Kuntamyrskyn keskellä Kehittäminen nojaa verkostoihin. Talousasiantuntija Sixten Korkman. 1 Yrittäjä MAGAZINE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntamyrskyn keskellä Kehittäminen nojaa verkostoihin. Talousasiantuntija Sixten Korkman. 1 Yrittäjä MAGAZINE"

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY:N MAGAZINE 1/2012 Kuntamyrskyn keskellä Kehittäminen nojaa verkostoihin Talousasiantuntija Sixten Korkman Tulevaisuus on omissa käsissämme 1 Yrittäjä MAGAZINE

2 KOSEK on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen ja maksuton elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja Kokkolan seudulla. Jos mieltäsi askarruttaa jokin liiketoimintaan liittyvä asia, ota yhteyttä yritysasiamiehiimme. Yhdessä etsimme ratkaisun. Me olemme olemassa sinua varten! Tarjoa vetovoimaisia etuja. Sitouta avainhenkilösi ja houkuta parhaita rekrymarkkinoilla. Tutustu yritysten eläkevakuutusratkaisuihin osoitteessa op.fi/elakeratkaisut. Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa. Pankki toimii OP-Henkivakuutus Oy:n asiamiehenä. 2 Yrittäjä MAGAZINE

3 Kuka vastaa nuorisotakuun toteutumisesta? Suomessa on liian paljon syrjäytymisuhan alla olevia nuoria ihmisiä alle 30-vuotiasta toimii tänään vain peruskoulun varassa. He ovat joko työttömiä tai muuten järjestelmien ulkopuolella. Heistä pelkän peruskoulun varassa olevia vuotiaita on jo Lisäksi on surullista, että joka vuosi peruskoulun lopettavaa jää vaille tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, nuorta keskeyttää lukion, nuorta keskeyttää ammatillisen peruskoulutuksen. Kaikki syrjäytynyttä nuorta kuluttaa n. 300 milj. euroa/vuosi pelkästään yhteiskunnan maksamina tukina. Näiden nuorten tulisi olla korkeasti koulutettuja ja valmiina siirtymään työelämään, jotta yhteiskuntamme toimii. Ongelma vaatii korjaamista ainakin kolmesta näkökulmasta: Syrjäytymisvaarassa olevan yksilön oman elämän, yhteiskunnan kustannusten ja työvoiman riittävyyden kannalta, joka on luonnollisesti myös yritysten intressissä syrjässä olevaa on suuri luku suhteutettuna esim mennessä tapahtuvaan työikäisen työvoiman supistumiseen ihmisellä. Me tiedämme, että tilannetta on yritetty korjata vuosia, yhteiskuntatakuu on ollut ohjelmissa vuosia, mutta se ei juurikaan ole tuottanut tuloksia vaikka on harjoitettu etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa yms. Pelkät viranomaisten toimenpiteet eivät ole riittäneet, eivätkä riitä jatkossakaan tilanteen korjaamiseksi. Valitettavasti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuus ei ole vuosien mittaan merkittävästi muuttunut suuntaan eikä toiseen eikä meillä ole siihen enää varaa. Meidän tulee ymmärtää mistä syrjäytyneiden nuorten liian suuri määrä on seurausta. Suomalainen opintojärjestelmä lähtee oletuksesta, että kaikki ihmiset ovat kyvyiltään samanlaisia. Toisin sanoen, että kaikki on mahdollista kouluttaa osaaviksi jotakuinkin samanlaisen putken kautta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tämä ei Suomessakaan päde. Teoriapainotteinen opiskelu ei sovellu kaikille. Suomesta ovat kadonneet, viimeistään 90-luvuin laman seurauksena, matalan osaamistason työelämän sisääntulopaikat, avustavat tehtävät ns. lautapojan työt, joita kipeästi jo nyt tarvitsisimme. SY on ehdottanut, että turvauduttaisiin oppisopimukseen, jolla nuoria palkkaavien yritysten määrää voitaisiin kasvattaa. Jotta saisimme yritykset oivaltamaan oppisopimuksen hyödyt, tulisi oppisopimuspalkka sopia tasolle, jossa korvaus vastaa yrityksen saaman työsuoritteen arvoa. Tämä tarkoittaisi alkupalkkana noin 30 %:n tasoa kunkin alan TES:n alimmasta taulukkopalkasta. Kuitenkin palkka nousisi osaamisen kehittymisen myötä sille kuuluvaan arvoonsa. Toiseksi se palkkatuki (noin 900 /kk), joka tällä hetkellä voidaan oppisopimussuhteissa maksaa työnantajalle, olisi muutettava suoraan nuorelle maksettavaksi tueksi. Tällä vähennettäisiin työnantajan vastuulla olevaa byrokratiaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus palkkatuen muuttamisesta työnhakijalle maksettavaksi tueksi. Tämä kirjaus olisi perusteltua toteuttaa jo tässä oppisopimuksen kehittämisen yhteydessä. Lisäksi työnantajalle maksettavaa koulutuskorvausta olisi nostettava (nyt keskimäärin 100 /kk) ja kunnille tulisi antaa seurantavastuu peruskoulunsa päättävistä nuorista. Lisäksi irtautumismahdollisuus oppisopimussuhteesta olisi tehtävä yksinkertaisemmaksi tilanteessa, jossa havaitaan että oppisopimus ei johda tavoiteltuun tulokseen, esim. koeaikaa pidentämällä. Juuri julkistettu TEM:n Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 raportti on esittänyt parikymmentä toimenpidettä edelliseen, jotka kuitenkin rajoittuvat pääasiassa siihen, mitä asiassa voidaan tehdä valtion budjettirahoituksella ja viranomaistoimin. Raportin perustarkoitus onkin osoittaa käyttökohteet sille 60 miljoonan euron summalle, joka hallitusneuvotteluissa päätettiin suunnata nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Ehdotetuissa toimenpiteissä on valtaosaltaan kysymys jo nyt käytössä olevien toimien vahvistamisesta, kuten etsivä nuorisotyö tai työpajatoiminta. Toimien vaikuttavuus rajoittuu yrittäjien näkemyksen mukaan kuitenkin siihen, että nykyinen nuorten syrjäytymiskehitys voidaan pitää hallinnassa ja vain hieman tilannetta korjaavana. Mukana ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa yhtään merkittävää uutta keinoa, jolla edes teoriassa voisi olla kunnollista vaikutusta nuorten syrjäytymiskehitykseen. Tällaiset uudet ja vaikuttavat keinot voivat olla lähinnä yllä mainitun kaltaisia yrittäjäjärjestön ehdottamia toimia, joiden kautta saataisiin suuressa mitassa lisättyä yritysten halukkuutta tarjota työn kautta oppimisen paikkoja nuorille. Pieniä askeleita työn arvostuksen nostamiseen ovat esim. kesätyöpaikat nuorille, joita kunnatkin tukevat erilaisilla kesäduuniseteleillä. Käyttäkää niitä yhteiseksi hyväksi. On totuus, että yritykset luovat pääosin tulevaisuuden työpaikat. Tiedämme, että tarvitsemme talkoita, mutta nekin voidaan tehdä järkevästi ja vaikuttavasti. PÄÄKIRJOITUS Tapio Uusitalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja 3 Yrittäjä MAGAZINE

