kautta. Työhyvinvoinnin mittarit Miten työhyvinvoinnin tasoa voidaan mitata? Mittareiden antama tieto auttaa suuntaamaan työhyvinvoinnin kehittämistä. Jatkuvan seurannan avulla voidaan puuttua orastaviin ongelmiin ajoissa. Lähtökohtana työolojen kehittämiselle voivat

52 EVÄITÄ TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN 50 olla työyhteisön ilmapiirikartoitukset. Tämä voidaan tehdä keskusteluin, kyselyin tai perehtymällä erilaisiin tilastotietoihin, esimerkiksi sairauspoissaoloja ja henkilökunnan vaihtuvuutta kuvaaviin lukuihin. Olennaista on hyödyntää jo olemassa olevia tietoja, sillä liian suuret ja kalliit mittausprojektit eivät useinkaan onnistu. Lähdettäessä selvittämään työhyvinvoinnin tasoa yrityksessä on mietittävä, halutaanko tehdä pitkäaikaista seurantaa. Esimerkiksi sairauspoissaoloja ja tapaturmatilastoja olisi hyvä seurata jatkuvasti, jotta osattaisiin reagoida kasvaviin poissaoloihin tai tapaturmiin. Esimerkiksi lisääntyneet sairauspoissaolot saattavat viestiä mahdollisista työhyvinvoinnin ongelmista. Lisäksi on hyvä tarkastella poissaolojen pituuksia, eli onko yrityksessä paljon lyhyitä sairauspoissaoloja, vai nostaako esimerkiksi yksittäinen pitkä sairausloma keskiarvoa. Työhyvinvoinnin mittareita sairauspoissaolot pituudet, pitkät sairauspoissaolot erilaiset työterveysindeksit työterveyshuollosta työtapaturmatilastot lukumäärä ja kustannukset vaihtuvuus lähtöhaastattelut; syyt vaihtuvuudelle lähtijät ja uudet työntekijät koko henkilöstössä ja kussakin työryhmässä rekrytointikustannukset asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt osaaminen koulutuspäivät, koulutettavat henkilöt osaamistarvekartoitukset, kehityskeskustelujen lkm. henkilöstön koulutustaso eläköityminen eläkkeiden lukumäärä eläkelajeittain vanhuuseläkkeiden lkm suhteessa muihin eläkkeisiin eläkkeelle jäävät eri osaamisalueilla työ ja ajankäyttö ylityötuntien määrä työnjaon toimivuus yksiköittäin ajankäytön kartoittaminen Kokonaisvaltaiset kyselyt työilmapiirikyselyt työn kuormitus-, stressi- ja tyytyväisyystekijät johtaminen ja esimiestoiminta

53 Mittauksissa tärkeää on tulosten analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu, toteuttaminen sekä seuranta. Työyhteisöä ja yksilöitä ei pidä jättää yksin mahdollisten ei-toivottujen mittaustulosten kanssa, vaan jo ennen mittausten tekemistä on tärkeää sitoutua tuen hankkimiseen ja antamiseen kehittymisen mahdollistamiseksi. Työhyvinvointimittauksia ovat esimerkiksi 360 asteen palautekyselyt, työhyvinvoinnin tikkataulukysely sekä työilmapiirikyselyt. Kyselyillä voidaan tarvittaessa syventää sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastojen sekä muiden mittareiden antamaa tietoa. 51 Pohdittavaa Miten edellä mainittuja mittareita voisi hyödyntää yrityksessäsi?

54 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA 52 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA Yrittäjyys ja työterveyshuolto Ehkä siinä on ollu se kynnys, että mistä mä nyt valitsisin, että se vaatii oman vaivansa, että pitäskö mun kilpailuttaa, mutta sekin tuntuu vähän suureelliselta tai ruveta käymään muutaman luona ja valitsemaan vai menenkö vaan umpimähkään. (pirkanmaalainen yrittäjä) Siihen työterveyshuoltoon ihan perehtyminen, mitä se oikein tarkoittaa että se on se syy, miks mulla ei sitä ole, koska mulla ei oo ollu siitä mitään selkeetä tietoo, että miten se toimii yksinyrittäjällä ja mitä se maksaa ja mitä siihen sisältyy ja mistä sen saa. (pirkanmaalainen yrittäjä) Haastatellut pirkanmaalaiset yrittäjät pitivät työterveyshuoltoa tärkeänä, mutta he eivät vielä nähneet sitä kumppanina. Tämä johtui siitä, että yrittäjät eivät tienneet, mitä palveluja työterveyshuoltoon pitäisi sisällyttää, ja millaisin valinta perustein se kannattaisi hankkia. Lisäksi työtyöterveyshuolto nähtiin usein sairauksien hoitoon keskittyvänä. Osa haastateltavista toivoi aiempaa enemmän ennaltaehkäisevää näkökulmaa työterveyshuoltoon. Lisäksi jotkut heistä katsoivat pien- ja yksinyrittäjyyteen liittyvien haasteiden olevan niin spesifejä, että he toivoivat pienyrittäjien tarpeisiin räätälöityjä työterveyden palveluja. Vaikka yrittäjät pitivät työterveyshuoltoa tärkeänä, he eivät useinkaan tienneet, kuinka sitä voisi hyödyntää, ja millaisia palveluja tulisi pyytää. Suomen Yrittäjät on selvittänyt tutkimuksessaan yrittäjien oman työterveyshuollon järjestämisastetta, yrittäjien näkemyksiä työterveyshuollosta ja sen vaikutuksista yrittäjän jaksamiseen ja yritystoiminnan tuottavuuteen. Kyselyn tuloksen mukaan miesyrittäjät järjestävät itselleen työterveyshuollon naisyrittäjiä useammin. Naisyrittäjien alhaisempaa työterveyshuollon järjestämisastetta selittää, että naisyrittäjät ovat miesyrittäjiä useammin yksinyrittäjiä, ja yksinyrittäjät hankkivat itselleen työterveyshuollon muita harvemmin. Yleisin syy työterveyshuollon puuttumiselle on tietämättömyys järjestämismahdollisuudesta. Lisäksi osa yrittäjistä oli järjestänyt terveydenhuoltopalvelut it-

55 selleen muulla tavoin. Myös kustannukset ovat yksi syy. Kustannuksia laskettaessa on kuitenkin otettava huomioon ne edut ja korvaukset, joihin työterveyshuollon itselleen järjestänyt yrittäjä on oikeutettu. Työterveyshuollon toiminta lähtee yrityksen ja työyhteisön tarpeista, jotka määritellään yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshenkilöstön kanssa. 53 Työterveyshuollon sisältö Työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolaissa säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluvat hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 1. Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunnitel taessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa. 2. Työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet. 3. Toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta. 4. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys. 5. Vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen.

