RAK Lähetyksen asiakirjat tummennettu. Nurmijärvi R+++S Klaukkala UUDISRAKENNUS RAKENNE

Transkriptio

1 Lähetyksen asiakirjat tummennettu Lähetys pvm. Lähetyksen järjestysnro 001 K.osa/kylä Kortteli/tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Klaukkala Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva nro UUDISRAKENNUS Rakennuskohteen nimi ja osoite VIIRINLAAKSO Paalulaatta Nurmijärvi RAKENNE Sisältö Asiakirjaluettelo Urakkalaskenta Ramboll Finland Oy PL 25, Säterinkatu Espoo P F Suunn.ala Työnro Tiedosto RAK Piirustusnro Suunn. (nimi, tutkinto, allekirjoitus) Piirt. Tark. R+++S Janne Syrjänen RI XXXX Tarkastaja DI

2 ASIAKIRJALUETTELO RAKENNESUUNNITELMAT (URAKKALASKENTA) TOIMITUS- MERKINNÄT Piir.no Muutos Päiväys VIIRINLAAKSO Työnumero: Rak.valv. Työmaa Suunn. laji Lohko Alalohko Kerros Piir. laji Juokseva numero Revisio Revision päiväys Päiväys Paalulaatta, Nurmijärvi Päiväys: Piirustuksen sisältö MK Tiedosto Tark./Huom J.no Revisio Revision päiväys Revisio Revision päiväys Viimeisin jakelu tummennettu Viimeinen käytetty juokseva nro 0 Mittapiirustukset R + + P M 001 Mittapirustus, paalulaatta L1 1:100 TS-MALLI R + + P M 002 Mittapirustus, paalulaatta L2 1:100 TS-MALLI R + + P M 003 Mittapirustus, paalulaatta L3 1:100 TS-MALLI R + + P M 004 Mittapirustus, paalulaatta L4 1:100 TS-MALLI R + + P M 005 Mittapirustus, paalulaatta L5 1:100 TS-MALLI R + + P M 006 Mittapirustus, paalulaatta L6 1:100 TS-MALLI R + + P M 007 Mittapirustus, paalulaatta L7 1:100 TS-MALLI R + + P M 008 Mittapirustus, paalulaatta L8 1:100 TS-MALLI R + + P M 009 Mittapirustus, paalulaatta L9 1:100 TS-MALLI R + + P M 010 Mittapirustus, paalulaatta L10 1:100 TS-MALLI R + + P M 011 Mittapirustus, paalulaatta L11 1:100 TS-MALLI R + + P M 012 Mittapirustus, paalulaatta L12 1:100 TS-MALLI R + + P M 013 Mittapirustus, paalulaatta L13 1:100 TS-MALLI R + + P M 014 Mittapirustus, paalulaatta L14 1:100 TS-MALLI R + + P M 015 Mittapirustus, paalulaatta L15 1:100 TS-MALLI R + + P M 016 Mittapirustus, paalulaatta L16 1:100 TS-MALLI R + + P M 017 Mittapirustus, paalulaatta L17 1:100 TS-MALLI R + + P M 018 Mittapirustus, paalulaatta L18 1:100 TS-MALLI R + + P M 019 Mittapirustus, paalulaatta L19 1:100 TS-MALLI R + + P M 020 Mittapirustus, paalulaatta L20 1:100 TS-MALLI R + + P M 021 Mittapirustus, paalulaatta L21 1:100 TS-MALLI R + + P M 022 Mittapirustus, paalulaatta L22 1:100 TS-MALLI R + + P M 023 Mittapirustus, paalulaatta L23 1:100 TS-MALLI R + + P M 024 Mittapirustus, paalulaatta L24 1:100 TS-MALLI R + + P M 025 Mittapirustus, paalulaatta L25 1:100 TS-MALLI R + + P M 026 Mittapirustus, paalulaatta L26 1:100 TS-MALLI R + + P M 027 Putkikaanaalien paalulaatat, periaatepiirustus 1: R + + P M 028 Yleispiirustus 1:500 TS-MALLI Raudoituspiirustukset R + + P R 001 Raudoituspirustus, paalulaatta L1 1: R + + P R 002 Raudoituspirustus, paalulaatta L2 1: R + + P R 003 Raudoituspirustus, paalulaatta L3 1: R + + P R 004 Raudoituspirustus, paalulaatta L4, alapinnnan raudoitus 1: R + + P R 005 Raudoituspirustus, paalulaatta L5 1: R + + P R 006 Raudoituspirustus, paalulaatta L6 1: R + + P R 007 Raudoituspirustus, paalulaatta L7 1: R + + P R 008 Raudoituspirustus, paalulaatta L8 1: R + + P R 009 Raudoituspirustus, paalulaatta L9 1: R + + P R 010 Raudoituspirustus, paalulaatta L10 1: R + + P R 011 Raudoituspirustus, paalulaatta L11 1: R + + P R 012 Raudoituspirustus, paalulaatta L12 1: R + + P R 013 Raudoituspirustus, paalulaatta L13 1: R + + P R 014 Raudoituspirustus, paalulaatta L14 1: R + + P R 015 Raudoituspirustus, paalulaatta L15 1: R+++S001.xls Sivu 2(3)

3 Piir.no Muutos Päiväys VIIRINLAAKSO Työnumero: Rak.valv. Työmaa Suunn. laji Lohko Alalohko Kerros Piir. laji Juokseva numero Revisio Revision päiväys Päiväys Paalulaatta, Nurmijärvi Päiväys: Piirustuksen sisältö MK Tiedosto Tark./Huom J.no R + + P R 016 Raudoituspirustus, paalulaatta L16 1: R + + P R 017 Raudoituspirustus, paalulaatta L17 1: R + + P R 018 Raudoituspirustus, paalulaatta L18 1: R + + P R 019 Raudoituspirustus, paalulaatta L19 1: R + + P R 020 Raudoituspirustus, paalulaatta L20 1: R + + P R 021 Raudoituspirustus, paalulaatta L21 1: R + + P R 022 Raudoituspirustus, paalulaatta L22 1: R + + P R 023 Raudoituspirustus, paalulaatta L23 1: R + + P R 024 Raudoituspirustus, paalulaatta L24 1: R + + P R 025 Raudoituspirustus, paalulaatta L25 1: R + + P R 026 Raudoituspirustus, paalulaatta L26 1: R + + P R 027 Raudoituspirustus, paalulaatta L4, yläpinnnan raudoitus 1: Revisio Revision päiväys Revisio Revision päiväys Luettelot, selostukset, laskelmat R S 001 Asiakirjaluettelo R S 002 Rakennelaskelmat R S 003 Rakennustyoselostus R S 004 Raudoitusluettelot R 1 + P S 005 Paaluluettelo laatta L R 2 + P S 006 Paaluluettelo laatta L R 3 + P S 007 Paaluluettelo laatta L R 4 + P S 008 Paaluluettelo laatta L R 5 + P S 009 Paaluluettelo laatta L R 6 + P S 010 Paaluluettelo laatta L R 7 + P S 011 Paaluluettelo laatta L R 8 + P S 012 Paaluluettelo laatta L R 9 + P S 013 Paaluluettelo laatta L R 10 + P S 014 Paaluluettelo laatta L R 11 + P S 015 Paaluluettelo laatta L R 12 + P S 016 Paaluluettelo laatta L R 13 + P S 017 Paaluluettelo laatta L R 14 + P S 018 Paaluluettelo laatta L R 15 + P S 019 Paaluluettelo laatta L R 16 + P S 020 Paaluluettelo laatta L R 17 + P S 021 Paaluluettelo laatta L R 18 + P S 022 Paaluluettelo laatta L R 19 + P S 023 Paaluluettelo laatta L R 20 + P S 024 Paaluluettelo laatta L R 21 + P S 025 Paaluluettelo laatta L R 22 + P S 026 Paaluluettelo laatta L R 23 + P S 027 Paaluluettelo laatta L R 24 + P S 028 Paaluluettelo laatta L R 25 + P S 029 Paaluluettelo laatta L R 26 + P S 030 Paaluluettelo laatta L R+++S001.xls Sivu 3(3)