4 Hankintarenkaat ovat tätä päivää Paikallisuuskin on mahdollista huomioida TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT SINI PENNANEN Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot perustavat yhä laajempia hankintarenkaita. Monet paikalliset ja alueelliset pk-yritykset kokevat, että kehityssuunta aiheuttaa niille enenevissä määrin vaikeuksia päästä kiinni julkisiin hankintoihin. Muun muassa Kainuussa, missä hankintoja hoitaa keskitetysti Kainuun kuntien hankintarengas, paikalliset yrittäjät tuntevat jäävänsä rannalle julkisissa hankinnoissa. Yrittäjien mielestä sitä varmemmin hankinnat karkaavat maakunnan ulkopuolelle, mitä isompia kokonaisuuksia kilpailutetaan. Erityisen hankalaksi on koettu nimenomaan kuntien ja maakunnan hankintoja kootusti hoitava hankintarengas. Sitä pidetään vaikeana kokonaisuutena, jonka hallitsemiseksi koulutusta tarvitsisivat niin yritykset kuin hankintoja kilpailuttavat. Kummankaan osapuolen näkökulmasta Kokkolan Yrittäjien puheenjohtajan Hannu Göösin mukaan KL Kuntahankinnat Oy:n käyttö vaikeuttaa merkittävästi paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. kyseessä eivät ole pienet rahat. Esimerkiksi Kokkolassa julkisten hankintojen määrä on vuositasolla 130 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan koko kaupunkikonserni, eli myös liikelaitokset Kokkolan Energia, Kokkolan Satama, Kokkolan Vesi ja Työplus. Hankintapäällikkö koordinoi ja kehittää Monet kunnat panostavat hankintoihin entistä enemmän, ja Kokkolan kaupunkikin perusti uuden hankintapäällikön viran, jossa aloitti viime elokuussa Antti Tieva. Tievan mukaan hänen tehtävänään on erityisesti koordinoida ja kehittää hankintatoimintaa, sillä hankintojen toimivalta on edelleen toimialoilla ja liikelaitoksilla. Minulla on rooli myös hankintayhteistyön kehittäjänä, josta käytännön esimerkkinä on Kokkolan kaupungin, Kiuru-kuntayhtymän ja koulutusyhtymän Keski-Pohjanmaan Yrittäjä Magazine JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, Kokkola Puh. (06) Fax (06) PÄÄTOIMITTAJA Mervi Järkkälä. Puh Yrittäjä MAGAZINE KUSTANTAJA JA TOIMITUS Viestimix Ky Savisilta 1, Ylivieska Puh. (08) Fax (08) PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy ILMOITUSMYYNTI Viestimix Ky Kari Kaartinen Puh ILMOITUSVALMISTUS Viestimix Ky Puh Kannenkuva: Keskipohjanmaa / Juha Sallinen

5 SY:n lainopillinen asiamies Anja Tuomola kannustaa pk-yrityksiä verkottumaan varsinkin isojen hankintojen yhteydessä. tukipalveluyhteistyöhanke. Se koskee kahdeksaa tukipalvelua kuten ruokapalvelua, siivouspalvelua ja kiinteistöhuoltoa. Olemme pohtineet muun muassa hankintarenkaan laajentamista, ja tarkoituksena on saada aikaan päätöksiä uudistuksista vielä tämän vuoden aikana, Tieva kertoo. Hankinnat koskisivat enimmäkseen sarjatuotantotyyppisiä tavarahankintoja. Sen sijaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palvelusopimukset ovat niin kertaluonteisia ja spesifejä, että sinne hankintarenkaan toiminta ei välttämättä sovellu, kuten ei myöskään muihin räätälöityihin palveluihin kuten esimerkiksi konsultointiin. Tieva tiedostaa yrittäjien huolen julkisista hankinnoista. Hänen mukaansa paikallinen ja alueellinen yritystoiminta on kuitenkin mahdollista huomioida monin tavoin julkisia hankintoja tehtäessä. Voidaan rakentaa puitejärjestely, johon otetaan kolmesta viiteen yritystä monivuotiselle sopimuskaudelle, ja tilaajat tekevät tuona aikana tilauksia kyseisiltä yrityksiltä. Sillä, kuinka monta yritystä puitejärjestelyyn otetaan mukaan, voidaan jonkin verran huomioida paikallista ja alueellista yritystoimintaa. Jos kilpailutettavana on laaja kokonaisuus, voidaan lisäksi etsiä mahdollisuuksia osatarjouksille. Jos pk-yritys ei pysty tarjoamaan koko tarjousta, yrityksellä voi olla mahdollisuus saada sopimus osatarjouksen osalta, Tieva sanoo. Hänen mukaansa suuntaus on myös entistä enemmän kohti elinkaaripalveluita. - Hyvänä esimerkkinä ovat it-palvelut, joissa samalla kilpailutetaan huolto ja tuotteen loppusijoittaminen, kuten kierrätys. Jos huoltoon liittyy paikallinen kytkös, silloin tietenkin paikallinen toimija hyötyy palvelukyvyn kautta. Varsinkin sote-puolella ovat yleistyneet palvelusetelit. Siinä ei varsinaisesti kilpailuteta, vaan siinä asetetaan palveluja tuottaville yrityksille tietyt edellytykset, jotka niiden on täytettävä. Palvelusetelien osalta on hyvin yleistä, että sopimuskumppaneiksi tulee lopulta paikallisia yrityksiä, joiden käytöstä päättää lopulta palveluseteliä käyttävä kuntalainen. Ostohenkilökunnan tunnettava alueen yritykset Kokkolassa on parhaillaan valmisteilla kaupungin ensimmäinen hankintastrategia, ja siinä on oma lukunsa elinkeinopoliittisille tavoitteille julkisissa hankinnoissa. Strategian myötä kaupunki pyrkii olemaan houkutteleva sopimuskumppani, joka pyrkii läheiseen yhteistyöhön paikallisten yrittäjien kanssa. Kaupunki aikoo lisäksi seurata markkinoiden kehittymistä ja tehdä huomioita esimerkiksi siitä, onko eri aloille tullut uusia yrityksiä ja miten eri aloilla menee, Tieva kertoo. Kokkolan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Göös pitää hankintastrategian laatimista hyvänä ja tarpeellisena. Hankintastrategiaa käsitellyt paikallisyhdistys ehdottaa lisäksi yritysvaikutuksen arviointisuunnitelman laatimista, jolla ennakoitaisiin eri päätösten vaikutuksia yritysten ja työllisyyden näkökulmasta. Strategiassa viitataan KL Kuntahankinnat Oy:n palveluiden hyödyntämiseen. Mikäli kaupunki aikoo hyödyntää tätä tapaa, se vähentää merkittävästi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia osallistua eri tarjouskilpailuihin ja hankkeisiin, Göös varoittaa. Yrittäjäyhdistys esittää lisäksi, että Kokkolan kaupunki kouluttaa ostohenkilökuntaansa sekä huolehtii siitä, että ostohenkilökunta tutustuu alueen yrityksiin ja niiden tuottamiin palveluihin. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Anja Tuomola puolestaan kehottaa yrittäjiä aktiivisuuteen ja tarkkuuteen. Varsinkin isojen hankintojen kohdalla olisi erinomaista, jos yritykset pystyisivät verkottumaan, kunhan eivät tee kartelleja. Myös oma aktiivisuus on tärkeää. Yrittäjien kannattaa käydä hankintoja koskevissa tilaisuuksissa, ja jos tarjouspyynnössä on epäselviä kohtia tai muuta oudolta tuntuvaa, silloin kannattaa olla yhteydessä suoraan hankintayksikköön, Tuomola neuvoo. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Ristirannankatu 1, Kokkola. Puh. (06) , fax (06) Toimitusjohtaja M e r v i J ä r k k ä l ä p Järjestöpäällikkö N i n a N i e m i p Järjestösihteeri H e i d i H u h t a l a p Toimistosihteeri R i i t t a H a u t a l a p Yrittäjä MAGAZINE