56 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA Yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. 7. Osallistuminen ensiavun järjestämiseen. 8. Omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa osana tässä laissa määriteltyjä työterveyshuollon tehtäviin kuuluvia työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen. 9. Työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.

57 Työnantaja voi järjestää työntekijöille lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Myös yrittäjillä on sama mahdollisuus. Hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on viime kädessä työpaikan oma asia, mutta työnantajalla ja työntekijöillä sekä yrittäjällä on mahdollisuus saada asiantuntevaa apua monelta taholta. Tietyissä tilanteissa työterveyshuoltolaki jopa edellyttää asiantuntijoiden käyttöä. Esimiehillä on käytettävissään työpaikan työsuojelusta ja työterveyshuollosta vastaavien henkilöiden asiantuntemus. Esimiesten tulee toimia yhteistyössä näiden kanssa työolojen kohentamiseksi. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi työkykyä ylläpitävien ja varhaiskuntoutusta tukevien toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työterveyshuolto toteuttaa työterveyshuoltopalveluita ja tukee työnantajaa / yrittäjää / työntekijää mm. seuraavissa asioissa: 55 työhöntulotarkastukset työpaikkakäynnit työn vaarojen, riskien ja kuormittavuuden selvittämiseksi avustaminen työsuojelun toimintaohjelmien ja työhyvinvointisuunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa esimiesten tukeminen ja valmennus varhaisen puheeksioton tilanteissa (esim. työkykyongelmat, päihdeasiat, hoitoonohjaus, toimintatapojen vastainen menettely jne.) työntekijöiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kunnon ylläpitämistä ja edistämistä tukevat toimenpiteet sekä tarvittaessa korjaavat toimenpiteet esimiesten ja työntekijöiden tukeminen organisaatiomuutostilanteissa kouluttaminen ja tukitoimenpiteet yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa yrityksen avustaminen Kelan korvausten hakemisessa erilaisten mittausten ja analyysien tekeminen (esim. työhyvinvointimittaukset, työkykymittaukset ja tutkimukset, sairauspoissaolomäärien ja syiden raportointi) osa-sairauspäivärahajärjestelyyn liittyvien tilanteiden selvittäminen ja tukeminen niiden käyttöönottamiseksi tukitoimenpiteet työhönpaluun edistämiseksi sairauslomien jälkeen

58 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA 56 Työterveyshuollolta voi saada myös tukea tilanteissa, joissa vaarana on työntekijän joutuminen varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkiksi esimiesten ja työntekijöiden ohjaukseen ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen liittyvät seikat hoitaa tällöin työterveyshuolto. Parhaimmillaan työterveyshuolto on yrittäjän luotettu kumppani, joka tukee niin laajoissa kehittämisasioissa kuin pienissä yksittäistapauksissa. Hyvin toimiva työterveyshuolto voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Hyvällä työterveyshuollon ja työyhteisön välisellä yhteistyöllä pystytään myös vaikuttamaan sairauspoissaoloihin ja sitä kautta tuomaan taloudellista etua työnantajalle. Terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen lisää myös työtyytyväisyyttä ja jaksamista, millä on sekä välittömiä että välillisiä myönteisiä vaikutuksia työn tuloksiin. Työnantaja voi järjestää työntekijöille lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Myös yrittäjillä itsellään on sama mahdollisuus. Parhaimmillaan työterveyshuolto on yrittäjän luotettu kumppani. Työterveyspalvelujen tilaaminen Yrittäjä, jonka palveluksessa on työntekijöitä, on velvollinen järjestämään työntekijöille työterveyshuollon. Omasta terveydestä huolehtiminen jää usein taka-alalle, vaikka yrittäjän jaksaminen on yrityksen jatkuvuuden perusta. Pienyrittäjillä on vähän sairauspoissaoloja. Tämä ei johdu siitä, etteivätkö myös yrittäjät sairastaisi. He sinnittelevät usein sairaanakin työssä, sillä heillä ei ole mielestään aikaa ja rahaa sairastaa. Myös varahenkilöjärjestelyt voivat puuttua. Itsestään ajoissa huolehtiminen kuitenkin kannattaa, sillä se tuo etua sekä yrittäjälle itselleen että hänen läheisilleen ja myös yritystoiminnalle. Useimmiten terveyttä tukevat etukäteistoimet tulevat edullisemmiksi kuin jälkikäteen korjaavat toimenpiteet. Ne saadaan yleensä myös helpommin sovitettua aikatauluihin kuin äkilliset pitkät sairauslomat. Myös yksinyrittäjän on kannattavaa hankkia itselleen työterveyshuollon palvelut. Kela maksaa korvausta myös hänelle työterveyshuollon kustannuksista. Yrittäjä saa työterveyshuollosta sairaudenhoidon lisäksi tiedollista tukea sekä tervey den ja hyvinvoinnin seurantaa. Työterveyshuolto on hyvä apu myös varhaiskuntoutukseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Parhaassa tapauksessa työterveyshuolto on yrittäjän luotettu kumppani, joka avaa uusia näkökulmia. Yrittäjä hankkii työterveyshuollon palvelut yrityksensä ja työyhteisönsä tarpeiden mukaisina. Samoin yksinyrittäjän työterveyshuollon sisältö pystytään