4 Asiakirjan numero R+++S Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä VIIRINLAAKSON PAALULAATAN RAKENNE- TYÖSELOSTUS JA PAALUTUSTYÖSELOSTUS

5 Versio Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Urakkalaskenta Janne Syrjänen, Minna Koistinen (geotekniikka) Vesa Hakola, Petri Tyynelä (geotekniikka) Ramboll Särerinkatu 6 PL ESPOO Puh

6 SISÄLLYSLUETTELO 0. Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushanke Paalulaattarakenne Kuormitukset Noudatettavat asiakirjat Mittaukset 2 1. Suunnittelu Yleistä Suunnittelun tehtäväjako Yleistä Suunnitelmamuutokset CE - merkintä Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen Perustusrakenteet Paaluperustukset Lyöntipaalut Teräsbetonipaalut Teräsbetonipaalujen materiaalit Teräsbetonipaalutustyön työalusta Teräsbetonipaalujen asentaminen Teräspaalut Teräspaalujen materiaalit Teräspaalutustyön työalusta Teräspaalutuksen asentaminen Valmis paalutus Paalutuksen kelpoisuuden osoittaminen Paalutuksen ympäristövaikutukset Paalulaattarakenteet Paikalla valettavat paalulaatat Paalulaattarakenteiden materiaalit Paalulaatan alusta Paalulaattarakenteiden tekeminen Valmis paalulaattarakenne Paalulaattarakenteiden kelpoisuuden osoittaminen Paalulaattarakenteiden tekemisen ympäristövaikutukset Maaleikkaukset ja maakaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Maakaivantojen tekeminen 13

7 1 0. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 0.1 Rakennushanke Projektin nimi: Viirinlaakso Projektin numero: Kaupunginosa: Klaukkala 0.2 Paalulaattarakenne Paalulaatan ala: n m 2 Paalulaatan rakenne: Teräsbetoninen tasapaksu laatta Paalulaatan paksuus: 400/450 mm Rasitusluokat: XC2, XD1, lisäksi XF2 muutamassa laatassa Teräsbetonipaalut: TB300b, TB350a Teräspaalut: RR220/12,5 ja RR170/10, korroosiovara 2.0 mm Paalutustyöluokka: PTL 2, PO-2011 Paalujen kantavuus: TB300B R d.max 874 kn (murtorajatila) TB350A R d max 1226 kn(murtorajatila) RR220/12,5 R d.max 1457 kn (murtorajatila) RR170/10 R d.max 893 kn (murtorajatila) Negatiivinen vaippahankaus: kn Laatan betoni: C35/45, rakenneluokka 2 Suojabetoni: Alapinnassa 60 mm, yläpinnassa sekä sivuilla 50 mm Betoniteräs: B500B ja B500K (A500HW), ellei toisin mainittu 0.3 Kuormitukset Pysyvät kuomat: Penkereen paino (20 kn/m 3 ), laatan oma paino (25 kn/m 3 ) Muuttuvat kuormat: Liikennekuorma LM1 pengerkorkeuden mukaan Kuormitusyhdistelmillä on haettu suurimmat paalukuormat ja murtomomentit sekä määräävimmät tapaukset lyhyt- ja pitkäaikaisilla kuormituksilla halkeamamitoitukseen. Paalutuksen geotekninen mitoitus on esitetty liitteenä 1 olevassa geoteknisessä raportissa. 0.4 Noudatettavat asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 ja Rakennustuotteiden yleisiä hankinta- ja toimitusehtoja RYHT 2000 sekä asioiden esittämisessä ehtoihin liittyviä malliasiakirjoja ja urakka-asiakirjojen sisältöjakoa. Rakennustyössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten määräyksiä ja ohjeita (Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus, Suomen Rakentamismääräyskokoelma RakMK, Betoninormit 2004 (by 50), rakennustyön turvallisuusmääräykset, Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009). Lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita rakennuskohteen edellyttämässä laajuudessa: INFRA 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset RIL , Paalutusohje 2011, PO-2011 RT-2011 Paalutuotelehti Ruukin teräspaalujen suunnittelu- ja asennusohjeet, Liite 3. RR-paalujen loppulyöntitaulukot (NA) SFS-EN1990/1991/1992/1997, Eurokoodit ja kansalliset liitteet NCC 1, Eurokoodin soveltamisohje, Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet NCC 2, Eurokoodin soveltamisohje, Betonirakenteiden suunnittelu NCC 7, Eurokoodin soveltamisohje, Geotekninen suunnittelu by 39: Paikalla valettujen betonirakenteiden toleranssit by 43: Betonin kiviainekset 2008 by 47: Betonirakentamisen laatuohjeet 2007 by 50: Betoninormit 2004 by 52: Lentotuhkan käyttö betonissa

8 2 RIL : Betonityöohjeet RIL : Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa Betonirakentamisen ohjeisto RTT 1995: Paikallavalurakentaminen Rakennuttaja laatii hankkeesta turvallisuusasiakirjan, jota urakoitsija täydentää osaltaan. Mikäli työsuorituksen ja laatutason määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta puuttuu, noudatetaan rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä käytettyä hyvää suoritustapaa. 0.5 Mittaukset Paalujen ja laattojen mittaukset on sidottu pääpisteisiin, joiden numerointi ja koordinaatit on esitetty mittapiirustuksissa ja sen liitteenä olevissa paaluluetteloissa. Työmaamittauksissa saa käyttää ainoastaan suunnitelma-asiakirjojen koordinaattitietoja! Tiedot työmaalla käytettävistä kiintopisteistä antaa rakennuttaja. Pääpisteiden maastoon merkitsemisestä tulee laatia mittaussuunnitelma. 1. SUUNNITTELU 1.1 Yleistä Paalulaattojen rakennesuunnittelun on tehnyt Ramboll Finland Oy:n Espoon talotoimialan yksikkö ja geosuunnittelun Lahden geotekniikan yksikkö. 1.2 Suunnittelun tehtäväjako Yleistä Mikäli urakoitsija haluaa, esimerkiksi tuotantotavoistaan johtuen, esitettyihin ratkaisuihin tai raudoitustapoihin liittyviä muutoksia, tulee heidän saada kyseisille muutoksille rakennuttajan ja rakennesuunnittelijan hyväksyntä sekä vastata kaikista muutosten aiheuttamista suunnittelu-, kopiointi- ja muista mahdollisista kustannuksista. Urakoitsijan on huomioitava työnsuunnittelussa betonirakenteiden lujuudenkehitys ja tarvittaessa varmistettava rakenteen lujuus rakennesuunnittelijalta, jos on syytä epäillä paalulaatan kestävyyttä työnaikaisilla kuormituksilla. Esimerkkitapauksena paalutustyön suorittaminen paalulaatan päältä, jonka lujuus ei ole vielä täysin kehittynyt. 1.3 Suunnitelmamuutokset Kaikki suunnitelmat on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen töiden aloittamista. Suunnitelmat on pidettävä työn aikana ajan tasalla merkitsemällä kaikki muutokset suunnitelmaasiakirjoihin. Asiakirjat kootaan työn päätyttyä ja luovutetaan rakennuttajalle. 1.4 CE - merkintä CE-merkintä on oltava vähintään kaikilla niillä rakennustuotteilla, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin piiriin ja sen siirtymäaika on päättynyt. Toteuttaja vastaa siitä, että CEmerkittyjä rakennustuotteita käytetään. Kaikki viranomaishyväksyntää varten tarvittavat CEmerkintöihin liittyvät asiakirjat tulee toimittaa tilaajalle suomen- tai ruotsinkielisinä. CEmerkittyjen tuotteiden kelpoisuuden ja suunnitelmien mukaisuuden osoittamisesta vastaa ko. tuotteen toimittaja tai maahantuoja.

9 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 luvun mukaiset seuraavin tarkennuksin Työssä noudatetaan rakenteen omistajan antamia ohjeita. Suunnitelmassa esitetyt Luhtajoentien alueella olevat olemassa olevat vesijohto- ja viemärilinjat poistuvat käytöstä ja ne voidaan jättää maahan paalulaatan alle. Vesijohdon ja viemärin tulee kuitenkin pysyä käytettävissä siihen asti, että uudet vesihuoltolinjat saadaan käyttöön. Viirintiellä nykyinen hulevesiviemäri ja jätevesiviemäri jäävät käyttöön ja ne siirretään toteutettavan paalulaatan päälle. Tarvittavista katkoista, ohipumppauksista jne. tulee sopia Nurmijärven veden kanssa. Urakoitsija sopii ja toteuttaa urakka-alueella olevien rakenteiden, laitteiden ja johtojen siirron niiden omistajien kanssa Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät. Pintamaat poistetaan vähintään 300 mm paksuudelta. Pintamaiden läjitys tehdään urakkaohjelman mukaiseen paikkaan PERUSTUSRAKENTEET Paaluperustukset Paalutustyön osalta noudatetaan ensisijaisesti valmistajan ohjeita, tätä työohjetta sekä lisäksi julkaisuja PO-2011 ja Infra RYL Lyöntipaalut Paalutustyöt suoritetaan paalutustyöluokan PTL2 mukaan. Paalut lyödään tukipaaluiksi. Paalulaatan rakenteet sekä paalujen pituudet ja paalutyypit on esitetty mitta- ja raudoituspiirustuksissa. Paalulaatan sijainti kartalla on esitetty yleispiirustuksessa. Johtojen ja kaapelien sijainnit on varmistettava ennen paalutusta Teräsbetonipaalut Paalutuksessa käytetään teräsbetonipaaluja TB300b ja TB350a. Paalut jatketaan valmistajan ohjeiden sekä julkaisun PO-2011 mukaisesti. Yhden paalun sallittu geotekninen kantavuus murtorajatilassa on 874 kn (TB300 b) ja 1226 kn (TB350a) ilman vaippahankausta. Paalujen betonilujuuden on lyöntihetkellä toteutettava nimellislujuusvaatimus Teräsbetonipaalujen materiaalit Paalujen ja niiden varusteiden kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä. Mikäli kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Paalujen valmistukseen liittyvät muut kelpoisuusvaatimukset on esitetty julkaisussa InfraRYL 2010.

10 4 Teräsbetonipaalu varustetaan kalliokärjellä ja jatkoksissa käytetään ns. jäykkäjatkoksia Teräsbetonipaalutustyön työalusta Paalutustyötä varten pintamaan poiston jälkeen maan pintaan asennetaan suodatinkangas N3, jonka päälle tehdään työalusta paalutustyön vaatimassa laajuudessa. Paalutusalusta suunnitellaan maaperän lujuuden ja paalutukseen käytettävän kaluston mukaan. Alustana käytetään vähintään 300 mm paksua routimattomasta murskeesta tehtyä työalustaa, jonka alle asennetaan suodatinkangas N3. Paikoitellen saatetaan tarvita paksumpikin työalusta. Pilaristabiloidulla alueella vesihuoltojen paalulaattojen kohdalla on esikuormituspenger, jota tulee ohentaa ennen paalutusta sen verran kuin paalutustyön tekemiseksi on tarpeen Teräsbetonipaalujen asentaminen Paalutustyöstä laaditaan työ- ja asennussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kirjallisena työselostuksena ja kuvina. Siinä esitetään paalutustyöluokan edellyttämät työtavat, paalutusjärjestys ja koneet, jolla saavutetaan pohjarakennesuunnitelmassa esitetyt vaatimukset. Paalutustyö tulee tehdä niin, että pohjavesipinta alueella ei pääse laskemaan ja huokospaineen nousu ja maaperän häiriintyminen pyritään minimoimaan. Paalutus tulee aloittaa vesihuollon runkolinjojen paalutuksesta, jotta alueen vesihuolto saadaan rakennettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Paalutus aloitetaan koepaalutuksella. Koska alueen pohjavesi on paineellista, tulee koepaalutuksen jälkeen seurata tarkasti, syntyykö paalujen vartta pitkin pohjaveden pystyvirtausta. Koepaalutuksen perusteella muokataan tarvittaessa työjärjestystä ja työtapoja. Vähintään 5 %:lle koepaaluista ja 5 %:lle jokaisen erillisen paalulaatan paaluista tehdään PDAmittaukset PO-2011 mukaisesti suunnitellun kantavuuden tarkistamiseksi. PDA-mittausten korrelaatiokertoimet ja vaaditut puristuskestävyyden keskiarvot ja minimiarvot on esitetty alla olevassa taulukossa. Arvot perustuvat PO-2011 sekä Paalutuotelehden ohjeisiin. PDA-mittaus suoritetaan parin päivän kuluttua paalujen asennuksesta. Koepaalutuksen jälkeen tarkistetaan kantavuus ja paalupituudet. Taulukko 1. Viirilaakso, teräsbetonipaalujen PDA-mittausten korrelaatiokertoimet ja vaaditut puristuskestävyyden arvot Paalutyyppi Korrelaatiokerroin R c,m(min) arvolle kun 5 % paaluista koestetaan Korrelaatiokerroin R c,m (mean) arvolle kun 5 % paaluista koestetaan Vaadittu geoteknisen puristuskestävyyden minimiarvo PDAmittauksessa Vaadittu geoteknisen puristuskestävyyden keskiarvo PDAmittauksessa TB300b 1,35 1, kn 1573 kn TB350a 1,35 1, kn 2207 kn Paalujen paikalleen mittaukset tehdään ja paalujen paikat merkitään maastoon 10 mm:n tarkkuudella. Paalutus suoritetaan mahdollisuuksien mukaan maan pinnan tasolta. Vesihuoltokanaalien kaivutyöt tehdään vasta kun paalutus on asennettu. Paalujen upotuslyönnit ja loppulyönnit tehdään liitteenä olevan paalutuotelehden RT2011 ohjeiden mukaisesti paalutustyöluokassa 2. Mikäli paalun painuma 10 lyönnin sarjalla alittaa 10 mm, tulee lyönti lopettaa välittömästi paalun vaurioitumisen estämiseksi. Mikäli paalun alapää ei muista paaluryhmän paaluista poiketen tunkeudu siihen maakerrokseen tai kallion pintaan, johon sen suunnitelman mukaan tulee tukeutua, ei paalua hyväksytä ilman riittävää lisäselvitystä. Paalujen tunkeutumisvyöhyke on esitetty geoteknisissa leikkauspiirustuksissa. Paaluja ei lyödä sellaisten maa- tai täyttökerrosten läpi, jotka aiheuttavat paalun vaurioitumisriskin, ellei esteitä ennen asennusta syrjäytetä tai poisteta paalujen edestä tai maakerrosta vaihdeta.

11 Vähintään 10 % paaluista ehjyysmitataan. Ehjyysmittauksia tehdään koko työalueella kattavasti. Kaikki paalut tarkemitataan lyönnin jälkeen. Paaluista mitataan sijainti, yläpään korkeus ja molemmissa pääsuunnissa (pystypaalut) ja vinopaaluista ja vaakaprojektion suunta. Kaltevuuden mittaus tulee tapahtua toleranssivaatimuksiin suhteutetulla tarkkuudella (desimaalit ja mittapituus paalun pituussuunnassa). Jos paalujen asennustoleranssit ylittyvät tai niitä ei muutoin voida hyväksyä, edellyttää se toimenpiteitä urakoitsijalta (lisäpaalut, rakenteen vahvistaminen, yms.). Mahdollista paalujen sivusiirtymistä seurataan silmämääräisesti ympäröivien paalujen lyönnin yhteydessä ja havainnot raportoidaan. Mikäli sivusiirtymiä todetaan, tehdään ko. alueen kaikille paaluille uusi tarkemittaus. Paalujen mittaus- ja sijaintitiedot on hyväksytettävä rakennesuunnittelijalla ennen paalujen katkaisua. Suositeltava esitysmuoto on dwg-tiedosto, jossa paalujen sijainnit on esitetty ns. pistepilvenä ja lisäksi paalutuspöytäkirja, josta voi havaita mm. poikkeamat ja merkityt huomiot. Paaluja ei katkaista ennen kuin paalutuspöytäkirjat on tarkastettu ja hyväksytty. Paalu katkaistaan tasoon +50 mm laatan alapinnasta. Paalun teräkset paljastetaan piikkaamalla ja katkaistaan sahaamalla. Tämän jälkeen paalu katkaistaan työntämällä. Paalutuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tavanomaisten asioiden lisäksi kaikki poikkeamat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet. Mikäli työn suorituksen yhteydessä havaitaan pohjatutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin tai vaarantaa työturvallisuuden, työn toteuttajan tulee ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle Teräspaalut Paalutuksessä käytetään teräsputkipaaluja RR170/10 ja RR220/12,5. Paalut varustetaan kalliokärjillä sekä paaluhatuilla 300x300x30 Paalut jatketaan valmistajan ohjeiden sekä julkaisun PO-2011 mukaisesti. Yhden paalun sallittu geotekninen kantavuus murtorajatilassa on 893 kn (RR170) tai 1457 kn (RR220), ilman vaippahankausta Teräspaalujen materiaalit Teräspaalujen materiaali on S440J2H. Paalujen ja niiden varusteiden kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä. Mikäli kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden ominaisuudet voidaan osoittaa luotettavasti ao. ministeriön tuotehyväksynnällä tai rakennuspaikkakohtaisilla kokeilla. Paalujen valmistukseen liittyvät muut kelpoisuusvaatimukset on esitetty julkaisussa InfraRYL Paalukärjet kiinnitetään paaluun kitkaliitoksin tai hitsaamalla. Paalujen valmistaja toimittaa paalumateriaalista standardin SFS-EN mukaiset ainetodistukset rakennuttajalle ennen paalutustyön aloittamista Teräspaalutustyön työalusta Työalustana käytetään TB-paalutuksen työalustaa Teräspaalutuksen asentaminen 5

12 6 Paalutustyöstä laaditaan työ- ja asennussuunnitelma. Teräspaalutus aloitetaan koepaalutuksella ja PDA-mittaukset tehdään teräspaaluille vastaavasti kuin teräsbetonipaaluille. Teräspaalujen PDA-mittauksissa vaaditut puristuskestävyyden arvot on esitetty alla taulukossa 2. Taulukko 2. Viirilaakso, teräspaalujen PDA-mittausten korrelaatiokertoimet ja vaaditut puristuskestävyyden arvot Paalutyyppi Korrelaatiokerroin R c,m(min) arvolle kun 5 % paaluista koestetaan Korrelaatiokerroin R c,m (mean) arvolle kun 5 % paaluista koestetaan Vaadittu geoteknisen puristuskestävyyden minimiarvo PDA-mittauksessa Vaadittu geoteknisen puristuskestävyyden keskiarvo PDA-mittauksessa RR170/10 1,35 1,5 7 kn 1607 kn RR220/12,5 1,35 1, kn 2623 kn Paalujen paikalleen mittaukset tehdään ja paalujen paikat merkitään maastoon 10 mm:n tarkkuudella. Paalutus suoritetaan mahdollisuuksien mukaan maan päältä. Teräspaalujen loppulyönnit tehdään Ruukin RR-paalujen loppulyöntitaulukoiden mukaisesti. Hitsausliitoksia käytettäessä hitsaajilla tulee olla standardin SFS-EN mukainen pätevyys. Hitsauksissa noudatetaan PO-2011:n sekä materiaalitoimittajan antamia ohjeita. Paalut katkaistaan vaakasuoraan. Paalut paaluhattuineen upotetaan 50 mm betonilaattaan. Teräspaaluja ei betonoida. Teräspaalut on varustettu kalliokärjillä joten sisäpuolista korroosiota ei tarvitse ottaa huomioon. Kaikki paalut tarkemitataan lyönnin jälkeen. Paaluista mitataan sijainti, yläpään korkeus ja molemmissa pääsuunnissa (pystypaalut) ja vinopaaluista ja vaakaprojektion suunta. Kaltevuuden mittaus tulee tapahtua toleranssivaatimuksiin suhteutetulla tarkkuudella (desimaalit ja mittapituus paalun pituussuunnassa). Jos paalujen asennustoleranssit ylittyvät tai niitä ei muutoin voida hyväksyä, edellyttää se toimenpiteitä urakoitsijalta (lisäpaalut, rakenteen vahvistaminen, yms.). Mahdollista paalujen sivusiirtymistä seurataan silmämääräisesti ympäröivien paalujen lyönnin yhteydessä ja havainnot raportoidaan. Mikäli sivusiirtymiä todetaan, tehdään ko. alueen kaikille paaluille uusi tarkemittaus. Paalujen mittaus- ja sijaintitiedot on hyväksytettävä rakennesuunnittelijalla ennen paalujen katkaisua. Suositeltava esitysmuoto on dwg-tiedosto, jossa paalujen sijainnit on esitetty ns. pistepilvenä ja lisäksi paalutuspöytäkirja, josta voi havaita mm. poikkeamat ja merkityt huomiot. Paalutuksesta pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tavanomaisten asioiden lisäksi kaikki poikkeamat ja niiden aiheuttamat toimenpiteet. Mikäli työn suorituksen yhteydessä havaitaan pohjatutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin tai vaarantaa työturvallisuuden, työn toteuttajan tulee ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle Valmis paalutus Yksittäisen paalun, paalulaatan tai paaluhatturakenteen paalun sallittu poikkeama teoreettisesta sijaintipaikastaan on InfraRYL 2010 taulukon 13212:T2 sijaintiluokan 2 mukainen.

13 7 Työmaaliikenne on järjestettävä siten, että paaluja ei kuormiteta lyönnin jälkeen ajamalla raskaalla kalustolla välittömästi paalujen vierestä Paalutuksen kelpoisuuden osoittaminen Lyötyjen paalujen korkeusasemaa tarkkaillaan vaaitsemalla suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Kelpoisuusasiakirjaan sisällytetään suunnitelma-asiakirjojen lisäksi työ- ja laatusuunnitelma, toteumapiirustus liitteineen, paalutuspöytäkirjat, ainestodistukset sekä koekuormitus-, laadunvalvonta- ja mittausraportit. Lyöntihavaintoja verrataan suunnitelma-asiakirjoihin ja havainnoista tehdään yhteenvetoraportti. Kelpoisuusasiakirjassa todetaan, että paalutustyö vastaa suunnitelma-asiakirjoja. Kelpoisuusasiakirjaan sisällytetään soveltuvin osin julkaisun PO-2010 kohdan 7.1 mukaiset asiat. Paalutustyön toteutumapiirustus laaditaan paalujen sijaintipiirustuksen pohjalle, ja se sisältää paalukentän kaikki paalut, myös korvatut. Paalutuspöytäkirjaa pidetään jatkuvasti työn suorituksen aikana ja pöytäkirjaan merkitään kaikki asianmukainen tieto. Paalutuspöytäkirjaa ylläpidetään jatkuvasti ja sen tulee olla valvojan tarkastettavissa päivittäin Paalutuksen ympäristövaikutukset InfraRYL 2010 mukaan. Paalutuksesta ei saa aiheutua pohjaveden alentumista ympäristössä. Paalutustyön aikana seurataan huokospaineen nousua. Paalutustöiden aiheuttamaa tärinää valvotaan työn aikana. Ennen paalutustöiden alkua pidetään katselmukset riskialueella sijaitseville rakenteille ja rakennuksille ja määritellään tarvittavien tärinämittauspisteiden määrä ja paikat. Alustavana sallittuna tärinän maksimiarvona voidaan pitää 5 mm/s Paalulaattarakenteet Paikalla valettavat paalulaatat Paalulaatta on laattatyypiltään 400/450 mm vahva teräsbetoninen tasapaksu laatta, jonka raudoitus on kahdessa kerroksessa. Rakenteet valmistetaan standardin SFS 5975 Betonirakenteiden toteutus sekä by 50 Betoninormit 2004 kohdan 4 mukaisesti. Kaikki työt tehdään hyväksi tunnettuja työtapoja noudattaen sekä ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa käyttäen. Suunnitelmissa ja piirustuksissa havaituista virheistä ja puutteellisuuksista sekä muistakin työn tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen vaikuttavista seikoista on välittömästi ilmoitettava suunnittelijalle ja rakennuttajalle. Tehdyistä työvirheistä sekä rakennusaineissa ja -tarvikkeissa havaituista virheellisyyksistä on myös viipymättä ilmoitettava rakennuttajalle. Urakoitsija laatii rakenteiden valmistuksesta kaikki tarvittavat työmaan suunnitelmat sekä pitää päiväkirjaa tapahtumista. Näiden suunnitelmien ja kirjausten sisältö esim. "TYÖMAAN ALOITUS- KOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA" / Rakennusteollisuus RT ry 2005 ( mukainen. Siirtymälaatat (5,0 metriä) Tiehallinnon tyyppipiirustusta R15/DL2 mukaan tai soveltaen. Paalulaatan korkoerojen ja kanaalien seinät 400 mm paksuja Paalulaattarakenteiden materiaalit Paalulaatat valetaan betonista C35/45 ja suunnittelu käyttöikä on 100 vuotta. Raudoitteiden teräslajit on B500B, B500K (A500HW), ellei toisin mainittu.

14 Rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien suhteen noudatetaan julkaisun by 50 kohdan 4.1 ohjeita. Sementtilaatuja valittaessa on otettava huomioon rasitusluokat taulukon 4.2 (by 50) mukaan. Betonityössä käytettävät laatu- ja lujuusluokat sekä säilyvyysvaatimukset on esitetty rakennepiirustuksissa. Valmisbetonin valmistuksen tulee olla tarkastettua ja valmistajalla on oltava ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama tehtaan sisäinen laadunhallintajärjestelmä. Betonissa käytetty kiviaines on julkaisun by 43 mukaista. Betonin osa-aineiden suhteen noudatetaan Betoninormien by 50 kohtaa Betonin valmistuksen suhteen noudatetaan kohtaa (by 50) ja betonimassan toimittamisen suhteen kohtaa (by 50). Betonin lisäaineita on käytettävä betonoitavan kohteen ja betonointiajankohdan mukaan. Lisäaineiden tulee olla CE-merkittyjä tai niillä on oltava varmennettu käyttöseloste. Raudoitteet valmistetaan käyttäen SFS-standardien mukaisia teräslaatuja ja hitsausliitoksia. Muita teräslaatuja voidaan käyttää, jos on hankittu ennakolta valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lausunto niiden soveltuvuudesta käytettäväksi betoniraudoituksena. Käytettävät teräslaadut ilmenevät rakennepiirustuksista. Terästen tulee olla puhtaita, rasvattomia, maalittomia, ruosteettomia ja hilseettömiä. Betoniterästankojen erikoisjatkoksilla ja kuormia siirtävillä metalliosilla on voimassa oleva ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama käyttöseloste, ellei niitä ole varustettu CEmerkinnällä. Työmaalle tuoduista teräksistä on pidettävä kirjaa. Tarkemmat vaatimukset eri työsuorituksista vastaaville henkilöille on esitetty julkaisun by 50 kohdassa Paalulaatan alusta Työalustan pinta muotoillaan välittömästi ennen raudoitusta. Alustäyttö tehdään vähintään 300 mm paksuna routimattomasta murskeesta. Kanaaliin vesijohdon alle tehdään vähintään 300 mm paksu asennusalusta murskeesta. Laatan alle levitetään suodatinkangas N3, limitys 0,5 metriä. Paikalla valetun paalulaatan alusta on ennen valua: suunnitelma-asiakirjoissa osoitetussa korkeustasossa ja muodossa, huolellisesti tiivistetty, tasainen, sula, vedetön, betonia läpäisemätön, kostea sekä huonosti vettä läpäisevä suoraan maata vasten valettaessa. Alustäytön yläpinnan tasaisuus ja korkeusasema +10 / -50 mm Paalulaattarakenteiden tekeminen Työturvallisuuden osalta on huomioitava mitä "Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta" luvussa 9, Työturvallisuus muottityössä, on asetettu. Muottien tulee täyttää standardin SFS 5975 vaatimukset. Muotit suunnitellaan ja valmistetaan niin, että niillä saavutetaan asiakirjoissa rakennusosille määrätty mittatarkkuus, rakenteen käyttöikä ja pinnan laatuluokka. Betonipintaisiksi jäävien rakenteiden muotit tehdään laudasta tai levystä pinnan laatuvaatimuksen edellyttämää tarkkuutta noudattaen ja rakenteet on betonoitava laatuvaatimusten edellyttämää betonin koostumusta käyttäen. 8

