AVATER Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin

Transkriptio

1 Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen AVATER Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät, Tampere Tero Marttila, Paavo Kero, TTY; Anne Hyvärinen, Mari Turunen, THL

2 Esityksen sisältö Kosteudenhallintakoulutus rakennustyömaalle (KHK työryhmä) Päivityksessä terveen talon toteutuksen kriteerit (TTY) Uudet johtamis- ja laatukriteerit (Paavo Kero) Tiivistämiskorjaukset (TTY & THL)

3 Uusia käytäntöjä rakennushankkeisiin Miksi? Asetukset uudistuu; pakolliseksi tulee esim. kosteudenhallintaselvitys (tilaaja) sekä kosteudenhallintasuunnitelma (pääurakoitsija) Tarvitaan käytännön toimia, joiden avulla tavoitellut uudistukset ja rakennushankkeiden onnistuminen toteutetaan työmaalla sekä hankkeen muissa vaiheissa Ei ole pyritty kehittämään kilpailevia toimintatapoja, vaan toimimaan olemassa olevien tukena (esim kuivaketju10:n)

4 Kosteudenhallintakoulutus rakennustyömaalle Rakennusfysiikan perusteiden ja työmaan kosteudenhallinnan ymmärtämistä ja osaamista kaikille rakennustyömaalla toimiville Kesto 8 h, pilottikoulutus joulukuussa Tilaajien tulisi edellyttää koulutuksen järjestämistä yksikin vältetty virhe voi säästää merkittävästi kustannuksia!

5 Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto jaettu Kolmatta kertaa jaettu Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto on myönnetty rakennustyömaan kosteudenhallintakoulutukselle ja sitä kehittäneelle työryhmälle. Voittajan valinnassa painotettiin tällä kertaa koulutusta, jonka merkitys on korostumassa yhä enemmän kosteusturvallisten rakennusten toteutuksessa. RIL KOSTEUDENHALLINTAKOULUTUS RAKENNUSTYÖMAALLE

6 HANKKEEN TAUSTA Valtioneuvoston kanslian (VNK) rahoittama AVATER-tutkimushanke (09/ /2017) Vastuuministeriö, hankkeen ohjaus: Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Tutkimuskonsortion johtaja: tutkimusprofessori Anne Hyvärinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Koulutusta koskeneen työpaketin toteutus: Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostunut työryhmä Jatkohanke/pilotointi ( /2018) Ulkopuolisena rahoittajana Ympäristöministeriö (YM) Työryhmän jäsenet osallistuneet oman työnantajansa työajalla

7 Työryhmä Seuraava kokous Helsingissä projektitutkija Tero Marttila, TTY projektipäällikkö Jommi Suonketo, TTY, johtava asiantuntija Helmi Kokotti, Suomen Sisäilmakeskus Oy, toimialapäällikkö Timo Turunen, Ramboll Oy, koulutuspäällikkö Arja Vainio, RATEKO, asiamies Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry, työpäällikkö Hannu Pekkarinen, Lujatalo Oy, asiantuntija Petri Mannonen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, lehtori Pekka Väisälä, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), lehtori Hannu Kääriäinen, Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK), johtaja Kalle Laine, TTS Työtehoseura, vanhempi asiantuntija Sari Paukku, Granlund Consulting Oy projektipäällikkö Timo Marttila, Espoon Asunnot Oy koulutuskoordinaattori Ninna Kokko, RATEKO projektitutkija Paavo Kero, TTY (ja FCG)

8 Asenne ja tieto ratkaisee! Hyvätkään suunnitelmat ja säädökset eivät auta, jos niitä ei syystä tai toisesta noudateta Osaaminen kuuluu kaikille. Kosteudenhallinnan osaaminen Vastaavat toimintatavat ovat nostaneet laatua, turvallisuutta ja terveellisyyttä ennenkin rakennustyömaan koko toteutusportaalle perehdytystä rakennusfysiikan, kosteudenhallinnan ja sisäilman näkökulmista