59 räätälöimään yrittäjän omista tarpeista. Yrittäjän kannattaa kilpailuttaa eri työterveyshuoltoja. Työterveyshuoltopalveluja tuottavat yksityiset lääkäriasemat ja kunnalliset terveyskeskukset. Yritys voi perustaa tai hankkia myös yrityksen oman työterveys huollon esim. tuotantolaitoksen yhteyteen. Yritysten on mahdollista myös liittoutua keskenään työterveyshuollon järjestämiseksi. Työterveyshuollosta tehdään kirjallinen sopimus yrityksen ja työterveyshuoltopalveluja tuottavan tahon kanssa. Sopimusmalleja löytyy mm. internetistä ja yrittäjän kannattaakin tutustua niihin ennen työterveyshuoltopalveluiden kilpailutusta. Sopimuksen sisällöstä on yleensä aina mahdollista neuvotella ja saada yritykselle räätälöityjä palveluita. Myös kustannustietoisuus kannattaa. Työterveyshuolto pystyy tuomaan esille myös tietoa siitä, millainen toiminta maksaa itsensä takaisin ja mikä on kustannustehokasta. Kilpailutettaessa työterveyshuoltopalveluja on hyvä ensin selvittää, millaisia palveluja halutaan ja millainen on nykyisen työterveyshuollon sisältö ja kustannukset. Lisäksi valintaa helpottaa, jos tehdään kartoitusta yrityksen sairauspoissaoloista, työtapaturmista ja eläköitymisistä. Ennen valintaa yrityksessä kannattaa myös määritellä eri toimijoiden roolit: mitä tehtäviä kuuluu työnantajalle, mitä halutaan työterveyshuollolta, mitä kuuluu työntekijöille itselleen ja mikä on vakuutusyhtiön rooli. Työterveyshuollon palveluita koskevassa tarjouspyynnössä yrittäjän kannattaa pyytää tietoa mm. seuraavista asioista: 57 ennaltaehkäisevä toiminta (esim. työolojen terveysriskien selvittäminen, terveyden selvittäminen ja tukeminen, työpaikan ensiapuvalmiuden oh jaus, ammattitautien ja työtapaturmien torjunta) sairaanhoitopalvelut (esim. työterveyslääkärin ja -hoitajan palvelut, laboratoriotutkimukset) muut työterveyshuollon palvelut (esim. matkustamiseen liittyvät rokotukset) kustannukset ja niiden perusteet. Työterveyspalveluita vertailtaessa on hinnan ohella hyvä miettiä myös käytännön asioita. Pelkkien vastaanotto- ja toimenpidemaksujen ohella on tarpeen arvioida myös, paljonko kuluu työaikaa työpaikan ja työterveyshuollon välisiin matkoihin, jonotusaikoihin, ja miten vastaanottoajat on järjestetty. Tarjouksia vertailtaessa kannattaa tarkastella myös, onko tarjottavia palveluita mietitty asiakkaan näkökul-

60 TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINNIN TUKENA 58 masta. Palveluiden pitää olla tarjouksessa niin selkeästi kuvattuina, että ne ymmärretään helposti. Työterveyshuollon kanssa kannattaa sopia, että yritys saa käyttöönsä raportit sairauspoissaolojen ja tapaturmien määristä ja niiden pääasiallisista syistä. Yritykselle tulisi olla nimettynä yhteyshenkilö, joka on perehtynyt työpaikan erityispiirteisiin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäyntien ja työterveyshuollon suorittamien selvitysten perusteella toimintasuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma voi olla sisällöltään esimerkiksi seuraava: selvitys lakisääteisestä työterveyshuollon toiminnasta selvitys muusta sairaan- ja terveydenhoidosta (esim. yleislääkärin tarpeellisiksi arvioimat kustannukset sairauden hoitamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi) yrityksen työterveystarpeiden ja henkilöstön kuvaus työterveyshuollon toiminnan tavoitteet työpaikkaan kohdistuva ja työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikkaselvitykset työyhteisöyhteistyö epäasiallisen kohtelun estäminen yhteistyö työsuojeluasioissa tietojen antaminen ja ohjaus yksilöön kohdistuva toiminta työhönsijoitustarkastukset lakisääteiset terveystarkastukset terveyden seurantatarkastukset ikäryhmittäin työkykytarkastukset ja niiden nojalla tehtävät toimenpiteet sairaanhoito ja muu terveydenhuolto työpsykologin, työfysioterapeutin jne. palvelut ulkomailla työskentelevät / ulkomaankomennuksille lähtijät ja niiltä palaavat

61 työkyvyn seuranta ja sairauspoissaolokäytännöt kuntoutusselvitykset ja -toimenpiteet päihdeasiat, huumeohjelma, hoitoonohjaus työterveyshuollon mittaukset, raportit ja analyysit. 59 Muut tukea antavat tahot Työnantaja / yrittäjä voi pyytää tiedollista ja taloudellista tukea työhyvinvointia edistävään toimintaan myös omalta eläkevakuutuslaitokseltaan. Kelalta yrittäjän kannattaa selvittää mahdollisuudet saada korvausta työhyvinvointia edistävästä toiminnasta. Muita työnantajaa ja yrittäjää neuvovia tahoja ovat esimerkiksi Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus ja työsuojelupiirit.

62 YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI 60 YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI Mä aina olen lisännyt omaa työhyvinvointia sillä, että huolehdin siitä että mulla on myös muuta elämää kuin tää työ. Sitten mä huolehdin kuitenkin jollakin tavalla peruskunnosta, että mulla on harrastus. Mutta ennen kaikkee sellaisia asioita teen, joista tykkään. (pirkanmaalainen yrittäjä) Stressiäkin kestää, kun huolehtii riittävästä palautumisesta. Yritys tarvitsee menestyäkseen hyvinvoivaa yrittäjää, joka kykenee tekemään ratkaisuja vaativissakin tilanteissa. Pk- ja mikroyrityksessä yrittäjyys on myös usein elämäntapa. Yrittäjä on oman itsensä johtaja. Vaativankin työn pyörteissä tulee muistaa välillä irrottautua työstä ja ladata akkuja. Pien- ja yksinyrittäjät mainitsivat haastatteluissa palautuvansa työstä erityisesti harrastamalla ja tapaamalla ystäviä, verkostoitumalla muiden yrittäjien kanssa ja välttämällä työn tekemistä vapaa-ajalla. On tärkeää valita mieleisensä keinot, joilla palautumista ja rentoutumista voi edistää. Vinkkejä jaksamiseen Yrityksen menestyminen riippuu perimmiltään siitä, kuinka yrittäjä jaksaa itse työssään ja kuinka motivoitunut henkilöstö on työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen. Yrittäjän työhyvinvointia saattavat uhata taloudellinen epävarmuus, johtamiseen ja hallinnointiin menevä suuri aika sekä tunne siitä, että työssä on kiinni kokonaisvaltaisesti. On tärkeätä pystyä erottamaan työ ja vapaa-aika toisistaan. Palautumisen merkitys nousee keskeisesti esille. Uupumus hiipii usein salakavalasti ja yllättäen, ja ensimmäisiä väsymyksen oireita voi olla hankala huomata. Kiireisessä työn ja arjen pyörittämisessä tulisi olla myös aikaa rauhoittumiselle, mikä edistää työstä palautumista. Palautuminen on prosessi, jossa täydennetään kuluneita voimavaroja. Itselleen voi asettaa riittävästä palautumisesta viestivän kysymyksen: olenko valmis kohtaamaan uusia haasteita ja vaatimuksia työssä? Oma kokemus työpäivän jälkeisestä palautumisen tarpeesta on tärkeä. Palautumisen ongelmista kertoo mm. herääminen aamuöisin siihen, että työasiat vaivaavat mieltä tai tunne siitä, että työtehtäviä on enemmän kuin normaalin työajan puitteissa ehtii tehdä. Kun palautuminen onnistuu päivittäin, saa työntekijä aikaan enemmän seuraavana päivänä, ja myönteiset kokemukset työstä kasvavat.

