Toimintasuunnitelma 2017 ja talousarvio

Transkriptio

1 Mediakasvatusseura ry Sällskapet för mediefostran rf Toimintasuunnitelma 2017 ja talousarvio Mediakasvatusseuran hallituksen kokouksessaan hyväksymä Mediakasvatusseura ry., Sällskapet för Mediefostran rf. Pohjoisranta 6, Helsinki

2 Sisällysluettelo TOIMINTASUUNNITELMA MEDIAKASVATUSSEURAN TOIMINTA JA TAVOITTEET TOIMENPITEET VUONNA Seuran tapahtuma- ja koulutustuotanto Viestintä ja julkaisutyö Verkostojen tukeminen ja yhteistyö TAVOITTEIDEN ARVIOINTI MEDIAKASVATUSSEURAN TALOUSARVIO VUODELLE

3 TOIMINTASUUNNITELMA MEDIAKASVATUSSEURAN TOIMINTA JA TAVOITTEET Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on 10. elokuuta 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura edistää ja kehittää lasten ja nuorten mediakasvatusta Suomessa. Seuran työtä ohjaavat keskeiset ihmisoikeussopimukset, joihin sitoudutaan kaikessa toiminnassa. Mediakasvatusseura on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallista nuorisotyötä tekevä järjestö, joka toimii tiedon ja käytänteiden välittäjänä sekä keskeisenä kehittäjänä. Yhteistyön vahvistaminen sekä monialaisten verkostojen rakentaminen ovat avainasemassa seuran toiminnassa ja mediakasvatuksen edistämisessä. Mediakasvatusseura tekee asiantuntijatyötä ja yhdistää mediakasvatuksen toimijoita valtakunnallisesti. Tiedotus- ja koulutustyön lisäksi seura tuottaa omia julkaisuja ja tekee vaikuttamistyötä mediakasvatuksen edistämiseksi. Seura toimii edelläkävijänä osana kansainvälistä ympäristöä ja kansainvälisiä verkostoja, tuoden esille suomalaista mediakasvatusosaamista. Toimintaympäristö ja mediataitojen vahvistaminen Mediakasvatuksen kenttä on kehittynyt nopeasti ja toimintaympäristöt ovat laajentuneet. Jatkuvasti muuttuvassa media- ja toimintaympäristössä Mediakasvatusseuran toiminnalle ja tavoitteille tarvitaan entistä selkeämpi strateginen viitekehys. Mediakasvatusseuran strategia vuosille vastaa mediakasvatuksen kentän, Seuran toimintaympäristön ja koko yhteiskunnan muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Pitkäjänteinen ja yhteisöllisesti toteuteutettu strateginen suunnittelu on edellytys tavoitteelliselle, merkitykselliselle ja dynaamiselle toiminnalle. Strategia on syntynyt yhdistyksen hallituksen, jäsenistön ja toimiston yhteistyönä. Mediataidot ovat kansalaistaitoja, joiden vahvistamisessa lasten, nuorten ja muiden kohderyhmien kasvatusammattilaisilla on keskeinen rooli. Media on jatkuvassa muutoksen tilassa ja haastaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet kehittämään toimintaansa uudesta näkökulmasta. Mediakasvatusseura näkee tämän muutoksen positiivisena ja yhteiskuntaa rakentavana mahdollisuutena. Mediakasvatusseuran ydintehtäviin kuuluu lapsi- ja nuorisotyön ammattilaisten tukeminen, kouluttaminen, tiedotustyö, käytännön tason mediakasvatustyötä tukevien julkaisujen tuottaminen, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä ammattilaisia, vapaaehtoistyöntekijöitä ja muita mediakasvatuksesta kiinnostuneita yhdistävien verkostojen ylläpitäminen ja tukeminen. 3

4 Sillanrakentajan rooli eri yhteiskunta- ja ammattiryhmien välillä on Mediakasvatusseuran monialaisen työn ytimessä, minkä kautta yhdistys tukee lasten ja nuorten kokonaisvaltaisten mediataitojen kehittymistä. Mediakasvatusseuran kohderyhmiä ovat median, nuorisoalan ja kasvatuksen ammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat sekä mediakasvatuksen asiantuntijat, kehittäjät ja päättäjät. Moniammatilliseen, rajat ylittävään yhteistyöhön rohkaisee myös mediakasvatukseen liittyvä monilukutaidon teema, joka on yksi syksyllä 2016 voimaan astuneiden esi-, perus- ja lukioopetuksen opetussuunnitelmien laaja-alaisista osaamis- ja aihekokonaisuuksista. Mediakasvatuksen avulla edistettävät mediataidot sisältävätkin laajan kirjon erilaisia taitoja. Mediataitojen vahvistaminen on kytköksissä aktiiviseen kansalaisuuteen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Turvallisuuteen, tekniseen kompetenssiin ja lähdekritiikkiin liittyvä osaaminen on osa mediataitoja, mutta mediaympäristöt toimivat myös lapsen ja nuoren identiteetin rakentumisen tiloina, joissa kehitetään paitsi tunne- ja vuorovaikutustaitoja, kunnioittavaa kohtaamista ja myös itseilmaisua, hyvinvointia ja luovuutta modernissa mediakulttuurissa. Seurassa kannetaan vastuuta lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta suhteessa mediakulttuuriin ja mediataitoihin. Ihmisoikeusperustaisuus Mediakasvatusseuran strategiassa Mediakasvatusseuran strategia vuosille nojaa Suomen lakiin ja ihmisoikeuksiin. Erityistä painoarvoa on lasten ja nuorten sekä mediakasvatuksen kannalta keskeisimmillä asiakirjoilla, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksella ja uudistuvalla nuorisolailla. Seuran arvoiksi ja päivittäisen työn ohjenuoriksi on nostettu avoimuus, yhdenvertaisuus, osallisuus, yhteisöllisyys ja sivistys. Ihmisoikeusperustaisuus näkyy lapsi- ja nuorisolähtöisyytenä sekä moninaisuuden ja saavutettavuuden kysymysten huomioimisena kaikessa toiminnassa kotimaisella ja kansainvälisillä kentillä. Toiminnan painopisteet Yhdistyksen strategiaan on kirjattu neljä keskeistä painopistealuetta vuosille Jokaisella painopistealueella on erilaisia toimintamuotoja. Strategian ja toiminnan tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen on kehitetty määrällisten mittareiden lisäksi laadullisia menetelmiä ja työkaluja (ks. listaus tämän dokumentin lopussa). Nämä tukevat seuran työn vaikuttavuuden arviointia pitkällä aikavälillä. Strategian neljä keskeistä toiminnan painopistealuetta ovat: Mediakasvatuksen kehittäminen Mediakasvatusseura rakentaa yhteyksiä tutkimuksen ja käytännön välille sekä kehittää tulevaisuuden mediakasvatusta Suomessa. Vaikuttaminen 4

5 Mediakasvatusseura tekee vaikuttamistyötä mediakasvatuksen edistämiseksi. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Mediakasvatusseura järjestää koulutuksia eri alan ammattilaisille mediakasvatuksesta, tekee konsultointia sekä jakaa mediakasvatuksen hyviä käytäntöjä. Viestintä ja tiedon jakaminen Mediakasvatusseura kokoaa, tuottaa ja jakaa tietoa mediakasvatuksen tutkimuksista ja verkostoista, ajankohtaisista aiheista, tilaisuuksista ja koulutuksista. Toimintaympäristöä luotsaavien linjausten ja tutkimuksen seuraaminen Mediakasvatuksen teemoihin nivoutuvat lapsi- ja nuorisopolitiikan, kulttuurin, opetuksen ja viestinnän saralla olemassa olevat ja kehittyvät ohjelmat ja valtionhallinnon dokumentit huomioidaan toiminnassa. Seura vaikuttaa ja ottaa kantaa lasten ja nuorten mediataitojen tukemisen ja heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamisen kehittämisen puolesta. Toimintaympäristöön vaikuttavia lainvalmisteluja kuten Nuorisolain uudistamista ja Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa seurataan ja niihin osallistutaan aktiivisesti. Myös uusien opetussuunnitelmien jalkautumista arjen opetustyöhön ja uudistuvien varhaiskasvatussuunnitelmien kehitystä seurataan. Mediakasvatuksen tutkimuskentän seuraaminen, tutkijoiden ja käytännön toimijoiden vuoropuhelun tukeminen ja tiedon levittäminen ovat luonteva osa Seuran monialaista ja tutkimusperustaista toimintakulttuuria. Jäsenistö mediakasvatuksen kehittämisen ja vaikuttamisen tukena Syyskuussa 2016 Mediakasvatusseuralla oli henkilö- ja opiskelijajäseniä 210. Yhteisöjäseniä on 54. Jäsenistöstä alle 29-vuotiaita on merkittävä määrä, koska seuran 60 opiskelijajäsentä ja mediakasvatuksen kehittäjät omissa organisaatioissaan ovat enimmäkseen nuoria aikuisia. Kaikki yhteisöjäsenemme edistävät toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä mediakasvatusta sekä osallistavaa ja turvallista mediakulttuuria. Mukana on merkittäviä lapsi- ja nuorisojärjestöjä, joiden toiminta tavoittaa satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Mediakasvatuskenttää koskevista lainvalmisteluista tiedotetaan jäsenistölle ja kannustetaan yhteiseen vaikuttamistyöhön. 5

6 Valtakunnallinen verkkopalvelu toiminnan ja viestinnän kiintopisteenä Lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten ja tutkijoiden tukeminen ja kouluttaminen sekä tiedon ja verkostojen levittäminen ovat laadukkaan ja merkityksellisen mediakasvatustyön tae. Keskeinen alan työväline ja palvelu on Mediakasvatusseuran tuottama kansallinen Mediakasvatus.fi - verkkosivusto, jota kehitetään ja ylläpidetään jatkuvasti kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Verkkosivusto on palvellut vuodesta 2007 monin tavoin lasten ja nuorten parissa toimivia. Verkkopalvelun ympärille on vuosien saatossa rakennettu laaja ja vuorovaikutteinen ekosysteemi, joka ammentaa sosiaalisesta mediasta, uutiskirjepalvelusta, sidosryhmäviestinnästä ja mediayhteistyöstä. Aiemmin hankeavustusten turvin kehitetty verkkopalvelu on vuodesta 2017 alkaen osa Seuran varsinaista toimintaa. Henkilöstötilanne Vuoden 2017 varsinaisen toiminnan tavoitteena on kolmannen työntekijän palkkaaminen. Yhdistyksen vahva perustoiminta on edellytys vuodelle 2017 kaavailtujen, osin jo rahoituksen saaneiden hankkeiden onnistumiselle. Yhdistyksen asioita yhdessä työntekijöiden kanssa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6-8 varsinaista jäsentä sekä 3-5 varajäsentä sekä hallituksen järjestäytymiskokouksessaan valitsema varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsenet edustavat lapsi- ja nuorisotyötä, opetusta, yliopistoja ja media-alaa. Hallituksen jäsenet on valittu siten, että he edustavat mahdollisimman hyvin koko Suomea sekä huomioiden maan kaksikielisyys. Hallitus kokoontuu tavallisesti 5-6 kertaa vuodessa, myös vuonna Hallitustyöhön kuuluvat varsinaiset hallituksen kokoukset sekä perinteiset suunnittelupäivät, työntekijöiden työn tukeminen, työryhmätyöskentely sekä yhdistyksen toiminnan linjaaminen. Yhdistyksen vuosikokous järjestetään keväisin. Yhteiskunnallinen tiedostavuus media- ja monilukutaitojen merkityksestä sekä mediakasvatuksen roolista näiden taitojen kehittämisessä ja tukemisessa on kasvanut huomattavasti viimeisinä vuosina. Toiminnan kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi lisätyövoiman palkkaaminen on välttämätöntä, sillä nykyiset henkilöresurssit ovat Seuran kaksikielisen toiminnan ja mediakasvatuksellisen asiantuntijuuden kysynnän kasvuun nähden riittämättömät. Mediakasvatusseuran nykyiset kaksi työntekijää eivät alati kasvavan kysynnän vuoksi pysty vastaamaan ammattikasvattajien tarpeeseen saada koulutusta ja työvälineitä oman mediakasvatustyön tueksi. Vuonna 2017 palkattavan kolmannen työntekijän panos tukee ja edistää keskeisesti Seuran varsinaista toimintaa eli erityisesti lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten työn ja osaamisen tukemista. Kolmannen työntekijän palkkaaminen edesauttaa seuran roolia ketteränä ja 6

7 dynaamisena sillanrakentajana, mutta luo toiminnan edistymisen ja kysyntään vastaamisen kannalta erittäin tärkeää vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Yhdistyksen hallituksessa ja työntekijöillä on hallinnollista osaamista, jota yhdistys voi hyödyntää. Riittävä ja hyvinvoiva työvoima on elinehto laadukkaan ja kaksikielisen mediakasvatustyön tekemiselle ja lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten tukemiselle. Vuonna 2017 palkattavan kolmannen työntekijän pääasiallisina vastuualueina ovat nuorisotyön alan ammattiosaamisen ja rakenteita vahvistavien materiaali- ja konsultaatiopalveluiden suunnittelu ja toteutus sekä seminaari-, keskustelu- ja jäsentilaisuuksien tuottaminen. Vuoden 2017 aikana Mediakasvatusseurassa toimii ja verkostoituu 3-4 korkeakouluharjoittelijaa eri opiskelualoilta ja kielitaustoista. Mediakasvatusseuran toimisto on mediakasvatukseen laajan näköalapaikan tarjoava harjoittelupaikka. Korkeakouluharjoittelijat ovat eri alojen opiskelijoita, jotka osallistetaan seuran toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuoret mediakasvatuksen harjoittelijat tuovat seuralle tuoreimman tuntemuksen nuorten mediakulttuurista, mikä tukee seuran tulevaisuuden linjauksia. Varhaisnuorten median käytöstä saamme tietoa tarjoamalla paikkoja TET-harjoittelijoille, joiden näkemykset saavat tilaa arjen työssä. 2. TOIMENPITEET VUONNA Seuran tapahtuma- ja koulutustuotanto Tuetaan mediakasvatuksellista osaamista, rakenteita ja suunnitelmia nuorisotyössä Vahvistetaan nuorisotyön mediakasvatuksellisia valmiuksia tukea nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia Tuotetaan seminaari nuorten hyvinvoinnista mediakulttuurissa Laaditaan teemoiteltuja materiaaleja lasten ja nuorten parissa toimiville Media Coach -koulutusohjelman konseptointi Suomeen Opettajien mediakasvatusosaamista tukeva Memo2 -täydennyskoulutushanke Mediakasvatusseuraan vuonna 2017 palkattava kolmas työntekijä (jatkossa suunnittelija) tulee vastaamaan kasvaneeseen kysyntään ja kentältä kumpuaviin tarpeeseen kolmella tavalla. Seuraan palkattava suunnittelija tuottaa nuorisoalan kunta- ja järjestöalan ja seurakuntien toimijoille suunnatun mediakasvatuksen pilotin, johon koostetaan paitsi olemassa olevia menetelmiä myös uusia temaattisia sisältöjä ja uudistuvaa nuorisolakia tukevia rakenteita. Pilotoinnissa huomioidaan myös kaksikielisyys tarpeen mukaan. Nuorisoalan mediakasvatuspilottia kehitetään yhteistyössä Lisäksi suunnittelija vastaa Seuran vuosittaisen syysseminaarin, kahden keskustelutilaisuuden sekä jäsentapahtuman toteuttamisesta vuoden 2017 aikana. Pilotointiprojektiin osallistetaan myös harjoittelijoita. 7

8 Nuorisoalan mediakasvatuksellisen työotteen ja rakenteiden vahvistamisen pilotointi v Mediakasvatusseuralle tulevien konsultaatio- ja koulutuspyyntöjen määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen viiden vuoden ajan. Riittämättömien resurssien takia seuran työntekijät pystyvät harmillisen harvoin vastaamaan pyyntöihin myöntävästi, vaikka tarve laadukkaille materiaaleille ja koulutuksille on kentällä polttava. Toimintavuonna 2017 Mediakasvatusseura jalkauttaa mediakasvatusta entistä vahvemmin lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten arkeen. Vuoden aikana mediakasvatuksellista työotetta viedään nuorisotyön rakenteisiin pilotoimalla koulutus- ja konsultaatiopakettia kolmessa eri kokoisessa kunnassa, osana seurakunnan nuorisotyötä sekä lisäksi 1-2 nuorisotyötä tekevää järjestöä edustavan pilottitoimijan kanssa. Pilotoinnin kohderyhmä on kunnilla, seurakunnalla ja nuorisotyön järjestöissä toimiva suunnittelu- ja päällikkötaso. Kyseessä on mediakasvatuksellisen työn tukeminen jalkauttamalla mediakasvatusmateriaaleja, vierailuilla paikan päällä sekä tukemalla työyhteisöjä tunnistamaan mediakasvatuksen paikkaa kuntatason työtä ohjaavien asiakirjojen sisällä. Pilotoinnissa tehdään yhteistyötä Verken ja Koordinaatin kanssa. Molemmat tahot ovat edustettuina Mediakasvatusseuran hallituksessa. Pilotoinnin toteuttamista tukee mm. Mediakasvatusseuran ja Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tuottama Mediakasvatuksen suuntaviivat nuorisoasiainkeskuksessa -julkaisu (Jaakola, Vesa; Lundvall, Anniina, 2015), jonka periaatteita jalkautetaan nyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, nuorisotyön alan alueellisuus ja kaksikielisyys huomioiden. Pilotoinnista opittuja toimintamalleja levitetään muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Mediakasvatuksen suuntaviivojen jalkauttamisen pilotoinnin tavoitteina on i) mediakasvatuksellisen työotteen vahvistaminen nuorisotyön alalla ii) moniammatillisen alueellisen yhteistyön vahvistaminen iii) mediakasvatuksellisten suuntaviivojen ja linjausten huomioiminen keskeisissä asiakirjoissa iv) nuorten mediaympäristöjen tuntemuksen vahvistaminen osana ammattiidentiteettiä. i) Mediakasvatuksellisen työotteen vahvistaminen Mediakasvatusseura on jo vuosien ajan paneutunut lasten ja nuorten mediakulttuuriin ja -arkeen liittyviin teemoihin. Mediakasvatuksen jalkauttaminen rakennetaan seuran ydinosaamisen ympärille: mediakasvatuksellisen työotteen ja mediakasvattajuuden tukemiseen, lasten ja nuorten mediaympäristöihin, monipuolisten mediataitojen edellytyksiin, alueellisen mediakasvatustyön tukemiseen, yhteisöjen kehittymiseen mediakasvatuksessa sekä parhaiden käytäntöjen ja ajankohtaisen tutkimustiedon jakamiseen. Mediakasvatuksen jalkauttaminen kuntatasolla suuntautuu nuorisoalan toimijoihin monialaisesti, ja koulutus- ja konsultointityössä tukeudutaan mm. seuraaviin materiaaleihin ja julkaisuihin, joiden tuottamiseen Mediakasvatusseura osallistuu tai on osallistunut: 8

9 Lasten mediakulttuuri pähkinänkuoressa (ilmestyy joulukuussa 2016) Mediakasvatus <3 seksuaalikasvatus -materiaali kasvattajalle (Spisak, Sanna, julkaisijana Mediakasvatusseura, marraskuu 2016) Ruudulla. Mediakasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä ruutuaika-käsitteestä (ilmestyy lokakuussa 2016) Nuorisotyöntekijän mediakasvattajuus on läsnäoloa (artikkeli teoksessa Monimuotoinen mediakasvatus, Kavi, 2016) Nuorisotyöntekijöiden käsityksiä mediakasvatuksesta. Mediakasvatusseuran lisäraportti Verken kuntakyselyyn. (Òturai, Gabriella, julkaisija Mediakasvatusseura, 2015) Mediakasvattajan eettiset periaatteet (Mediakasvatusseura, 2014) Lapset osallisena mediassa (toim. Grönholm, Pauliina, julkaisija Mediakasvatusseura, 2014) Nuorten mediakulttuuri pähkinänkuoressa (toim. Rahja, Rauna, julkaisija Mediakasvatusseura, 2013) ii) Moniammatillisen alueellisen yhteistyön vahvistaminen Pilotointiin osallistuvat toimijat pääsevät myös kartoittamaan oman alueen toimijoita ja kehittämään alat ylittävää yhteistyötä mediakasvatuksen vahvistamiseksi. Työtä tukee mm. Mediakasvatusseuran Alueellisen mediakasvatusyhteistyön hyvät käytänteet - askelia onnistuneeseen yhteistyöhön -teos (Mediakasvatusseura, 2015). iii) Mediakasvatuksellisten suuntaviivojen ja linjausten huomioiminen keskeisissä asiakirjoissa Nuorisoalan toimijoita tuetaan konsultoimalla heitä mediakasvatuksellisen työotteen sisällyttämisellä oman organisaation työtä ohjaaviin asiakirjoihin, suuntaviivoihin ja linjauksiin. Konsultointityötä tukee mm. yhdessä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa tuotettu Mediakasvatuksen suuntaviivat nuorisoasiainkeskuksessa -julkaisu (Jaakola, Vesa; Lundvall, Anniina, 2015). Pilotoinnissa hyödynnetään myös Verken tuottamia, lokakuussa 2016 julkaistavia Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivoja ja muita keskeisiä dokumentteja, jotka tukevat pilotin tavoitteita. iv) Nuorten mediaympäristöjen tuntemuksen vahvistaminen osana ammatti-identiteettiä Miten mediakasvatukseen liittyviä aiheita voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa? Pilotoinnissa jaetaan paitsi matalan kynnyksen tietoa mediakasvatuksesta ja nuorten mediakulttuurista myös konkreettisia vinkkejä nuorten mediamaailman kohtaamiseen ja mediataitojen vahvistamiseen. Seuran julkaisutoiminta toimintavuonna 2017 tukee nuorisotyöalan toimijoiden ammattiosaamisen vahvistamista tarjoamalla käytännönläheisiä materiaaleja, jotka keskittyvät myös nuoria askarruttaviin aiheisiin monenlaiset mediaympäristöt huomioiden. Mediakasvatusseura tuotti vuonna 2015 lisäraportin Verken internetinkäyttöä nuorisotyössä tarkastelevaan kuntakyselyyn, johon vastasi 915 nuorisotyöntekijää eri puolilta Suomea (Linkosalo, Helmi: Internet ei ole mörkö vaan mahdollisuus - Internetin käyttö kunnallisessa nuorisotyössä 2015, Verke, 2015). Lisäraportissa vastauksia on tarkasteltu mediakasvatuksen kehittämisen 9