9 KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Johdanto & esimerkkejä Kahvitauko 15 min Rakennusfysiikka Kosteuden -hallinta Rakennusfysiikan perusteet Tauko 10 min Työmaan kosteudenhallinta Lounastauko 45 min Keskustelua oman työmaan kosteudenhallinnasta Kahvitauko 15 min Esimerkkejä seuraamuksista esimerkit Tauko 10 min Tentti Oikeiden vastausten läpikäyminen tentti Loppukeskustelu & palaute

10 Kaikki haastatellut asiantuntijat yksi-mielisiä huolellisesta toteutuksesta! Miksi kosteudenhallinta on nykyään niin tärkeää? eriävä mielipide Katsotaanpa erästä lehtiartikkelia... (lehtiartikkelin kärjistykset kohdistuvat energiamääräyksiin ja runkomateriaaleihin) Ei vain työmaan tehtävä, vaan kaikkien yhdessä!

11 RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET

12 Kosteuslähteet

13 Esimerkki Rakennusfysiikka Kosteuden -hallinta 600 litraa esimerkit Betonin valmistuksessa käytetään vettä noin 180 litraa betonikuutiota kohti Kuutioon betonia sitoutuu vettä kemiallisesti litraa Tasapainotilanteessa betonissa on kosteutta litraa (kuutiota kohti) Haihdutettava vesimäärä on litraa betonikuutiota kohti Paljonko 80 mm paksusta 100 m 2 (10 m x 10 m) laatasta haihtuu vettä? (8 m 3 x 75 l = 600 kg vesihöyryä)

14 Ilmankosteus Ilmanvaihto kuivattaa sisäilmaa rakennusaikana sekä rakennuksen valmistuttua (käytön aikana) Lisäksi se alentaa huoneen hiilidioksidipitoisuutta ja kuljettaa happea ulkoa sisälle Suomessa tyypillisesti (suurimman osan vuodesta) sisäilma on kosteampaa kuin ulkoilma

15 Ilmankosteus (peruskäsitteet) Absoluuttinen kosteus ilmoittaa, kuinka monta grammaa (g) vettä on kuutiometrissä (m 3 ) ilmaa. Lämpimässä ilmassa paljon, kylmässä vähän! Talvella ulkoilma on kuivaa. Absoluuttisella kosteudella on lämpötilasta riippuva yläraja, kyllästyskosteus, joka ilmoittaa, paljonko ilmassa voi olla vesihöyryä tietyssä lämpötilassa. Suhteellinen kosteus (RH, Relative Humidity): montako prosenttia (%) ilmassa on kosteutta Määritelmä: montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta Kun lämpötila laskee, suhteellinen kosteus nousee! Talvella ulkoilman RH on korkea. Sisäilman RH on matala. Kastepiste (kastepistelämpötila) on lämpötila ( C), jossa kyllästyskosteus saavutetaan

16 Kyllästyskosteus & kastepiste Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma. Suhteellinen kosteus RH = 100 % Kuutio ilmaa esim. lämpötilassa 0 C voi sisältää 5 g vesihöyryä, kun taas 30 asteen lämpötilassa se voi sisältää yli 30 grammaa Kun lämpötila laskee kastepisteeseen ( C), saavutetaan kyllästyskosteus (g/m3), jolloin ilman suhteellinen kosteus (RH) on 100 % ja kosteus tiivistyy ympäröiviin pintoihin

17 Rakennusfysiikka Kondenssi (vesihöyryn tiivistyminen) Kylmään seinäpintaan on tiivistynyt ilmankosteutta. Seinärakenteen sisään tiivistynyt kosteus on lähes mahdotonta havaita ajoissa

18 Kosteuden siirtymismuodot Vesihöyrynä konvektio & diffuusio Vetenä kapilaarinen nousu ja paineellinen & painovoimainen