63 Huolehtimalla töiden oikeudenmukaisesta jakamisesta ja riittävistä henkilöstöresursseista työnantaja voi edistää hyvinvointaan. Olennaista on sellaisen työkulttuurin luominen, jossa ei ihannoida tauottomia tai ylipitkiä työpäiviä, eikä suosita töiden viemistä kotiin. Ylipitkä työviikko lisää huomattavasti palautumisen vaikeuksia. Riittävä vapaa-aika on edellytys sille, että työstä yleensäkin pystyy palautumaan. Lisäksi työnantaja voi tukea henkilöstön liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Jo lounas- ja kahvitaukojen pitäminen työpäivän aikana auttaa paremmin jaksamaan työpäivän haasteissa. Työstä palautuminen perustuu elimistön palautumisjärjestelmään, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti. Se aktivoituu kosketuksessa kuten hieronnassa ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina. Tällöin verenkiertoon erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta. Liikunta ja ulkoilu sekä luonnosta nauttiminen ovat hyviä työstä palautumisen edistäjiä. Myönteinen asenne tulevaisuuteen, aiemmat onnistumisen kokemukset ja usko selviytymiseen rohkaisevat näkemään ongelmat haasteina ja edistävät siten ratkaisun löytymistä ja hyvinvoinnin edistämistä. Tärkeää on, että pystyy irrottautumaan työstä vapaa-ajalla. Tämä ei tarkoita vain fyysistä poissaoloa työpaikalta, vaan ennen kaikkea sitä, että työtä ei ajatella vapaa-ajalla. Työasioiden ajattelu ylläpitää viritystilaa, jolloin samat psykofysiologiset järjestelmät kuormittuvat kuin työssä ollessa. Ylityöt ja se, että on oltava jatkuvasti tavoitettavissa, heikentävät palautumisen mahdollisuuksia. 61 Esimerkiksi alla olevien seikkojen on huomattu edistävän työstä palautumista: riittävä uni unen tarve vaihtelee kuitenkin yksilöittäin, keskimäärin unen tarve on 7 9 tuntia väsyneenä ihminen on ärtynyt, keskittymiskyvytön, suunnittelematon ja vähemmän luova elämän tasapaino, että siinä on muutakin kuin työtä riittävät ihmissuhteet positiivisten tavoitteiden kuvitteleminen mielessä terveellinen elämäntapa (sopivasti liikuntaa ja monipuolinen ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, esim. meditaatio) fyysinen kunto luonnon katselu tai siellä oleilu, mikä rentouttaa noin 4 7 minuutin kuluessa

64 YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI 62 muutaman minuutin mittaiset elpymishetket työssä kohtuulliset aikapaineet ja vaikutusmahdollisuudet työssä Hyvinvointiin on parhaat edellytykset silloin, kun sitä edistetään yhtä aikaa työntekijän, työn ja työyhteisön toimilla. Kuitenkin omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa jokainen voi itse vaikuttaa antamalla itselleen aikaa ja mahdollisuuksia palautua riittävästi. Oman hyvinvoinnin ylläpitämistä voi vahvistaa esimerkiksi seuraavin tavoin: Anna itsesi virkistyä vapaa-ajalla: perheen, harrastusten, levon ja kuntoilun parissa vietetty aika tasapainottaa työtä ja auttaa jaksamaan paremmin. Tunnista omat rajasi ja aseta realistisia tavoitteita. Aseta selkeä raja työlle, esimerkiksi takaraja, jolloin lähdet kotiin. Jätä aikaa palautumiselle. Älä jää jumiin ongelman kanssa vaan keskustele asiasta ja kokeile toista tapaa. Huolehdi, että pystyt työssäsi toteuttamaan myös sellaisia asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja mielekkäitä. Ota vastuuta ammattitaitosi kehittämisestä ja aseta itsellesi uusia tavoitteita. Pysähdy välillä miettimään työhön kohdistuvia odotuksia ja tavoitteita. Tavoitteiden tulisi olla saavutettavissa kohtuullisella panostuksella, mutta kuitenkin niin, että toteutuessaan ne tuovat riittävästi tyydytystä. Pohdittavaa Mitkä asiat virkistävät sinua ja auttavat palautumaan työpäivästä? Milloin olet tuntenut itsesi levänneeksi ja rentoutuneeksi?