15 Muotti- ja tukijärjestelmät kuuluvat urakoitsijan hankintaan ja ne on esitettävä riittävän ajoissa tilaajan hyväksyttäväksi. Mikäli käytetään yleisesti hyväksi tunnettuja muotti- ja tukijärjestelmiä, noudatetaan niihin liittyviä ohjeita. Betonimuottien tuenta ja sidonta on tehtävä siten, ettei rakenteeseen synny valupaineen vaikutuksesta painumia eikä pullistumia. Muottien tulee olla niin tiiviit, ettei betoni tunkeudu muottiraoista. Kaikkien pintojen ja kulmien on oltava suoria ja sileitä. Muotit tarkastetaan ennen betonointia. Tarkastuksesta tehdään merkintä esimerkiksi betonointipöytäkirjaan, joka liitetään työmaan kelpoisuusasiakirjaan. Raudoituksen tuenta ja käytettävät välikkeet tulee suunnitella ja tehdä siten, että vaaditut betonipeitepaksuudet ja pinnan laatuvaatimukset saavutetaan. Rakenteen poikkileikkauksen mittojen ja pääraudoituksen sijainnin sallitut mittapoikkeamat on esitetty kohdassa Valmis paalulaattarakenne sekä julkaisun by 50 taulukossa Raudoituksen tuennassa noudatetaan kohdassa Valmis paalulaattarakenne sekä julkaisun by 50 kuvissa 4.2 ja 4.3 annettuja ohjeita. Terästen tukemiseen käytetään betoni- tai muovikorokkeita. Asennusteräksiä ei saa asentaa suoraan muottia vasten. Betonivälikkeiden betoni on ominaisuuksiltaan vähintään samanlaista kuin ympäröivä betoni. Maata vasten betonoitaessa käytetään korokkeita, jotka eivät painu maan sisälle. Betonipeitteen sallittu mittapoikkeama yläpinnassa sekä sivuilla on 10 mm. Alapinnassa 25 mm. Betonipeitevaatimus koskee myös työteräksiä alapinnassa. Betonoinnista ja jälkihoidosta laadittu suunnitelma hyväksytetään rakennuttajalla. Raudoitteet suunnitellaan ja valmistetaan siten, että niille asetetut mittavaatimukset saavutetaan esimerkiksi julkaisussa by 47 esitettyjä ohjeita käyttäen. Raudoitustangot tuetaan muotteihin välikkeiden tai työraudoituksen avulla niin tiheästi ja sidotaan tarvittaessa työraudoitusta käyttäen niin lujasti, että suunnitelmien mukaiset suojaetäisyydet säilyvät myös betonoinnin aikana. Raudoituksen aseman on täytettävä kohdan Valmis paalulaattarakenne ja julkaisun by 50 taulukon 4.16 vaatimukset. Tankojen keskinäisissä etäisyyksissä, taivutuksissa ja jatkospituuksissa noudatetaan standardin SFS-EN , ellei rakennesuunnitelmissa ole toisin mainittu. Työmaalla hitsiliitosten tekemisessä käytetään ao. vaatimusluokan pätevyyden omaavaa hitsaajaa. Raudoitus on asennettu siten, että terästen kelpoisuutta, sijaintia, tehollista korkeutta ja betonipeitettä koskevat vaatimukset täyttyvät. Myös kaikkien samaan valuun kuuluvien tartuntojen tulee olla ennen valun aloittamista asianmukaisesti sidottuina ja tuettuina. Betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma, jota tarkennetaan ennen kutakin betonointia tarvittavilta osin. Kaikista työvaiheista pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan betonityösuunnitelman mukaiset laadunvalvontatoimenpiteet. Betonityösuunnitelmissa tulee ilmetä julkaisun by 50 kohdassa luetellut asiat. Suunnitelmat on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen valutöiden aloittamista. 9

16 Vaativissa kohteissa (1-luokan rakenteet) urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen betonitöiden alkua (2 vrk ennen valua) esitettävä tilaajan ja rakennesuunnittelijan hyväksyttäväksi betonointisuunnitelma, josta ilmenee vähintään: 10 perustiedot betonin ominaisuuksista käytettävät työmenetelmät (betonointimenetelmä, siirrot ja tiivistäminen) työjärjestys (jako betonointiosiin) aikataulu, betonimenekki, työnjohto- ja työntekijävahvuus varautuminen mahdollisiin häiriöihin näytteenotto- ja testaussuunnitelma (tähän suunnitelmaan on sisällytettävä myös betonin valmistuksen yhteydessä tehtävä näytteenotto ja testaus) työmaalla tapahtuvan näytteenoton ja tehtävien kokeiden vaatimat toimenpiteet muottien ja tukirakenteiden purkamisajankohta- ja järjestys kovettuvan betonin lämmönkehityksen seuranta betonin jälkihoito ja lujuudenkehityksen seuranta Betonityönjohtajan on oleellisten työvaiheiden, etenkin betonoinnin aikana, oltava työmaalla. Betonityönjohtajalla on oltava betoninormien mukainen pätevyys, eikä hänellä saa olla muita kuin betonivaluihin, valujen valmisteluihin ja jälkihoitoon liittyviä tehtäviä. Betonityönjohtajan on laadittava jokaisesta valukerrasta betonointipöytäkirja, jossa esitetään julkaisun by 50 kohdassa 5.1 esitetyt tiedot. Pöytäkirjojen jäljennökset on toimitettava rakennuttajalle. Ennen valujen aloittamista urakoitsijan on saatava rakennuttajalta betonointilupa. Tämä lupa ei kuitenkaan vapauta urakoitsijaa velvollisuuksistaan ja vastuustaan. Urakoitsijan on hyvissä ajoin edellisenä päivänä ilmoitettava, milloin muotit, raudoitukset, tartunnat ja valualueen muut osat ovat tarkastuskunnossa sekä tilattavan betonin ominaisuudet. Ennen betonoinnin aloittamista on huolehdittava betoninormien määräysten ohella, että: muotit ovat kosteat ja puhtaat roskista, lumesta ja jäästä, eikä muotteja ja raudoitusta tahrita betonimassalla, joka ehtii kovettua ennen varsinaista betonivalua betoniteräkset ovat paikallaan kulku- ja kuljetustiet on tehty niin, että ne eivät vahingoita raudoituksia, eivätkä tärisytä jo sitoutuvaa betonia rakennustöiden valvoja on antanut luvan ko. valutöiden aloittamiseen raudoitus on tarkastettu kylmänä vuodenaikana tai sadesäällä lämmityslaitteet ja suojapeitteet varataan ennen valua paikalle. Betonimassa siirretään ja sijoitetaan muotteihin siten, että se tulee kauttaaltaan tiivistetyksi sekä liittyy saumattomasti muoteissa ennestään olevaan tuoreeseen betoniin ennen kuin tämä alkaa kovettua. Massan siirtämisen ja tiivistämisen suhteen noudatetaan julkaisun by 50 kuvissa 4.4 ja 4.5 olevia ohjeita. Betonin tiivistämiseen käytetään koneellisia täryttimiä. Betonivalun hydrataation aiheuttama lämmönkehitys tulee ottaa huomioon betonivalua suunniteltaessa hydrataatiolämpötilan noususta aiheutuvan betonin halkeilun minimoimiseksi. Rakenteiden lämpötilaero rakenteen sisä- ja ulkopinnan välillä ei saa nousta yli +15 C ja sisäosien lämpötilan tulee pysyä alle +50 C. Betonimassan lämmönkehitystä voidaan rajoittaa alentamalla massan lämpötilaa, käyttämällä alhaisen lämmöntuotannon omaavaa betonikoostumusta tai asentamalla rakenteeseen ulkopuolinen jäähdytys. Sisä- ja pintaosien välistä lämpötilaeroa voidaan pienentää myös lämpöeristämällä valupinnat. Laatta on betonoitava keskeytyksettä. Tämä on otettava huomioon suurten alueiden betonoinnin alkamisajankohtaa ja kestoa määriteltäessä. Laattaosat valetaan toisiaan vasten. Valua vasten tulevat pinnat harjataan teräsharjalla sementtiliimakalvo pois, irronnut pöly poistetaan ja pinta kastellaan ennen betonoinnin jatkamista.

17 11 Betonin jälkihoito aloitetaan mahdollisimman pian betonoinnin jälkeen. Sitä jatketaan niin pitkään, että betoni saavuttaa rasitusluokissa X0 ja XC1 60 % ja muissa kuin XF2 ja XF4 rasitusluokissa 70 % nimellislujuudestaan. Rasitusluokan XF2 ja XF4 rakenteet tai erityistä kulutuskestävyyttä vaativat rakenteet jälkihoidetaan, kunnes ne ovat saavuttaneet 80 % nimellislujuudestaan. Jälkihoito voidaan tehdä esimerkiksi: kastelemalla käyttämällä jälkihoitoaineita jättämällä muotit paikalleen käyttämällä tiiviitä muovipeitteitä. Jos betonointi tapahtuu kylmissä olosuhteissa, tulee varautua talvibetonointiin ja laatia talvibetonointisuunnitelma. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei valuun talvella jää vaikeasti havaittavaa jäätä. Kylmänä vuodenaikana on lisäksi pidettävä talvibetonointipöytäkirjaa. Talvibetonointitoimenpiteisiin pitää ryhtyä kun vuorokauden keskilämpötila laskee +5 ºC:een. Talvibetonoinnissa noudatetaan julkaisussa RIL esitettyjä ohjeita. Lämmityssuunnitelmat on esitettävä rakennuttajalle ennen työn aloittamista. Sähkölämmitystä käytettäessä on noudatettava betonin sähkölämmitystä koskevia ohjeita. Sään kylmenemiseen on varauduttava riittävän aikaisessa vaiheessa. Työmaan lämmityslaitteiden on oltava niin tehokkaita, että ne riittävät epäsuotuisissakin olosuhteissa muottien ja valetun betonin lämmittämiseen ja lämpötilan säilyttämiseen. Ennen betonointia on varmistuttava, että kaikki pinnat, joihin valettava rakenne liittyy, ovat vähintään +5 C lämpötilassa. Betonimassan lämpötilaa ei saa nostaa tarpeettoman korkeaksi, vaan on pyrittävä siihen, että lämpötila laskee mahdollisimman vähän kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Erityisesti kylmänä vuodenaikana betonoitaessa on betonin lujuuden kehitystä seurattava huolellisesti tarvittaessa rakenteeseen jätettyjen lämpötila-antureiden avulla. Julkaisun by 50 taulukossa 4.15 on annettu ohjeellisia jälkihoitoaikoja eri kovettumisolosuhteissa. Perusmaan sulana pitäminen on myös välttämätöntä. Lämmitys- ja suojaustoimenpiteillä ei saa olla lopputuloksen kannalta vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Lämmityslaitteita ei saa sijoittaa niin lähelle rakenteita, että liiallinen kuumuus vaurioittaa betonipintoja eikä suojapeitteillä ja niiden tukirakenteilla saa aiheuttaa syvennyksiä valettuihin betonipintoihin. Mahdollisessa lämpökäsittelyssä betonin lämpötila ei saa nousta käsittelyn aikana yli 50 C ja lämpötilan nousu- ja laskunopeutta 15 C/h pidetään maksimiarvona. Laatan yläpinta puuhierretään Paalulaataston työjärjestys kun laattojen korkoero suuri 1. Kaivetaan maa oikeaan tasoon 2. Lyödään paalut molempiin tasoihin 3. Katkaistaan paalut 4. Tehdään alempi laatta 5. Tehdään seinä (Muotin kestettävä toispuolinen maanpaine) 6. Puretaan seinämuotti toiselta puolelta ja täytetään ylälaatan maanpinta oikeaan tasoon 7. tehdään ylempi laatta

18 Valmis paalulaattarakenne Paalulaatan mittatarkkuusvaatimuksena noudatetaan InfraRYL 2010 taulukon 41111:T1 luokkaa 3. Kaikki muotit on poistettava ennen täyttötöitä. Muottien purkamisessa on noudatettava järjestyksen ja ajankohdan suhteen määräyksiä ja ohjeita sekä rakennesuunnittelijan antamia lisäohjeita. Betonilla tulee olla riittävä lujuus muotteja purettaessa. Muottien ja telineiden ei-kantavat osat voidaan purkaa, kun betonin lujuus on vähintään 5 MPa, ellei lujuuden riittävyydestä tehdä erillistä selvitystä. Muotit puretaan siten, etteivät rakennusosat vahingoitu. Muottien kantavat osat voidaan purkaa, ellei tarkempia selvityksiä tehdä, kun betonin lujuus vähintään 60 %. Kylmänä vuodenaikana purkamisen ajankohta on määritettävä rakenteen olosuhteissa säilytetyin koekappalein tai rakenteista havaittujen lämpötilojen avulla. Mikäli rakenteissa ilmenee epätyydyttävää laatua, noudatetaan RakMK B4 kohtaa 6.6. Betonin valmistajan on toimitettava rakennuttajalle pyydettäessä kelpoisuuden osoittavat dokumentit. Mikäli betonin kelpoisuuden toteamista varten otetuista näytteistä saadut tulokset eivät täytä jonkun ominaisuuden osalta asetettua vaatimusta, on kyseiset rakenteet uusittava tai korjattava. Rakennuttajalla on oikeus vaatia urakoitsijalta hyvitystä vaatimukset alittavan rakenteen ja/tai korjatun rakenteen arvon alentumisesta. Käyttöselosteet yms. materiaalitodistukset, mittauspöytäkirjat yms. vaatimustenmukaisuuden osoittamisasiakirjat tallennetaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Mikäli reiät, kolot ja tartunnat eivät betonin kovettumisen jälkeen täytä asennustoleransseja, urakoitsija uusii rakenteen kustannuksellaan rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti siten, ettei urakkasuoritukseen synny viivettä verrattuna työaikatauluun. Urakoitsija hyväksyttää rakennustyön valvojalla osien sijainnin. Kaikista virheellisyyksistä ja vahingonluontoisista tapahtumista, yhtä hyvin betonoinnin aikana sattuvista kuin valmiissa rakennusosissa havaittavista, on välittömästi ilmoitettava valvojalle ja rakenteiden suunnittelijalle. Heidän määräämänsä toimenpiteet on suoritettava heti olosuhteiden salliessa. Sitä ennen ei virheitä saa millään tavoin peittää tai poistaa. Betonointivirheet, valukolot, ainesten erottuminen jne. on esitettävä rakennuttajalle ja suunnittelijoille ennen korjauksiin ryhtymistä. Tarvittavan piikkauksen ja paikkauksen laatu sekä laajuus määritetään rakenteiden tarkastuksessa. Korjaustoimenpiteitä ei saa tehdä ilman tällaista katselmusta eikä ennen kuin rakennuttaja on hyväksynyt korjaustavan. Paalulaatan betonin tulee saavuttaa 80 % suunnittelulujuudesta ennen pengerrystöiden aloitusta. Laatan päälle levitettävän suojakerroksen maksimiraekoko on 100 mm. Ensimmäisen levitettävän kerroksen paksuuden on oltava vähintään 300 mm ja korkeintaan 1000 mm. Koneellinen täryjyräys voidaan aloittaa, kun laatan päällä on vähintään 800 mm pengertäytettä. Ohuemmat laatan päällä olevat kerrokset tiivistetään staattisella jyräyksellä tai telasullontana. Pengerrystä ei saa missään työvaiheessa päättää jyrkkään luiskaan Paalulaattarakenteiden kelpoisuuden osoittaminen 1- ja 2-luokan betonirakenteiden vaatimustenmukaisuus todetaan julkaisun by 50 mukaan, mikäli ei muuta ole sovittu hankekohtaisessa työselostuksessa.

19 Betoniterästen kelpoisuuden toteamiseksi riittää se, että materiaali voidaan tunnistaa standardoiduksi teräslaaduksi. Jokaisesta työmaalle toimitetusta teräsnipusta tai teräsnipun lähetysluettelosta tulee löytyä merkintä, jonka avulla valmistuserään liittyvä aineenkoetustodistus on löydettävissä. Kunkin rakennusosan raudoituksen valmistuttua se tarkastetaan rakennuttajan valvojan ja/tai urakoitsijan toimesta. Betonityönjohtajan on oltava mukana valvojan tekemissä tarkastuksissa ja hänellä on oltava mukana voimassa olevat raudoituspiirustukset. Raudoituksen tarkastamisesta on laadittava erillinen pöytäkirja 1-luokan rakenteissa; muissa rakenteissa tarkastuksesta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan Paalulaattarakenteiden tekemisen ympäristövaikutukset InfraRYL 2010 mukaan MAALEIKKAUKSET JA MAAKAIVANNOT Maaleikkaukset Maanleikkaustyöt tehdään pintamaiden poiston jälkeen suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa. Katujen paalulaattojen kohdalta maanpinta leikataan mahdollisimman hyvin suunnitelmissa esitettyyn tasoon ja kaltevuuteen ennen työalustan asentamista ja paalutusta. Vesihuoltokanaalien kaivutyöt tehdään kohdan mukaisesti Maakaivannot Maakaivantojen tekeminen Työssä otetaan huomioon työturvallisuuden edellyttämät toimet luiskien sortumisen ja muiden vahinkojen estämiseksi. Kaivumaita ei läjitetä kaivantojen reunoille. Esikuormituspenkereen alueella vesihuoltokaivannot kaivetaan niin, että penkereeseen tehdään kevennyskaivu 2 2,5 m syvyyteen asti luiskan kaltevuudella 1:1. Tämän jälkeen kaivua jatketaan tuentaelementin sisältä työturvallisuuden varmistamiseksi. Kaivu tehdään tuentaelementin sisältä, ja kaivun edetessä tuentaelementtiä painetaan syvemmälle maahan. Tuentaelementin tulee kestää maanpainetta max 60 kn/m 2 Viirintiellä ja Luhtajoentiellä vesihuoltokanaalien paalulaattoja varten kaivannot voidaan kaivaa luiskan kaltevuudella 3:1. Mikäli työtilaa esimerkiksi pystyseinien valamiseen tarvitaan enemmän, käytetään loivempaa luiskaa. Katujen vesihuoltokanaalien kaivutyöt suositellaan tehtäväksi vasta paalujen lyömisen jälkeen, koska kaivut ulottuvat kuivakuorikerroksen alle ja pohjamaan häiriintymisriski paalutuksessa on suuri. 13

20

21 BETONITERÄSLUETTELO, lomake 1 Teräslaatu A500HW Tulostuspvm: Sivu 1 (1) Taivu- Nro Kpl D L L Paino TAIVUTUSMITAT mm Huom. tus- yhteensä muutos tyyppi mm mm mm kg a b c d e u v x y r A A A A A A A A A A A A A A YHTEENVETO D mm Teräksen kokonaismenekki: kg Projekti Osa/alue Viirinlaakson paalulaatta Pituus m Suunn. Liittyy piir. L1/ R++PR Paino kg Tark. Luettelo nro

22 BETONITERÄSLUETTELO, lomake 1 Teräslaatu A500HW Tulostuspvm: Sivu 1 (1) Taivu- Nro Kpl D L L Paino TAIVUTUSMITAT mm Huom. tus- yhteensä muutos tyyppi mm mm mm kg a b c d e u v x y r D D U Y YHTEENVETO Teräksen kokonaismenekki: 828 kg D mm Projekti Osa/alue Viirinlaakson paalulaatta L1/ Pituus m Suunn. Liittyy piir. R++PR Paino kg Tark. Luettelo nro

23 BETONITERÄSLUETTELO, lomake 1 Teräslaatu A500HW Tulostuspvm: Sivu 1 (1) Taivu- Nro Kpl D L L Paino TAIVUTUSMITAT mm Huom. tus- yhteensä muutos tyyppi mm mm mm kg a b c d e u v x y r A A A A A A A A A A A A D D YHTEENVETO D mm Teräksen kokonaismenekki: kg Projekti Osa/alue Pituus m Suunn. Liittyy piir Viirinlaakson paalulaatta Paino kg Tark. Luettelo nro L2/ R++PR002

24 BETONITERÄSLUETTELO, lomake 1 Teräslaatu A500HW Tulostuspvm: Sivu 1 (1) Taivu- Nro Kpl D L L Paino TAIVUTUSMITAT mm Huom. tus- yhteensä muutos tyyppi mm mm mm kg a b c d e u v x y r D D YHTEENVETO Teräksen kokonaismenekki: 1585 kg D mm Projekti Osa/alue Viirinlaakson paalulaatta L2/ Pituus m Suunn. Liittyy piir. R++PR Paino kg Tark. Luettelo nro

25 BETONITERÄSLUETTELO, lomake 1 Teräslaatu A500HW Tulostuspvm: Sivu 1 (1) Taivu- Nro Kpl D L L Paino TAIVUTUSMITAT mm Huom. tus- yhteensä muutos tyyppi mm mm mm kg a b c d e u v x y r A A A A A A A A A A A A A A YHTEENVETO D mm Teräksen kokonaismenekki: kg Projekti Osa/alue Viirinlaakson paalulaatta Pituus m Suunn. Liittyy piir. L3/ R++PR Paino kg Tark. Luettelo nro

26 BETONITERÄSLUETTELO, lomake 1 Teräslaatu A500HW Tulostuspvm: Sivu 1 (1) Taivu- Nro Kpl D L L Paino TAIVUTUSMITAT mm Huom. tus- yhteensä muutos tyyppi mm mm mm kg a b c d e u v x y r A A A A A A A A A A A A A A YHTEENVETO D mm Teräksen kokonaismenekki: 3107 kg Projekti Osa/alue Viirinlaakson paalulaatta Pituus m Suunn. Liittyy piir. L3/ R++PR Paino kg Tark. Luettelo nro