19 Rakennusfysiikka Diffuusio Vesihöyryn kulkeutumista ainekerroksen sisällä (ehjän rakenteen läpi) Suunta aina suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempään Yleensä sisältä ulos (pois lukien maanvastaiset rakenteet) Sen takia höyrynsulkumuovi oltava rakenteen lämpimällä puolella! (Kuvalähde: Ympäristöopas 2016) Esimerkkipiirroksessa höyrynsulku on siis väärällä puolella eristettä! Ja kuten sanottu: seinärakenteen sisään tiivistynyt kosteus on lähes mahdotonta havaita ajoissa Oikeaoppinen suunnittelu & rakentaminen tärkeää!

20 Konvektio (ilmavuoto) Rakennusfysiikka Konvektiossa kosteus kulkeutuu ilmavirtojen mukana ilmanvuotoreitit umpeen! Höyrynsulku oltava yhtenäinen! Tiiveys ja detaljit tärkeitä, reiät (läpiviennit) ja liitokset HUOM! Tiiviiksi suunnitellun rakennuksen huolimattomalla toteutuksella ei voida tehdä hengittävää rakennusta. Pohdittavaksi: Mitä eroa on pakotetulla ja luonnollisella konvektiolla? Kuinka painesuhteet (alipaine/ylipaine) vaikuttavat ilmiöön?

21 YHTEENVETO -kosteuden siirtymismuodot Siirtymismuoto Siirtyvän kosteuden määrä / kastelunopeus rak.työntekijän vaikutusmahdollisuus uudisrakentamisessa Vesihöyrynä (= veden kaasumainen olomuoto), mitataan ilman suhteellisena kosteutena (RH %) mahdollisen kosteusvaurion havaittavuus Diffuusio (läpivirtaus) pieni / hidas pieni piilevä (kondenssi) Konvektio (ilmavirtaus) pieni- keskisuuri / hidaskeskinopea suuri piilevä (kondenssi) Tiivistyminen (viileä pinta) keskisuuri / keskinopea pieni näkyvä kondenssi Vetenä (= nestemäinen olomuoto), mitataan grammoina (g) Kapilaarivirtaus keskisuuri / hidas pieni piilevä (lopulta näkyvä) Painovoimainen vesivuoto keskisuuri-suuri / keskinopea keskisuuri Paineenalainen vesivuoto suuri / nopea suuri näkyvä ensin piilevä, nopeasti näkyvä

22 Kosteuden -hallinta Työmaan kosteudenhallinta & esimerkkejä esimerkit työmaan kosteudenhallinta Suojaaminen, kuivattaminen, kuivanapito, olosuhteet, materiaalien säilyttäminen, asiakirjat, jne. case-esimerkkejä ja niiden vaikutuksia Esim syy-seuraus vuotavasta vesiletkusta mahdollinen mikrobivaurio terveydellinen altistumisriski (ilmayhteys&alipaine)

23 YHTEENVETO KHK on työturvallisuuskorttia vastaava päiväkoulutus työmaan kosteudenhallinnasta laiminlyöntien seuraamuksista rakennusfysiikan perusteiden ymmärrys auttaa käsittämään asiaa Asian ymmärtäminen kehittää oikeaa asennetta Ensimmäinen pilottikoulutus järjestetään joulukuussa (2017) Lujatalon työmaalla Espoossa Tavoitteena ei ole kilpaileva toimintamalli vaan esim kuivaketju10:ä tukeva perehdytys- ja koulutustyökalu Ja uuden asetuksen edellyttämän kosteudenhallinnan jalkauttaminen työmaalle Yhdenkin virheen välttäminen voi säästää koko henkilöstön ja aliurakoitsijoiden kouluttamiseen käytetyn ansiomenetyksen