65 63 Tunnista omat suhtautumistapasi Sitten tietysti ajatusten hallintaan liittyy se, että kun saa tavallaan myönteiseen sen kierteen, että jos on kovastikin sen tyyppinen, että menee negatiiviseen puolelle ja näkee helpommin sen mitä puuttuu, kun sen missä on onnistunu ja mikä on hyvin. Nämä kaikki syö energiaa. (pirkanmaalainen yrittäjä) Näetkö uusia mahdollisuuksia vai uhkakuvia? Omaan hyvinvointiin vaikuttaa, kuinka ympärillä tapahtuviin asioihin suhtautuu. Minkä väristen silmälasien läpi katsot ihmisiä, työtä ja muuta maailmaa? Mustat silmälasit päässä tapahtumat näyttävät synkiltä ja vaikeilta, kun taas keltaisten la sien läpi tapahtumia tarkkailevalle työ on täynnä voitettavissa olevia haasteita. Omia ajattelu- ja suhtautumistapojaan voi tarkistaa. Omat asenteet ja suhtautumistavat vaikuttavat myös siihen, miltä asiat näyttävät. Esimerkiksi omat vaikutusmahdollisuudet voidaan kokea eri tavoin; osa kokee pystyvänsä vaikuttamaan ympärillään tapahtuviin asioihin, kun taas toiset mieltävät, ettei tapahtumisiin voi itse vaikuttaa. Silloin puhutaan ulkoapäin ohjautuvuudesta. Omia suhtautumistapojaan ja uskomuksiaan voi tarkastella kysymällä: tapahtuvatko asiat mielestäsi ilman, että voit niihin vaikuttaa mitenkään? Tottumukset auttavat varautumaan tulevaan, mutta samalla ne usein tiedostamattomasti vahvistavat uskomuksia itsestä. Tällaiset uskomukset voivat koskea esimerkiksi sitä, miten henkilö kokee sopivansa johonkin tiettyyn tehtävään. Ne voivat koskea myös sitä, millainen yrittäjän pitäisi olla ja miten hänen pitäisi toimia. Kuitenkin uskomuksista voi tulla toimintaa rajoittavia, sillä ne voivat estää hahmottamasta yrityksen mahdollisuuksia uusista näkökulmista tai esimerkiksi hidastaa sellaisten ratkaisujen tekemistä, jotka kohentaisivat työhyvinvointia. Tunnista oma ajattelu- ja suhtautumistapasi: Optimismi Pessimismi korkea tavoitetaso ja onnistumisen odotus vahva usko omiin kykyihin ja hyvä itseluottamus oma-aloitteisuus lannistumattomuus keskimääräistä parempi terveys matala tavoitetaso ja epäonnistumisen odotus heikko itsetunto passiivisuus ja vetäytyminen (opittu avuttomuus) periksi antaminen ja luovuttaminen keskimääräistä heikompi terveys ja luovuttaminen

66 YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI 64 Se, mitä henkilö itsestään ajattelee ja kuinka todennäköisenä esimerkiksi työtehtävässä onnistumistaan hän pitää, vaikuttaa siihen, kuinka hän tulee tehtävässä onnistumaan. Alla on eritelty ajattelutapojen eroja: Menestykseen johtavat: keskittyminen tavoitetta edistävään toimintaan suunnittelemalla ja toimimalla, itsetuntoa tukeva ajattelu ja luottamus omaan onnistumiseen väliaikaisista vastuksista huolimatta. Ylikuormittumiseen johtavat: epäonnistumisen pelko, tehtävään liittyvät kielteiset tunteet, passiivisuus tai keskittyminen tavoitteen kannalta epäoleelliseen toimintaan tai itsen syyttely epäonnistumisesta. Verkostoitumisen hyödyt Kumppaneiden kanssa voi peilata omia näkemyksiä. Nyky-yhteiskunnassa harva tulee toimeen ilman vuorovaikutusta toisten kanssa. Työelämässä ja yritysmaailmassa verkostoituminen on usein elinehto. Yritys ei voi olla eikä sen tarvitse olla huippuosaaja kaikilla aloilla. Yrityksen on tärkeätä määritellä omat strategiset- ja ydinosaamisensa eli ne osaamisalueet, joilla se on ja haluaa olla vahvimmillaan ja joilla se erottuu kilpailijoista. Tällaista osaamista voi olla esim. tietyn tuotteen valmistaminen tai palvelun tuottaminen. Se voi olla myös osaamista yhdistää eri tahoilta hankittu osaaminen, tuotteet ja palvelut. Yrityksen on tärkeää myös määritellä osaamiset, jotka se voi ja sen kannattaa hankkia muualta. Mitä enemmän yritys toimii verkottuneesti ja on yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa, sitä tärkeämpää on määritellä rajapinnat ja toimintatavat eri toimijoiden ja toimintojen välillä. Vaikka se tuo yhteistyön suunnitteluvaiheessa lisää työtä, se kannattaa, koska silloin prosessit ja toiminta tavat tulee selkiinnytettyä ja sovittua. Tämä yleensä jämäköittää myös omaa sisäistä toimintaa. Verkottumisen onnistuminen edellyttää yleensä osapuolten yhteisen edun olemassaoloa. Edun ei tarvitse olla kaikille osapuolille samanlainen, mutta jokaisen osapuolen on koettava saavansa yhteistyöstä hyötyä eli kyseessä on ns. win-win -tilanne. Lisäksi osapuolten on luotettava toisiinsa. Yksinyrittäjällä verkostoitumisen tärkeys korostuu, koska verkostojen avulla hän voi peilata omia näkemyksiään, hankkia lisää osaamista ja huolehtia varahenkilöjärjestelyistä lomien, sairastumisten ja työmatkojen aikana. Verkostoitumalla

67 65

68 YRITTÄJÄN OMA TYÖHYVINVOINTI 66 yrittäjä voi saada myös lisää asiakkaita tai mahdollisuuksia tuottaa uusia tuotteita tai palveluita tai tehdä niitä uudella tavalla asiakkailleen. Verkostoituminen voi tuoda yrittäjälle mahdollisuuden hengähtää, ottaa hieman rennommin ja antaa aikaa suunnitella tulevaa. Liukuhihnamainen pakkotahtinen suorittaminen ei välttämättä ole yrittäjän luovuuden kannalta paras toimintatapa. Antamalla itselleen mahdollisuuden ja työrauhan suunnitella tulevaa toimintaansa yrittäjä panostaa yrityksensä jatkuvuuteen. Verkostoituminen voi tuoda yrittäjälle kaivattua työrauhaa asioiden kehittämiseen ja suunnitteluun. Verkostoitumiskanavia voivat olla esimerkiksi erilaiset yrittäjä- ja liike-elämän järjestöt, oman ammattialan järjestöt ja oppilaitokset. Varsinkin nuorelle yrittäjälle voi olla hyödyllistä verkostoitua vanhemman osaajan kanssa ja hyödyntää tämän kokemusta. Seniori voi toimia yrityksen kummina ja tarvittaessa toimia varahenkilönä. Näin työelämästä mahdollisesti jo eläkkeellä oleva osaaja voi siirtää myös hiljaista tietoa nuoremmille ja saada itsekin mahdollisuuden olla mukana kehittämässä yritystoimintaa, mutta aiempaa pienemmällä vastuulla ja riskillä.

69 KUINKA PÄÄSTÄ TAVOITTEISIIN JA SAADA LISÄÄ VOIMAVAROJA? 67 Nykyaikaisessa työyhteisössä painotetaan ja harjoitellaan dialogia ja panostetaan vastakkainasettelun sijaan rakentavaan yhteistyöhön. Jokainen pystyy kehittämään työyhteisötaitojaan ja siten edistämään omaa ja työpaikkansa hyvinvointia. Työhyvinvointi lisää voimavaroja yksilö- ja työyhteisötasolla, mikä heijastuu myönteisesti työn tuottavuuteen, asiakassuhteisiin sekä työn ulkopuoliseen elämään. Voimavaroja voidaan ja kannattaa kehittää systemaattisesti ja määrätietoisesti, jotta positiivinen muutos saadaan toteutumaan. Tavoitetähti ja yksilölliset tavoitteet Positiivisessa psykologiassa tutkitaan olosuhteita ja tekijöitä, jota vaikuttavat ihmisten ja työpaikkojen kukoistukseen. Se haastaa kysymään, mikä pitää ihmisiä työssä ja mikä tekee siitä mielekkään ja auttaa nauttimaan työn tekemisestä. Tämä tarkoittaa, ettei vain tyydytä selvittämään riskitekijöitä, uupumusta tai poissaoloja. Myönteinen ja ratkaisukeskeinen ajattelutapa saa ihmiset sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin ja pohtimaan sitä, kuinka työpaikasta voitaisiin tehdä kukoistava ja voimavaroja antava. Eräs tällainen ratkaisukeskeinen työskentelytapa on työyhteisön työhyvinvointisuunnitelman tekeminen tavoitetähden avulla. Kuvio 2. Työyhteisön tavoitetähti Kysymys: Mitkä tavoitteet lisäävät hyvinvointiamme? Toimenpiteet: millä keinoilla? Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki Karikot? mikä estää? Hyödyt: itselle/työyhteisölle/asiakkaalle 1. tavoite 2. tavoite vuoden päästä 3. tavoite nykyhetki

70 KUINKA PÄÄSTÄ TAVOITTEISIIN JA SAADA LISÄÄ VOIMAVAROJA? 68 Käytettäessä tavoitetähti-toimintatapaa etenemistapa on seuraava: 1. Mikä lisäisi omaa työhyvinvointiani? Jokainen pohtii omalta kohdaltaan työympäristöä, työtä, ilmapiiriä, johtamista, omaa itseä tai muita tärkeäksi kokemiaan asioita. 2. Keskustellaan siitä, mitkä esille tulleista tarpeista ja tavoitteista ovat yhteisiä kaikille, ja valitaan yhdessä tärkeimmät 3 4 tavoitetta hyvinvoinnin kohentamiseksi sovittuun määräaikaan mennessä. Tavoitetähdelle saadaan näin sakarat! 3. Tavoitteiden valinnan jälkeen jatketaan kunkin tavoitteen työstämistä joko kaikki yhdessä tai pienryhmissä seuraavien kysymysten pohjalta: Mitä hyötyä olisi kunkin tavoitteen toteutumisesta itselle/työnantajalle/asiakkaalle? Kukin tavoite käydään yksitellen läpi. Mitä enemmän hyötyjä on löydettävissä, sitä helpommin eri osapuolet sitoutuvat tavoitteeseen pyrkimiseen. Mikä estää tavoitteiden toteutumista? Mitkä ovat karikoita ja huolenaiheita? Millaisia ovat aikaisemmat kokemukset kehittämisyrityksistä? On äärimmäisen turhauttavaa käynnistää kehittämistä, jos aikaisemmat yritykset ovat jääneet kesken. Mitä tietoa, taitoa ja tukea tarvitaan, jotta tavoitteet toteutuisivat? Osaamisen puute voi hankaloittaa tavoitteen saavuttamista. Millä toimenpiteillä tavoitteisiin päästään ja kuka voisi tehdä näitä toimenpiteitä? Kuka vastaa toimenpiteistä, millä aikataululla ja miten toteutumista seurataan? Tavoitetähdessä haetaan uusia ratkaisuja sen sijaan, että pohdittaisiin, mitkä asiat ovat huonosti. Muutoksen tekeminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttävät, että uskalletaan puhua ja nostaa esille sekä onnistumisen että epäonnistumisen kokemuksia. Paljastamalla tuntoja ja ajatuksia voidaan purkaa pinttyneitä toiminta tapoja ja hakea yhdessä uusia ratkaisuja. Tavoitetähteä voidaan hyödyntää myös pohdittaessa omien työtä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Työssä pitää olla haastavia, mutta saavutettavissa olevia tavoitteita. Työn pitäisi vastata siihen kohdistettuihin odotuksiin, sillä työltä haetaan muutakin kuin taloudellista hyötyä. Omia tunteita kuulemalla saa palautetta jaksamisesta ja voi muokata tavoitteita omia voimavaroja vastaaviksi.

71 69 Työhyvinvointisuunnitelma auttaa pysymään tavoitteissa Jäljempänä on esimerkki työhyvinvointisuunnitelman osasta. Kaikkea ei voi saada kerralla kuntoon, joten harkittu pala kerrallaan eteneminen on usein tuloksellista. Joskus voi iso tiikerinloikka olla tarpeen. Mitä suurempi asia on kysymyksessä, sitä tärkeämpää on suunnitella ja toteuttaa asia huomioiden muutoksenjohtamisen toimintatapa. Pohdittavaa Miten työyhteisössämme lähdemme työhyvinvointisuunnitelmaa tekemään ja miten varmistamme, että asiat tulevat tehdyiksi? Millaista tukea voimme sen tekemiseen saada? Miten hyödynnämme aiempia hyviä kokemuksia?