6 6 Yrittäjä MAGAZINE Talousasiantuntija Sixten Korkman uskoo, että eurooppalaiset poliitikot ovat myös oppineet maanosan talouskriisistä jotain, ja valvojat jatkossa tarkemmin toisiaan.

7 Talousasiantuntija Sixten Korkman: Työmarkkinajärjestöiltäkin tultava ratkaisuja työurien pidentämiseen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUHA SALLINEN Talousasiantuntijan, valtiotieteen tohtori Sixten Korkmanin mukaan myös työmarkkinajärjestöiltä on vaadittava ratkaisuja työurien pidentämineen ja sitä kautta työllisyysasteen ja veropohjan kasvattamiseen tulevaisuudessa. Keski-Pohjanmaan Yrittäjille antamassaan haastattelussa Korkman toteaa myös, että elvytysvaraa ei hänen mukaansa juuri ole. Hänen mukaansa kyse on enemmänkin siitä. kuinka paljon budjettipolitiikkaa pitää kiristää menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Millaiset ovat Suomen kasvunäkymät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Näkymät ovat lyhyellä tähtäimellä melko vaisut lähinnä euroalueen velkakriisin ja sitä koskevan epävarmuuden takia. Liian monet kotitaloudet, kunnat ja valtiot ympäri Eurooppaa ovat ylivelkaantuneita ja joutuvat supistamaan menojaan. Tämä hidastaa talouselämän pyörien pyörimistä. Suomen kannalta on silti myönteistä, että vientimme painottuu melko hyvin pärjääviin maihin ja alueisiin: Saksaan, Ruotsiin, Venäjään ja Aasiaan. Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia nakertavat muun muassa väestön ikärakenteen muutos ja rapautunut hintakilpailukykymme. Voidaanko Suomessa elvyttää? Eipä juuri, koska valtion velkaantuminen on jo ennestään liiallista. Enemmän nyt on kyse siitä, kuinka paljon budjettipolitiikkaa pitää kiristää menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Jotain täsmäelvytystä voi toki tehdä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Millainen vaihtoehto ovat menoleikkaukset ja veronkorotukset? Ikävä vaihtoehto muttei vältettävissä. Paineet ovat kuitenkin pienempiä, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät rakenteellisiin uudistuksiin, jotka pienentävät julkisen talouden kestävyysvajetta. Miten kestävyysvaje saadaan kuriin? Entä mitä tapahtuu, jos siinä ei onnistuta? Suu on pantava säkkiä myöten menoja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Tämä tie on kuitenkin vaikea, kun hyvinvointipalveluja ei haluta karsia ja verotus on jo ennestään kireää. Siksi on vaadittava työmarkkinajärjestöiltä ratkaisuja työurien pidentämiseen ja sitä myötä työllisyysasteen ja veropohjan kasvattamiseen tulevaisuudessa. Myös kuntien palvelutuotannossa on paljon tehostamisen varaa eri keinoin. Epäonnistuminen velkakierteen taittamisessa tarkoittaisi pahimmillaan jatkuvaa veronkiristysten, menoleikkausten ja surkastuvan talouskehityksen kierrettä, kriisiytymistä. Kreikan tie ei saa olla meidän tiemme. Mitkä ovat Teidän mielestänne oikeat keinot työurien pidentämiseen? Siihen tarvitaan paketti, joka sisältää toimia työkyvyttömyyseläköitymisen vähentämiseksi ja sieltä palaamisen edistämiseksi, eläkejärjestelmän kaikkien ikärajojen nostaminen tulevina vuosina, ja toimia työssä jaksamisen parantamiseksi. Miten käy euroalueen? Muddling through sanoisi englantilainen, suossa rämpiminen jatkuu. Ongelmavaltioilla on edessään pitkä ja kivulias taival, Saksa ja Suomi voivat selvitä paremmin. Kriisi on hoidettavissa ja hoidetaan, koska vaihtoehto olisi kaikkien kannalta liian iso taloudellinen ja poliittinen katastrofi. Tarvittavan tekevät niin valtiot kuin etenkin Euroopan keskuspankki. Euromaat ovat jo kulttuurisesti lähtökohdiltaan erilaisia. Miten tulevaisuudessa taataan se, että EU-maat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä? Ei mikään voi sitä taata. Mutta rahoitusmarkkinat ovat oppineet läksynsä: ne rankaisevat kovakouraisesti asioitaan huonosti hoitavia maita. Myös poliitikot ovat virheistä ehkä jotain oppineet, valvovat toisiaan toivon mukaan vastedes paremmin. Miten Euroopan rahakriisi konkretisoituu keskipohjalaiselle pk-yrittäjälle? Huonoa on se, että muualla ja meillä lykätään investointeja epävarmuuden takia. Lieventävä seikka on, että korot pysyvät vielä pitkään matalina. Myös euron ulkoinen arvo jää heikommaksi kuin mitä se muuten olisi. Mitkä ovat pk-yritysten keinot minimoida talouskriisin aiheuttamia vahinkoja? Minusta ei oikein ole yrittäjiä neuvomaan. Kustannukset on pidettävä kurissa. Mutta toki on niin, että myös huonoina aikoina on aina mahdollisuuksia olla luova ja kehittää uusia liiketoimintoja. Pohjanmaa on tämän maan parasta aluetta mitä tulee yrittäjyyteen ja kekseliäisyyteen. Suomen Yrittäjien mukaan Suomea uhkaa yrittäjyysvaje. Miten se voidaan ehkäistä ja miten houkutella nuoria yrittäjiksi? Totta on, että tarvitsisimme enemmän vireää yritystoimintaa. Kyse ei ehkä niinkään ole yrittäjien lukumäärästä kuin aidosti kasvuhakuisista ja -kykyisistä yrityksistä. Mitään patenttikeinoa ei ole. Osin on kyse kulttuurista, Suomessa halukkuus alkaa yrittäjäksi on vähäisempää kuin useimmissa maissa, tosin tilanne Pohjanmaalla ei ole yhtä huono kuin maassa keskimäärin. Yksi tärkeä tekijä lienee verotus, niin yrityksen ja omistajan kuin palkkojen osalta. Korkman korostaa lopuksi, että tulevaisuus on joka tapauksessa suomalaisten omissa käsissä. - Huonoja aikoja seuraa yleensä paremmat. Ja tulevaisuus on joka tapauksessa omissa käsissämme. Olisi tärkeää löytää uskoa tulevaisuuteen ja innostusta panostaa siihen. Toki auttaisi jos hallitus pystyisi selkeisiin ja järkeviin linjanvetoihin. 7 Yrittäjä MAGAZINE