10 näkökulmasta. Nuorisotyöntekijöiden käsityksiä mediakasvatuksesta -lisäraportissa (Óturai, Gabriella, Mediakasvatusseura, 2015) selvitetään Verken kuntakyselyn pohjalta, mitä nuorisotyöntekijät kertovat mediakasvatuksesta, mitä digitaalinen maailma antaa nuorisotyölle, sekä miten sujuvaa verkkonuorisotyötä voi edistää. Vastauksista ilmeni, että jopa kolmasosa kuntien nuorisotyöntekijöistä haluaa kehittää ammatillista osaamistaan erityisesti mediakasvatuksessa ja nuorten mediataitojen tukemisessa: Nuorisotyöntekijät kokevat internetin ja digitaalisen median mahdollisuuksien hyödyntämisen tärkeäksi ja että ammatilliseen kehittymiseen kaivataan lisää tukea ja arvostusta. Pilotoinnissa paneudutaan varsinkin kahteen lasten ja nuorten media-arkeen liittyvään aiheeseen: lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyviin suosituksiin sekä vihapuheeseen ja disinformaatioon. Temaattisten kokonaisuuksien tueksi tuotetaan kaksi käytännön materiaalia Miten avata keskustelua lasten ja nuorten media-arjesta? sekä Vihapuhe ja rasismi mediaympäristöissä - materiaali lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille (ks. s. 18). Nuorisoalan toimijoiden osaamispohjaa vahvistamalla nuorten media-arkeen liittyvistä ilmiöistä mahdollistetaan kokonaisvaltaisen mediakasvatustyön toteutuminen sekä toiminnan piirissä olevien nuorten mediataitojen vahvistuminen. Seuran keskustelutilaisuudet ammattiosaamisen kehittämisen foorumeina Mediakasvatusseuran verkostot laajenevat vuosi vuodelta, ja yhä useammat toimijat opetuksen, nuorisotyön, varhaiskasvatuksen, kulttuurin ja median aloilta sekä yksityiseltä, julkiselta kuin kolmannelta sektorilta kaipaavat ajantasaista tietoa eri yhteiskuntaryhmien ja eri-ikäisten kohderyhmien mediataitojen vahvistamiseksi. Uusia avauksia ja yhteistyötä on virinnyt esimerkiksi seksuaalikasvatuksen, terveyden, liikunnan ja hyvinvoinnin parissa toimivien ammattilaisten saralla. Varsinkin digitaaliset mediaympäristöt ja niihin liittyvä mediakasvatus herättävät paljon kysymyksiä. Nuorten mediakulttuurin kohdalla kiinnostusta ja ajoittain myös hämmennystä herättävät paitsi pelikulttuuri myös nuorten identiteetin rakentumiseen liittyvät mediakanavat ja -sisällöt - varsinkin sosiaalisen median palvelut. Tähän kysyntään Seura vastaa vuonna 2017 kahdella keskustelutilaisuudella, jäsentapahtumalla sekä vuosittaisella ajankohtaisseminaarilla. 1. Ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden keskustelutilaisuus 2. Ruutuaika -keskustelutilaisuus 3. Jäsenistön verkostoitumistapahtuma Mediakasvatusseuran uusi suunnittelija järjestää vuoden 2017 aikana kaksi keskustelutilaisuutta sekä jäsentapahtuman, joissa käsitellään ajankohtaisia ammattilaisia mietityttäviä mediaan liittyviä aiheita. 10

11 Ruotsinkielisen keskustelutilaisuuden aihe on nuorten mediakulttuuri ja mediakasvatus suomenruotsalaisessa kontekstissa. Mediakasvatusseura perusti syksyllä 2014 Suomen ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkoston, johon kuuluu monenlaisia tahoja (esim. Folkhälsan, De Ungas Akademi, Ung Info, Utbildningsstyrelsen, Yle Nyhetsskolan ja Vetamix, Sydkustens landskapsförbund, Tidningen i skolan). Verkosto tuottaa Mediakasvatusseuran johdolla vuonna 2016 ensimmäisen yhteisen julkaisunsa, joka käsittelee sosiaalista mediaa ja nuorten mediakulttuuria. Ruotsinkielisiä mediakasvatusmateriaaleja on Suomessa tuotettu erittäin niukasti. Kentältä on noussut esiin toive saada oma suomenruotsalaiseen kontekstiin tuotettua materiaalia, josta ammattilaiset saisivat tukea lasten ja nuorten mediakulttuurin kohtaamiseen. Materiaalin tuottamista tukee Kulturfonden ja lisätietoja siitä löytyy s. 18. Vuonna 2016 käynnistetyn ruutuaika-teeman käsittelyä jatketaan 2017 aiheen tiimoilta järjestettävän, kokoavan keskustelutilaisuuden myötä. Tilaisuuden tavoitteena on nivoa yhteen keskustelua ja kutsua mediakasvatukselliseen yhteistyöhön uusia, erityisesti lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä toimijoita ja asiantuntijaorganisaatioita. Tilaisuudessa haetaan kasvattajia tukevia laadullisia toimintamalleja, joiden avulla mediankäyttöä voi käsitellä erityisesti sisältöjen ja motiivien näkökulmista sekä suhtautumalla optimistisesti lasten ja nuorten mediakulttuuriin kunnioittaen ja huomioiden heidän oikeuksiaan. Keskustelutilaisuutta pohjustaa vuonna 2017 julkaistava ruutuaika-materiaali (julkaistaan myös ruotsiksi, ks. s.18). Vuonna 2017 järjestetään myös Mediakasvatusseuran henkilö-, opiskelija- ja yhteisöjäsenten oma sidosryhmätilaisuus, jossa keskustellaan ajankohtaisista mediakasvatusaiheista, verkostoidutaan ja jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä. Tilaisuudessa käydään läpi myös seuran strategisia tavoitteita ja niiden toteutumista ja jäsenten kehitysehdotuksia ja toiveita yhdistyksen toiminnalle. Mediakasvatusseuran tuottamat keskustelutilaisuudet toimivat ammattiosaamisen kehittämisen foorumeina. Tilaisuuksissa asiantuntijat jakavat tietoa ja osallistujat voivat vaihtaa kokemuksia erilaisten ryhmätöiden ja harjoitusten kautta. Jokaisen keskustelutilaisuuden jälkeen osallistujille lähetetään kooste päivän aikana esille tulleista teemoista ja esityksistä. Vuosittainen ajankohtaisseminaari: Nuorten hyvinvointi mediakulttuurissa vuoden 2017 teemana Mediakasvatusseura järjestää vuosittain mediakasvatuskentän, nuorisoalan, kasvatuksen, kulttuurin ja järjestötyön ammattilaisille, asiantuntijoille ja viranomaisille suunnatun ajankohtaisseminaarin, jonka teemoina ovat viime vuosina olleet esimerkiksi pelikasvatus ja mediakasvatuksen tulevaisuus. Vuoden 2017 syysseminaarin keskiössä on nuorten hyvinvointi mediakulttuurissa. Teemaa lähestytään mediakasvatukselle ominaiseen moninaiseen tapaan. Seminaarissa avataan mediakasvatuksen mahdollisuuksia tukea ja edistää mielen hyvinvointia ja nuorten kasvua mediassa ja digitaalisissa ympäristöissä. Tavoitteena on vahvistaa ja kehittää lasten ja nuorten parissa mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten ja järjestötoimijoiden mediakasvatuksellista ajattelua ja mediakulttuurin tuntemusta. Agendalle ja asiantuntijapuheenvuoroihin nousevat mm. mielen hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, seksuaalisuuden, kasvun ja terveiden elämäntapojen, 11

12 identiteetin rakentumisen, mediapsykologian ja positiivisen mediasuhteen kysymykset suhteessa nuoriin ja mediakulttuurin. Hyvinvointi mediassa on myös osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemista verkossa ja muissa mediaympäristöissä. Asiantuntevien avausten ja hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi seminaariohjelmaan rakennetaan toiminnallisia osuuksia, jotka tukevat mediakasvatusosaamista ja nuorten osallisuuden edistämistä ammattilaisten työssä. Vuonna 2017 Mediakasvatusseuran toimisto sijaitsee Helsingin Lapinlahdessa, entisen Lapinlahden sairaalan tiloissa. Mielenterveys-, hyvinvointi- ja kulttuuritoimijoita kokoavassa yhteisössä toimimisen ja uusien toimitilojen myötä Mediakasvatusseura rakentaa jälleen uusia yhteistyöverkostoja uusille toimialoille - tällä kertaa nuorten mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin ammattilaisten suuntiin. Lapinlahden sairaalassa järjestettävä, etäosallistumismahdollisuudet huomioiva seminaari on suunnattu lapsi- ja nuorisoalan ammattilaisille, tutkijoille ja opiskelijoille, järjestö- ja viranomaistoimijoille, seuran jäsenistölle ja muille sidosryhmille. Tapahtuma tarjoaa avauksia nuorten mediahyvinvoinnista sekä mediakasvatuksen ja mielenterveystyön yhtymäkohdista kiinnostuneille. Mediakasvatusseuran tuoreet Ruutuaikaviikon materiaalit sekä julkaisut lasten mediamaailmasta ja seksuaalikasvatuksen ja mediakasvatuksen yhtymäkohdista syksyltä 2016 toimivat pohjamateriaaleina hyvinvoinnin teemalle. Nuoria, mediakulttuuria ja mielen hyvinvointia käsittelevän seminaarin yhteydessä julkaistaan asiantuntijayhteistyössä tuotettava materiaali, joka tukee mediakasvattajien työtä seminaarin näkökulmiin liittyen. Media Coach -koulutuskonseptointi Mediakasvatusseura kehittää vuonna 2017 lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille suunnatun koulutuskokonaisuuden konseptin. Laaja-alainen ja moniammatillinen koulutuskokonaisuus nojaa tietoisen, kestävän mediakasvatuksellisen työotteen vahvistumiseen sekä mediakasvatuksen jalkautumiseen jo olemassa oleviin yhteisöihin eri puolilla maata. Alustava konseptisuunnitelma pitää sisällään noin vuoden mittaisen, lähi- ja etäopetusta sisältävän mentoroidun opintojakson. Kokonaisuuteen liitetään tarpeen mukaan muita tapahtumia. Konseptointivaiheessa sitoutetaan monialainen joukko yhteistyökumppaneita kokonaisvaltaisen mediakasvatusosaamisen takaamiseksi. Koulutuskonseptissa luodaan pohja mediakasvatuksellisia käytäntöä ja teoriaa yhdistäville menetelmille sisällyttäen myös ajankohtaisia lasten ja nuorten mediakulttuuriin liittyviä teemoja. Tärkeässä osassa ovat koulutuskonseptissa ovat omaa mediakasvattajuutta ja ammatillista mediakasvatustietoisuutta kehittävät harjoitukset sekäomaan työnkuvaan ja taustayhteisöön nivoutuva päätösprojekti. Koulutuskonseptin alustavia teemoja: Mediasuhde mediakasvatuksellisen työotteen lähtökohtana Media, ilmiöoppiminen ja monilukutaidon ulottuvuudet Mediat ja mediataidot lapsen ja nuoren arjessa Mediakriittisyys, osallisuus ja vaikuttaminen 12

13 Moniammatillisuus ja alueellinen, sektorit ylittävä yhteistyö Digitaaliset mediat ja mediataidot, pelaaminen Yhteiskunnalliset ajankohtaisilmiöt osana mediakasvatuksellista työtä (esimerkkeinä radikalisaatio, disinformaation tunnistaminen, yksityisyys digitaalisissa ympäristöissä) Lapset ja nuoret oman mediaympäristönsä asiantuntijoina Projektityö omaan alaan ja ammattilaisuuteen liittyen Verkko-opetusmateriaaleja sekä mediakasvatus.fi -verkkopalvelun sisältöjen hyödyntäminen Ajankohtainen teemaseminaari/keskustelutilaisuus Konseptin kehitys jatkuu vuonna Opintokokonaisuuden osia pilotoidaan keväällä 2018, jolloin kehitetään myös tarvittava verkko-oppimisympäristö. Itse koulutukset alkavat syksyllä Konseptointihankkeen rahoittaa OKM:n kulttuuriyksikkö. Hankkeen toteutuminen edellyttää riittävää vuosiavustusta varsinaiseen toimintaan. MEMO2 - Mediapolulta monilukutaitoa Opetushallituksen tuella toteutettavan MEMO2 - Mediapolulta monilukutaitoa - täydennyskoulutushankkeen syksyllä 2016 käynnistyneet koulutukset jatkuvat eri puolilla Suomea vuonna Mediakasvatusseura toteuttaa yhteistyöhankkeen yhdessä alueellisten mediakasvatustoimijoiden verkostonsa kanssa. Hankkeessa toimii alueellisia kouluttajia ja mediakasvatuksen asiantuntijoita, jotka kiertävät valtakunnallisten toimijoiden kanssa kouluttamassa perusasteen opettajia moni- ja medialukutaidon teemoista ja toiminnallisen mediakasvatuksen pedagogisista menetelmistä. Kouluttajina toimivat mediakasvatustoimijat ja -asiantuntijat tuovat koulutukseen alueellisia ja paikallisia mediakasvatusinnovaatioita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja, jotka leviävät MEMO2- koulutusten myötä valtakunnallisesti. Koulutuksissa vahvistetaan opettajien ammattilaisuutta mediakasvatuksen saralla ja pohditaan oppilaiden oman mediakulttuurin hyödyntämistä osana opetusta. Samalla tuetaan mediakasvatuksen alueellisia verkostoja ja moniammatillista yhteistyötä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Valveen elokuvakoulu, Tampereen Mediakoulu, Saimaan Mediakeskus ja Aikakausmedia. Täydennyskoulutushanke toteutetaan vuosina Opetushallituksen myöntämällä hankeavustuksella. Hankkeen toteutuminen edellyttää riittävää vuosiavustusta varsinaiseen toimintaan. 13

14 Muut tapahtumat Educa-messut Mediakasvatusseura osallistuu Educa-messuille tammikuussa Seura koordinoi jälleen Mediakasvatuksen toria, johon osallistuu useita mediakasvatustyötä tekeviä järjestöjä, viranomaisia ja yrityksiä. Mediakasvatuksen torin näytteilleasettajilla on messuilla sekä yhteistä ohjelmaa että luentoja. Messuilla käy vuosittain noin opetusalan ammattilaista. NUORI2017 Maaliskuussa Mediakasvatusseura on mukana valtakunnallisessa NUORI2017 -tapahtumassa yhteisellä osastolla Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Seura on suunnitellut ja tarjonnut tapahtumaan mediakasvatukselliseen työotteeseen ja lapsen oikeuksiin liittyvää yhteisohjelmaa yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Mediataitoviikko 2017 Seura toimii yhteistyökumppanina KAVIn koordinoimassa Mediataitoviikossa. Seuran työntekijät ovat edustettuina Mediataitoviikon työryhmissä. Tuemme kampanjaviestintää ja tuotamme ja levitämme aineistoa koulujen käyttöön yhdessä muiden viikkoon osallistuvien organisaatioiden kanssa. 2. Viestintä ja julkaisutyö Viestinnän ja verkkopalvelun kehittäminen Yksi seuran keskeisimpiä toiminta-alueita on viestintä ja tiedotus eri alustoilla. Mediakasvatusseuran kolmikielinen Mediakasvatus.fi -verkkokokonaisuus on palvellut mediakasvatuksen kenttää ja mediakasvatuksesta kiinnostuneita vuodesta Valtakunnallisen verkkopalvelun ympärille rakentuu tiedotustyön ja vuorovaikutuksen yhteisöllinen ekosysteemi, jossa kolmikielinen verkkopalvelu ja sen ajankohtaiset sisällöt kudotaan osaksi sosiaalisen median viestintävirtaa, uutiskirjeitä, mediayhteistyötä, artikkelituotantoa ja sidosryhmäviestintää. 14

15 Mediakasvatus.fi -verkkopalvelu Verkkopalvelun tarkoituksena on auttaa mediakasvatuksen käytännön ammattilaisia, asiantuntijoita, opiskelijoita sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleviä käytännön toimijoita, kuten opettajia, lastentarhanopettajia, sosiaali- ja kulttuurialan ammattilaisia, löytämään tarvitsemansa mediakasvatuksellinen tieto ja materiaalit oman työnsä tueksi. Mediakasvatus.fi:n kehittämisessä keskeinen tavoite on se, että mediakasvatus.fi on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien päämedia silloin, kun he tarvitsevat tietoa mediakasvatuksesta. Sivustokokonaisuuteen sisältyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi toimitetut sivustot. Verkkopalvelua ja sen parissa tehtävän tiedotustyön tukemiseen on valjastettu runsaasti sosiaalisen median kanavia, uutiskirjeitä sekä monipuolista mediayhteistyötä ja sidosryhmäviestintää. Ekosysteemi kehittää mediakasvatusalan viestintää ja sen avulla tarjotaan näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia kentän toimijoille ja heidän työlleen. Mediakasvatus.fi -ekosysteemin painotusalueet 2017 Viestintästrategia uudistuu, Mediakasvatusseuran omat sivut valjastetaan strategian toteuttamiseen Materiaalipankin sisältöjen räätälöiminen eri kohderyhmille Mediakasvatusseuran blogi osana valtakunnallista mediakasvatuskeskustelua Mediakasvatustietoutta vahvemmin myös ruotsiksi Verkkopalvelu toimii mediakasvatusalan päämediana myös vuonna Sivustolle kerätään mediakasvatuskentän uutisia, materiaaleja, tapahtumia ja julkaisuja ja tiedotusta tuetaan uutiskirjeillä sekä sosiaalisen median kanavien hyödyntämisellä. Toimintavuoden aikana päivitetään Mediakasvatusseuran ja mediakasvatus.fi:n viestintästrategiaa. Strategiassa verkkopalvelu, uutiskirjeet, sosiaalisen median palvelut ja sidosryhmäviestintä linkitetään entistä vahvemmin yhteen. Samalla tehdään myös oma suunnitelma ruotsinkielisen viestinnän kehittämistyölle, jossa huomioidaan ruotsinkieliset sidosryhmät ja ruotsinkielisen kentän tarpeet. Ydinosassa kehittämistyötä on Mediakasvatusseuran sivujen sisällöllinen ja tekninen kehittäminen, jotta alan toimijat ja suuri yleisö saavat selkeämmän kuvan seuran toiminnasta, mediakasvatuksen perustermistöstä, seuran kampanjoista ja julkaisutoiminnasta, lausunnoista ja kannanotoista sekä jäsenasioista. Mediakasvatusseuran sivuilla tuodaan myös entistä vahvemmin esiin tietoa alaa kehittävistä yhteistyöverkostoista että suomalaista mediakasvatustyötä. Tiedotus- ja viestintätyön kehittämisen tavoitteena on varsinkin alueellisten toimijoiden huomioiminen sekä alueellisten verkostojen esilletuominen. 15

16 Mediakasvatusseuran blogi on toiminut alan toimijoiden keskustelu- ja tiedotuskanavana jo vuodesta Toimintavuonna 2017 tavoitteena on fokusoida varsinkin alan usein moniammatillisen, sektorit ylittävän yhteistyön muotojen esille tuominen blogissa. Blogi on ollut keskeisessä roolissa aikaisemminkin, esimerkiksi seuran 10-vuotisjuhlavuonna 2015, jolloin siihen kerättiin näkökulmia siihen, mitä mediakasvatus merkitsi 2000-luvun alussa, mitä se merkitsee nyt, ja mihin mediakasvatusala on suuntaamassa. Vuoden 2016 lokakuussa blogi täyttyy ruutuaikakäsitettä tarkastelevista kirjoituksista Mediakasvatusseuran luotsaaman Ruutuaikaviikon aikana. Sivuston materiaalipankkia kehitetään tuottamalla materiaalikoosteita eri kohderyhmille tai eri aiheista. Mediakasvatusseuran rooli tiedon kuratoijana on tarpeellinen ja materiaalikoosteet ovat saaneet kiitosta kentältä, tarjoten välineitä esimerkiksi kriisiuutisten käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa, seksuaalikasvatuksen mediakasvatuksellisiin menetelmiin, mediakasvatukseen nuorisotyössä ja mobiilisovellusten käyttöön opetuksessa. Mediakasvatus.fi:hin tuotetaan toimintavuoden 2017 aikana myös mediakasvatusta käsitteleviä artikkeleita, joissa avataan mediakasvatukseen liittyvää sanastoa, toimintatapoja ja alakohtaisia mediakasvatuslinjauksia, -julkaisuja ja -materiaaleja. Sisältöjen kehittämisessä huomioidaan kieli- ja erityisryhmiä. Sisältöjä toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi, resurssien puitteissa myös esimerkiksi selkokielisinä. Resurssien puitteissa suunnitellaan verkkopalvelun saavutettavuuden kehittämiseksi esimerkiksi keskeisimpiä, mediakasvatuksen peruselementtejä kuvaavia artikkeleita esimerkiksi selkokielellä. Selvitetään resurssien puitteissa Mediakasvatus.fi -palvelun sisällöllisen saavutettavuuden lisäksi teknisten rakenteiden parantamista. Mediakasvatus.fi -verkkopalvelu tukee keskeisesti myös Media Coach -koulutuskonseptointia ja sen verkkosisältöjä (ks. s ). Samalla olemassa olevia sisältöjä uudelleenarvioidaan osana laajemman viestintästrategian päivittämistä. Sosiaalisen median kanavien kehittäminen Sosiaalisen median kanavien kautta seura tavoittaa tuhansia mediakasvatuksesta kiinnostuneita. Kehitämme edelleen sosiaalisen median ratkaisuja, jotka tehostavat mediakasvatus.fi:n tiedotuksen leviämistä ja tuovat verkkopalveluun uusia käyttäjävirtoja. Sosiaalisen median panostukset keskitetään Twitteriin (4172 seuraajaa syyskuussa 2016), Facebookiin (1750 seuraajaa syyskuussa 2016) ja Instagramiin (1089 seuraajaa). Vuonna 2017 palvelemme mediakasvatuksen kenttää entistä paremmin mm. koostamalla Twitteriin lista mediakasvatustoimijoista, jotta aihepiiristä kiinnostuneet löytävät kaikki toimijat yhdestä paikasta. Toinen sosiaalisen median satsaus kohdistetaan Facebookiin, johon Mediakasvatusseura perusti vuoden 2015 lopulla Mediakasvattajien verkosto -ryhmän mediakasvatuksesta kiinnostuneille. Sivustolle kuka tahansa ryhmän jäsenistä voi jakaa itseään kiinnostavia aiheita, mikä vahvistaa Mediakasvatusseuran yhteyttä jäsenistöön ja muihin sidosryhmiin. Ryhmää ja keskusteluja moderoivat Mediakasvatusseuran työntekijät. Syyskuussa 2016 Mediakasvattajien verkosto - ryhmässä oli 470 jäsentä. Toimintavuoden 2017 aikana verkoston toimintaa kehitetään tuottamalla kyselyitä, tapaamisia sekä kehittämällä seuran roolia keskustelun fasilitaattorina. 16

17 Mediakasvatusseura perustaa vuoden 2017 Mediakasvattajien tutkijaverkoston Facebookin, jota ylläpitää vapaaehtoisvoimin seuran hallituksen tutkijajäsenet. Viestintästrategian uudistamisessa keskeistä on myös varsinkin Instagramin (syyskuussa seuraajaa) ja Slidesharen (09/ /2016 lisättyjä sisältöjä luettu 1582 kertaa; kaikkia aineistoja luettu 09/ / kertaa) valjastaminen varsinkin tuotettujen materiaalien, selvitysten, julkaisujen ja visualisoidun tiedon levittämiseen. Uutiskirjeet Kolmikielisen (fin/sve/eng) mediakasvatus.fi -verkkopalvelun lisäksi uutiskirjeet sekä sosiaalisen median kanavat toimivat sähköisen tiedottamisen kulmakivinä. Tavoitteena on koostaa ajankohtainen, toimiva, sidosryhmiä palveleva sekä mediakasvatuksen ammattilaisille konkreettisia esimerkkejä tarjoava kokonaisuus, johon kuuluvat tarkoin suunnitellut tiedotteet, tietoiskut ja ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen. Toiminnassa otetaan huomioon sosiaalisen median muuttuva luonne sekä käyttäjien nopea liikkuminen virtuaalisista ympäristöistä toiseen. Kuukausittain ilmestyvällä mediakasvatus.fi-uutiskirjeellä oli syyskuussa 2016 kaikkiaan tilaajaa. Ruotsinkielisen uutiskirjeen tilaajia on 267 ja kansainväliselle yleisölle suunnatulla mediaeducation.fi-uutiskirjeellä 150 vastaanottajaa. Uutiskirjeitä levitetään myös sosiaalisten medioiden kuten Twitterin, Facebookin ja Instagramin kautta. Seuran sivut ja tiedotusmateriaalit Mediakasvatusseuran ja Mediakasvatus.fi -yleisesitettä ja muuta tiedotusmateriaalia jaetaan vuoden 2016 tapahtumissa ja verkkoympäristöissä, esimerkiksi Educa-messuilla ja NUORI tapahtumassa. 17

18 Materiaalit ja julkaisut Vuonna 2017 Mediakasvatusseura tuottaa 5 julkaisua ja materiaalia. Barns och ungas digitala medievardag -julkaisu Vihapuhe ja rasismi mediaympäristöissä -materiaali Suomi100 - Sata ideaa mediakasvatukseen -materiaalikooste Hyvinvointi ja mediakasvatus -materiaali Miten avata keskustelua lasten ja nuorten media-arjesta? -materiaali Barns och ungas digitala mediavardag -julkaisu Mediakasvatusseura toteuttaa yhteistyössä ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkoston kanssa lasten ja nuorten digitaalista mediakulttuuria laaja-alaisesti esittelevän materiaalin. Materiaalin kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset ja se julkaistaan keväällä Julkaisun tuotantoa rahoittaa Kulturfonden. Vihapuhe ja rasismi mediaympäristöissä -materiaali Mediakasvatusseura toteuttaa mediakasvatuksellisen materiaalin vihapuheesta ja rasismista lasten ja nuorten parissa toimiville aikuisille. Materiaali tukee mediakasvattajaa käsittelemään vihapuhetta tai rasismia, jota lapset ja nuoret saattavat mediaympäristöissä kohdata. Materiaali vahvistaa kriittisten mediataitoja ja lähdekritiikkiä sekä tukee tunne- ja empatiataitojen kehittymistä mediaympäristöissä. Mediakasvatusseuran toiminta nivoutui vuonna 2016 vahvasti vihapuheeseen, disinformaatioon ja mediakriittisyyteen liittyviin teemoihin. Vuoden suurin tapahtuma, seuran tuottama syysseminaari, toteutetaan joulukuussa 2016 kaksipäiväisen seminaarin muodossa yhteistyössä Allianssin kanssa. Tästä saa puhua. Seminaari vihapuheesta ja disinformaatiosta tutkijoille, kasvattajille ja kansalaistoimijoille -tapahtumassa käsitellään vihapuhetta ja disinformaatiota monipuolisesti asiantuntijapuheenvuoroissa ja toiminnallisissa työpajoissa. Mediakasvatusseuran työntekijät ovat myös Koulukinon Nuorten radikalisoituminen ja median disinformaatio -hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeessa tuotetaan selvitys suomalaisista vihapuhetta ja disinformaatiota käsittelevistä tutkimuksista ja raporteista. Selvitys julkaistaan Mediakasvatusseuran julkaisusarjassa loppuvuodesta 2016 seuran syysseminaarin yhteydessä. Miten avata keskustelua lasten ja nuorten media-arjesta -materiaali Mediakasvatusseura toteutti keväällä 2016 mediakasvattajien parissa kyselyn ruutuaika -konseptista, jonka tulokset julkaistaan lokakuussa 2016 järjestettävällä ruutuaikaviikolla. Paljon käytetyllä ruutuaika-käsitteellä viitataan kaikkien näyttölaitteiden (esim. tietokone, älypuhelin, tabletti, televisio) äärellä vietettyyn aikaan, usein erittelemättä itse tekemistä tai sisältöjä tarkemmin. 18

19 Ruutuaika-suosituksen mukaan päivittäinen mediapäätteen äärellä vietetty aika tulisi olla maksimissaan kaksi tuntia. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on viitannut alun perin Nuoren Suomen liikuntakasvatuksen asiantuntijaryhmän vuonna 2008 laatimaan suositukseen. Digitalisaatioon ja digitaalisiin mediaympäristöihin liittyvät moninaiset kasvatushaasteet koetaan mediakasvatuksen alalla positiivisiksi. Haluamme tarjota lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille mahdollisuuden käsitellä paljon yhteiskunnallista keskustelua herättänyttä ruutuaikakonseptia. Teemaviikon keskustelun pohjalta Mediakasvatusseura tuottaa toimintavuonna 2017 käytännönläheisen työvälineen kasvattajille, joiden avulla voi avata keskustelua lasten ja nuorten kanssa heidän media-arjestaan laadullisella tavalla, johon sisältyy muitakin kuin ajallisia mittareita. Materiaali toteutetaan suomeksi ja ruotsiksi. Suomi100 - Sata ideaa mediakasvatukseen -materiaalikooste Mediakasvatusseura osallistuu itsenäisyyden juhlavuoteen koostamalla Sata ideaa mediakasvatukseen -materiaalikoosteen, johon on kerätty mediakasvatuksellisia harjoituksia, toimintamalleja ja muita ideoita eri-ikäisten lasten ja nuorten ja muiden kohderyhmien mediakasvatuksen tueksi. Juhlavuoden "Yhdessä"-teema näkyy mm. nostamalla ja levittämällä yhteisöjäsenten ja Seuran muiden sidosryhmien tuottamia mediakasvatusmateriaalia materiaalien osaksi koostetta. Teemoitellun koosteen tavoitteena on nostaa kotimaisella mediakasvatuskentällä tuotettuja monipuolisia ja laadukkaita materiaaleja ja edesauttaa niiden leviämistä. Materiaalin koostamiseen ja ideointiin osallistetaan Mediakasvatusseuran Facebookissa moderoiman Mediakasvattajien verkosto -ryhmän jäseniä. Materiaalin levittämiselle laaditaan viestintäsuunnitelma ja koosteen osia tuodaan esille viestinnässä ja tapahtumissa pitkin juhlavuotta. Materiaali käännetään myös ruotsiksi. Tukena mediakasvatusmateriaalien tuotannoissa Mediakasvatusseura tarjoaa asiantuntemusta ja suunnittelutukea mediakasvatusaiheisia materiaaleja tuottaville toimijoille. Vuonna 2017 Seura osallistuu mm. Opinkirjon mediakasvatusaiheisen Ilmiövihko-materiaalin ideointiin ja toteuttamiseen. Mediayhteistyö Mediakasvatusseura tukee ja seuraa mediaympärisöihin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja kirjoittaa asiantuntija-artikkeleita eri julkaisuihin. Seura teki vuonna 2016 yhteistyötä mm. ruotsinkielisen Yle Vetamixin kanssa, jossa tuotettiin opetusmateriaali kriittisistä mediataidoista ja hakukoneista. Yhteistyö jatkui myös Yle Uutisluokan kanssa ja seura jatkaa toimintavuoden aikana yhteistyötä eri uutismedioiden kanssa. Mediakasvatusseuran työntekijät ja hallituksen jäsenet sekä seuran sidosryhmät jatkavat kirjoitusten tuottamista seuran ja yhteistyökumppaneiden blogeihin myös toimintavuonna Mediakasvatusseura vastaa aktiivisesti eri medioiden haastattelupyyntöihin. Vuoden 2016 aikana 19

20 seuran edustajat ovat kommentoineet ajankohtaisia mediakasvatukseen liittyviä aiheita varsinkin nuorten mediakulttuuriin liittyen (esim. Yle, Souli, Lapsen maailma), ja seura jatkaa viestinnällistä vaikuttamistyötään myös vuonna Verkostojen tukeminen ja yhteistyö Laajennetaan alueellista mediakasvattajaverkostoa Julkaistaan materiaali ja järjestetään keskustelutilaisuus ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkoston kanssa n Kehitetään Mediakasvattajien verkosto -ryhmän toimintaa Rakennetaan Mediakasvatustutkijoiden verkosto Verkostojen tukeminen Alueellinen mediakasvattajaverkosto Mediakasvatusseuran alueellisten asiantuntijoiden tapaamiset jatkuvat ja verkoston osaamista tuodaan aktiivisesti yhteen. Asiantuntijaryhmään kuuluu mediakasvattajia Tampereelta, Oulusta, Helsingistä, Turusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta. Verkoston tavoitteena on saattaa käytännön ammattilaisia yhteen jakamaan ja kehittämään parhaita mediakasvatuksen käytäntöjä. Vuonna 2017 verkostolaiset toteuttavat MEMO2 - Mediapolulta monilukutaitoa jatkokoulutushankkeen opettajille. Hanke on jatkoa vuonna 2014 aloitetulle yhteistyöhankkeelle ja sitä rahoittaa OPH. Vuosina Mediakasvatusseura koordinoi hanketta ja on mukana alueellisissa koulutuksissa (lisätietoja ks. s. 12). Ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden verkosto Loppuvuodesta 2014 perustettu ruotsinkielinen verkosto on vastannut ruotsinkielisten mediakasvatustoimijoiden pitkäaikaiseen toiveeseen päästä osalliseksi toimivaa ja yhteistyöhön panostavaa verkostoa. Verkostossa on mukana toimijoita valtakunnallisista ja alueellisista organisaatioista. Verkosto jäntevöittää seuran ruotsinkielisen koordinaattorin avustuksella toimintaansa ja tavoitteitaan vuonna Verkosto julkaisee ensimmäisen yhteisen materiaalinsa lasten ja nuorten mediakulttuurista alkuvuodesta 2017 ja kokoontuu yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Mediakasvattajien verkosto -ryhmä Mediakasvatustoimijoiden oma ryhmä perustettiin Facebookiin loppuvuodesta Lisätietoja ryhmän toiminnasta vuonna 2017 ks. s

21 Mediakasvatustutkijoiden verkosto Mediakasvatusseura perustaa vuonna 2017 hallituksen johdolla tutkijaverkoston mediakasvatusalan tutkijoille. Verkosto viestii Facebookiin perustettavan ryhmän kautta, mutta järjestää myös temaattisia ja alueellisia tapaamisia, ryhmän intressien mukaan. Lisätietoja ks. s. 16. Yhteistyötä mediakasvatusalan korkeakouluille Yhteistyötä mediakasvatuksellista koulutusta tarjoavien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa jatketaan. Maassamme tarjottavien mediakasvatuksen maisteriopintojen ja muiden alan koulutuskokonaisuuksia tarjoavien tahoja kanssa jatketaan viestinnällistä yhteistyötä ja mediakasvatuksen alalle pyrkivien eri alojen opiskelijoiden tukemista. Vuonna 2017 Mediakasvatusseura esimerkiksi osallistuu Lapin yliopiston mediakasvatuksen koulutusohjelman opetussuunnitelman suunnittelun ja kommentointiin. Mediakasvatusseura tukee myös yhteyttä ottavia mediakasvatusaiheista kiinnostuneita opinnäytteiden tekijöitä löytämään ajankohtaisia tutkimusaiheita. Resurssien puitteissa korkeakouluille tarjotaan mahdollisuutta tilata Seuralta esittelyjä yhdistyksen toiminnasta, luentoja tai Q&A -webinaareja suomalaisesta mediakasvatuskentästä osana korkeakoulujen kursseja. Tukea ja asiantuntemusta opinnäytteiden suunnitteluun Resurssien puitteissa tehdään yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa pro gradu - tutkielmien ja opinnäytteiden aiheiden valinnassa ja tutkielman ja aineistonkeruun suunnittelussa. Esimerkiksi vuonna 2017 Mediakasvatusseura mukana tukemassa ja suunnittelemassa Itä-Suomen yliopistossa soveltavaa kasvatustiedettä opiskelevan luokanopettajaopiskelijan pro gradua, joka tukee seuran vihapuheen käsittelyyn ja mediakriittisyyteen liittyvää lapsi- ja nuorisolähtöistä toimintaa. Opiskelijan ja yliopiston kanssa kaavaillun alustavan tutkimussuunnitelman keskiössä ovat lasten ja varhaisnuorten mediakriittisyys ja medialukutaitojen tasojen hahmottaminen. Lasten ja nuorten omia mediakokemuksia vihapuheesta ja disinformaatiosta ja heidän käsityksiään omista taidoista on tutkittu vain vähän, mikä puoltaa aiheen ajankohtaisuutta. Tutkielmassa selvitetään millaiseen vihapuheeseen varhaisnuoret törmäävät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toimiessaan. Menetelmiksi on kaavailtu lasten ja nuorten haastatteluiden ja havainnointia. Yhteistyökumppanit, työryhmät ja jäsenyydet Seura osallistuu asiantuntijana mediakasvatuksen kansallisen kehittämisen hankkeisiin sekä työryhmiin, joissa edistetään esimerkiksi lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden mediataitojen kehittymistä. Mediakasvatusseura on Allianssin koordinoiman Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin (NuSuVeFo) jäsen. Jäsenyyden kautta Mediakasvatusseuralla on mahdollisuus vaikuttaa verkossa tehtävän nuorisotyön mediakasvatuspainotuksiin. Yhteistyötä syvennetään mm. yhteisten koulutustilaisuuksien myötä Verken ja muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa. Jatkamme myös 21