72 KUINKA PÄÄSTÄ TAVOITTEISIIN JA SAADA LISÄÄ VOIMAVAROJA? 70 Huomioitavaa / Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilöt Seuranta viestintäsuunnitelma Selkeä ja joustava organisaatio Määritellään organisaation toimintatapa, vastuut ja valtuudet Työyhteisön jäsenten yhdenvertainen kohtelu Sovitaan työyhteisön tärkeimmät pelisäännöt Ennakointi työkuorman muutoksiin Resurssikartoitukset ja resurssisuunnitelmat Oikeaan aikaan oikea osaaminen Selvitetään strategiasta lähtöisin tarvittavat osaamiset. Tehdään osaamiskartoitukset. Tehdään osaamisenkehittämissuunnitelmat. Jokainen tietää organisaation tavoitteet ja oman roolinsa niiden saavuttamiseksi Kehityskeskustelut (ryhmä-ja yksilökehityskeskustelut). Esimiehillä hyvät johtamistaidot Esimiesvalmennus ja vertaistuki. Mittaukset. Palautteen hyödyntäminen. Työyhteisötaidot Sovitaan käytännön toimintatavoista vuorovaikutteisuuden ja kannustavuuden lisäämiseksi.

73 71 LÄHTEET Ahonen, G Millaiset työhyvinvointipanostukset kannattavat pienyrityksissä? Esitys Tampere-talossa Yrittäjän työhyvinvointiaamussa Benz, M. & Frey, B.S The value of doing what you like: Evidence from the selfemployed in 23 countries. Journal of Economic Behavior & Organization, 68 (3/4), Elovainio, M. Kivimäki, and J. Vahtera Organizational Justice: Evidence of a New Psychosocial Predictor of Health. American Journal of Public Health, 1; 92 (1), Hakanen, J Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos. Heikkilä, J. & Heikkilä, K Dialogi avain innovatiivisuuteen. Helsinki: WSOY. Järvinen, P Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. Helsinki: WSOYpro. Keskinen, S Alaistaito: luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kinnunen, U. & Mauno, S (toim.) Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Korpela, K Luonnosta nauttiminen työstä palautumisen keinona. Teoksessa Kinnunen, U. & Mauno, S. (toim.) Irtiottoja työstä: Työkuormituksesta palautumisen psykologia. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Liukkonen, P Henkilöstön arvon mittaaminen. Helsinki: Talentum. Manka, M-L Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Toimintatutkimus broileritehtaan transformaatioprosessista tiikerinloikalla ja kukonaskelin. Acta Universitatis Tamperensis 668. Tampere: Vammalan kirjapaino. Manka, M-L Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen. Helsinki; Talentum. Manka, M-L., Kaikkonen, M-L. & Nuutinen, S Hyvinvointia työyhteisöön eväitä kehittämistyön avuksi.tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto & Euroopan Sosiaalirahasto. Manka, M-L., Keskinen, A., Siekkinen, P. & Nuutinen, S Työyhteisötarinoita. Työhyvinvoinnin ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen.tampereen yliopisto ja Työsuojelurahasto.

74 72 Otala, L-M. & Ahonen, G Työhyvinvointi tuloksen tekijänä. Helsinki: WSOY. Pietilä, S Työterveyspalveluiden kilpailuttaminen työterveyshuolto lakisääteisestä maksuerästä aktiiviseksi liiketoimintakumppaniksi. Työterveyslääkäri 26 (1), Rissa, K. (toim.) Tulosta ja hyvinvointia: Druvan-malli. Työturvallisuuskeskus. Schaufeli, W.B. & Bakker, A.B Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study, Journal of Organizational Behavior, 25, Suhonen, I Selvitys työhyvinvointikäsityksistä pk-työpaikoilla. <http://www.kuntoutussaatio.fi/punk/tyohyvinvointi > Luettu Sydänmaanlakka, P Älykäs organisaatio: tiedon, osaamisen ja suorituksen johtaminen. Helsinki: Kauppakaari. Työhyvinvoinnin tikkataulu. https://hywin.uta.fi Verkkolehdet: Työterveiset: : Harri Lindholm: Miten työstressin fysiologisia vaikutuksia voidaan arvioida? Yrittäjän työterveyshuolto. <www.yrittajat.fi/fi-fi/tutkimukset/yrittajan_ tyoterveyshuolto2009/> Luettu Suomen yrittäjät.

75 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) -hanke edistää työhyvinvointityötä pientyöpaikoilla kehittää välineitä työkyky- ja osaamiskysymysten käsittelyyn kehittää yhteistyökäytäntöjä pientyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen kesken kehittää pientyöpaikkojen erityistarpeet huomioon ottavia varhaiskuntoutuksia. Kehittämistyön kehikkona on TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Koulutus, TuKi -työhyvinvointikoulutus Välineitä työhyvinvointityöhön (tunnusluvut, osaamiskartta) Sosiaalinen pääoma Psykologinen pääoma YKSILÖINTERVENTIO Oman hyvinvoinnin lähteillä Työelämäosaamisen kehittäminen, Moniosaaja-valmennus Työurasuunnittelu Kuntoutuspalveluohjaus VARHAINEN TUKI PUNK Osallisuus Osaaminen TYÖYHTEISÖINTERVENTIO Varhainen reagointi ja tuki g Työkyvyn tuki Ryhmäohjausmalli Voimavaroja esimiestyöhön -valmennus YHTEISÖINTERVENTIO Yhteistyökäytännöt tth, tp, kuntoutus Työterveyshuollon jalkautuminen työpaikoille TYÖHÖN PALUUN TUKI TYÖYHTEISÖINTERVENTIO YKSILÖINTERVENTIO Kuntoutuspalveluohjaus YHTEISÖINTERVENTIO Pientyöpaikoilla uudistuminen (PUNK) -hanke on työhyvinvointityöhön liittyvä kehittämishanke. Hankkeen kehittämistyössä ovat mukana Kuntoutussäätiö, Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Kiipulasäätiö sekä työterveyshuoltoja Lohjalta, Karkkilasta, Vantaalta ja Hämeenlinnasta. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

76 Työhyvinvointi ei ole sattumaa jokainen voi vaikuttaa Työhyvinvointi edistää työpaikan tuloksellisuutta, sillä hyvinvoivassa työpaikassa yrittäjä ja työntekijät kokevat työn imua ja työskentelevät yhteisen tavoitteen eteen. Yhteistyöstä kumpuava luottamus edistää ristiriitojen esilleottamista ja ratkaisemista. Työhyvinvointi syntyy vuorovaikutteisesta ja oikeudenmukaisesta johtamisesta, yhteisistä pelisäännöistä ja työyhteisötaidoista. Vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys ovat työpaikan voimavaroja. Yrittäjä ja työntekijä tarvitsevat myös työstä irrottautumista ja palautumista, jotta he jaksavat työskennellä yhteisen päämäärän eteen. Työhyvinvointia voidaan aina kehittää. Oppaan tavoitteena on antaa pienyrittäjille ja työyhteisöille vinkkejä siitä, kuinka rakentaa hyvinvoivaa työyhteisöä sekä edistää omaa jaksamista ja työstä palautumista. Oppaassa työhyvinvointia käsitellään laaja-alaisesta näkökulmasta, jolloin työhyvinvointiin katsotaan sisältyvän niin yksilön terveyden kuin työyhteisön toimivuudenkin edistäminen. Kehittämistyöllä voidaan parantaa työn tekemisen edellytyksiä, sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja työn tuloksellisuutta. Opaskirja on laadittu osana Pientyöpaikoilla uudistuminen- hanketta (Punk), joka toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Punk-hankkeen sisällöllisestä toteutuksesta vastaavat Kuntoutussäätiö ja Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. Hankkeessa kehitetään välineitä työhyvinvointityöhön pientyöpaikoille ja tuetaan työkyvyn säilymistä ja osaamisen kehittämistä. punk Pientyöpaikoilla uudistuminen

Esimies työhyvinvointia rakentamassa

Esimies työhyvinvointia rakentamassa Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Esimies työhyvinvointia rakentamassa 1 Esimies työhyvinvointia rakentamassa Kimmo Terävä & Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Pakarituvantie

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen

Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 36 Sinikka Soini, TuATTL Jussi Vahtera,TuATTL Marjut Joki, TuATTL Jukka Aaltonen, Tutsp Liisa Bifeldt, Tutsp Seija Lähteenmäki, Tutsp Antero Utriainen, Tutsp Psykososiaalisen

Lisätiedot

Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. Ihmisten ja työhyvinvoinnin johtamisen tutkimus- ja kehittämisryhmä HYWIN

Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. Ihmisten ja työhyvinvoinnin johtamisen tutkimus- ja kehittämisryhmä HYWIN MUUTOSJOHTAMISEN ABC Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa Anne Luomala Ihmisten ja työhyvinvoinnin johtamisen tutkimus- ja kehittämisryhmä HYWIN Tutkimus- ja koulutuskeskus

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu. Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua

Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu. Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua Y H T E I N E N T E K I J Ä Tasa-arvon kehittäminen teknologiateollisuudessa -hankeen (2005 2007) tavoitteena on ollut

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen

Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla Katriina Rehnbäck, Soili Keskinen Lukijalle Työyhteisön toimivuus ja hyvä ilmapiiri ovat tärkeimpiä työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen ja palvelun

Lisätiedot

Hyvä työpaikka -opas

Hyvä työpaikka -opas Hyvä työpaikka -opas Sisältö Julkaisija: Suomen Hammaslääkäriliitto Toimitus: Anu Tilander Graafinen suunnittelu ja kuvat: Mediatoimisto Crazy Mama Kuvausjärjestelyt: HLL Elina Timgren / Simodent ISBN

Lisätiedot

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013

Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 Arki, arvot, elämä, etiikka Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Ammattieettinen lautakunta Helsinki 2013 a a e e Arki, arvot, elämä,

Lisätiedot

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA

SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 SUPERILAISET VAMMAISPALVELUISSA... 6 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY... 7 3 VAMMAISPALVELUTYÖN ETIIKKA...

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön

Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Lehti on toteutettu Yhteistyössä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa arjesta selviytymisen tueksi 2013 Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin parantamisessa kaikki keinot käyttöön Maatalousyrittäjän hyvinvoinnista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 3. 6. 2 0 1 1 n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN

VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN VAPAAEHTOIS- OHJAAJAN TIETOPAKKI POLKU ILOISEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN Eija Peräkylä HUMAK, opinnäytetyö 29.11.2013 2 Opas vapaaehtoisohjaajalle Sisällys VAPAAEHTOISOHJAAJAN TIETOPAKKI Alkusanat...4 1.

Lisätiedot

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali

MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali MITÄ ON NUORISOALAN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen tukimateriaali 2. uudistettu painos Toimittajat:

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille kirsti mäensivu ulla rasimus opas nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille Opit käyttöön-hanke Sisällys Kenelle opas on kirjoitettu, Mihin opasta tarvitaan?... 4 1. Laki ja kunta luovat kivijalan nuorten

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa

YHDESSÄ SE SYNTYY. Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa 2010 YHDESSÄ SE SYNTYY Jaksaminen vapaaehtoisessa järjestötoiminnassa Tämä opas on opinnäytetyön produkti Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Opas on valmistunut keväällä 2010. Teksti: Sanna Kujala Kuvat:

Lisätiedot

15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa

15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi. Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2014 15 x Agenda Hyvää työpäivää! Ole läpinäkyvä, jaa tietosi, jaa aikeesi Katsaus Työntekijöiden hyvinvointi näkyy tuloksessa Asiantuntija Susanna Raulio: Lounaan merkitys olisi

Lisätiedot

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy

007 2 Espoo Otamedia, / Oy Multiprint Juhani Ukko Jussi Karhu Paino Sanna Pekkola Hannu Rantanen Voutilainen Jarkko Tenhunen Lauri rokset Piir Oy HELSINKI 2007 raportteja 57 Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen Juhani Ukko Jussi Karhu Sanna Pekkola Hannu Rantanen Jarkko Tenhunen Juhani Ukko, Jussi Karhu, Sanna Pekkola, Hannu Rantanen,

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Työsuojeluhallinto Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluhallinto

Lisätiedot

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille Kustantaja: Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry www.potilasturvallisuusyhdistys.fi Toimituskunta: Haavisto E, Helovuo A, Kinnunen M, Peltomaa K. 2012

Lisätiedot

Kumppanuuskäsikirja näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A.

Kumppanuuskäsikirja näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 8:2014 Kumppanuuskäsikirja näkökulmia monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen Heini Maijanen ja Pirkko Haikara Euroopan maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Hyvä kohtelu. tasavertainen oikeus & velvollisuus PPSHP:ssä

Hyvä kohtelu. tasavertainen oikeus & velvollisuus PPSHP:ssä Hyvä kohtelu tasavertainen oikeus & velvollisuus PPSHP:ssä HYVÄ KOHTELU PPSHP:SSÄ 2009 2 (15) SISÄLLYSLUETTELO HYVÄ KOHTELU POHJOIS-POHJAANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 3 Ohjeen käyttötarkoitus sanoista

Lisätiedot