8 8 Yrittäjä MAGAZINE Ylijohtaja Päivi Laajala toivoo saavansa Keski- Pohjanmaalta vaihtoehtoisia aloitteita siitä, miten peruspalvelut voidaan tulevaisuudessa turvata väestökehityksen samaan aikaan heikentyessä.

9 Kuntamyrskyn keskellä Virkamies vie eteenpäin hallituksen tahtoa TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT KESKIPOHJANMAA / JUKKA LEHOJÄRVI Kannuksen entinen kaupunginjohtaja, nykyinen valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala on ollut viime viikot myrskyn silmässä. Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän puheenjohtajana toiminut Laajala on kiertänyt maata hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) kanssa esittelemässä kuntatyöryhmän selvitystä kunta- ja palvelurakenteesta. 9 Yrittäjä MAGAZINE

10 Tavoitteet nostavat peruskunnan suuruutta sekä kokoa, ja se on voinut olla joillekin yllätys nyt kun esitys on konkretisoitu Kyyti on ollut kylmää ja lunta tullut tupaan roppakaupalla. Vaikka Laajalan työryhmällä on omat kannattajansakin, enemmistö on tuominnut työryhmän näkemykset kuntaremontista suorasanaisesti. Varsinkin esitys kuntien määrän vähentämisestä noin 70:een on herättänyt rajua arvostelua. Työmäärä on ollut iso ja lyhyessä aikataulussa käyty läpi 320 kuntaa. Toimeksianto oli vaativa ja tiesin kyseessä olevan työn, jossa päätä ei silitellä, mutta tämä kuuluu hallituksen alaisen virkamiehen tehtäviin, Laajala sanoo. Hän sanoo, ettei palautetta pidä ottaa henkilökohtaiseksi, varsinkin kun eteenpäin viedään hallituksen tahtoa. Tehtävä ei ole helppo mutta mielenkiintoinen se on. Sähköpostia tulee runsaasti ympäri Suomea. Keskustelu on säilynyt asiallisena eikä se ole henkilöitynyt, Laajala sanoo ja kannustaa myös keskipohjalaisia osallistumaan kuntauudistusta koskevaan keskusteluun otakantaa.fisivustolla. Peruskunnan koko saattoi yllättää Laajala kertaa vielä lyhyesti, mistä kuntaihmisiä ravistelevassa esityksessä on kysymys. Taustalla on hallitusohjelman kuntapolitiikkaosan tavoite kuntauudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on hänen mukaansa vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Selvityksen mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja se on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Kuntakoon mediaani kasvaisi noin asukkaaseen, kun se vuonna 2010 oli Määrällisesti suurin osa kunnista kuu- - Tiesin etukäteen, että tämä on toimeksianto, jonka yhteydessä päätä ei juuri silitellä, Päivi Laajala myöntää. luisi kooltaan asukkaan kuntaryhmiin. Kaksi vuotta sitten noin puolet manner-suomen kunnista oli alle 6000 asukkaan kuntia. Ymmärrän, että kyseessä on iso ja vakava asia. Tavoitteet nostavat peruskunnan suuruutta sekä kokoa, ja se on voinut olla joillekin yllätys nyt kun esitys on konkretisoitu, Laajala sanoo. Hänen mukaansa keskustelu aluetilaisuuksissa oli vilkasta, palaute samankaltaista ja esiin nousi samoja asioita. Kunnista noin kolmasosa on kannattanut selvityksen loppuesitystä. Kaksi kolmasosaa vastustaa mutta niidenkin kuntien joukossa on sellaisia, jotka pitävät johtopäätöksiä sinänsä oikeina. Ylijohtaja korostaa, että kyseessä on virkamiestyöryhmän esitys ja hallitus linjaa, miten asiassa edetään kevään aikana. Sen lisäksi toukokuussa valmistuu selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Jokilaaksojen asema haasteellinen Päivi Laajala myöntää, ettei Keski-Pohjanmaalla ajatus yhdestä suuresta selvitysalueesta ole juuri kerännyt kiitosta. Hän kuitenkin puolustaa edelleen tehtyä esitystä. - Kokkola on varsin vahva mutta Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa väestökehitys näyttää heikolta aika monessa kunnassa, ja toisaalta peruskuntien tehtävät ovat niin korkeat, Laajala sanoo ja toivoo jokilaaksojen kunnilta vaihtoehtoisia aloitteita. Kuntatyöryhmän esitystä kritisoineet eivät ole allekirjoittaneet suuruuden ekonomian autuutta, ja he ovat viitanneet esimerkiksi Ranskaan, missä on yli kuntaa. Ranskassa kuntien tehtävät ovat aivan erilaiset kuin Suomessa, missä kunnilla on paljon velvollisuuksia ja tehtäviä, Laajala vastaa. Entä näkyykö loppua kehitykselle, jonka jatkuessa kunnille sysätään yhä uusia tehtäviä? Hallitus on ollut yleensä sillä linjalla, ettei kunnille pitäisi antaa lisätehtäviä, ja kunta-valtio-suhdetta arvioidaan myös siinä vaiheessa kun nähdään, millaiseksi kuntarakenne selkiytyy. Jotkut suuremmat kunnat ovat nostaneet esille sen, voisiko kunnilla olla esimerkiksi työvoimatoimiston tehtäviä. On myös sanottu, että erikoissairaanhoito siirtyisi valtiolle, mutta sitä en pidä todennäköisenä, Laajala sanoo. 10 Yrittäjä MAGAZINE

11 Löydämme selkeän ratkaisun Autamme asiakkaitamme menestymään monimutkaistuvassa maailmassa. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. Ota yhteyttä: KPMG Oy Ab Minna Herlevi, KHT p Pitkänsillankatu 1-3 E, 67100, Kokkola kpmg.fi 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and cutting through complexity are registered trademarks or trademarks of KPMG International. KALAJOEN YRITYSPALVELUKESKUS Kalajoentie 5 (virastotalo) puh. (08) Kalajoen yrityspalvelukeskus tarjoaa asiantuntemustaan erilaisiin yritystoiminnan vaiheisiin ja kehittämistarpeisiin. Meillä on oman henkilöstön asiantuntemuksen lisäksi käytössämme laaja yhteistyökumppaneiden verkosto, tunnemme rahoituskentän tarjoamat mahdollisuudet sekä opastamme yrittäjää löytämään kehittämishankkeiden tarjonnasta oikeat välineet. Avustamme myös erilaisten toimintaratkaisujen kartoittamisessa. Lämpimästi tervetuloa! Yhteystiedot: Miia Himanka, elinkeinojohtaja Mirja Mustonen, yritysneuvoja Saila Kukkonen, hanke- ja yritysasiamies Turkistalousneuvonta sähköpostit: 11 Yrittäjä MAGAZINE

12 Kehittäminen nojaa verkostoihin Tärkeää ymmärtää liiketoimintalähtöinen ajattelu TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjulan mukaan Keski-Pohjanmaan liitolla on laajat verkostot pohjoiseen ja etelään. Liiton toiminnalle on tärkeää myös jäsenkuntien ja alueen kehittämisorganisaatioiden tarjoama kumppanuusapu. Keski-Pohjanmaan uusi maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula pitää tärkeänä, että alueella tehtävä kehitystyö saisi jatkua hyväksi havaitulla reseptillä. Täkäläiset ihmiset ovat oppineet asioimaan kumppanuusverkostoissa yli rajojen, ja nyt on huolehdittava siitä, ettei sitä rajoiteta uudestaan. Paras vaihtoehto on antaa meidän viedä maakunnassa eteenpäin nykyistä toimintatapaa ilman, että kehittämistä vaikeutetaan keinotekoisilla rajanvedoilla, hän korostaa. Keski-Pohjanmaan maakunta on ohut ja kapea, ja yritykset toimivat luonnollisesti yli aluerajojen. Vahva pendelöinti niin Kalajokilaakson kuin Pietarsaaren seutujen suuntiin osoittaa, että ihmisten asiointi ja yritystoiminta tapahtuvat laajemmalla kehysalueella. Vaikka rajat muuttuisivat, kehittäminen ei katoa Ylikarjulan mukaan tavoitteena on oltava rajoista riippumattomat, asiakas- ja liiketoimintalähtöiset yhteistyöverkostot. Vaikka kuntarajat muuttuisivat, kehittäminen ei katoa minnekään. Maakuntajohtaja sanoo, ettei alueiden erityispiirteet huomioivaa aluekehittämistä voida toteuttaa osa-alueiden kehittämisenä toisistaan irrallisena. Vuorovaikutukseen perustuvassa yhdyskuntarakenteessa erikokoiset keskittymät kylistä suuriin kaupunkeihin ja erityyppiset maaseutualueet muodostavat 12 Yrittäjä MAGAZINE

13 Keskipohjalaiset yrittäjät ovat realisteja mutta samanaikaisesti he hakevat uusia liiketoimintamalleja verkostomaisen kokonaisuuden, jossa eri aluetyyppien resurssit ja vahvuudet täydentävät toisiaan. Yksi keskeinen alusta verkostoitumiselle ja yhteistyölle on Meripohjola-kasvuvyöhyke. Meripohjola-yhteistyö on äärettömän tärkeää, ja siihen on voitavat kytkeä myös Botnia-yhteistyöverkostot. Samalla kun Meripohjola pidetään avoimena, mukaan olisi integroitava seuraavaksi seudulliset kehittäjäorganisaatiot sekä TKI-toimijat. Liiton yhteistyöalueen säde on noin 150 kilometriä, ja siellä meidän on oltava hereillä. Keihäänkärkinä tulevat lisäksi Oulu, Jyväskylä, Seinäjoki ja Tampere. Mahdollistamista rajoittamisen sijaan Maakuntajohtaja pitää periaatteena, että julkishallinnonkin koordinoimassa kehittämisessä lähdetään liikkeelle liiketoimintalähtöisen ajattelun ymmärtämisestä ja tukemisesta. Keski-Pohjanmaan liiton on oltava enemmän kehittäjä- kuin hallinto-organisaatio. Aivan samalla tavalla esimerkiksi maakuntakaavoituksen täytyy olla mahdollistaja eikä rajoittaja. Kun kehitämme ja tuotamme palveluita, sen pitää tapahtua kaksikielisesti ja kansainvälisesti. Meillä on laajat verkostot sekä etelään että pohjoiseen ja työmäärästä selviämiseksi liiton 15-hengen organisaatio tarvitsee kumppanuusapua jäsenkunnista ja alueen kehittämisorganisaatioista. Liittoon ollaan luomassa entistä enemmän yhdessä tekemisen otetta, ja tarkoituksena on lisäksi avata liittoa virastona ulospäin. Ihmiset pitää saada keskustelemaan keskenään alueelle tärkeistä asioista ja hakemaan yhdessä ratkaisuja, Ylikarjula linjaa. Hän on tyytyväinen siihen, että Keski- Pohjanmaalla vaikuttaa Keski-Pohjanmaan yrittäjäyhdistyksen kaltaisia elinkeinolähtöisiä organisaatioita, jotka toimivat laajalla alueella. Maakunnan liitto ja yrittäjäyhdistys voivat Ylikarjulan mukaan tehdä yhteistyötä monissa asioissa. Tärkeintä on yhteinen edunvalvonta. Satama ja lentokenttä ovat esimerkkejä alueen kehittämishankkeista, joita voimme jatkossakin yhdessä edistää. Molemmat voivat vaikuttaa myös siihen, että saamme maakuntaan esimerkiksi innovaatiotoiminnan tukirahoitusta. Yhtenä isona kysymyksenä Ylikarjula mainitsee Viexpon toiminnan tulevaisuuden. On hyvin tärkeää löytää ratkaisu, joka turvaa Viexpon toiminnalle resurssit jatkossakin. Varsinkin pienille yrityksille Viexpo on merkittävä viennin asiantuntijaorganisaatio. Keskipohjalaisen yrityskentän tulevaisuuden maakuntajohtaja näkee hyvänä. Keski-Pohjanmaalla yritykset osaavat sopeuttaa toimintaansa suhdanteiden mukaan. Yrittäjät ovat realisteja ja yrityksillä on jalat maassa, mutta samanaikaisesti ne osaavat etsiä uusia liiketoimintamalleja, Ylikarjula kehuu. 13 Yrittäjä MAGAZINE

14 14 Yrittäjä MAGAZINE - On tärkeää, että Suomessa kehittyy yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri, SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

15 Nuoria kannustetaan yrittäjyyteen TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT SINI PENNANEN Suomen Yrittäjät kampanjoi parhaillaan näkyvästi yrittäjyyden puolesta nuorten ja nuorten yrittäjien keskuudessa. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan kampanjointiin liittyy useita syitä, joista yksi on kuitenkin muita huomattavampi. Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnastaan. Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan, kun työllistämisen vastuu siirtyy yhä enemmän pkyrityksille, Kujala sanoo. Näkymä on hänen mukaansa huolestuttava, mutta samalla käynnissä oleva murros tarjoaa mahdollisuuden menestykseen. Edellyttäen, että yrityksille löytyy kehittämishaluisia ostajia ja yhteiskunta kannustaa kasvuun. Omistajanvaihdos ei kuitenkaan aina johdu ikääntymisestä. Yrittäjä saattaa haluta realisoida työnsä jo ennen ikääntymistään tai kokiessaan, että yritystä tai tuotetta pitää jalostaa laajemmalla pohjalla. Uusi yrittäjä usein kehittääkin hankkimaansa liiketoimintaa pyrkiessään tunnistamaan markkinoilla olevan kasvupotentiaalin. Siksi tarvitsemme nuoria yrittäjiä, ja siksi myös yrittäjäjärjestön pitää panostaa nimenomaan nuorille suunnattuun toimintaan, Kujala jatkaa. Hän korostaa, että kyse ei ole pelkästään yrittäjäsukupolven vaihtumisesta. Kyse on lisäksi toimintaympäristön ja mahdollisuuksien muutoksesta, joka kiihtyy koko ajan. Suomen Yrittäjien tehtävä on kirkkaampi kuin koskaan. Meidän pitää tukea, auttaa ja palvella suomalaista yrittäjää siinä koko kansakunnan kannalta tärkeässä työssä, jota sadat tuhannet yrittäjät päivittäin tekevät. Kun puhutaan nuorille suunnatusta yrittäjyyskasvatuksesta, Kujala näkee teemassa yhteisen tehtävän sekä yrittäjäjärjestölle että oppilaitoksille. Varatoimitusjohtaja kuitenkin toivoo, että oppilaitosmaailmassa huolehdittaisiin siitä, että yrittäjyydestä puhuttaisiin tasalaatuisesti eri puolilla maata. Nousu-kiertue rohkaisee nuoria Elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) ja Suomen Yrittäjät osallistuvat yhteiselle Nousu-kiertueelle, joka kiertää kevään aikana neljällä paikkakunnalla rohkaisemassa nuoria yrittäjiä. Ministeri Häkämieheltä oli iso panostus, että hän osoitti omista aikatauluistaan neljä päivää kiertuetta varten, Kujala kiittää. Nousu-kiertueen johtolauseena on ollut, että yrittäjyyden ihme ei ole ylivertainen liiketoimintasuunnitelma vaan se, että joku uskaltaa sen toteuttaa. Juuri tätä rohkaisua Suomen Yrittäjät haluaa järjestönä olla tekemässä ja juuri siinä kohderyhmässä, jonka merkitys on meille kovin selvä: nuorten yrittäjien keskuudessa. Tämän vuoksi Helsingin Nousu-tilaisuuden teemaksi valittiin Kujalan mukaan kasvu ja kasvuyrittäjyys. Maa tarvitsee uusia vetureita, ja me haluamme olla järjestönä tukemassa sitä työtä, jota kasvu vaatii. Tutkimukset osoittavat, että monet nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen nykyään positiivisesti Yrittäjyys koetaan vaihtoehdoksi Tutkimukset osoittavat, että monet nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen nykyään positiivisesti. Esimerkiksi Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n teettämässä tutkimuksessa 60 prosenttia vuotiaista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana. Erään toisen tutkimuksen mukaan ammatillisista opiskelijoista 50 prosenttia haluaisi toimia tulevaisuudessa yrittäjänä, pojista jopa 57 prosenttia. Nyt pitää löytää keinoja, joiden avulla uusi yrittäjäsukupolvi innostuu joko perustamaan uuden yrityksen tai jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä, Kujala sanoo. Hänen mielestään nuoria voidaan kannustaa yrittäjyyteen esimerkiksi yrittäjyysmyönteisemmällä ilmapiirillä, esikuvilla ja esimerkeillä, yrittäjämäisemmällä koululla, mentoroinnilla ja yhdessä yrittämisellä sekä taloudellisilla kannusteilla yrittäjyyden alkutaipaleella. Suomen Yrittäjät haluaa olla myös nuorten järjestö, johon liittyen meillä otetaan käyttöön muun muassa opiskelijajäsenyysmalli. Emme kuitenkaan halua turvautua vain yksittäisiin toimiin vaan monin eri tavoin tukea nuorten yrittäjyyttä. Uskon, että nuorempi polvi myös haluaa enemmän juuri heille kohdistettua toimintaa, Kujala sanoo. 15 Yrittäjä MAGAZINE

16 On lukuisia syitä valita lämmitysmuodoksi kaukolämpö. * kaukolämpö on edullinen * kaukolämpö on huoleton ja luotettava * kaukolämpö on luontoystävällinen * kaukolämpö on energiatehokas Lue lisää www. kokkolanenergia.fi ja ota yhteyttä! Kevätkarkelot perjantaina Kokkolan Leirintäalue, Meritie 10, Kokkola Tule Keski-Pohjanmaan Yrittäjien hurjan hauskaan kevättapahtumaan Kokkolan Leirintäalueelle! Vastaanotamme kesää upeassa TAPAHTUMATELTASSA, jossa nautimme mm. WARRASPOSSUSTA ja illan antimista! Osallistujamaksu: Jäsen 25 /hlö, ei jäsen 50 /hlö. Sitovat ilmoittautumiset K-P:n tilille FI mennessä. Mainittava nimi, yritys ja paikkakunta. PAIKKOJA RAJOITETUSTI, ILMOITTAUDU NOPEASTI! Leirintäalueella on myös mahdollista yöpyä! Mökkejä sekä caravan-paikkoja voit tiedustella (06) klo klo klo klo klo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien sääntömääräinen kevätkokous Kevätkarkelot alkakoon! Tilaisuuden avaus: Kokkolan Matkailu Elisa Oyj Ruokaa, juomaa, hauskanpitoa! Firman piikkiin, tietenkin! Paalutusasiantuntija, vastaava rakennusmestari Timo Harjakainen tietää miten järjestetään unohtumattomat pirskeet! Totuushan on se, että järjestelyt on jo pitkälle oikein suuntaiset siinä vaiheessa, kun on ymmärretty jättää Kerttu kutsumatta... Kaiken kruunaa iltajamit, tanssia, karaokea, discoa... Alueella tapahtuu myös lauantaina; Leirintäalueen ja Kokkolan Matkailun yhteinen kesänavaus! 16 Yrittäjä MAGAZINE Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

17 Ongelmat meille. statiivi.fi Tuotot Teille. Varaa Pakki-esittely netistä PPO Pakki on kustannustehokas ja erittäin helppo tapa hoitaa yrityksesi ICT-ratkaisut. Saat kaikki palvelut yhdestä paikasta ja maksat vain palveluiden käytöstä, yhdellä kiinteällä kuukausimaksulla. Olipa yrityksesi suuri tai pieni, voit keskittyä olennaiseen ja me PPO:lla huolehdimme siitä, että viestintäratkaisut ovat aina ajan tasalla ja toimivat moitteettomasti. PPO Pakki muuntuu sopimusaikana, jos yrityksen ICT-tarpeet muuttuvat huolehtii ylläpidosta ja huollosta kaikki palvelut yhdestä paikasta maksu vain palveluiden käytöstä yksi kiinteähintainen kuukausilasku vapauttaa yrityksen resursseja Ratakatu Ylivieska Puh Fax Yrittäjä MAGAZINE

18 Kruunupyystä avautuu kaikkien aikojen reittitarjonta TEKSTI JORMA UUSITALO KUVAT JORMA UUSITALO Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä myhäilee tyytyväisenä esitellessään voimakkaasti lisääntyneitä reittivaihtoehtoja, joista hyötyvät niin liikematkustajat kuin vapaa-ajallaan matkustavat. Maaliskuun loppupuolelta alkaen Kokkola-Pietarsaaren kentältä avautuu asiakkaille hänen mukaansa kaikkien aikojen reittitarjonta. Suoria reittilentoja Helsinkiin Kruunupyystä lennetään viidesti päivässä. Pohjois-Ruotsiin Skellefteåhon on yksi suora reittilento päivässä ja etelä- Ruotsiin Tukholmaan kaksi lentoa päivässä. Helsingistä ja Tukholmasta puolestaan on hyvät jatkoyhteydet eri puolille maailmaa. Helsingistä Euroopan kohteiden lisäksi erityisesti Aasiaan ja Tukholmasta Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin. Tukholman ympäristössä asuu noin Pohjanmaalta muuttanutta, mikä näkyy vilkkaana sukulaismatkailuna. Aikataulut mahdollistavat myös viikonloppuihin ajoittuvat kaupunkilomat Tukholmassa. Sen lisäksi alueen matkailuelinkeinolle lisääntyneet reitit tarjoavat runsaasti uusia mahdollisuuksia, Nääppä luettelee esimerkkejä reittitarjonnan positiivisista vaikutuksista. 18 Yrittäjä MAGAZINE

19 Viime elokuussa avattu Skellefteånreitti on hänen mukaansa käynnistynyt vähintään odotetusti. Skellefteå on tosi kiva paikka lyhyelle piipahdukselle. Sieltä löytyvät myös lähin halpalentokenttä ja huippujääkiekkoseura (Skellefteå AIK), ainoastaan puolen tunnin lentomatkan päästä. Yksi kaveri laski, että lyhyen matka-ajan lisäksi lentäminen oli halvempaa kuin ostaa bensat, jos olisi ajanut omalla autolla pohjoisen kautta. Nääppä toteaa lentomatkustamisen tulleen lähemmäksi ihmisten arkea ja kehittyneen niin paljon, että lentämisen tarjoaman elämyksen saa jo junalipun hinnalla. Sen lisäksi turvallisuus on yksi lentämisen etuja. Olen sanonut, että turvatarkastuksen jälkeinen lähtöporttialue on Pohjanmaan turvallisin julkinen paikka, koska siellä jokainen henkilö matkatavaroineen on juuri käynyt läpi turvatarkastuksen. Vahva yrittäjyys ja kehittämistyö tuoneet tulosta Entä mistä löytyvät syyt Kokkola-Pietarsaaren lentokentän lentoliikenteen kehittymiseen? Nääppä nostaa esiin kaksi keskeistä tekijää. Jaska Pensaaren projektipäällikkönä vetämän kehityshankkeen puitteissa on tehty lujasti töitä ja saatu paljon hyvää aikaan. Toinen selitys on alueen vahva yrittäjyys ja elinkeinorakenne. Keski-Pohjanmaalla on sen tyyppistä yrittäjyyttä, joka on nähnyt lentokentän tuomat mahdollisuudet ja myös hyödyntänyt niitä. On esiintynyt tervettä kysyntää, joka puolestaan on - Skellefteån-reitti on käynnistynyt vähintään odotetusti, Ari Nääppä sanoo. 19 Yrittäjä MAGAZINE

20 luonut lisää tarjontaa. Liikkeelle on lähtenyt myönteinen lumipalloefekti, jonka seurauksena saatetaan päästä vaikka mihin. Hänen mukaansa pienellä lentoasemalla on omat vahvuutensa. Pienen kentän ketteryys näkyy vahvuutena esimerkiksi siinä, että palvelut hoituvat nopeasti ja joustavasti. Alkaen siitä, että autolla pääsee käytännössä oven pieleen. Hyvien reittien lisäksi lentoasema tarjoaa toimivat puitteet taksilennoille, joita niitäkin lennetään enenevissä määrin. Esimerkiksi ruotsalaiset taksilentoyhteydet ovat taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Taksilentoasiakkaita varten meillä on oma pieni liikelentoterminaali. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialuetta Kokkola- Pietarsaaren lentokenttä palvelee lentoaseman päällikön mielestä optimaalisesti. Mitä pohjoisemmaksi alueella mennään, sitä järkevämmäksi tämä vaihtoehto tulee, ellei halua viettää koko päivää matkustamiseen. Kiitotie saa kesällä uuden päällysteen Kasvumahdollisuuksia Nääppä näkee ainakin charterlennoissa. Charteritkin ovat yrittäjille erinomainen vaihtoehto, koska niillä asiakas pääsee vaivattomasti ja nopeasti suoraan kohteeseen. Varsinkin palatessa etu on merkittävä, koska kentältä pääsee suoraan kotiin ilman viimeistä pitkää taivalta autolla tai junalla. Lentokentän kehittämiseen investoidaan huomattavasti ensi kesänä, jolloin kiitotie saa uuden päällysteen. Koska kyseessä on iso hanke ja jotta työt saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti, kenttä suljetaan juhannukselta viideksi viikoksi. Töiden mittasuhteista kertoo jotain se, että kyseessä on yhtä iso urakka kuin jos 8-tie päällystetään Pietarsaaren Edsevöstä Kokkolan ja Kälviän vanhalle rajalle, Nääppä vertaa ja arvioi päällystetyn kiitotien palvelevan kasvavaa liikennettä seuraavat 15 vuotta. On jännittävää nähdä, mitä kaikkea tämä kasvu poikii. Harvalla maakuntakentällä tulevaisuus näyttää yhtä valoisalta kuin meillä. Lentoasemalta löytyvät kompaktit tilat myös esimerkiksi taksilentoasiakkaiden tarpeisiin. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman päällikkö Ari Nääppä odottaa mielenkiinnolla, mitä kaikkea lentoliikenteen voimakas kasvu poikii tulevaisuudessa. Finavia luo yhteyksiä maailmalle Finavia Oyj on palveluyritys, joka luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta. Yhtiö ylläpitää ja kehittää lentoasemaverkkonsa lisäksi koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavia ylläpitää lentoasemia, tarkastaa matkustajat ja matkatavarat, pitää kiitotiet kesäkelissä, varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä kouluttaa. Yhtiön asiakkaita ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt, kotimainen ja globaalisti toimiva elinkeinoelämä sekä sotilasilmailu. Finavia Oyj on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on käyttäjiensä rahoittama ja joka päättää itsenäisesti toiminnastaan, taloudestaan ja investoinneistaan. Lähde: Finavia 20 Yrittäjä MAGAZINE

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta

KPMG Audit Committee Member Survey. Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittäminen tarkastusvaliokunnan jäsenen näkökulmasta KPMG Audit Committee Member Survey Tarkastusvaliokunnat ja hallituksen

Lisätiedot

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa

Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja. Janne Vesa Hankkeen riippumattoman arvioinnin keskeisiä havaintoja Janne Vesa 19.11.2015 Arvioinnin tavoite Arvioinnin tavoitteena oli arvioida hankkeen: tavoitteita tehdäänkö oikeita asioita? toteutusta tehdäänkö

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013

Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Työoikeuden sudenkuopat Jyväskylä 15.11.2013 Johanna Uusitalo Työoikeuden asiantuntija, varatuomari Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta

Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta Muuntautuvan palvelusisällön haasteet hankintasopimuksen sisällön kannalta 27.5.2014 Jan Ljungman Legal Counsel Yleistä julkisten hankintojen lainsäädännöstä ja sopimussisällöstä Hankintalaki säätelee

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015

Iitin kunta. Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Iitin kunta Yhteenveto tilikauden 2014 tarkastuksesta KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Kaija Pakkanen, JHTT, KHT 27.4.2015 Johdanto Yhteyshenkilö Kaija Pakkanen JHTT, KHT Puh. +358 20 760 3000 kaija.pakkanen@kpmg.fi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Gunnar 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015

HTML5 - Vieläkö. Antti Pirinen 15.1.2015 HTML5 - Vieläkö perinteinen webtestaus riittää? Antti Pirinen 15.1.2015 Esittäjä Antti Pirinen Antti Pirinen Valmistunut TKK:lta 2006, pääaineena tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena yritysturvallisuus.

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot