Kuntamyrskyn keskellä Kehittäminen nojaa verkostoihin. Talousasiantuntija Sixten Korkman. 1 Yrittäjä MAGAZINE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntamyrskyn keskellä Kehittäminen nojaa verkostoihin. Talousasiantuntija Sixten Korkman. 1 Yrittäjä MAGAZINE"

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N MAGAZINE 1/2012 Kuntamyrskyn keskellä Kehittäminen nojaa verkostoihin Talousasiantuntija Sixten Korkman Tulevaisuus on omissa käsissämme 1 Yrittäjä MAGAZINE

2 KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! Tarjoa vetovoimaisia etuja. Sitouta avainhenkilösi ja houkuta parhaita rekrymarkkinoilla. Tutustu yritysten eläkevakuutusratkaisuihin osoitteessa op.fi/elakeratkaisut. Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa. Pankki toimii OP-Henkivakuutus Oy:n asiamiehenä. 2 Yrittäjä MAGAZINE

3 Kuka vastaa nuorisotakuun toteutumisesta? Suomessa on liian paljon syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ihmisiä alle 30-vuotiasta toimii tänään vain peruskoulun varassa. He ovat joko työttömiä tai muuten järjestelmien ulkopuolella. Heistä pelkän peruskoulun varassa olevia vuotiaita on jo Lisäksi on surullista, että joka vuosi peruskoulun lopettavaa jää vaille tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, nuorta keskeyttää lukion, nuorta keskeyttää ammatillisen peruskoulutuksen. Kaikki syrjäytynyttä nuorta kuluttaa n. 300 milj. euroa/vuosi pelkästään yhteiskunnan maksamina tukina. Näiden nuorten tulisi olla korkeasti koulutettuja ja valmiina siirtymään työelämään, jotta yhteiskuntamme toimii. Ongelma vaatii korjaamista ainakin kolmesta näkökulmasta: Syrjäytymisvaarassa olevan yksilön oman elämän, yhteiskunnan kustannusten ja työvoiman riittävyyden kannalta, joka on luonnollisesti myös yritysten intressissä syrjässä olevaa on suuri luku suhteutettuna esim mennessä tapahtuvaan työikäisen työvoiman supistumiseen ihmisellä. Me tiedämme, että tilannetta on yritetty korjata vuosia, yhteiskuntatakuu on ollut ohjelmissa vuosia, mutta se ei juurikaan ole tuottanut tuloksia vaikka on harjoitettu etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa yms. Pelkät viranomaisten toimenpiteet eivät ole riittäneet, eivätkä riitä jatkossakaan tilanteen korjaamiseksi. Valitettavasti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuus ei ole vuosien mittaan merkittävästi muuttunut suuntaan eikä toiseen eikä meillä ole siihen enää varaa. Meidän tulee ymmärtää mistä syrjäytyneiden nuorten liian suuri määrä on seurausta. Suomalainen opintojärjestelmä lähtee oletuksesta, että kaikki ihmiset ovat kyvyiltään samanlaisia. Toisin sanoen, että kaikki on mahdollista kouluttaa osaaviksi jotakuinkin samanlaisen putken kautta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tämä ei Suomessakaan päde. Teoriapainotteinen opiskelu ei sovellu kaikille. Suomesta ovat kadonneet, viimeistään 90-luvuin laman seurauksena, matalan osaamistason työelämän sisääntulopaikat, avustavat tehtävät ns. lautapojan työt, joita kipeästi jo nyt tarvitsisimme. SY on ehdottanut, että turvauduttaisiin oppisopimukseen, jolla nuoria palkkaavien yritysten määrää voitaisiin kasvattaa. Jotta saisimme yritykset oivaltamaan oppisopimuksen hyödyt, tulisi oppisopimuspalkka sopia tasolle, jossa korvaus vastaa yrityksen saaman työsuoritteen arvoa. Tämä tarkoittaisi alkupalkkana noin 30 %:n tasoa kunkin alan TES:n alimmasta taulukkopalkasta. Kuitenkin palkka nousisi osaamisen kehittymisen myötä sille kuuluvaan arvoonsa. Toiseksi se palkkatuki (noin 900 /kk), joka tällä hetkellä voidaan oppisopimussuhteissa maksaa työnantajalle, olisi muutettava suoraan nuorelle maksettavaksi tueksi. Tällä vähennettäisiin työnantajan vastuulla olevaa byrokratiaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus palkkatuen muuttamisesta työnhakijalle maksettavaksi tueksi. Tämä kirjaus olisi perusteltua toteuttaa jo tässä oppisopimuksen kehittämisen yhteydessä. Lisäksi työnantajalle maksettavaa koulutuskorvausta olisi nostettava (nyt keskimäärin 100 /kk) ja kunnille tulisi antaa seurantavastuu peruskoulunsa päättävistä nuorista. Lisäksi irtautumismahdollisuus oppisopimussuhteesta olisi tehtävä yksinkertaisemmaksi tilanteessa, jossa havaitaan että oppisopimus ei johda tavoiteltuun tulokseen, esim. koeaikaa pidentämällä. Juuri julkistettu TEM:n Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 raportti on esittänyt parikymmentä toimenpidettä edelliseen, jotka kuitenkin rajoittuvat pääasiassa siihen, mitä asiassa voidaan tehdä valtion budjettirahoituksella ja viranomaistoimin. Raportin perustarkoitus onkin osoittaa käyttökohteet sille 60 miljoonan euron summalle, joka hallitusneuvotteluissa päätettiin suunnata nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Ehdotetuissa toimenpiteissä on valtaosaltaan kysymys jo nyt käytössä olevien toimien vahvistamisesta, kuten etsivä nuorisotyö tai työpajatoiminta. Toimien vaikuttavuus rajoittuu yrittäjien näkemyksen mukaan kuitenkin siihen, että nykyinen nuorten syrjäytymiskehitys voidaan pitää hallinnassa ja vain hieman tilannetta korjaavana. Mukana ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa yhtään merkittävää uutta keinoa, jolla edes teoriassa voisi olla kunnollista vaikutusta nuorten syrjäytymiskehitykseen. Tällaiset uudet ja vaikuttavat keinot voivat olla lähinnä yllä mainitun kaltaisia yrittäjäjärjestön ehdottamia toimia, joiden kautta saataisiin suuressa mitassa lisättyä yritysten halukkuutta tarjota työn kautta oppimisen paikkoja nuorille. Pieniä askeleita työn arvostuksen nostamiseen ovat esim. kesätyöpaikat nuorille, joita kunnatkin tukevat erilaisilla kesäduuniseteleillä. Käyttäkää niitä yhteiseksi hyväksi. On totuus, että yritykset luovat pääosin tulevaisuuden työpaikat. Tiedämme, että tarvitsemme talkoita, mutta nekin voidaan tehdä järkevästi ja vaikuttavasti. PÄÄKIRJOITUS Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja 3 Yrittäjä MAGAZINE

4 Hankintarenkaat ovat tätä päivää Paikallisuuskin on mahdollista huomioida TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT SINI PENNANEN Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot perustavat yhä laajempia hankintarenkaita. Monet paikalliset ja alueelliset pk-yritykset kokevat, että kehityssuunta aiheuttaa niille enenevissä määrin vaikeuksia päästä kiinni julkisiin hankintoihin. Muun muassa Kainuussa, missä hankintoja hoitaa keskitetysti Kainuun kuntien hankintarengas, paikalliset yrittäjät tuntevat jäävänsä rannalle julkisissa hankinnoissa. Yrittäjien mielestä sitä varmemmin hankinnat karkaavat maakunnan ulkopuolelle, mitä isompia kokonaisuuksia kilpailutetaan. Erityisen hankalaksi on koettu nimenomaan kuntien ja maakunnan hankintoja kootusti hoitava hankintarengas. Sitä pidetään vaikeana kokonaisuutena, jonka hallitsemiseksi koulutusta tarvitsisivat niin yritykset kuin hankintoja kilpailuttavat. Kummankaan osapuolen näkökulmasta Kokkolan Yrittäjien puheenjohtajan Hannu Göösin mukaan KL Kuntahankinnat Oy:n käyttö vaikeuttaa merkittävästi paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. kyseessä eivät ole pienet rahat. Esimerkiksi Kokkolassa julkisten hankintojen määrä on vuositasolla 130 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan koko kaupunkikonserni, eli myös liikelaitokset Kokkolan Energia, Kokkolan Satama, Kokkolan Vesi ja Työplus. Hankintapäällikkö koordinoi ja kehittää Monet kunnat panostavat hankintoihin entistä enemmän, ja Kokkolan kaupunkikin perusti uuden hankintapäällikön viran, jossa aloitti viime elokuussa Antti Tieva. Tievan mukaan hänen tehtävänään on erityisesti koordinoida ja kehittää hankintatoimintaa, sillä hankintojen toimivalta on edelleen toimialoilla ja liikelaitoksilla. Minulla on rooli myös hankintayhteistyön kehittäjänä, josta käytännön esimerkkinä on Kokkolan kaupungin, Kiuru-kuntayhtymän ja koulutusyhtymän Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola Puh. (06) Fax (06) PÄÄTOIMITTAJA Mervi Järkkälä. Puh Yrittäjä MAGAZINE KUSTANTAJA JA TOIMITUS Viestimix Ky Savisilta 1, Ylivieska Puh. (08) Fax (08) PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy ILMOITUSMYYNTI Viestimix Ky Kari Kaartinen Puh ILMOITUSVALMISTUS Viestimix Ky Puh Kannenkuva: Keskipohjanmaa / Juha Sallinen

5 SY:n lainopillinen asiamies Anja Tuomola kannustaa pk-yrityksiä verkottumaan varsinkin isojen hankintojen yhteydessä. tukipalveluyhteistyöhanke. Se koskee kahdeksaa tukipalvelua kuten ruokapalvelua, siivouspalvelua ja kiinteistöhuoltoa. Olemme pohtineet muun muassa hankintarenkaan laajentamista, ja tarkoituksena on saada aikaan päätöksiä uudistuksista vielä tämän vuoden aikana, Tieva kertoo. Hankinnat koskisivat enimmäkseen sarjatuotantotyyppisiä tavarahankintoja. Sen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palvelusopimukset ovat niin kertaluonteisia ja spesifejä, että sinne hankintarenkaan toiminta ei välttämättä sovellu, kuten ei myöskään muihin räätälöityihin palveluihin kuten esimerkiksi konsultointiin. Tieva tiedostaa yrittäjien huolen julkisista hankinnoista. Hänen mukaansa paikallinen ja alueellinen yritystoiminta on kuitenkin mahdollista huomioida monin tavoin julkisia hankintoja tehtäessä. Voidaan rakentaa puitejärjestely, johon otetaan kolmesta viiteen yritystä monivuotiselle sopimuskaudelle, ja tilaajat tekevät tuona aikana tilauksia kyseisiltä yrityksiltä. Sillä, kuinka monta yritystä puitejärjestelyyn otetaan mukaan, voidaan jonkin verran huomioida paikallista ja alueellista yritystoimintaa. Jos kilpailutettavana on laaja kokonaisuus, voidaan lisäksi etsiä mahdollisuuksia osatarjouksille. Jos pk-yritys ei pysty tarjoamaan koko tarjousta, yrityksellä voi olla mahdollisuus saada sopimus osatarjouksen osalta, Tieva sanoo. Hänen mukaansa suuntaus on myös entistä enemmän kohti elinkaaripalveluita. - Hyvänä esimerkkinä ovat it-palvelut, joissa samalla kilpailutetaan huolto ja tuotteen loppusijoittaminen, kuten kierrätys. Jos huoltoon liittyy paikallinen kytkös, silloin tietenkin paikallinen toimija hyötyy palvelukyvyn kautta. Varsinkin sote-puolella ovat yleistyneet palvelusetelit. Siinä ei varsinaisesti kilpailuteta, vaan siinä asetetaan palveluja tuottaville yrityksille tietyt edellytykset, jotka niiden on täytettävä. Palvelusetelien osalta on hyvin yleistä, että sopimuskumppaneiksi tulee lopulta paikallisia yrityksiä, joiden käytöstä päättää lopulta palveluseteliä käyttävä kuntalainen. Ostohenkilökunnan tunnettava alueen yritykset Kokkolassa on parhaillaan valmisteilla kaupungin ensimmäinen hankintastrategia, ja siinä on oma lukunsa elinkeinopoliittisille tavoitteille julkisissa hankinnoissa. Strategian myötä kaupunki pyrkii olemaan houkutteleva sopimuskumppani, joka pyrkii läheiseen yhteistyöhön paikallisten yrittäjien kanssa. Kaupunki aikoo lisäksi seurata markkinoiden kehittymistä ja tehdä huomioita esimerkiksi siitä, onko eri aloille tullut uusia yrityksiä ja miten eri aloilla menee, Tieva kertoo. Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös pitää hankintastrategian laatimista hyvänä ja tarpeellisena. Hankintastrategiaa käsitellyt paikallisyhdistys ehdottaa lisäksi yritysvaikutuksen arviointisuunnitelman laatimista, jolla ennakoitaisiin eri päätösten vaikutuksia yritysten ja työllisyyden näkökulmasta. Strategiassa viitataan KL Kuntahankinnat Oy:n palveluiden hyödyntämiseen. Mikäli kaupunki aikoo hyödyntää tätä tapaa, se vähentää merkittävästi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia osallistua eri tarjouskilpailuihin ja hankkeisiin, Göös varoittaa. Yrittäjäyhdistys esittää lisäksi, että Kokkolan kaupunki kouluttaa ostohenkilökuntaansa sekä huolehtii siitä, että ostohenkilökunta tutustuu alueen yrityksiin ja niiden tuottamiin palveluihin. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Anja Tuomola puolestaan kehottaa yrittäjiä aktiivisuuteen ja tarkkuuteen. Varsinkin isojen hankintojen kohdalla olisi erinomaista, jos yritykset pystyisivät verkottumaan, kunhan eivät tee kartelleja. Myös oma aktiivisuus on tärkeää. Yrittäjien kannattaa käydä hankintoja koskevissa tilaisuuksissa, ja jos tarjouspyynnössä on epäselviä kohtia tai muuta oudolta tuntuvaa, silloin kannattaa olla yhteydessä suoraan hankintayksikköön, Tuomola neuvoo. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, Kokkola. Puh. (06) , fax (06) Toimitusjohtaja M e r v i J ä r k k ä l ä p Järjestöpäällikkö N i n a N i e m i p Järjestösihteeri H e i d i H u h t a l a p Toimistosihteeri R i i t t a H a u t a l a p Yrittäjä MAGAZINE

6 6 Yrittäjä MAGAZINE Talousasiantuntija Sixten Korkman uskoo, että eurooppalaiset poliitikot ovat myös oppineet maanosan talouskriisistä jotain, ja valvojat jatkossa tarkemmin toisiaan.

7 Talousasiantuntija Sixten Korkman: Työmarkkinajärjestöiltäkin tultava ratkaisuja työurien pidentämiseen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUHA SALLINEN Talousasiantuntijan, valtiotieteen tohtori Sixten Korkmanin mukaan myös työmarkkinajärjestöiltä on vaadittava ratkaisuja työurien pidentämineen ja sitä kautta työllisyysasteen ja veropohjan kasvattamiseen tulevaisuudessa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan haastattelussa Korkman toteaa myös, että elvytysvaraa ei hänen mukaansa juuri ole. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin siitä. kuinka paljon budjettipolitiikkaa pitää kiristää menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Millaiset ovat Suomen kasvunäkymät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Näkymät ovat lyhyellä tähtäimellä melko vaisut lähinnä euroalueen velkakriisin ja sitä koskevan epävarmuuden takia. Liian monet kotitaloudet, kunnat ja valtiot ympäri Eurooppaa ovat ylivelkaantuneita ja joutuvat supistamaan menojaan. Tämä hidastaa talouselämän pyörien pyörimistä. Suomen kannalta on silti myönteistä, että vientimme painottuu melko hyvin pärjääviin maihin ja alueisiin: Saksaan, Ruotsiin, Venäjään ja Aasiaan. Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia nakertavat muun muassa väestön ikärakenteen muutos ja rapautunut hintakilpailukykymme. Voidaanko Suomessa elvyttää? Eipä juuri, koska valtion velkaantuminen on jo ennestään liiallista. Enemmän nyt on kyse siitä, kuinka paljon budjettipolitiikkaa pitää kiristää menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Jotain täsmäelvytystä voi toki tehdä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Millainen vaihtoehto ovat menoleikkaukset ja veronkorotukset? Ikävä vaihtoehto muttei vältettävissä. Paineet ovat kuitenkin pienempiä, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät rakenteellisiin uudistuksiin, jotka pienentävät julkisen talouden kestävyysvajetta. Miten kestävyysvaje saadaan kuriin? Entä mitä tapahtuu, jos siinä ei onnistuta? Suu on pantava säkkiä myöten menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Tämä tie on kuitenkin vaikea, kun hyvinvointipalveluja ei haluta karsia ja verotus on jo ennestään kireää. Siksi on vaadittava työmarkkinajärjestöiltä ratkaisuja työurien pidentämiseen ja sitä myötä työllisyysasteen ja veropohjan kasvattamiseen tulevaisuudessa. Myös kuntien palvelutuotannossa on paljon tehostamisen varaa eri keinoin. Epäonnistuminen velkakierteen taittamisessa tarkoittaisi pahimmillaan jatkuvaa veronkiristysten, menoleikkausten ja surkastuvan talouskehityksen kierrettä, kriisiytymistä. Kreikan tie ei saa olla meidän tiemme. Mitkä ovat Teidän mielestänne oikeat keinot työurien pidentämiseen? Siihen tarvitaan paketti, joka sisältää toimia työkyvyttömyyseläköitymisen vähentämiseksi ja sieltä palaamisen edistämiseksi, eläkejärjestelmän kaikkien ikärajojen nostaminen tulevina vuosina, ja toimia työssä jaksamisen parantamiseksi. Miten käy euroalueen? Muddling through sanoisi englantilainen, suossa rämpiminen jatkuu. Ongelmavaltioilla on edessään pitkä ja kivulias taival, Saksa ja Suomi voivat selvitä paremmin. Kriisi on hoidettavissa ja hoidetaan, koska vaihtoehto olisi kaikkien kannalta liian iso taloudellinen ja poliittinen katastrofi. Tarvittavan tekevät niin valtiot kuin etenkin Euroopan keskuspankki. Euromaat ovat jo kulttuurisesti lähtökohdiltaan erilaisia. Miten tulevaisuudessa taataan se, että EU-maat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä? Ei mikään voi sitä taata. Mutta rahoitusmarkkinat ovat oppineet läksynsä: ne rankaisevat kovakouraisesti asioitaan huonosti hoitavia maita. Myös poliitikot ovat virheistä ehkä jotain oppineet, valvovat toisiaan toivon mukaan vastedes paremmin. Miten Euroopan rahakriisi konkretisoituu keskipohjalaiselle pk-yrittäjälle? Huonoa on se, että muualla ja meillä lykätään investointeja epävarmuuden takia. Lieventävä seikka on, että korot pysyvät vielä pitkään matalina. Myös euron ulkoinen arvo jää heikommaksi kuin mitä se muuten olisi. Mitkä ovat pk-yritysten keinot minimoida talouskriisin aiheuttamia vahinkoja? Minusta ei oikein ole yrittäjiä neuvomaan. Kustannukset on pidettävä kurissa. Mutta toki on niin, että myös huonoina aikoina on aina mahdollisuuksia olla luova ja kehittää uusia liiketoimintoja. Pohjanmaa on tämän maan parasta aluetta mitä tulee yrittäjyyteen ja kekseliäisyyteen. Suomen Yrittäjien mukaan Suomea uhkaa yrittäjyysvaje. Miten se voidaan ehkäistä ja miten houkutella nuoria yrittäjiksi? Totta on, että tarvitsisimme enemmän vireää yritystoimintaa. Kyse ei ehkä niinkään ole yrittäjien lukumäärästä kuin aidosti kasvuhakuisista ja -kykyisistä yrityksistä. Mitään patenttikeinoa ei ole. Osin on kyse kulttuurista, Suomessa halukkuus alkaa yrittäjäksi on vähäisempää kuin useimmissa maissa, tosin tilanne Pohjanmaalla ei ole yhtä huono kuin maassa keskimäärin. Yksi tärkeä tekijä lienee verotus, niin yrityksen ja omistajan kuin palkkojen osalta. Korkman korostaa lopuksi, että tulevaisuus on joka tapauksessa suomalaisten omissa käsissä. - Huonoja aikoja seuraa yleensä paremmat. Ja tulevaisuus on joka tapauksessa omissa käsissämme. Olisi tärkeää löytää uskoa tulevaisuuteen ja innostusta panostaa siihen. Toki auttaisi jos hallitus pystyisi selkeisiin ja järkeviin linjanvetoihin. 7 Yrittäjä MAGAZINE

8 8 Yrittäjä MAGAZINE Ylijohtaja Päivi Laajala toivoo saavansa Keski- Pohjanmaalta vaihtoehtoisia aloitteita siitä, miten peruspalvelut voidaan tulevaisuudessa turvata väestökehityksen samaan aikaan heikentyessä.

9 Kuntamyrskyn keskellä Virkamies vie eteenpäin hallituksen tahtoa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI Kannuksen entinen kaupunginjohtaja, nykyinen valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala on ollut viime viikot myrskyn silmässä. Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän puheenjohtajana toiminut Laajala on kiertänyt maata hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kanssa esittelemässä kuntatyöryhmän selvitystä kunta- ja palvelurakenteesta. 9 Yrittäjä MAGAZINE

10 Tavoitteet nostavat peruskunnan suuruutta sekä kokoa, ja se on voinut olla joillekin yllätys nyt kun esitys on konkretisoitu Kyyti on ollut kylmää ja lunta tullut tupaan roppakaupalla. Vaikka Laajalan työryhmällä on omat kannattajansakin, enemmistö on tuominnut työryhmän näkemykset kuntaremontista suorasanaisesti. Varsinkin esitys kuntien määrän vähentämisestä noin 70:een on herättänyt rajua arvostelua. Työmäärä on ollut iso ja lyhyessä aikataulussa käyty läpi 320 kuntaa. Toimeksianto oli vaativa ja tiesin kyseessä olevan työn, jossa päätä ei silitellä, mutta tämä kuuluu hallituksen alaisen virkamiehen tehtäviin, Laajala sanoo. Hän sanoo, ettei palautetta pidä ottaa henkilökohtaiseksi, varsinkin kun eteenpäin viedään hallituksen tahtoa. Tehtävä ei ole helppo mutta mielenkiintoinen se on. Sähköpostia tulee runsaasti ympäri Suomea. Keskustelu on säilynyt asiallisena eikä se ole henkilöitynyt, Laajala sanoo ja kannustaa myös keskipohjalaisia osallistumaan kuntauudistusta koskevaan keskusteluun otakantaa.fisivustolla. Peruskunnan koko saattoi yllättää Laajala kertaa vielä lyhyesti, mistä kuntaihmisiä ravistelevassa esityksessä on kysymys. Taustalla on hallitusohjelman kuntapolitiikkaosan tavoite kuntauudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on hänen mukaansa vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Selvityksen mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja se on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Kuntakoon mediaani kasvaisi noin asukkaaseen, kun se vuonna 2010 oli Määrällisesti suurin osa kunnista kuu- - Tiesin etukäteen, että tämä on toimeksianto, jonka yhteydessä päätä ei juuri silitellä, Päivi Laajala myöntää. luisi kooltaan asukkaan kuntaryhmiin. Kaksi vuotta sitten noin puolet manner-suomen kunnista oli alle 6000 asukkaan kuntia. Ymmärrän, että kyseessä on iso ja vakava asia. Tavoitteet nostavat peruskunnan suuruutta sekä kokoa, ja se on voinut olla joillekin yllätys nyt kun esitys on konkretisoitu, Laajala sanoo. Hänen mukaansa keskustelu aluetilaisuuksissa oli vilkasta, palaute samankaltaista ja esiin nousi samoja asioita. Kunnista noin kolmasosa on kannattanut selvityksen loppuesitystä. Kaksi kolmasosaa vastustaa mutta niidenkin kuntien joukossa on sellaisia, jotka pitävät johtopäätöksiä sinänsä oikeina. Ylijohtaja korostaa, että kyseessä on virkamiestyöryhmän esitys ja hallitus linjaa, miten asiassa edetään kevään aikana. Sen lisäksi toukokuussa valmistuu selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Jokilaaksojen asema haasteellinen Päivi Laajala myöntää, ettei Keski-Pohjanmaalla ajatus yhdestä suuresta selvitysalueesta ole juuri kerännyt kiitosta. Hän kuitenkin puolustaa edelleen tehtyä esitystä. - Kokkola on varsin vahva mutta Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa väestökehitys näyttää heikolta aika monessa kunnassa, ja toisaalta peruskuntien tehtävät ovat niin korkeat, Laajala sanoo ja toivoo jokilaaksojen kunnilta vaihtoehtoisia aloitteita. Kuntatyöryhmän esitystä kritisoineet eivät ole allekirjoittaneet suuruuden ekonomian autuutta, ja he ovat viitanneet esimerkiksi Ranskaan, missä on yli kuntaa. Ranskassa kuntien tehtävät ovat aivan erilaiset kuin Suomessa, missä kunnilla on paljon velvollisuuksia ja tehtäviä, Laajala vastaa. Entä näkyykö loppua kehitykselle, jonka jatkuessa kunnille sysätään yhä uusia tehtäviä? Hallitus on ollut yleensä sillä linjalla, ettei kunnille pitäisi antaa lisätehtäviä, ja kunta-valtio-suhdetta arvioidaan myös siinä vaiheessa kun nähdään, millaiseksi kuntarakenne selkiytyy. Jotkut suuremmat kunnat ovat nostaneet esille sen, voisiko kunnilla olla esimerkiksi työvoimatoimiston tehtäviä. On myös sanottu, että erikoissairaanhoito siirtyisi valtiolle, mutta sitä en pidä todennäköisenä, Laajala sanoo. 10 Yrittäjä MAGAZINE

11 Löydämme selkeän ratkaisun Autamme asiakkaitamme menestymään monimutkaistuvassa maailmassa. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. Ota yhteyttä: KPMG Oy Ab Minna Herlevi, KHT p Pitkänsillankatu 1-3 E, 67100, Kokkola kpmg.fi 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. KALAJOEN YRITYSPALVELUKESKUS Kalajoentie 5 (virastotalo) puh. (08) Kalajoen yrityspalvelukeskus tarjoaa asiantuntemustaan erilaisiin yritystoiminnan vaiheisiin ja kehittämistarpeisiin. Meillä on oman henkilöstön asiantuntemuksen lisäksi käytössämme laaja yhteistyökumppaneiden verkosto, tunnemme rahoituskentän tarjoamat mahdollisuudet sekä opastamme yrittäjää löytämään kehittämishankkeiden tarjonnasta oikeat välineet. Avustamme myös erilaisten toimintaratkaisujen kartoittamisessa. Lämpimästi tervetuloa! Yhteystiedot: Miia Himanka, elinkeinojohtaja Mirja Mustonen, yritysneuvoja Saila Kukkonen, hanke- ja yritysasiamies Turkistalousneuvonta sähköpostit: 11 Yrittäjä MAGAZINE

12 Kehittäminen nojaa verkostoihin Tärkeää ymmärtää liiketoimintalähtöinen ajattelu TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjulan mukaan Keski-Pohjanmaan liitolla on laajat verkostot pohjoiseen ja etelään. Liiton toiminnalle on tärkeää myös jäsenkuntien ja alueen kehittämisorganisaatioiden tarjoama kumppanuusapu. Keski-Pohjanmaan uusi maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula pitää tärkeänä, että alueella tehtävä kehitystyö saisi jatkua hyväksi havaitulla reseptillä. Täkäläiset ihmiset ovat oppineet asioimaan kumppanuusverkostoissa yli rajojen, ja nyt on huolehdittava siitä, ettei sitä rajoiteta uudestaan. Paras vaihtoehto on antaa meidän viedä maakunnassa eteenpäin nykyistä toimintatapaa ilman, että kehittämistä vaikeutetaan keinotekoisilla rajanvedoilla, hän korostaa. Keski-Pohjanmaan maakunta on ohut ja kapea, ja yritykset toimivat luonnollisesti yli aluerajojen. Vahva pendelöinti niin Kalajokilaakson kuin Pietarsaaren seutujen suuntiin osoittaa, että ihmisten asiointi ja yritystoiminta tapahtuvat laajemmalla kehysalueella. Vaikka rajat muuttuisivat, kehittäminen ei katoa Ylikarjulan mukaan tavoitteena on oltava rajoista riippumattomat, asiakas- ja liiketoimintalähtöiset yhteistyöverkostot. Vaikka kuntarajat muuttuisivat, kehittäminen ei katoa minnekään. Maakuntajohtaja sanoo, ettei alueiden erityispiirteet huomioivaa aluekehittämistä voida toteuttaa osa-alueiden kehittämisenä toisistaan irrallisena. Vuorovaikutukseen perustuvassa yhdyskuntarakenteessa erikokoiset keskittymät kylistä suuriin kaupunkeihin ja erityyppiset maaseutualueet muodostavat 12 Yrittäjä MAGAZINE

13 Keskipohjalaiset yrittäjät ovat realisteja mutta samanaikaisesti he hakevat uusia liiketoimintamalleja verkostomaisen kokonaisuuden, jossa eri aluetyyppien resurssit ja vahvuudet täydentävät toisiaan. Yksi keskeinen alusta verkostoitumiselle ja yhteistyölle on Meripohjola-kasvuvyöhyke. Meripohjola-yhteistyö on äärettömän tärkeää, ja siihen on voitavat kytkeä myös Botnia-yhteistyöverkostot. Samalla kun Meripohjola pidetään avoimena, mukaan olisi integroitava seuraavaksi seudulliset kehittäjäorganisaatiot sekä TKI-toimijat. Liiton yhteistyöalueen säde on noin 150 kilometriä, ja siellä meidän on oltava hereillä. Keihäänkärkinä tulevat lisäksi Oulu, Jyväskylä, Seinäjoki ja Tampere. Mahdollistamista rajoittamisen sijaan Maakuntajohtaja pitää periaatteena, että julkishallinnonkin koordinoimassa kehittämisessä lähdetään liikkeelle liiketoimintalähtöisen ajattelun ymmärtämisestä ja tukemisesta. Keski-Pohjanmaan liiton on oltava enemmän kehittäjä- kuin hallinto-organisaatio. Aivan samalla tavalla esimerkiksi maakuntakaavoituksen täytyy olla mahdollistaja eikä rajoittaja. Kun kehitämme ja tuotamme palveluita, sen pitää tapahtua kaksikielisesti ja kansainvälisesti. Meillä on laajat verkostot sekä etelään että pohjoiseen ja työmäärästä selviämiseksi liiton 15-hengen organisaatio tarvitsee kumppanuusapua jäsenkunnista ja alueen kehittämisorganisaatioista. Liittoon ollaan luomassa entistä enemmän yhdessä tekemisen otetta, ja tarkoituksena on lisäksi avata liittoa virastona ulospäin. Ihmiset pitää saada keskustelemaan keskenään alueelle tärkeistä asioista ja hakemaan yhdessä ratkaisuja, Ylikarjula linjaa. Hän on tyytyväinen siihen, että Keski- Pohjanmaalla vaikuttaa Keski-Pohjanmaan yrittäjäyhdistyksen kaltaisia elinkeinolähtöisiä organisaatioita, jotka toimivat laajalla alueella. Maakunnan liitto ja yrittäjäyhdistys voivat Ylikarjulan mukaan tehdä yhteistyötä monissa asioissa. Tärkeintä on yhteinen edunvalvonta. Satama ja lentokenttä ovat esimerkkejä alueen kehittämishankkeista, joita voimme jatkossakin yhdessä edistää. Molemmat voivat vaikuttaa myös siihen, että saamme maakuntaan esimerkiksi innovaatiotoiminnan tukirahoitusta. Yhtenä isona kysymyksenä Ylikarjula mainitsee Viexpon toiminnan tulevaisuuden. On hyvin tärkeää löytää ratkaisu, joka turvaa Viexpon toiminnalle resurssit jatkossakin. Varsinkin pienille yrityksille Viexpo on merkittävä viennin asiantuntijaorganisaatio. Keskipohjalaisen yrityskentän tulevaisuuden maakuntajohtaja näkee hyvänä. Keski-Pohjanmaalla yritykset osaavat sopeuttaa toimintaansa suhdanteiden mukaan. Yrittäjät ovat realisteja ja yrityksillä on jalat maassa, mutta samanaikaisesti ne osaavat etsiä uusia liiketoimintamalleja, Ylikarjula kehuu. 13 Yrittäjä MAGAZINE

14 14 Yrittäjä MAGAZINE - On tärkeää, että Suomessa kehittyy yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri, SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

15 Nuoria kannustetaan yrittäjyyteen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT SINI PENNANEN Suomen Yrittäjät kampanjoi parhaillaan näkyvästi yrittäjyyden puolesta nuorten ja nuorten yrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan kampanjointiin liittyy useita syitä, joista yksi on kuitenkin muita huomattavampi. Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnastaan. Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan, kun työllistämisen vastuu siirtyy yhä enemmän pkyrityksille, Kujala sanoo. Näkymä on hänen mukaansa huolestuttava, mutta samalla käynnissä oleva murros tarjoaa mahdollisuuden menestykseen. Edellyttäen, että yrityksille löytyy kehittämishaluisia ostajia ja yhteiskunta kannustaa kasvuun. Omistajanvaihdos ei kuitenkaan aina johdu ikääntymisestä. Yrittäjä saattaa haluta realisoida työnsä jo ennen ikääntymistään tai kokiessaan, että yritystä tai tuotetta pitää jalostaa laajemmalla pohjalla. Uusi yrittäjä usein kehittääkin hankkimaansa liiketoimintaa pyrkiessään tunnistamaan markkinoilla olevan kasvupotentiaalin. Siksi tarvitsemme nuoria yrittäjiä, ja siksi myös yrittäjäjärjestön pitää panostaa nimenomaan nuorille suunnattuun toimintaan, Kujala jatkaa. Hän korostaa, että kyse ei ole pelkästään yrittäjäsukupolven vaihtumisesta. Kyse on lisäksi toimintaympäristön ja mahdollisuuksien muutoksesta, joka kiihtyy koko ajan. Suomen Yrittäjien tehtävä on kirkkaampi kuin koskaan. Meidän pitää tukea, auttaa ja palvella suomalaista yrittäjää siinä koko kansakunnan kannalta tärkeässä työssä, jota sadat tuhannet yrittäjät päivittäin tekevät. Kun puhutaan nuorille suunnatusta yrittäjyyskasvatuksesta, Kujala näkee teemassa yhteisen tehtävän sekä yrittäjäjärjestölle että oppilaitoksille. Varatoimitusjohtaja kuitenkin toivoo, että oppilaitosmaailmassa huolehdittaisiin siitä, että yrittäjyydestä puhuttaisiin tasalaatuisesti eri puolilla maata. Nousu-kiertue rohkaisee nuoria Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) ja Suomen Yrittäjät osallistuvat yhteiselle Nousu-kiertueelle, joka kiertää kevään aikana neljällä paikkakunnalla rohkaisemassa nuoria yrittäjiä. Ministeri Häkämieheltä oli iso panostus, että hän osoitti omista aikatauluistaan neljä päivää kiertuetta varten, Kujala kiittää. Nousu-kiertueen johtolauseena on ollut, että yrittäjyyden ihme ei ole ylivertainen liiketoimintasuunnitelma vaan se, että joku uskaltaa sen toteuttaa. Juuri tätä rohkaisua Suomen Yrittäjät haluaa järjestönä olla tekemässä ja juuri siinä kohderyhmässä, jonka merkitys on meille kovin selvä: nuorten yrittäjien keskuudessa. Tämän vuoksi Helsingin Nousu-tilaisuuden teemaksi valittiin Kujalan mukaan kasvu ja kasvuyrittäjyys. Maa tarvitsee uusia vetureita, ja me haluamme olla järjestönä tukemassa sitä työtä, jota kasvu vaatii. Tutkimukset osoittavat, että monet nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen nykyään positiivisesti Yrittäjyys koetaan vaihtoehdoksi Tutkimukset osoittavat, että monet nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen nykyään positiivisesti. Esimerkiksi Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n teettämässä tutkimuksessa 60 prosenttia vuotiaista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana. Erään toisen tutkimuksen mukaan ammatillisista opiskelijoista 50 prosenttia haluaisi toimia tulevaisuudessa yrittäjänä, pojista jopa 57 prosenttia. Nyt pitää löytää keinoja, joiden avulla uusi yrittäjäsukupolvi innostuu joko perustamaan uuden yrityksen tai jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä, Kujala sanoo. Hänen mielestään nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen esimerkiksi yrittäjyysmyönteisemmällä ilmapiirillä, esikuvilla ja esimerkeillä, yrittäjämäisemmällä koululla, mentoroinnilla ja yhdessä yrittämisellä sekä taloudellisilla kannusteilla yrittäjyyden alkutaipaleella. Suomen Yrittäjät haluaa olla myös nuorten järjestö, johon liittyen meillä otetaan käyttöön muun muassa opiskelijajäsenyysmalli. Emme kuitenkaan halua turvautua vain yksittäisiin toimiin vaan monin eri tavoin tukea nuorten yrittäjyyttä. Uskon, että nuorempi polvi myös haluaa enemmän juuri heille kohdistettua toimintaa, Kujala sanoo. 15 Yrittäjä MAGAZINE

16 On lukuisia syitä valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö. * kaukolämpö on edullinen * kaukolämpö on huoleton ja luotettava * kaukolämpö on luontoystävällinen * kaukolämpö on energiatehokas Lue lisää www. kokkolanenergia.fi ja ota yhteyttä! Kevätkarkelot perjantaina Kokkolan Leirintäalue, Meritie 10, Kokkola Tule Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hurjan hauskaan kevättapahtumaan Kokkolan Leirintäalueelle! Vastaanotamme kesää upeassa TAPAHTUMATELTASSA, jossa nautimme mm. WARRASPOSSUSTA ja illan antimista! Osallistujamaksu: Jäsen 25 /hlö, ei jäsen 50 /hlö. Sitovat ilmoittautumiset K-P:n tilille FI mennessä. Mainittava nimi, yritys ja paikkakunta. PAIKKOJA RAJOITETUSTI, ILMOITTAUDU NOPEASTI! Leirintäalueella on myös mahdollista yöpyä! Mökkejä sekä caravan-paikkoja voit tiedustella (06) klo klo klo klo klo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien sääntömääräinen kevätkokous Kevätkarkelot alkakoon! Tilaisuuden avaus: Kokkolan Matkailu Elisa Oyj Ruokaa, juomaa, hauskanpitoa! Firman piikkiin, tietenkin! Paalutusasiantuntija, vastaava rakennusmestari Timo Harjakainen tietää miten järjestetään unohtumattomat pirskeet! Totuushan on se, että järjestelyt on jo pitkälle oikein suuntaiset siinä vaiheessa, kun on ymmärretty jättää Kerttu kutsumatta... Kaiken kruunaa iltajamit, tanssia, karaokea, discoa... Alueella tapahtuu myös lauantaina; Leirintäalueen ja Kokkolan Matkailun yhteinen kesänavaus! 16 Yrittäjä MAGAZINE Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

17 Ongelmat meille. statiivi.fi Tuotot Teille. Varaa Pakki-esittely netistä PPO Pakki on kustannustehokas ja erittäin helppo tapa hoitaa yrityksesi ICT-ratkaisut. Saat kaikki palvelut yhdestä paikasta ja maksat vain palveluiden käytöstä, yhdellä kiinteällä kuukausimaksulla. Olipa yrityksesi suuri tai pieni, voit keskittyä olennaiseen ja me PPO:lla huolehdimme siitä, että viestintäratkaisut ovat aina ajan tasalla ja toimivat moitteettomasti. PPO Pakki muuntuu sopimusaikana, jos yrityksen ICT-tarpeet muuttuvat huolehtii ylläpidosta ja huollosta kaikki palvelut yhdestä paikasta maksu vain palveluiden käytöstä yksi kiinteähintainen kuukausilasku vapauttaa yrityksen resursseja Ratakatu Ylivieska Puh Fax Yrittäjä MAGAZINE

18 Kruunupyystä avautuu kaikkien aikojen reittitarjonta TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä myhäilee tyytyväisenä esitellessään voimakkaasti lisääntyneitä reittivaihtoehtoja, joista hyötyvät niin liikematkustajat kuin vapaa-ajallaan matkustavat. Maaliskuun loppupuolelta alkaen Kokkola-Pietarsaaren kentältä avautuu asiakkaille hänen mukaansa kaikkien aikojen reittitarjonta. Suoria reittilentoja Helsinkiin Kruunupyystä lennetään viidesti päivässä. Pohjois-Ruotsiin Skellefteåhon on yksi suora reittilento päivässä ja etelä- Ruotsiin Tukholmaan kaksi lentoa päivässä. Helsingistä ja Tukholmasta puolestaan on hyvät jatkoyhteydet eri puolille maailmaa. Helsingistä Euroopan kohteiden lisäksi erityisesti Aasiaan ja Tukholmasta Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin. Tukholman ympäristössä asuu noin Pohjanmaalta muuttanutta, mikä näkyy vilkkaana sukulaismatkailuna. Aikataulut mahdollistavat myös viikonloppuihin ajoittuvat kaupunkilomat Tukholmassa. Sen lisäksi alueen matkailuelinkeinolle lisääntyneet reitit tarjoavat runsaasti uusia mahdollisuuksia, Nääppä luettelee esimerkkejä reittitarjonnan positiivisista vaikutuksista. 18 Yrittäjä MAGAZINE

19 Viime elokuussa avattu Skellefteånreitti on hänen mukaansa käynnistynyt vähintään odotetusti. Skellefteå on tosi kiva paikka lyhyelle piipahdukselle. Sieltä löytyvät myös lähin halpalentokenttä ja huippujääkiekkoseura (Skellefteå AIK), ainoastaan puolen tunnin lentomatkan päästä. Yksi kaveri laski, että lyhyen matka-ajan lisäksi lentäminen oli halvempaa kuin ostaa bensat, jos olisi ajanut omalla autolla pohjoisen kautta. Nääppä toteaa lentomatkustamisen tulleen lähemmäksi ihmisten arkea ja kehittyneen niin paljon, että lentämisen tarjoaman elämyksen saa jo junalipun hinnalla. Sen lisäksi turvallisuus on yksi lentämisen etuja. Olen sanonut, että turvatarkastuksen jälkeinen lähtöporttialue on Pohjanmaan turvallisin julkinen paikka, koska siellä jokainen henkilö matkatavaroineen on juuri käynyt läpi turvatarkastuksen. Vahva yrittäjyys ja kehittämistyö tuoneet tulosta Entä mistä löytyvät syyt Kokkola-Pietarsaaren lentokentän lentoliikenteen kehittymiseen? Nääppä nostaa esiin kaksi keskeistä tekijää. Jaska Pensaaren projektipäällikkönä vetämän kehityshankkeen puitteissa on tehty lujasti töitä ja saatu paljon hyvää aikaan. Toinen selitys on alueen vahva yrittäjyys ja elinkeinorakenne. Keski-Pohjanmaalla on sen tyyppistä yrittäjyyttä, joka on nähnyt lentokentän tuomat mahdollisuudet ja myös hyödyntänyt niitä. On esiintynyt tervettä kysyntää, joka puolestaan on - Skellefteån-reitti on käynnistynyt vähintään odotetusti, Ari Nääppä sanoo. 19 Yrittäjä MAGAZINE

20 luonut lisää tarjontaa. Liikkeelle on lähtenyt myönteinen lumipalloefekti, jonka seurauksena saatetaan päästä vaikka mihin. Hänen mukaansa pienellä lentoasemalla on omat vahvuutensa. Pienen kentän ketteryys näkyy vahvuutena esimerkiksi siinä, että palvelut hoituvat nopeasti ja joustavasti. Alkaen siitä, että autolla pääsee käytännössä oven pieleen. Hyvien reittien lisäksi lentoasema tarjoaa toimivat puitteet taksilennoille, joita niitäkin lennetään enenevissä määrin. Esimerkiksi ruotsalaiset taksilentoyhteydet ovat taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Taksilentoasiakkaita varten meillä on oma pieni liikelentoterminaali. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialuetta Kokkola- Pietarsaaren lentokenttä palvelee lentoaseman päällikön mielestä optimaalisesti. Mitä pohjoisemmaksi alueella mennään, sitä järkevämmäksi tämä vaihtoehto tulee, ellei halua viettää koko päivää matkustamiseen. Kiitotie saa kesällä uuden päällysteen Kasvumahdollisuuksia Nääppä näkee ainakin charterlennoissa. Charteritkin ovat yrittäjille erinomainen vaihtoehto, koska niillä asiakas pääsee vaivattomasti ja nopeasti suoraan kohteeseen. Varsinkin palatessa etu on merkittävä, koska kentältä pääsee suoraan kotiin ilman viimeistä pitkää taivalta autolla tai junalla. Lentokentän kehittämiseen investoidaan huomattavasti ensi kesänä, jolloin kiitotie saa uuden päällysteen. Koska kyseessä on iso hanke ja jotta työt saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti, kenttä suljetaan juhannukselta viideksi viikoksi. Töiden mittasuhteista kertoo jotain se, että kyseessä on yhtä iso urakka kuin jos 8-tie päällystetään Pietarsaaren Edsevöstä Kokkolan ja Kälviän vanhalle rajalle, Nääppä vertaa ja arvioi päällystetyn kiitotien palvelevan kasvavaa liikennettä seuraavat 15 vuotta. On jännittävää nähdä, mitä kaikkea tämä kasvu poikii. Harvalla maakuntakentällä tulevaisuus näyttää yhtä valoisalta kuin meillä. Lentoasemalta löytyvät kompaktit tilat myös esimerkiksi taksilentoasiakkaiden tarpeisiin. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä odottaa mielenkiinnolla, mitä kaikkea lentoliikenteen voimakas kasvu poikii tulevaisuudessa. Finavia luo yhteyksiä maailmalle Finavia Oyj on palveluyritys, joka luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Yhtiö ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkkonsa lisäksi koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavia ylläpitää lentoasemia, tarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä, varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä kouluttaa. Yhtiön asiakkaita ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt, kotimainen ja globaalisti toimiva elinkeinoelämä sekä sotilasilmailu. Finavia Oyj on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on käyttäjiensä rahoittama ja joka päättää itsenäisesti toiminnastaan, taloudestaan ja investoinneistaan. Lähde: Finavia 20 Yrittäjä MAGAZINE

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012

LBOyrityskauppojen. vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla. Elokuu 2012 LBOyrityskauppojen vaikutus Suomen pääomamarkkinoilla Elokuu 1 Top 5 Buy-outit ja IPO:t Buy-out-sijoitukset muodostavat merkittävän 1 osan Suomen 1 pääomamarkkinasta. 8 Top-5 IPO:t Top-5 Buy-outit Buy-out-sijoituksia

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015

Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä. Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Liiketoiminta Venäjän muuttuneessa Business-ympäristössä Risto Rausti ja Taija Kaivola 22.5.2015 Esityksen kulku Sivu Liiketoimintaympäristö [2] Lainsäädännön kehitys ja muutokset [3] Tytäryhtiön raportointi

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015

Apurahojen verotus. Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus Fulbright Center 12.5.2015 Apurahojen verotus - yleistä Seuraavat apurahat ovat tuloverolain mukaan verovapaita: Valtiolta, kunnalta muulta julkisyhteisöltä tai Pohjoismaiden neuvostolta

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet 2 YHTEISTYÖSOPIMUS: allekirjoitettu 9.3.2015 PIRKKALAN KUNNAN JA PIRKKALAN YRITTÄJIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tällä sopimuksella Pirkkalan kunta ja Pirkkalan Yrittäjät

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot