Kempeleen kunta. Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Kempeleen kunta Osavuosikatsaus Khall 5.6.

2 2 Sisällysluettelo Sisältö 1 Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen Yleinen taloudellinen katsaus Väestö Työttömyys Henkilöstö Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase n rakenne, sitovuus ja seuranta Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain Kunnanjohto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Investointiosa Maa- ja vesialueet Rakennukset Muut pitkävaikutteiset menot Kunnallistekniikka Tietokoneohjelmistot Koneet ja kalusto Tytäryhteisöt Kempeleen Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kempeleenkartano S i v u 2

3 3 Kunnanjohtajan katsaus 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN Suomen talous on osoittanut vahvoja kasvun merkkejä kuluneen vuoden ensimmäisinä kuukausina. Ennustelaitokset ennakoivat yhdestä kolmeen prosentin talouskasvua kuluvalle vuodelle. Kasvua tukevia tekijöitä on useita. Kotimarkkinat toimivat, vienti vetää, investoinnit lisääntyvät ja työllisyystilanteen koheneminen vahvistaa yksityistä kulutusta. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: Suomen talous kasvaa, mutta julkisen talouden iso kuva on rosoinen. Työllisyys ei parane riittävällä tahdilla ja valtio velkaantuu edelleen kovaa vauhtia. Päätä ei näiltä osin saa työntää pensaaseen, eikä kasvun saa antaa sokaista. Suomea on uudistettava alati, rakenteita on ravisteltava ja julkista taloutta sopeutettava niin, että menot ja tulot saadaan kohtaamaan. Tämä kaikki pätee myös kuntiin ja niiden talouteen. Alkukevättä ovat värittäneet kuntavaalit. Varsinainen äänestyspäivä oli sunnuntai 9.4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus ylsi 58,8 prosenttiin, jossa oli nousua vuoden 2012 kunnallisvaaleihin nähden 0,5 prosenttiyksikköä. Äänestysaktiivisuus kasvoi erityisesti suurissa kaupungeissa. Korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, 82,6 prosenttia. Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 49,3 prosenttia. Kempeleen äänestysprosentti oli 57,9, ja uuteen kunnanvaltuustoon valittiin 39 valtuutettua. Vaalitulos muutti jonkin verran nykyistä poliittista karttaa. Suomen Keskusta sai uuteen valtuustoon 18, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8, Kansallinen Kokoomus 5, Perussuomalaiset 3, Vasemmistoliitto 3, Vihreä liitto 1 ja Suomen Kristillisdemokraatit 1 paikan. Valituksi tuli erinomainen joukko osaavia ja innokkaita kuntalaisia. Uuden valtuuston jäsenistä noin puolet on uusia valtuutettuja. Samalla, kun valtiovallan lopullisia linjauksia maakuntauudistuksesta on saatu edelleen odottaa, Kempeleen kunnan vuosi on käynnistynyt toiminnallisesti ja taloudellisesti pääosin arvioidusti. Suomi 100 vuotta ja Kempele 150 vuotta ovat rytmittäneet alkuvuotta monine erilaisine tapahtumineen. Valtuusto päivitti kunnan strategisen perusasiakirjan, Kempele -sopimuksen ja antoi samalla suuntaviivat tulevalle suunnalle ja kunnan kasvulle. Kunnan houkuttelevuus onkin säilynyt vahvana. Tonttimyynti on ollut kauttaaltaan vilkasta. Kaupaksi ovat käyneet niin asuin- kuin rivitalotontitkin. Myös yritystontteja on myyty ja vuokrattu tasaiseen tahtiin. Väestökehitys on jatkanut positiivista kehityskulkuaan, vaikkakaan ajantasaista tietoa ei loppukevään osalta ole saatavissa tilastokeskuksen väestötietojärjestelmäongelman vuoksi. Myös kunnan työllisyystilanne on parantunut. Työttömien osuus työvoimasta oli huhtikuun lopulla 10,8 %. Se on selkeästi vähemmän kuin Oulun seudulla (14,4 %) tai maakunnassa (13,5 %) yleensä. Kunnan talous on vakaalla pohjalla, vaikka riskejäkin on nähtävissä. Verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ovat kehittyneet aavistuksen odotettua suotuisammin. Menokehitys on vastannut oleellisilta osin talousarviota. Ylityspaineita on erikoissairaanhoidossa, sosiaalityön palveluissa sekä ikäihmisten hoivapalveluissa. Näiltä osin ylitysriskiä alennetaan erilaisin sopeuttamistoimin. Investoinneissa on edetty suunnitelman mukaisesti. Terveyskeskuksen peruskorjaus etenee aikataulussaan ja valmistuu ilman isoja yllätyksiä vuoden vaihteeseen mennessä. Linnakankaan koulun laajennus Kempeleen kolmanneksi yhtenäiskouluksi otti harppauksen, kun urakkakilvasta selvisi voittajaksi rakennusliike NCC. Kuokka rakennustyömaalla isketään maahan kesällä ja valmista tulee syksyllä Zatelliitin uuden eritasoliittymän rakennustyöt käynnistyivät toukokuun puolessa välissä. Urakasta vastaa Lemminkäinen. Uusien ramppien pitäisi olla käytössä syksyllä S i v u 3

4 4 TALOUSARVIO Kunnanjohtajan katsaus Kempele on valio kunta. Sen kuntakuva on vahva ja dynaaminen. Viime vuosien positiivinen kehitys velvoittaa meitä kaikkia työskentelemään entistä uutterammin, jotta hyvä kasvaisi Kempeleessä jatkossakin. Positiivinen pöhinä ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii meiltä jokaiselta asennetta, ammattitaitoa, ahkeruutta ja intohimoa. Soolosuoritusten sijaan me onnistumme Yhdessä, Suomen juhlavuoden teeman hengessä. Menestyvälle kunnalle tyypillistä keskinäinen luottamus, kyky yhteistyöhön ja usko tulevaan. Niiden varaan rakennamme myös menestyvän Kempeleen. Ja niiden vaaliminen on meidän jokaisen vastuulla. Joka päivä. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja S i v u 4

5 5 Yleinen taloudellinen katsaus 2 YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen kansantalous kasvaa 1,2 % vuonna. Kasvu on laaja-alaisempaa kuin viime vuonna, yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun lisäksi viennin kasvu piristyy. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet, kasvua varjostaa tosin protektionismin uhka. Maailmankauppa kasvaa kuluvana vuonna 3 % ja sen taan kiihtyvän tästä vain hieman periodin loppuun. Euroalueen kasvun kiihtyminen ja heikentyvästä eurosta johtuva vientikysynnän piristyminen tukevat Suomen talouskasvua. Viennin kehitys seuraa lähivuosina maailmankaupan kasvua ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa olisi päättynyt. Raakaöljyn hinnan kallistuminen kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuotena 1,2 prosenttiin ja kasvu kiihtyy hieman vuodelle Kilpailukykysopimuksen arvioidaan laskevan sopimuspalkkoja hieman, mutta muiden tekijöiden vaikutuksesta nimellisten ansioiden taan kasvavan 0,5 % vuonna. Kilpailukykysopimus ja vuoden alusta voimaan astuneiden työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet edistävät työllisyyden kasvua. Työllisyys on viime vuosina kehittynyt myönteisesti heikosta talouskasvusta huolimatta. Työllisyyden suotuisaan kehitykseen vaikuttavat kilpailukykysopimukseen liittyvät toimet. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei en valossa tule toteutumaan ja korkea pitkäaikais- sekä rakennetyöttömyys tulevat olemaan haaste kansantaloudelle. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun johdosta jääden silti alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Suomen alijäämä painui alle 3 prosentin viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka pysyy edelleen selvästi yli 60 prosentin viitearvon. Veroaste alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi. Myös menoaste alenee periodilla. Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan aluksi hieman heikentävän julkista taloutta. S i v u 5

6 6 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus 2.1 Väestö Vuosien 2016 ja vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden tammi-helmikuussa väestö on kasvanut ennakkotietojen mukaan 64 asukkaalla, joten kempeleläisiä on ennakkotietojen mukaan henkeä helmikuun lopussa. Alkuvuoden kehityksen perusteella talousarviossa ennakoitu 276 asukkaan lisäys tullaan saavuttamaan vuoden loppuun mennessä. Tulomuutto on tammi-helmikuun aikana ollut edellisvuosia voimakkaampaa. 2.2 Työttömyys Työttömyyden kehityksessä on loivaa laskua vuoden 2016 alkupuoliskolta alkaen. Maaliskuussa työttömyys on vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan nähden 0,5 % alhaisemmalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita oli 900 henkilöä, joista alle 25 -vuotiaita oli 161 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 252 henkilöä. S i v u 6

7 7 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus 3 HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Kunnan johto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä TAULUKKO 1. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virkasuhteissa tai työsuhteissa oleva henkilöstö (vakinaiset, sijaiset ja määräaikaiset). Kokonaishenkilömäärä oli yhteensä 1037 henkilöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli yhteensä 803 henkilöä, sijaisina 165 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 69 henkilöä. Tilinpäätökseen 2016 verrattuna henkilöstömäärä on kasvanut 51 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä on pienentynyt kolmella, mutta vastaavasti sijaisten määrä on selkeästi suurempi kuin vuodenvaihteessa. KUVIO 1. Henkilöstön määrä prosesseittain S i v u 7

8 8 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Poissaolot TAULUKKO 2. Sairauspoissaolopäivät vv Sairauspoissaolopäivien määrä (kalenteripäivät) on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 378 päivää. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on tehty erilaisia suunnitelmia, mm. ateria- ja puhdistuspalveluissa on käynnistymässä pilottihanke työkykyisyyden edistämiseksi, syksyllä käynnistyy kunnan oma Kiilakuntoutus ryhmä, lisäksi vuoden painopistealueena kunnassa on esimieskoulutukset. TAULUKKO 3. Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää / henkilö Henkilöstömenot Sijaismäärärahoista on käytetty jo 56,8 % huhtikuun loppuun mennessä. Sijaismäärärahojen kasvuun vaikuttaa mm. poissaolojen lisääntyminen. Myös määräaikaisen henkilöstön osalta määrärahojen on korkea, 42%. TAULUKKO 4. Henkilöstön palkat yhteensä S i v u 8

9 9 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen katsaus Lomapalkkavelka Lomapalkkavelka on vähentynyt huomattavasti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lomapalkkavelan muutokseen vaikuttavat kiky ja se, että vuosilomia ja säästövapaita on pidetty vuoden 2016 aikana ja alkuvuodesta suunnitelmallisesti. TAULUKKO 5. Lomapalkkavelan muutos S i v u 9

10 10 Tuloslaskelmaosa 4 TULOSLASKELMA Käyttö-% Ulkoinen + muutos (1 000 ) Toimintatuotot ,7 Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,1 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,4 Valmistus omaan ön ,8 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,9 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKATE ,2 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 Muut rahoitustuotot ,5 Korkokulut ,6 Muut rahoituskulut ,6 VUOSIKATE ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,6 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Arvonalentumiset ,0 TILIKAUDEN TULOS ,5 Poistoeron muutos ,3 Varausten muutos ,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4 4.1 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muut rahoitusmenot sekä omaisuuden taloudellista pitoaikaa vastaavat suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja -kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden tuloksen järjestelystä. S i v u 10

11 euroa 11 Tuloslaskelmaosa 4.2 Toimintatuotot n toteutumisen seuranta Toimintatuotot (ilman maanmyyntivoittoja), (1 000 ) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % -0,4-2,0 4,8-17,6-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-71,9 Erotus, Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä 4/ on 3,3 milj. euroa. Lisäystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan on euroa. Toimintatuotot ovat toteutuneet kokonaisuutena budjetoidusti niiden toteumaprosentin ollessa 33,7 %. 4.3 Muut toimintatuotot Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Asuntojen vuokrat ,1 Muiden rakn vuokrat ,6 Maa- ja vesialuiden vuokrat ,0 Koneiden ja laitteiden vuokrat ,0 Muut vuokratuotot ,3 Muut tuotot ,1 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ,0 Maanmyyntivoitot ,1 Yhteensä ,4 Maanmyyntivoitot ovat toteutuneet lähes budjetoidusti toteumaprosentin ollessa 31,1 %. Tonttikauppa on ollut alkuvuodesta vilkasta ja v. maanmyyntitavoite on lähtenyt toteutumaan hyvin. Vuoden maanmyyntitulojen arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena suunnitellun mukaisesti. Kuitenkin Zatelliittialueen kaavan valmistumisen viivästyminen aiheuttaa yritystonttikauppojen siirtymisen vuoden vaihteeseen, joten yritystonttien myyntitavoitteen saavuttaminen ( ) on epävarmaa. S i v u 11

12 euroa 12 Tuloslaskelmaosa 4.4 Toimintakulut n toteutumisen seuranta Toimintakulut (1 000 ) TammiHelmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2016 Toimintakulut yhteensä ovat 32,3 milj. euroa ja niiden toteuma on 34,9 %. Toimintakulut ovat näin ylittäneet budjetin tasaisen kertymän n. 1,5 milj. eurolla. Vuoden takaisesta toimintakulut ovat kasvaneet 1,2 milj. euroa (3,8 %:a). Toimintakulujen budjetin ylitystä selittää suurimmilta osin palveluiden ostojen ylittyminen budjetoidusta. 4.5 Henkilöstökulut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % -9,9 21,8 4,6-1,4-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-100,0-65,0 Erotus, Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Vakinaisten kk-palkat ,9 Määräaikaisten palkat ,0 Sijaiset ,8 Tuntipalkat ,7 Jaksotetut palkat ,0 Erilliskorvaukset ,2 Kokouspalkkiot ,5 Henkilökunnan kokouspalkkiot ,2 Muut palkkiot ,0 Asiantuntijapalkkiot ,8 Valtion työll. Varoin palkat ,0 Kunnan työll.varoin palkat ,0 Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,3 Henkilöstökorvaukset ,5 Yhteensä ,9 S i v u 12

13 13 Tuloslaskelmaosa Henkilöstökulut ovat ylittäneet budjetin tasaisen toteuman n eurolla toteumaprosentin ollessa 33,9 %. Budjetin ylitystä selittää sijaisten palkkojen ylittäminen. Sijaiskulut ovat ylittäneet budjetin eurolla toteumaprosentin ollessa 56,8 %. Jaksotettujen palkkojen eli lomapalkkavelan kertymä on euroa pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tätä selittää kiky-sopimuksen mukainen 30 %:n lomarahojen leikkaus. 4.6 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Tilierittely (ulkoiset, 1000 ) (Erikoissairaanhoito eriteltynä) Palveluiden ostot ovat ylittäneet budjetin tasaisen toteuman n. 1,0 milj. eurolla. Palveluiden ostot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta euroa (3,8 %). Palveluiden ostojen ylitystä selittää pääasiassa erikoissairaanhoidon budjetin ylitys euroa. Erikoissairaanhoidon toteuma on kuitenkin viime vuotta vastaavalla tasolla. 4.7 Muut toimintakuluerät Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat ylittäneet budjetin eurolla (38,5 %). 4.8 Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista + muutos Käyttö- % Asiakaspalv. ostot valtiolta ,5 joista erikoissairaanhoito ,0 Asiakaspalv. ostot kunnilta ,0 joista erikoissairaanhoito ,0 Asiakaspalv. ostot kuntayhtymiltä ,6 joista erikoissairaanhoito ,4 Asiakaspalv. ostot muilta ,1 joista erikoissairaanhoito ,0 Muut palvelujen ostot ,5 Yhteensä ,1 Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö- % Kunnan tulovero ,5 Osuus yhteisöveron tuotosta ,6 Kiinteistövero ,6 Yhteensä ,7 Kunnan verotulot ovat toteutuneet n. 1,5 milj. euroa budjetoitua paremmin toteumaprosentin ollessa 35,7 %:a. Kiinteistöveron osuus on tässä vaiheessa pieni, koska kiinteistöverot tilitetään kunnalle suurelta osin loppuvuodesta. Verotulojen arvioidaan ylittävän talousarvion. S i v u 13

14 14 Tuloslaskelmaosa Käyttö- Tilierittely (1000 ) muutos % valtionosuus ,2 Verotuloihin perustava vo tasaus ,6 Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,5 Yhteensä ,0 Valtionosuuksia on kertynyt budjetoitua paremmin. Valtionosuuksien arvioidaan ylittävän talousarvion. 4.9 Vuosikate Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate vastaa määrää, joka kunnalla on käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikatteessa huomioidaan toimintakate, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Huhtikuun lopun vuosikate on n. 2,0 milj. euroa. Vuosikate on heikentynyt vuoden takaisesta n euroa Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja kulut ovat toteutuneet budjetoitua alhaisempina Poistot Poistot olivat n. 1,5 milj. euroa. Poistot ovat kasvaneet viime vuodesta euroa. Vuoden investointihankkeet toteutuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat, kun investointikohteet otetaan ön Loppuvuoden Valtuuston mennessä hyväksymät talousarvio on otettu mukaan 4/ osavuosikatsaukseen. Loppuvuonna talousarvion toteumaa seurataan tarkasti ja tarvittaessa määräraha muutoksia tehdään. Peruspalvelujen osalta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat ylittäneet budjetin. Kuitenkin tarkastelujakson toteuma on samaa tasoa kuin kahtena aiempana vuotena. Loppuvuoden osalta odotettavissa on, että erikoissairaanhoito ylittää budjetin, mutta tarkempaa arviota tässä vaiheessa on vaikea tehdä. Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet mennessä talousarviota positiivisemmin. Verotulojen toteuma on 35,7 % ja valtionosuuksien toteuma 34,0 %. Loppuvuoden osalta voidaan ennakoida verotulojen ja valtionosuuksien ylittymistä. Tämän seurauksena vuoden tuloksen arvioidaan olevan ylijäämäinen. S i v u 14

15 15 Rahoitusosa 5 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Kempeleen kunta muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman Muut maksuvalmiuden Toimeksiantojen var.ja pääomien Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat / Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan. 5.1 Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maanmyyntivoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaosaan muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset tuotot. Toiminnan rahavirta on huhtikuun lopussa 1,3 milj. euroa. S i v u 15

16 16 TALOUSARVIO Rahoitusosa 5.2 Investointien rahavirta Investointien rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maanmyyntitulot ja investointikohteisiin saadut rahoitusosuudet. Investointimenojen kertymä on huhtikuun lopussa 1,3 milj. euroa. Investoinnit painottuvat kesälle ja loppuvuoteen, minkä seurauksena investointien kertymä on vielä vähäinen. 5.3 Lainamäärä Vuoden aikana ei ole toistaiseksi otettu uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty alkuvuoden aikana 1,1 milj. euroa. Lainakanta oli 36,35 milj. euroa ja tunnusluku lainaa per asukas oli Lainakanta on kasvanut vuoden takaisesta 2,1 milj. euroa. 5.4 Loppuvuoden Investointiohjelmaan on tehty vuoden aikana talousarviomuutoksia niiltä osin kuin siihen on ollut tarvetta. Loppuvuoden arvioidaan menevän talousarvion mukaisesti eikä olennaisia muutoksia investointiohjelmaan ole tällä hetkellä tiedossa. Loppuvuonna tullaan lyhentämään edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa n. 4,4 milj. euroa. Lisäksi joudutaan todennäköisesti nostamaan uutta lainaa investointiohjelman toteuttamiseksi. S i v u 16

17 17 Tase 6. Tase TASE Avaava Tase TASE Avaava Tase (1 000 ) tase (1 000 ) tase VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat Oma pääoma Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineelliset hyödykkeet Edell tilikaus yli-/alijäämä Sijoitukset Tilikauden yli-/alijäämä Toimeksiantojen varat Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Vaihtuvat vastaavat Pakolliset varaukset Saamiset Toimeksiantojen pääomat Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Vieraspääoma Rahat ja pankkisaamiset Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTAAVAA VASTATTAVAA S i v u 17

18 18 Rakenne, sitovuus ja seuranta 7 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. n hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. n sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteiden sitovuus Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat. n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. asiakirjaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Rahamääräisten erien sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja tarkoitukseltaan rajattu varojen käyttämiseen. ssa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole jos asetetut tavoitteet on saavutettu. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää talousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Kempeleen kunnan talousosan rakenne on seuraava (raportointitaso): 1. Kunnanjohto Kunnanjohto Yleispalvelut S i v u 18

19 19 Rakenne sitovuus ja seuranta 2. Peruspalvelut Peruspalvelujohto Varhaiskasvatus Opetus Kempele Akatemia Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 3. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden johto Ympäristön kunnossapito Tilapalvelut Maan Rakennusvalvonta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat seuraavat: 1. Kunnanjohto 2. Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Peruspalveluiden varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia 4. Ympäristöpalvelut. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset tuotot ja kulut. Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan talousosan toimintatuotot ja toimintakulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintakulut omanaan bruttoperiaatteen mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemian toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Teknistä johtajaa sitoo ympäristöpalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut ominaan. Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemian sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista ympäristöpalveluiden sisällä. muutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä. S i v u 19

20 20 Rakenne sitovuus ja seuranta Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen talousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotuotot, valtionosuudet, korkotuotot, mutta rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. ssa vuodelle 2016 on ensimmäistä kertaa merkitty antolainasaamisten lisäykseen euroa. Määrärahalla tavoitteena on järjestää Leader-rahoituksen saaneille toimijoille tarpeen mukaan ns. puskurirahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu myönteinen päätös Leaderiltä. Lainan myöntämisen ehtona on myös huomioitava kuntalain velvoitteet koskien lainojen vakuuksia. Lainasta tulee laatia velkakirja. Kunnanhallitus päättää lainan antamisesta ao. valiokunnan ohjauksen jälkeen. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden kulut kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakn, muiden pitkävaikutteisten menojen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmistojen, koneiden ja kaluston sekä osakkeiden ja osuuksien osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio, talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet. Taloussuunnitelma sitovuus n sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (suunnitelmavuodet ). Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja ja siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta n toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan ja kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan osavuosikatsauksien yhteydessä. Valtuutus tilapäislainan ottoon vuodelle Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan talousjohtajalle valtuuden ottaa tilapäislainaa. Vuonna valtuuston myöntämä tilapäislainanottovaltuus on 17,6 miljoonaa euroa. Lainanottovaltuutta on lisätty vuoden aikana tehdyllä talousarviomuutoksella n. 1,1 miljoonaa euroa. S i v u 20

21 21 Käyttötalousosa 8 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) muutos % KUNNANJOHTO Kunnanjohto Tuotot ,6 Kulut ,9 Netto ,8 Yleispalvelut Tuotot ,1 Kulut ,4 Netto ,4 KUNNANJOHTO Tuotot yhteensä ,8 Kulut yhteensä ,5 Netto yhteensä ,5 Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) muutos % PERUSPALVELUT Peruspalvelujohto Tuotot ,0 Kulut ,4 Netto ,7 Terveys ja toimintakyky Tuotot ,7 Kulut ,3 Netto ,5 Sosiaalinen turvallisuus Tuotot ,8 Kulut ,7 Netto ,8 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tuotot ,3 Kulut ,4 Netto ,8 Sosiaali- ja terveyspalv. yhteensä Tuotot ,7 Kulut ,8 Netto ,0 Varhaiskasvatus Tuotot ,0 Kulut ,1 Netto ,9 Opetus Tuotot ,3 Kulut ,5 Netto ,7 Kempele Akatemia Tuotot ,0 Kulut ,9 Netto ,7 Varhaiskasvatus, opetus ja Kempele Akatemia Tuotot ,5 Kulut ,7 Netto ,7 PERUSPALVELUT Tuotot yhteensä ,1 Kulut yhteensä ,8 Netto yhteensä ,9 S i v u 21

22 22 Käyttötalousosa Ulkoiset ja sisäiset Käyttö- (1 000 ) muutos % YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalveluiden johto Tuotot ,0 Kulut ,3 Netto ,3 Ympäristön kunnossapito Tuotot ,6 Valmistus omaan ön ,7 Kulut ,1 Netto ,2 Tilapalvelut Tuotot ,4 Kulut ,3 Netto ,6 Maan Tuotot ,2 Kulut ,4 Netto ,2 Rakennusvalvonta Tuotot ,6 Kulut -1402, ,4 Netto ,3 YMPÄRISTÖPALVELUT Tuotot yhteensä ,3 Valmistus omaan ön ,7 Kulut yhteensä ,6 Netto yhteensä ,0 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tuotot ,1 Valmistus omaan ön ,7 Kulut ,9 Netto ,2 8.1 KUNNANJOHTO Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,8 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,5 Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,4 Toimintakate ,5 Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate ,5 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Tilikauden tulos ,7 Vyörytyskulut ,4 Vyörytystuotot ,8 Tilikauden alijäämä ,7 S i v u 22

23 23 Käyttötalousosa Kunnanjohto ulk+sis TP 2016 TA + muutos Käyttö % Tuotot , Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Elinkeinopuolella alkuvuosi on ollut aktiivista aikaa. Zatelliitin uudella yritysalueella käynnistettiin yritystonttien hakuprosessi, jonka tuloksena huhtikuun loppuun mennessä tehtiin yhdeksän tonttivarausta. Alueen kaavan valmistumisen viivästyminen aiheuttaa tonttikauppojen siirtymisen vuoden vaihteeseen, joten yritystonttien myyntitavoitteen saavuttaminen ( ) on epävarmaa. Huhtikuun loppuun mennessä tontinmyyntituloja kertyi kunnalle n euroa. Hakamaalla valmistui asemakaava alkuvuonna ja tontin myynti ja vuokraus käynnistyi rivakasti. Zatelliitin ison kauppatontin suunnittelua vietiin eteenpäin yhdessä valitun toimijan kanssa. Strategiset tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne asukasta Asukasta/vuosi Asukasluvun ennakkotieto on Lisäystä 64 asuaksta. Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Aloittaneita yrityksiä 80, yrityskanta kasvaa Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tilastot Ei tilastoa. 100 kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin 100 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Monipuolinen yritystonttitarjonta, (hyvä näkyvyys, ok-yritystontteja, pieniä tontteja, isoja tontteja) Kontaktit yrityksiin, oma tilasto Yritystonttien tarjonta, lkm 22 uutta kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin + uusintakontaktit, 54 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Kunnalla tarjolla varaamattomia tontteja 22 kpl. Näistä 13 kpl uudella Zatelliitin alueella. S i v u 23

24 24 Käyttötalousosa Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Somessa otetaan ön uusia välineitä. Tavoitteen toteutuminen Kempeleen Ikähoiva perusti FB sivut helmikuussa. Facebookissa 2000 tykkääjän raja rikki Tykkääjien lkm 2462 tykkääjää (8. toukokuuta ) Ajankohtaisia julkaisuja FB:ssa + nettisivuilla vähintään kaksi / kk / prosessi. Julkaisujen lkm Tammi-huhtikuussa keskimäärin 3,4 ajankohtaista julkaisua /kk / prosessi. Kempeleen kunnan FB:ssä 168 kpl julkaisuja tammihuhtikuussa. Yritysuutiskirjeitä 6 kpl / vuosi Uutiskirjeiden lkm Uutiskirjeitä julkaistu 4 kpl. Kunta myy/vuokraa vähintään10 kpl yritystontteja (edellyttää uusien kaavatonttien kaavoituksen valmistumista) Kuntaan muuttaa 2 uutta isompaa yritystä Vanhojen yritysalueiden ulkoinen ilme kohenee Kempele tunnetaan yrittäjäystävällisempänä kuntana lkm Toimipaikkojen lkm Toteutuneet suunnitelmat Vapaa palaute yrittäjiltä Myyty 3 tonttia. Vuokrattu 3 tonttia. Varauksessa 24 tonttia. Wanillan kirppis Ei muutoksia. Kempele saa yrittäjiltä positiivista palautetta. Kempele saa muuttovoittoa Muuttotase Muuttovoitto tammi-helmikuussa 35 asukasta. Keskeiset toimenpiteet Zatelliitin pohjoisosan yritysalueen markkinointi ja tonttihaku tuotti huhtikuun loppuun mennessä yhdeksän varauspäätöstä. Hakamaan uudelta yritysalueelta on voimassa kahdeksan varauspäätöstä. Kunnan talous on vahva Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Tilikauden tulos Tilikauden tulos / asukas Lainamäärä/asukas 2071 / asukas S i v u 24

25 25 Käyttötalousosa Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Asukastyytyväisyyskyselyn tulos positiivinen Asukastyyväisyyskysely joka toinen vuosi ja toimielinten itsearvioinnit Asukastyytyväisyyskyselyä ei kuluvalle vuodelle vielä tehty. Päätöksenteko säädösten mukaista -oikaisuvaatimuksia ja valituksia 0 kpl -lisälista-asioita 0 kpl Aloitteisiin vastausaika: -viranhaltijavalmistelussa 2 vk -valiokuntavalmistelussa 3 kk Muutoksenhakujen ja kumottujen päätösten määrä Vastausaika - oikaisuvaatimuksia ja valituksia 5 kpl - lisälista-asioita 1 kpl - saapuneita kuntalaisaloitteita 2 kpl, käsittelyssä - saapuneita valtuustoaloitteita 3 kpl, käsittelyssä Keskeiset toimenpiteet Kempeleen äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 57,9 % (56,9 %, vuonna 2012). Mihiä valituista on 59 % ja naisia 41 %. Valtuuston paikkajakauma: Keskusta 18, SDP 8, Kokoomus 5, Vasemmistoliitto 3 ja Perussuomalaiset 3, vihreät 1 ja Kristillisdemokraatit 1. Valtuutettujen keski-ikä on 50 vuotta. Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Monelaisia ja erilaisia tapahtumia järjestetään eri sidosryhmien kanssa mm. Vuosittainen Hyvä kasvaa Kempeleessä tapahtuma Tapahtumien lkm eri palvelusektoreilla Tapahtumien lkm - kulttuuri ja kirjasto yht nuorisotoimi 12 Tiedottamista sosiaalisen median avulla on lisätty ja tahtumakalenteri on aktiivisessa käytössä. Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa Tapahtumien lkm tapahtumakalenterissa 58 kpl Järjestöjen yhteystietorekisteri on ajantasalla Yhteystietojen käytettävyys Järjestöt päivittäneet tietojaan rekisteriin kevätkokousten henkilövalintojen jälkeen Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Kempeleen TEA-viisarin piste-määrä 10%-yksikköä korkeampi kuin valtakunnan keskiarvo TEA-viisarin pistemäärä Ei käytössä S i v u 25

26 26 Käyttötalousosa Yleispalvelut ulk+sis TP 2016 TA + muutos Käyttö % Tuotot , Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Yleispalveluissa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet olennaisilta osin suunnitellusti. Tällä hetkellä arvioidaan, että vuosi tulee toteutumaan talousarvion mukaisesti. Taloushallinnossa on otettu ön uusi budjetointiohjelma. Tähän liittyvää önottokoulusta on järjestetty henkilöstölle. Seuraavan vuoden talousarvio laaditaan tällä ohjelmalla. Henkilöstöhallinnossa huomiota on kiinnitetty johtamis- ja esimiestaitojen kehittämiseen. Vuonna on käynnistynyt esimiesten Kempeleen tapa johtaa valmennus. Valmennuksen tavoitteena on löytää yhteinen tapa johtaa Kempeleessä ja nimetä yhteisiä arvoja johtamiselle. Lisäksi valmennuksen aiheina on ollut mm. työhyvinvoinnin johtaminen. Valmennus päättyy syksyllä ja valmennuksen tuloksia seurataan myös valmennuksen jälkeen. Lisäksi henkilöstöhallinnossa on tehty toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kesälomien jälkeen käynnistyy mm. kunnan oma Kiila-kuntoutusryhmä. Lisäksi syksyllä alkaa kunnan toinen uran huippuvuodet valmennus. Valmennus suunnataan työuransa loppuvaiheen olevien henkilöille. Ateria- ja puhdistuspalveluiden henkilöstölle on suunniteltu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työkykypilotti hanke, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen. Hanke keskittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn. Hanke käynnistyy kesälomien jälkeen. Lisäksi ateria- ja puhdistuspalveluissa on tehty alkukartoitusta Portaat luomuun -hanketta varten. Hankkeessa pyritään lisäämään luomuruuan ä julkisissa ammattikeittiöissä. Tavoitteena on saavuttaa Portaat luomuun ohjelman taso 1 vuonna. Tietohallinnon osalta on mm. aloitettu valmistautuminen EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon vuoden 2018 aikana. Tämän seurauksena on kartoitettu tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita ja laadittu riskiarviota tältä osin. Myös tietotekniikan prosesseja on kartoitettu ja kuvattu. Kempeleen kunnan edustajat ovat toimineet aktiivisesti maakuntavalmistelun työryhmissä. Henkilöstön osalta on kartoitettu alustavasti siirtyvä sote- ja tukipalveluhenkilöstö. Lisäksi on annettu selvitys keskeisistä palvelussuhteen ehdoista ja toimintatavoista. S i v u 26

27 27 Käyttötalousosa Strategiset tavoitteet Kempeleen kunta on arvostettu ja vetovoimainen työnantaja Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Prosessien kehittäminen, prosessikuvaukset Henkilöstön osaamisen jakaminen ja kouluttaminen Työhyvinvointi-mittariston tulokset Prosessikuvauksia on jatkettu vuoden aikana. Työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi ja se toteutetaan vuoden 2018 vuoden alussa. Yhteisen johtamismallin luominen Johtamis- ja esimieskoulutukset Työhyvinvointi-mittariston tulokset Vuoden aikana on toteutettu esimieskoulutuksia talousarvion mukaisesti. Tyhyvinvointikysely toteutetaan seuraavan kerran Keskeiset toimenpiteet Prosessikuvauksia on tehty jo varsin kattavasti kunnan organisaation osalta. Prosessikuvausten tekemistä jatketaan. Vuoden aikana on käynnistynyt Kempeleen tapa johtaa -esimieskoulutus ja tätä koulutusta jatketaan. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Arviointi ja kehittämisideat henkilöstöltä ja prosesseista Palaute Tehty toimenpide tavoitteeseen nähden Kehityskohteita on kartoitettu mm. sähköisten palveluiden työryhmässä. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Ateriapalvelut toteutetaan ravitsemussuositusten mukaisesti Käynnistetyt toimenpiteet Kouluterveyskysely Ruokalistasuunnittelussa on noudatettu ravitsemussuosituksia. Kouluterveyskysely tehdään tänä vuonna. Keskeiset toimenpiteet Ateriapalveluissa laajennetaan tuotannonohjausjärjestelmän ä mahdollisuuksien mukaan. S i v u 27

28 28 Käyttötalousosa Palveluiden tehostaminen teknologisilla ja sähköisillä menetelmillä Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Sähköisten palveluiden kehittämisellä on vakiintunut toimintamalli Sähköisten palveluiden ja toimivuus Palaute Tehty sähköisten palveluiden suunnitelma. Sähköisten palveluiden työryhmän työtä on jatkettu. Keskeiset toimenpiteet Sähköisten palveluiden suunnitelman työstämistä jatketaan ja joka menee talousarviokäsittelyyn. S i v u 28

29 29 Käyttötalousosa 8.2 PERUSPALVELUT Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,4 Muut toimintatuotot ,1 Valmistus omaan ön Toimintakulut ,8 Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,3 Toimintakate ,9 Rahoitustuotot- ja kulut Vuosikate ,9 Suunnitelman mukaiset poistot ,9 Tilikauden tulos ,9 Vyörytyskulut ,7 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,6 Sosiaali- ja terveyspalvelut Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,7 Valmistus omaan ön ,0 Toimintakulut ,8 Toimintakate ,0 Rahoitustuotot- ja kulut ,0 Vuosikate ,0 Suunnitelman mukaiset poistot ,2 Tilikauden tulos ,0 Vyörytyskulut ,6 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,7 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,5 Valmistus omaan ön ,0 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,7 Rahoitustuotot- ja kulut ,0 Vuosikate ,7 Suunnitelman mukaiset poistot ,8 Tilikauden tulos ,7 Vyörytyskulut ,9 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,4 S i v u 29

30 30 Käyttötalousosa Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Peruspalveluprosessin talousarvion toteutuminen kirjanpidon mukaan on toimintatuotot 34,1 %, toimintakulut 34,8 % ja toimintakate 34,9 %. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (peruspalvelujohto, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) ja opetus, varhaiskasvatus sekä Kempele Akatemia. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset että sisäiset tulot ja menot. n toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot 33,7 % 34,5 % Toimintakulut 35,8 % 33,7 % Toimintakate 36 % 33,7 % Opetus, varhaiskasvatus sekä Kempele Akatemia Tarkasteluajanjaksolla peruspalvelujen johdon prosessista hallintosihteeri siirtyi eläkkeelle. Hallintosihteerin tehtävä jätettiin täyttämättä ja palvelusihteerin tehtävänkuvaa uudistettiin. Terveys- ja toimintakyvyn alaprosessin toimintakate on tarkasteluajanjaksolla 34,5 %. Terveys- ja toimintakyvyn alaprosessin oman toiminnan toimintakulut ovat 34,8 %. Toimintatuottojen toteuma on 50,7 %. Toimintatuottoja on kertynyt ennakoitua enemmän terveyskeskussairaalasta sekä ulkokuntalaisten hoidosta ja palveluiden myynnistä. Erikoissairaanhoidon toteuma on tarkasteluajanjaksolla 35,6 %. Terveydenhuoltolain ( v.2014 ) mukaan kansalainen on voinut valita oman terveyskeskuksensa yli kuntarajojen. Asiakkaiden netto siirtymä Kempeleen kunnan terveyskeskus palveluihin on jatkunut keskimäärin henkilöä/kuukausi. Siirtyneiden kokonaismäärä on tarkasteluajanjaksolla yli 500. Terveyskeskussairaala on toiminut lokakuusta 2016 uusissa tiloissa. Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessin toimintakate on 40,8 %. Toimintamenot ovat toteutuneet 37,4% ja toimintatuotot 24,3 %. Ikääntyneiden hoiva- ja huolenpidon kustannuksia nostaa kotona asumista tukevien palveluiden kustannukset. Määräaikaista henkilöstöresurssia on tarvittu ikääntyneiden terveystarkastuksiin sekä ympärivuorokautiseen vuorohoitokotiin. Vakinaisen henkilöstön menot ovat pysyneet talousarviossa. Säännöllisen kotihoidon ja tehostetun kotihoidon ostopalvelut ovat toteutuneet ennakoitua suurempana asiakkaiden lisääntyneistä tarpeista johtuen. Tehostetussa palveluasumisessa on tällä hetkellä 75 asiakasta. n tarkasteluajanjaksolla sosiaalisen turvallisuuden alaprosessissa toimintakate oli 38, 8 %. Vammaispalveluissa toimintakulujen ylitys johtui henkilökohtaisten avustajien palkoista sekä omaishoidon tuesta. Palveluiden ostoissa kustannusten kasvu johtui lisääntyneistä palveluasumispaikkojen ostoista. Lastensuojelussa toimintakuluja on kasvattanut vuoden 2016 loppupuolella tehdyt uudet huostaanotot. Lastensuojelun sijoituksia päättyy syksyn aikana. Kehitysvammahuollossa pitkäaikaista laitoshoitoa ei enää osteta, kaikki asiakkuudet ovat siirtyneet palveluasumiseen. S i v u 30