Asiakirjayhdistelmä Liikuntatoimi

Transkriptio

1 90. Liikuntatoimi Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa. Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen. Urheilun ja liikuntakasvatuksen veikkausvoittovaramomentille kohdennettava Veikkauksen rahastosta tehtävästä ylimääräisestä irrotuksesta johtuva jakosuhteen mukainen lisämääräraha 2,7 milj. euroa käytetään avustusten myöntämiseen toimialan työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Toiminnalliset tavoitteet Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista Liikunnallinen elämäntapa yleistyy Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu Keskeisimmät toimenpiteet Parannetaan kunnallisia liikunta- ja liikuntapaikkapalveluja koskevaa tietopohjaa ja varmistetaan ohjauksen yhdensuuntaisuus paikallistasoa koskevissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla Edistetään informaatio-ohjauksella, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Antidopingtoimikuntaa. Vahvistetaan urheilun integriteettiä lisäämällä ottelutulosten manipulointia ehkäiseviä toimia Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia Tuetaan OKM:n ja STM:n yhteisen terveyttä edistävän liikunnan strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoa Tuetaan Liikkuva koulu-ohjelmaa, työelämän liikunnallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia sekä muita liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys osana luovien alojen yrittäjyyden edistämistä Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta Lisätään liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi Tuetaan urheiluoikeuden professuuria Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan tieteellisiä kansainvälisiä kongresseja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja 2012 toteutuma 2013 toteutuma 2015 arvio Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/tea-viisari 1) koko maan väestöpainotettu keskiarvo Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet) uimahallit (m 2 ) liikuntahallit (m 2 ) jäähallit (m 2 ) Yhteensä lähiliikuntapaikat (kpl) Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma Hankkeet Kunnat Liikkujat naiset (%) miehet (%) Liikkujat Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille Myönnetyt Hakemukset Lapsia ja nuoria tytöt (%) pojat (%) Liikkuva koulu -ohjelma 2) Koulut Oppilaat Urheiluakatemioiden avustaminen Avustetut urheiluakatemiat, kpl Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-taso n Dopingtestit (ADT ry) Kansallisen testausohjelman testit, yht kilpailun ulkopuoliset kilpailutestit joista veritestejä Urheilijaprofiilit, verinäytteet Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 2012 toteutuma 2013 toteutuma Valtakunnalliset Muutos ed. vuoteen, opiskelijavrk Muutos ed. vuoteen, % 6,3 2,5-2,0 Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% /68, /66, /67, arvio Alueelliset Muutos ed. vuoteen, opiskelijapv Muutos ed. vuoteen, % 0,5 0,9-1,0 Valtionosuudella rahoitetut päivät/% /61, /61, /61,8 1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kunnan liikunnan edistämisestä 7 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla. 2) V koulujen määrä sisältää ainoastaan valtakunnalliset kokeiluhankkeet, kun taas v arvio sis. kokeiluhankkeiden (330 koulua) lisäksi OKM:n määrärahasta aluehallinnon kautta rahoitetut hankkeet (520 koulua). Vv oppilaiden määrä sisältää ainoastaan valtakunnalliset kokeiluhankkeet, kun taas v arvio sis. kokeiluhankkeiden ( oppilasta) lisäksi OKM:n määrärahasta aluehallinnon kautta rahoitetut hankkeet ( oppilasta). Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp ( ) Valtuus Valtio sitoutuu Olympiastadionin perusparannushankkeeseen vuosina yhteensä enintään eurolla edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella. S e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään talousarvioesityksen luvun päätösosaksi. Olympiastadionin perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 209 milj. euroa. Valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin Helsingin kaupungin kanssa. Perusparannushankkeelle osoitettu valtionrahoitus on yhteensä enintään 104,5 milj. euroa. Valtio on osoittanut hankkeeseen rahoitusta vuosien talousarvioissa yhteensä 52,7 milj. euroa. Rahoituksesta 40 milj. euroa osoitetaan vuonna 2015 momentilta ja loppuosuus, enintään 11,8 milj. euroa, vuosina momentilta Hankkeen rahoituksen etupainotteisuudesta johtuva korkohyöty osoitetaan edunsaajalle ja tämä lasketaan osaksi valtion rahoituksen kokonaissummaa, mikä vastaavasti vähentää momentilta maksettavien avustusten määrää. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen ehdotetaan 189 milj. euroa, joka sisältää Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen kohdennettavan, valtion budjetista maksettavan 40 milj. euron määrärahan. Muutoin urheilun ja liikuntakasvatuksen menot (148 milj. euroa) katetaan lähes kokonaan veikkausvoittovaroista. Vuoden 2015 määrärahaan sisältyy myös jakamattomien veikkausvoittovarojen ylimääräistä tuloutusta, joka merkitsee liikunnan osalta 2,05 milj. euron lisäystä toimialan työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Stadionin perusparannushanketta lukuun ottamatta liikuntatoimen määrärahat nousevat 1,2 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna, ja mm. liikunnan kansalaistoimintaan ja liikuntapaikkarakentamiseen osoitetaan lisäresursseja. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talouden tiukasta tilasta huolimatta liikunnan rahoitusta voidaan lisätä, sillä liikkumattomuus on yhä suurempi ongelma. Valtaosa väestöstä liikkuu suositukseen nähden riittämättömästi ja istuu liikaa, mistä johtuen väestön fyysinen kunto on keskimäärin heikentynyt ja elintapasairaudet ovat yleistyneet. Tästä aiheutuu kansantaloudelle erittäin suuria kustannuksia. Jo nyt liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Valiokunta pitää myös hyvänä, että liikuntapolitiikalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita on vuoden 2015 talousarvioesityksessä muutettu siten, että liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus on lisätty uudeksi vaikuttavuustavoitteeksi. Tämä heijastuu myös määrärahan arvioituun käyttöön. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan näkökulmaa on vahvistettu myös uudessa liikuntalaissa, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle (HE 190/2014 vp) ja jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain tavoitteena on edistää mm. väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa. Valiokunta korostaa, että uuden liikuntalain tavoitteet on otettava huomioon urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen osoitetun määrärahan käytössä ja että rahoituksen vaikuttavuutta tulee seurata. Valiokunta katsoo, että liikuntaharrastusten kustannuksiin tulee kiinnittää huomiota ja kehittää toimintamalleja, joilla edistetään etenkin lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen perheiden varallisuudesta riippumatta. Esim. Liikkuva Koulu -ohjelma on hyvä keino koululaisten liikunnan edistämiseen; ohjelman tavoitteena on lisätä liikuntaa koulun arjessa ja tarjota koululaisille mahdollisuuksia osallistua erimuotoiseen liikuntatoimintaan alhaisin kustannuksin. On niin ikään tärkeää, että julkisten varojen käytöstä päätettäessä otetaan riittävästi huomioon ei-kilpailullisen harrastustoiminnan tarpeet, sillä monen nuoren liikuntaharrastus päättyy, kun seuratoiminnassa painottuvat vain kilpailulliset tavoitteet. Valiokunta painottaa tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä liikunnan edistämiseksi ja pitää välttämättömänä, että liikunta integroidaan nykyistä vahvemmin osaksi päivittäistä toimintaa niin terveydenhuollossa kuin myös mm. päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja vanhustyössä. Tätä voidaan edistää mm. jalkauttamalla ne toimenpiteet, jotka sisältyvät opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön laatimiin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksiin (STM:n julkaisu 10:2013). Valiokunta korostaa, että terveydenhuoltosektorin tulisi ottaa vielä vahvempi rooli liikuntaneuvonnassa. Liikuntaneuvontaa on jo alettu viedä osaksi perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoidon arkea, mutta toimintaa tulisi vielä lisätä ja laajentaa. Aktiivisella liikunnalla voidaan saavuttaa monia hyötyjä; se ennaltaehkäisee monien sairauksien syntymistä tai pahenemista, edistää työurien pidentymistä ja työhyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja parantaa ja ylläpitää vanhusten toimintakykyä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilökunnan koulutukseen sekä lastentarhanopettajakoulutukseen sisältyy riittävästi terveysliikunnan ja terveyttä edistävän liikuntakyvyn koulutusta, sillä päiväkotien, koulujen ja perusterveydenhuollon henkilökunnalla on laaja kontaktipinta lapsiin ja nuoriin sekä terveydenhuollon asiakkaisiin. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Valtuus Valtio sitoutuu Olympiastadionin perusparannushankkeeseen vuosina yhteensä enintään eurolla edellyttäen, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella. 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urhei- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 lun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 3) enintään euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 7) enintään euroa suomalaisten olympiavoittajien eläkkeisiin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen 8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 12 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen Liikunnan yhdenvertaisuuteen Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen Liikunnan kansalaistoimintaan Huippu-urheiluun Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan Kansainvälisyyteen Koko väestön liikunnan edistäminen Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen Liikunnan osaaminen ja tietopohja Liikunnan koulutuskeskuksille Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan Liikunnan aluehallinnon toimintaan Valtion liikuntaneuvoston toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi Yhteensä Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,85 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään euroa momentilta Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 746 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti 2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin 3) enintään euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen 4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 5) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle 6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin 7) enintään euroa suomalaisten olympiavoittajien eläkkeisiin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen 8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin 9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden. Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden. Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 12 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa. 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 2) enintään euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin 3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (+1,1 %) 190 Tasomuutos 257 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille 2) enintään euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin 3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtio osallistuu Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion osuus on yhteensä 92,7 milj. euroa, josta 52,7 milj. euroa on osoitettu vuosina Vuonna 2015 on tarkoitus osoittaa hankkeen rahoituksen loppuosuus, 40 milj. euroa. Lisäksi avustuksen saaja saa rahoituksen etupainotteisuudesta johtuvan korkohyödyn suunnittelu- ja rakennusajalta. Hankkeen arvioidut työllisyysvaikutukset ovat suunnittelu- ja rakennusvaiheen osalta noin henkilötyövuotta ja tuoteteollisuuden osalta noin henkilötyövuotta. Perusparannuksen on määrä valmistua vuonna talousarvio I lisätalousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10