24 Terveen talon toteutuksen kriteerit (päivityshanke) Vuosituhannen vaihteessa toteutettuun toimenpideohjelmaan perustuneet RT-kortit päivitetään Tiedon ajantasaistamisen ohella merkittäviä lisäyksiä aiempaan ovat etenkin Korjausrakentamisen huomiointi Tavoitteiden asettaminen ja todentaminen Epäolennaisuuksia karsitaan, tietoa tiiviimmin

25 Määrittely Määräysten minimitason mukainen rakennuskin tulee rakentaa toimivaksi ja terveelliseksi, mutta Terveen talon kriteereillä pyritään korkeampaan vaatimustasoon ja minimoidaan toteutukseen liittyviä riskejä Kriteerit ja suositukset ovat ajankohtainen tarkastuslista, jonka avulla rakennuttaja voi varmistaa terveen talon toteutuksen

26 Rajaukset (kriteerien käyttö) Kriteerit ja ohjeet koskevat oleskelukäyttöön tarkoitettuja tiloja Kriteeristö on luotu ammattimaiseen rakentamiseen, mutta sitä voidaan soveltuvilta osin hyödyntää myös esim perustajaurakoinnissa/omatoimirakennuttamisessa Kriteerien noudattamisesta huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvä (rakennuttaja) tai hänen hankkima ulkopuolinen asiantuntija Tunnettava rakentamishankkeeseen liittyvien lakien ja määräysten minimitaso

27 Rajaukset (kriteerien jaottelu) Ei erotella asuntorakentamista toimitilarakentamisesta (kuten ennen) Ei ohjata minkään tyyppirakennuksen tuotantoon Yleistetään yhdet rakennustyypistä/käyttötarkoituksesta riippumattomat kriteerit Sen sijaan korjausrakentamiselle omat kriteerit

28 Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen erikseen Terveen talon toteutuksen kriteerit uudisrakentamiseen Terveen talon toteutuksen kriteerit korjausrakentamiseen Terveen talon käyttöönoton ja ylläpidon kriteerit Terveen talon toteutuksen kriteerit uudisrakentamishankkeessa Terveen talon toteutuksen kriteerit korjaushankkeessa Rakentamisen valmistelu / tarjouspyynnöt / sopimusasiakirjat Terveen talon suunnittelu uudisrakentamisessa (yleis- ja toteutussuunnittelu) Terveen talon korjaussuunnittelu Hankkeen valmistelu uudisrakentamisessa (hanke- & ehdotussuunnittelu) Kuntotutkimukset ja hankkeen valmistelu korjausrakentamisessa Terveen talon tavoitteet (olosuhteiden tavoitearvot)

29 Kriteerit tehdään tarkastuslistaksi Kriteerit luodaan sellaisiksi, että ne on mahdollista ja pitääkin täyttää kaikissa Terve talo periaatteella toteutettavissa hankkeissa käyttötarkoituksesta tms. riippumatta Kriteereihin liittyviä selvennyksiä ja ohjeita on esitetty kriteerien jälkeen. Niillä voidaan antaa yksilöllisiä tarkennuksia myös erityistapauksista Suositukset on esitetty erilaisella listamerkinnällä. Ne tulee täyttää aina kun mahdollista, mutta niistä voidaan poiketa esimerkiksi käyttötarkoitukseen liittyvissä erityistapauksissa.

30 ESIM Korjaussuunnittelija perehtyy kuntotutkimusdokumentteihin ja ilmoittaa lähtötiedot riittäviksi tai pyytää niihin täydennyksiä. Tarvittaessa suunnittelija voi pyytää täydennyksiä tutkimuksiin myös suunnittelun edetessä, joskin täydennykset on pyrittävä pyytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (ellei esimerkiksi korjauslaajuuden selvittäminen ole kannattavampaa vasta purkuvaiheessa)

31 Korjaushankkeen kulmakivet, (mielivaltainen) TOP4 Kattavat kuntotutkimukset Suunnitelmien tarkastaminen Korjaamisen kulmakivet terveen talon toteutukseen Pätevät toimijat (asiantuntijasta rakennustyötenkijään) Dokumentointi ja seuranta

32 YHTEENVETO - TTTK Ei niinkään ohje, vaan pikemminkin lyhyehkö muistilista/työkalu/toimintamalli (etenkin rakennuttajille) Jokarakennuttajan tietopaketti (käytännössä kuvaa ~S2 vähimmäisvaatimukset toteutukseen) Kiinteistö- ja rakennusalalla toimivat yritykset (suunnittelijat, urakoitsijat, konsultit, kiinteistönomistajat) ja muut organisaatiot voivat hyödyntää kriteerejä omissa sisäisissä ohjeissaan Määrittelee osaltaan hyvää rakennustapaa ja yhteisiä pelisääntöjä

33 Kriteeristön julkaisu Valitettavasti päivitettyjen terveen talon toteutuksen kriteerien julkaisu on myöhästynyt Julkaistaan ensi vuonna ainakin TTY:n nettisivuilla (kenties myös COMBI-hankkeen tuloskorttina?) Lisää asiasta Sisäilmapajassa Porvoossa

34 Suosituksia päätöksentekoon ja korjausten onnistumiseen (Paavo Kero, TTY) Rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän Rakennusten tutkimisessa tulisi tarkastella rakennusta aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia tulisi välttää Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla tulisi pohtia myös uudisrakentamisvaihtoehtoa

35 Ennakoiva korjaaminen (Paavo Kero, TTY) Korjauskustannukset ( ) Kellariseinä ( /jm) Ulkoseinä, tiili-villa-tiili ( /jm) Alapohja, kaksoislaatta ( /m2) Elementtisaumat ( /jm) Ikkunapellitykset ( /jm) Vesikatto ( /m2) Märkätila ( /m2) Viemärit ( /m2) Korjaus ajoissa Korjaus myöhässä

36 Suosituksia ennakoivaan kiinteistönpitoon (Paavo Kero, TTY) Jatkuvaan tiedonkeruuseen tulee luoda toimintamalli ja kertyvää tietoaineistoa täytyy tiivistää ja analysoida Rakentamisvaiheessa kertyvä tietoa tulee siirtää nykyistä paremmin käyttövaiheeseen Eri käyttäjäryhmät (käyttäjät, siivoajat, kiinteistönhuolto, isännöitsijä, kiinteistöpäällikkö) tulisi ottaa mukaan tiedonkeräämiseen Rakennuksen huollosta vastaava taho tulee ottaa mukaan laatimaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta Tarvitaan digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa kiinteistönpitoon liittyvän tiedon keräämiseen ja hallintaan

37 Tiivistämiskorjaukset (TTY, THL) Tiivistyskorjaukset ovat yleistyneet Ensiarvoisen tärkeää on, että ne tehdään huolella ja tarkkaan harkituissa käyttökohteissa Kirjallisuuslähteet keskenään samoilla linjoilla Tuotteet kestäviä, yksityiskohtien toteutus haastavaa Eivät sovellu kaikille rakenteille, eivätkä vaurioituneiden materiaalien poistoon perustuvan homevauriokorjauksen vaihtoehtona

38 Tiivistämiskorjaukset (TTY, THL) Ei saa tiivistää ilman tutkimuksia, suunnittelua, korjauksen valvontaa ja seurantaa Usein sopivin korjausmenetelmä on vaurioituneiden rakenteiden korjaus-/uusimis- ja tiivistystoimenpiteiden yhdistelmä Asiantuntemus ja laadunvarmistus korostuu Henkilösertifiointi ja merkkiainekokeet laadunvarmistuksen työkaluja

39 AVATER Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen VNK-TEAS-hanke Loppuraportti julkaistu huhtikuussa KIITOS! KYSYMYKSIÄ?